Tekeminen ei aina ole etenemistä

Maaret prosessiViime aikoina on pohdittu paljon tekemisen ja etenemisen suhdetta ja katsonkin nyt aihetta ohjelmistokehityksen silmin. Meistä jokaisella voi olla kädet täynnä töitä, mutta siitä huolimatta ei aina valmista synny. Kiireisyys ei aina tarkoita eteenpäin pääsemistä.

Kun asioita katsotaan leanin ja ketteryyden silmälasien läpi, keskusteluun nousee nopeasti asiakkaiden ja käyttäjien kokema arvo. Rakennamme asioita pienissä palasissa, arvokeskeisesti. Niinpä oleellista onkin pysähtyä miettimään ilmiötä, joka kulkee nimellä häiriökysyntä.

Palvelumuotoisen tekemisen osalta voidaan katsoa, karkeasti systeemiajattelun termein, että meillä on kahdenlaista kysyntää.

Ensimmäinen on arvokysyntää. Tämä on tekemistä, jossa tuotoksemme on hyvä, ja sitä tarvitaan enemmän: lisäarvoa tuotteeseen tai palveluun asiakkaan näkökulmasta. Tätä haluamme enemmän! Toimimme rajallisin voimavaroin epävarmuuden keskellä ja siksi teemme pienissä palasissa, jatkuvasti ja sujuvasti.

Toinen on häiriökysyntää.  Tämä on tekemistä, joka juontaa juurensa erilaisiin puutteisiin ja aiheuttaa lisätöitä, joita haluamme oppia välttämään toimimalla oikeaan aikaan paremmin. Häiriökysyntä on työtä, joka aiheutuu siitä, ettemme onnistu oikeaan aikaan täyttämään asiakkaan luomaa kysyntää, joko puuttuvien tuotteiden tai palveluiden tai laatupuutteiden vuoksi. Ja silloin  tehdään työtä, joka paikkaa puutteita.

Pyrimme aktiivisesti pohtimaan, milloin teemme töitä, jotka aiheutuvat siitä, että emme onnistuneet tekemään jotain oikein asiakkaan näkökulmasta.

Joskus teemme pyydettyjä ominaisuuksia, jotka eivät olleetkaan tarpeellisia – vielä. Joskus tekemämme ominaisuudet osoittautuvat pyynnön mukaisiksi, mutta pyyntö oli tulkittavissa väärin ja tarve ei täyty. Joskus teemme kiirehtien tai puutteellisella osaamisella, ja täydennämme myöhemmin.

Toimiessa monimutkaisten kokonaisuuksien ja inhimillisten rajoitteiden puitteissa, voimme aktiivisesti oppia lisää ja parantaa toimintaamme jatkuvasti. Kokonaisuuden häiriöt tuottavat työnkenttää muualla, ja haluamme oppia optimoimaan kokonaisuutta osien sijaan.

Ohjelmistokehittäminen, siinä missä suunnittelutoimintakin, on sosiaalinen systeemi. Jokaisella osalla on tarkoitus, kuten myös kokonaisuudella. Systeemin kannalta hyvät osat ovat sellaisia, jotka toimivat hyvin yhteen. Ohjelmistokehityksen tuotoksilla viedään eteenpäin suunnittelutoiminnan tehokkuutta.

Maaret Pyhajarvi_kasitelty
Maaret Pyhäjärvi kirjoittaa myös suosittua ”A Seasoned Tester’s Crystal Ball” -blogia.

Meidän mantramme ketteryydestä on hakea ”pieniä epäonnistumisia” sekä oppia nopeasti, miten onnistutaan. Mietimme mikä on arvokasta, millaisen asiakaskokemuksen haluamme luoda ja työstämme omaa rohkeuttamme yhdessä mennä oikeaan suuntaan.

Menemme eteenpäin ja luomme uutta, sen sijaan että pidämme itsemme kiireisenä, missä tahansa tekemisessä.

Niin, tekeminen ei ole aina etenemistä. Ja eteneminen on tärkeää.

Jouluvalot ja kiertotalous

Kiertotalous taitaa olla uusi musta.

EU:n komissio julkaisi joulukuun alussa kiertotalouspaketin ja kiertotaloutta vahvistavan toimenpideohjelman.

Valaistusalalla on viime vuosina puhuttu pitkään ja hartaasti ledeistä ja niiden energiatehokkuudesta. Sähkönkulutuksen pienentäminen on toki elintärkeää.

Ledivalaisimet ovat kuitenkin täynnä elektroniikkaa, joten 5–10 vuoden kuluttua, kun ne alkavat vikaantua, ovat ne todennäköisesti yhtä esihistoriallisia kuin vanhat kännykätkin. Niille ei voi tehdä enää mitään muuta kuin uusia kokonaan.

Mitä tapahtuu kaikelle sille vanhentuneelle ledivalaisinten elektroniikka-, alumiini- ja muoviromulle, jota alkaa pian kerääntyä paljon nopeammin kuin tähän asti on totuttu? Onko jatkuva uusiminen kestävää kehitystä? Kuinka paljon valaistusjärjestelmistä saadaan mukaan kiertotalouden piiriin?

Jos olemme tosissamme huolissaan ehtyvistä luonnonvaroista, tuotannon ympäristövaikutuksista ja tuotantoketjun materiaalivirroista – kuljetuksineen maapallon ympäri – myös meidän valaistusalalla pitäisi kehittää lisää ratkaisuja osaksi kiertotaloutta.

Valaistuksen, ei valaisimien, kierrättäminen on yksi mahdollisuus.

Väliaikaiset valotapahtumat tuovat ympäristöömme uusia merkityksiä. Valolla ja valaistuksella voi luoda uutta identiteettiä. Väliaikaiset toteutukset voi tehdä isommin ja rohkeammin, jolloin voi herätä keskustelua sekä ajatuksia myös uusista, pysyvistä ratkaisuista.

Rakennusten ja ympäristön tuunaaminen valolla väliaikaisesti ei vaurioita, ei tuhoa eikä kuluta liikaa energiaa. Kalliit, käyttöiältään rajalliset tekniset laitteet siirretään uusiin kohteisiin, jolloin niistä saadaan otettua kaikki hyöty irti.

Keskustelimme tästä aiheesta asiantuntijamme Ilkka Paloniemen kanssa Granlund Webinarissa juuri ennen talviaikaan siirtymistä. Pimp your Building! -webinaari on katsottavissa myös Youtubessa.

Yle uutisoi viime viikolla valotapahtumabuumista, joka on innostanut kaupunkeja ja kuntia ympäri maailman.

Uutisessa Paloniemi, joka toimii myös Lux Helsinki -valotapahtuman taiteellisena johtajana, korosti erityisesti sitä, kuinka valotapahtumat tuovat ihmisiä yhteisen kokemuksen ääreen ja katsomaan ympäristöään uudesta näkökulmasta. Valotapahtuma on kaupunkitapahtuma.

Väliaikainen valaistus on noussut tänä syksynä myös globaaliksi yhteiskunnallisen viestinnän ja osallistamisen keinoksi.

#UNblue tempaus valaisi tunnettuja rakennuksia ympäri maailman Unescon 70-vuotisen historian kunniaksi YK:n sinisellä värillä.

21828426794_53b5893770_h
Kuva: #UNblue

Terrorismia vastaan on noustu samoin keinoin Pariisin iskujen seurauksena #PrayforParis-teemalla. Ranskan lipun värit valaisivat myös Helsingin Finlandia-talon julkisivun vapaaehtoisten voimin.

PrayforParis Ilkka Paloniemi kuva
Kuva: Ilkka Paloniemen Twitter-tili

Jouluvalot väliaikaisesta sesonkivalaistukseksi

Joulun lähestyessä väliaikainen valaistus on meille kaikille tuttua. Jouluvaloista on alettu puhua kausivalaistuksena, jotta valoja kehtaisi käyttää yli koko pimeimmän kaamoksen.

Australian Canberrassa on menty vähän äärimmäisyyksiin hellepäiviä odotellessa, vaikkakin osin hyväntekeväisyyden nimissä:

Kalasatamaan syttyi jo viime jouluksi samanlainen moderni joulupuu, mutta ennätyksiä ei siellä rikottu.

Espan lava Helsingissä on muuttunut valojoulukalenteriksi Galleria Kandelan taiteilijoiden toimesta.

Kotona meillä alkoi sesongin jouluvalotuunaus jo joulukuun alussa, sateen tihkuessa niskaan. Onneksi joku oli pakannut kamppeet nätisti ja siististi viime keväänä, joten homma sujui kivuttomasti ja kaikki vanhat laitteet toimivat yhä. Ajastimet ja ledit takaavat takapihan energiatehokkuuden myös meillä.

Sannan jouluvalot

Valoisaa joulua kaikille.

Ps. Valoa vuodenvaihteeseen tuo Lux Helsinki -valotapahtuma (6-10.1.2016). Lumesta voimme haaveilla vaikkapa valoisan valopilven alla!

Cloud_by_Caitlind r.c. Brown & Wayne Garret
Lux Helsinki 2016: Cloud. Tekijät: Caitlind r.c. Brown & Wayne Garret

 

 

 

 

 

 

Circular Economy and the Construction Industry

Presentation1 Dooley 09122015I have been to a number of sustainability conferences and events this year and I have noticed that circular economy seems to be the latest phrase being used to describe sustainable construction materials. In the various keynote speeches that I have heard, it seems to have replaced phrases such as life cycle assessment (LCA), life cycle costing (LCC) and embodied green house gas emissions. This raises the question: how is circular economy different from these other terms?

LCA, LCC and embodied emissions calculations are all still relevant today and especially when a product consumes energy over it’s lifetime. Their purpose is to show which material or product produces the lowest environmental impact over it’s whole life from manufacture to disposal (cradle to grave). One of the most typical decisions involves the selection of a building’s superstructure and the comparison of timber, concrete and steel.

However, circular economy takes a slightly longer term approach and has a greater focus on the material or product at the end of its life. When the material or product has reached the end of its life, circular economy prefers the component to be reused in its existing form rather than just recycled. In order to facilitate reuse, designers are encouraged to consider how the building will be disassembled at the end of its life and this process is called design for disassembly or design for deconstruction.

Circular Economy and Buildings

Kasper Guldager Jensen of 3XN architects gave an excellent presentation entitled Circular Sustainability at the Finnish Green Building Council’s recent Green Celebration event.

GC_Ken_Dooley
Writer is the Sustainability Group Manager at Granlund Consulting

He claimed that a new building can be prepared for a circular future at a cost of only an additional 0.35% of the construction budget. In other words this is the cost of designing for disassembly. This calculation is based on a 42 000 m2 new build Danish office building which has a budget of 115 million euros.

When we consider the end of this building’s life then the demolition costs are € 2.15 million at today’s rates. Jensen claimed that in the future companies will not have to pay for the demolition of a building that has been designed for disassembly.

Instead the owners of these buildings will earn money from the disassembly and harvesting of materials to a value of approximately 4% of its new build value. The owners of the Danish office building that was used as a case study will actually be paid € 4.7 million for the building materials at the end of the buildings life.