Building a Culture of Experimentation (kokeilukulttuuri)

GC_Ken_Dooley
Writer Ken Dooley is the Sustainability Group Manager at Granlund Consulting

There is no doubt that digitalisation will continue to disrupt established industries and the construction and real estate industries are no different.

We are all aware of the impact that Google has made on advertising, Uber has made on the taxi industry and AirBnB has made on hotels, so how do established companies keep up with the disruptors in this increasingly digital age? The answer is experimentation.

Large companies are beginning to look at start-ups for inspiration and one marked difference is in the agility of development processes.  Big player companies have established internal processes and spend vast amounts of time and energy planning their next steps. In contrast, start-ups are empowered by the lean methods of people like Eric Ries and are able to try new things and experiment much more often. This is depicted by the mindset of the lean start-up movement which is embodied by phrases such as “get out of the building” and “start before you are ready”. This approach advocates speaking to customers and building ad hoc solutions that solve real world problems. It is totally opposite of spending large portions of time and money developing a product in-house and showing it to customers for the first time on launch day. The expectation is that the products and services developed by the lean approach are more customer oriented as they are incrementally developed with real customer feedback. This is why experimentation is becoming a popular development tool and even the Finnish government are conducting experiments which they call strategic policy trials.

Experiment 1: Hackathon

One of Granlund’s first attempts at experimentation was last year’s Behaviour Change Hackathon where the aim was to develop insights and tools for reducing user energy consumption in buildings.  The event was a departure from a traditional real estate industry workshop as it encouraged participation from a diverse range of backgrounds with extra emphasis on the inclusion of behavioural psychologists, software developers and energy experts. The event generated 5 concepts and on the day Granlund promised to bring at least one idea to the level of a prototype.

Experiment 2: Location

The idea from the hackathon that was chosen for further development was a concept called WarmEnough which was described in the hackathon as a solution to “optimise indoor temperature based on crowdsourced temperature feedback via mobile app”. Granlund worked with local start-up Nomenal who were part of the original hackathon team that came up with the WarmEnough idea.

The resultant smartphone app enabled building users to send a very simple feedback message which had 3 possible comments (1) I am too warm, (2) I am happy with the temperature or (3) I am too cold. The most important part of the app was that the feedback was location enabled. This meant that each feedback item could be tracked to the position in the building that it was sent from so that building managers could look for trends and prioritise areas with multiple feedback cases. In all, 2 separate apps were developed in order to test the best method for attaching location to the feedback. One app was developed using iBeacons and one app was developed using IndoorAtlas. A screenshot of the app may be seen below along with the map of the building showing where feedback has been sent from.

Dooley feedback
On the left: a screenshot of the warm enough app, on the right: a visual representation of the 3rd floor feedback generated by the app.

Experiment 3: Games

The local gaming ecosystem is one of Finland’s biggest success stories of recent years and so Granlund have been experimenting with how gaming can improve the user experience of our products and services. One way that gaming can be used in our business involves a “playable” user feedback survey and this concept is currently being developed with Oulu based gaming company PlaySign. The core idea is that taking part in the survey has to be fun and it must also give an immediate visual representation of the feedback that has been received.

Dooley feedback 2
Screenshots of an early prototype of the playable survey showing (left) neutral starting point at the beginning of the survey, (middle) setting showing that the area is marginally cold (right) setting showing that the area is very cold.

Experiment 4: More Location

In order to build on our expertise in the field of indoor positioning Granlund have also been experimenting with indoor mapping in our headquarters in Helsinki. Using the Steerpath technology of a local start-up Granlund have been developing an smartphone indoor mapping system that understands a users location and can direct them to parts of the building such as meeting rooms that they have never been to before. It is essentially a google maps for indoors.

Experiment 5: Occupancy

The latest concept being tested in our headquarters is real-time methods of measuring occupancy in buildings. More on this later!

Pariisi, Grönlanti, Helsinki

Miten yksi kuva voi pysäyttää pohtimaan oman työnsä merkitystä?

IceWatch Olafur
IceWatch by Olafur Eliasson and Minik Rosing, photo: Martin Argyroglo © 2015 Olafur Eliasson

Taiteilija Olafur Eliassonin teos IceWatchParis visualisoi Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä koskettavasti yhden globaaleista kipupisteistämme.

Grönlannista Pariisiin hinatut, jäätiköstä irronneet pienet jäävuoret sulivat keskellä Place du Pantheonia kellotaulun muodossa.

Ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja aika on loppumaisillaan. Poliittisen maailmanparantamisen keskellä käsinkosketeltava teos pysäytti paikalla olijat sekä kuvien välityksellä myös yhden valaistussuunnittelijan Helsingistä.

Teoksen tavoite oli saada pitkien puheiden ja raporttien jälkeen ihmiset ryhtymään käytännön toimiin – tekemään oikeita ilmastotekoja.

Taide toimi, eli alitajuntani alkoi raksuttaa:

Mikä on minun ilmastotekoni projektityössäni valaistusalalla?

Olen löytänyt kaksi teemaa.

1. Päivänvaloa pitää hyödyntää rakennuksissa yhä enemmän.

Rakennuksien aukot on ensisijainen ratkaisu valon saamiseksi sisätiloihin, mutta niiden sijoittelua, kokoa ja muotoa ohjaavat monet muutkin asiat kuin päivänvalon saatavuus. Aukkojen sijaintia on myös vaikea muuttaa.

Keinovalaistusjärjestelmän ohjaaminen päivänvalon saatavuuden mukaan voidaan toteuttaa kuitenkin jokaiseen rakennukseen. Tarpeenmukainen ohjaus pidentää myös valitun valaistustekniikan käyttöikää. Suomessa on tarjolla luonnonvaloa melkein vuorokauden ympäri puolet vuodesta, joten monessa kohteessa säästöt ovat merkittävät.

Päivänvalon saatavuuden ja valon määrän simulointi on suunnittelutyössä muuttunut yhä helpommaksi. Keinovalon säädöllä saavutetut pienemmät energiakustannukset voidaan nyt todentaa laskemalla ja säästöillä voidaan perustella investoinnit kehittyneempään teknologiaan.

Sannan blogi päivänvalo

Lisäksi näitä simulointeja voidaan käyttää valaistuksen laadun arviointiin. Luonnonvalon muutokset voivat aiheuttaa kiusallisia kontrastieroja tai jopa häikäisyä ja ne voivat vaatia keinovalaistukselta tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja. Simuloinneilla voidaan tarkentaa valaistusohjausalueiden ja -laitteiden sijoituspaikat, suunnitella valaistustilanteet tarkasti ohjelmointia varten ja tällä tavalla edistää rakennuksen helppoa ja tehokasta käyttöönottoa.

Puhuimme aiheesta Nina Peltolan kanssa Granlund Webinarissa viime syksynä.

Päivänvalon hyötykäyttöä visioin myös Ruukin Petteri Lautson kanssa oheisessa videossa.

2. Keinovalaistusratkaisun ja valaisimien energiatehokkuus on nykypäivänä työssämme itsestäänselvyys.

Kaunis ja miellyttävä on usein myös energiatehokasta – ja kaikkien halvin ei usein ole näitä kaikkia.

Kestävän kehityksen kannalta uusien ledivalaisimien ja niiden sisältämän elektroniikan kestävyys on kriittisen tärkeää. Ledivalaisimien päivitettävyys 7-10 vuoden käytön jälkeen on vielä pelkkää utopiaa eli koko valaisin täytyy mitä todennäköisimmin vaihtaa!

Usein pidempi valaisimen käyttöikä näkyy myös hankintahinnassa, koska parempi tuotesuunnittelu ja paremmat komponentit maksavat enemmän.

Investointikustannusten laskemisen sijaan meidän tulisikin aina arvioida elinkaarikustannuksia.

Elinkaarilaskelmissa puurot ja vellit menevät kuitenkin helposti sekaisin, koska yhtä ja toista voidaan jättää rivien väliin. Valaistusalalla on jo pitkään ollut tarve saada yleiseen käyttöön puolueeton työkalu. Motiva Oy:n vetämä energiatehokkaiden valaistusratkaisujen tieto- ja työkalupankki eli VALTTI-hanke on juuri julkaissut uuden Valaistustieto-nettisivuston, johon on kerätty tietoa, ohjeita sekä esimerkkikohteita energiatehokkaista valaistusratkaisuista.

Hankkeessa on laadittu Granlund Consultingin kanssa uusi helppokäyttöinen valaistuksen elinkaarikustannuslaskuri, jossa pyritään huomioimaan kaikkia edellä mainittuja näkökulmia. VALTTI-laskuria  voidaan käyttää suunnittelu-, tarjous-, hankinta- sekä ylläpitovaiheessa, joten tavoitteena on löytää laskurin käyttäjiä valaistusalan kaikista osapuolista.

Sanna Motivan laskuri

Kirjoitan tätä blogia takapihamme terassilla.

Tuntuu, että ilmastonmuutos on konkretisoitunut viimeisen puolen vuoden aikana minunkin elämässäni. Viime talven vähälumisuus tappoi vuosia kukoistaneen kärhön, puksipuun ja pikkutalvion. Jo äitienpäivänä söimme helteessä grilliruokaa terassilla. Nyt kesäkuun alussa perennojen kasvu ja kukinta ovat viikkoja etuajassa ja osa kukista, joita yleensä ihailen lomalla heinäkuussa, on jo nyt lakastumaisillaan.

Pitkää kuumaa kesää viettäessänne haastan teidät ilmastotekoihin katsomalla valokuvaaja James Balogin Extreme Ice Survey -hankkeen reportaaseja sekä huimaavan dokumentin Chasing IceElokuvan trailerin voi katsoa tästä.

Murrosta rakennusmarkkinoilla?

”Rakentaminen kannattelee Suomen taloutta”.

Tässä lauseessa on jotain periaatteellisesti metsässä. Eikö rakentamista pitäisi tehdä tarpeeseen? Ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että kaikki muut toimialat supistavat.

Selityksiäkin toki on. Julkiset investoinnit, pääkaupunkiseudun aluekehityshankkeet ja korjauksen hyvä volyymi muodostavat pohjan. Asuntoja tarvitaan, kun ihmiset urbanisoituvat ja saamme uutta verta Suomen ulkopuolelta.

Jos muutosta halutaan, nyt on se aika. Myöhemmin se on pakon sanelemana huomattavasti tuskallisempi.

Rakentaminen auringonlasku

Urakointi – positiivista kehitystä näkyvissä

Suurilla ja mahtavilla rakennusyhtiöillämme alkaa näkyä erilaisia strategioita. Suurin murros on kuitenkin keskisuurten voimakas kehitys. Keskisuurilla on selvemmin vaihtelua linjauksissaan sekä etenemismalleissa.

Joku painottaa kustannustehokkuutta, toinen asiakaslähtöisyyttä ja ryhmärakentamista, joku listautuu pörssiin ja toinen etenee partnerimallilla.

Talotekniikkaurakoinnissa on kaksi kooltaan ylivertaista toimijaa ja paljon pienempiä haastajia.  Consti erottautuu omalla konseptillaan. Muutoksia on ollut paljon sekä suurten että pienempien puolella. Tuloksenteko on lähes kaikkien haaste. Rooli on jäänyt liikaa arvoketjun häntäpäähän.  Talotekniikan toimivuus ratkaisee sisäympäristön ja energiatehokkuuden onnistumisen, joten uusia avauksia toivotaan.

Suunnittelu – trendinä laaja-alaisuus

Suunnittelusektorilla kehitys on viime vuosina rajua. Isot ostavat pieniä. Harva uskoi muutama vuosi sitten, sektorin suurimmat toimijat Suomessa ovat ruotsalainen pörssiyhtiö Sweco ja tanskalainen säätiöomisteinen Ramboll.  Allekirjoittanut on ehkä hieman jäävi kommentoimaan kilpailijoiden strategioita.

Sattuneesta syystä Granlundilla usko erikoistumiseen on vahva.  Suurin osa arkkitehdeistä näyttää myös ajattelevan näin. Mutta maailmaan mahtuu tietysti monta linjaa ja nyt kasvulukujen perusteella monialaisuus näyttää olevan suurin trendi.

Asiantuntijatoiminnassa tietysti tärkein kehittämisen lähtökohta on osaamisen kehittäminen ja käytännössä erittäin tärkeää on myös operatiivinen toimituskyky. Muutokset eivät kuitenkaan lopu. Veikkauksissa on ainakin vielä yhden kansainvälisen toimijan saapuminen markkinoillemme lähiaikoina.

Teollisuus – automatiikka kaipaa uudelleenmäärittelyä 

Rakennusosa- ja laiteteollisuuden osalta globalisaatio tapahtui jo aikaisemmin. Sitä kautta suomalaislähtöiset ja kilpailussa pärjänneet yritykset ovat jo kansainvälisiä. Selvä trendi on myös tuotteiden ja palvelujen yhdistyminen – mallia Kone ja Wärtsilä. Tästä aiheesta Kassun mainio blogi.

Myös IoT on tavoittamassa talotekniikkateollisuutta. Äly lisääntyy laitteissa. Jokainen itseään kunnioittava kehittäjä puhuu IoT-platformeista. Tämä varmasti muuttaa käyttäjien ja ylläpitäjien mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Yhtenä huolenaiheena on sekä laite- että urakointipuolella automatiikan väärä profiili. Koko asia pitäisi määritellä uudestaan. Nyt pirstaloidaan ja shopataan,  kun pitäisi ajatella kokonaisvaltaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Vaikka tehokkuus on hyvä tavoite, niin automatiikkaan pitäisi olla valmis satsaamaan enemmän. Emme ainakaan vielä ole osanneet myydä tätä ajatusta tilaajille.

Mihin tämä murros sitten johtaa? Olemme itse ennustelleet, että suhteellisen positiivinen markkinakehitys on mahdollista vielä ainakin lähivuosina. Pidemmällehän ei kukaan osaa ennustaa.

Nyt siis on todella aika kehittää.

Pekka_Metsi
Kirjoittaja Pekka Metsi on Granlundin toimitusjohtaja, joka twiittaa nimimerkillä @p_metsi

Ensimmäisen vaiheen teemoina voisivat olla yhteistyön parantamisen allianssien kautta, tiedon elinkaarenhallinnan kehittäminen ja alan avoimuuden lisääminen.

Kaikkiin edellä mainittuihin kehityksiin liittyy vahvasti yhdessä tekeminen. Kuka ottaa veturin roolin? RYM tätä yritti, mutta sitä ollaan nyt kuoppaamassa. Selvää lienee, ettei vastaavaa mallia ei synny seuraavaan 10 vuoteen.

Mutta löytyikö yrityskonsortioita vaikka  tutkijoilla vahvistettuna? Saisimmeko julkiset tilaajat ja muutaman yksityisenkin mukaan tällaiseen malliin?

Ainakin voisimme yrittää.

Tietomallit pilvessä

Tero_Jarvinen
Kirjoittaja on Granlundin tietomallipäällikkö

Nykyisissä BIM-suunnittelujärjestelmissä alkaa olla orastavia merkkejä liikkumisesta entistä enemmän pilviteknologioiden suuntaan.

Päätuotteissa on tiimityöskentelyominaisuudet ja mahdollisuus ottaa käyttöön ohjelmistoille räätälöityjä palvelinalustoja, joiden avulla tietomallien sijoitus suojattuun pilveen on mahdollista. Näin pystytään toimimaan eri lokaatioissa – toimistolla, bigroomissa, kotona, laiturinnokalla…

Totuuden nimissä, raskaiden mallinnussoftien tekniikka ei ole vielä ihan valmis yllä kuvattuun työtapaan. Mutta suunta on selvä – BIM-ohjelmistotalot ajavat softiinsa sisälle pilviteknologiaa sekä rakentavat ohjelmistorajapintoja muiden softien käyttöön.

Samaan aikaan ohjelmistotalojen kehityksen rinnalla on useita kansainvälisiä projekteja avoimeen rajapintaan perustuvien tietomallipalvelimien kehittämiseksi. Joitakin on jo tuotteistettukin, mutta levinneisyys on vielä mitätöntä.

Suomalaisetkin ovat mukana jakamassa samaa ajatusta. KIRA-DIGI -hanke etenee edelleen byrokratian rattaissa.

KIRA-DIGI -hankkeessa yhtenä toimenpiteenä on ehdotettu ”digitaalisen alustan” kehittämistä ja pilotointia. Avoimeen ja vakioituun tietoalustaan perustuva palveluväylä mahdollistaa ohjelmistotoimittajille teknisen kommunikointistandardin, jossa asiakkaan ei tarvitse pelätä jumiutuvansa yhden softatoimittajan armoille.

Tero Järvinen avoimen tiedon jakaminen
Kuva: Rakennetun ympäristön digitalisaatio -hanke

Merkille pantavaa on, että softatoimittajat eivät tee yllä mainittua kuvausta – se tulee tehdä rakennushankkeen eri osapuolten näkemysten mukaisesti. Vain tiedon käyttäjä ja tuottaja voivat tietää, mikä tieto on tärkeää.

Vaikka standardisoidun tietosisällön määrittely onkin tylsintä työtä mitä tiedän, jonkun sekin on tehtävä. Se on perusedellytys tiedon koneluettavuuden mahdollistamiseksi. BuildingSMART Finland on ottanut tämän haasteen vastaan ja toivottavasti KIRA-DIGI hanke antaa sille ympäristön, missä toimia.

Vain tiedon käyttäjä ja tuottaja voivat tietää, mikä tieto on tärkeää.

Tilaaja hyötyy eniten

”Tietomallit pilvessä” –prosessin kautta mahdollistuu tiedon tuottaminen siten, että se pakotetaan olemaan tilaajan haluamassa muodossa ja tietosisällöllä.

Tämä tarkoittaa taloteknisessä suunnittelussa sitä, että suunnitteluympäristö liikkuu pois toimistojen omilta servereiltä, asiakkaan järjestelmiä kohti. Koska työskennellään pilvipalvelujen läpi, rakennushankkeen osapuolet toimivat juuri sellaisissa ympäristöissä, jonka tilaaja on katsonut tarpeelliseksi omien toimintojensa virtaviivaistamiseksi.

Palvelinympäristöt rakentuvat fyysisesti hajautettuihin datacenttereihin – tarkoitus ei ole lisätä palvelinrautaa tilaajaorganisaatioiden ylläpidettäväksi.

Tietomallit ylläpidossa

Otetaan esimerkkinä ”Tietomallit ylläpidossa”. Nykyprosessi on se, että suunnittelijat tuottavat rakennusaikana tiedostoja omille servereilleen ja tekevät niistä IFC-formaattisia julkistuksia projektipankkiin. Näitä tiedostoja (ja vielä vanhempia pdf –piirustuksia) käytetään rakentamiseen tietäen, että suunnittelijalla on omalla serverillä jo uudempaa tietoa.

Kun siirrytään ylläpitoon, yritetään epätoivoisesti päivittää tiedostoja niillä tiedoilla, joilla urakoitsija kohteen todellisuudessa rakensi. Lopputuloksena on sekasotku standarditoimatonta tietoa, jota ei pystytä linkittämään toiseen järjestelmään, koska tietosisällön kontekstia ei tunneta. Lisäksi tietoa on löytyy lähes kaikissa mahdollisissa tiedostomuodoissa; word, pdf, excel, ifc, jpg jne. Ilmanvaihtokoneen tietoja löytyy ~viidestä eri järjestelmästä ja yhtä monesta keskenään ristiriitaisesta dokumentista.

Ilmanvaihtokoneen tietoja löytyy ~viidestä eri järjestelmästä ja yhtä monesta keskenään ristiriitaisesta dokumentista.

Uudessa, pilvipohjaisessa prosessissa rakennushankkeen tilaaja arvottaa omat tarpeensa. Jos he kokevat tietomallit tärkeäksi osaksi kiinteistön elinkaarta, perustavat he oman palvelinympäristön tiedon tuottajille. Toimintatapa on samanlainen kuin perustettaisiin projektipankki tiedostojen talletusta varten.

Tilaaja voi (tulevaisuudessa) hankkia esim. Revit Server –palvelimia ja rakentaa sinne ympäristöt suunnittelijoiden käyttöön. Näin tilaaja saa juuri sitä tietoa, jonka he ovat arvostaneet itsellensä tärkeäksi.

BIM-ohjeistukset ja tietosisältövaatimukset voi heittää roskiin, sillä ne on valmiiksi rakennettu sisälle pilvipalvelimien ohjelmistoihin. Objektit sisältävät juuri niitä tietosisältökenttiä, joita tilaaja haluaa ko. ohjelmistossa käyttää kiinteistön elinkaaren aikana. Ohjelmisto ei salli kuin yhden tavan tuottaa tietoa, jolloin se on tietosisällöltään samanlaista suunnittelutoimistosta riippumatta.

Pilvipohjaiset prosessit ovat jo todellisuutta

Tämän tyyppiselle toimintatavalle on jo otettu ensiaskeleet talotekniikan laiteluetteloiden tekemiseksi. Granlund Designer toimii pilvipalveluna ja sisältää muun muassa käyttäjien roolituksen ja tiedon historioinnin.

Laitehyväksyntäosiolla urakoitsija päivittää laitetiedot as-built –tasoisiksi ja samalla hoidetaan suunnittelijan tekninen laitehyväksyntä suoraan järjestelmän kautta. Työ tehdään rakentamisen aikana, kun sen tuottamiselle on selkeä tarve. Nykymallissahan huoltokirjakoordinaattori tekee viimeisen kahden viikon aikana taikoja, jotta saa rakennushankkeen osapuolilta paikkaansa pitävät tiedot laitteista ja järjestelmistä.

Tero Järvinen laitehyväksyntä
Kuva: Laitehyväksyntäprosessi rakennushankkeen aikana

Jos kiinteistömassan omistaja ottaa Granlund Designerin omaan käyttöönsä, pystyvät he asettamaan kaikki kohteidensa suunnittelutoimistot samalle viivalle. Jokainen tuottaa standardisoitua tietoa tilaajan käyttöön. Jokainen tuottaa tietoa siinä laajuudessa kuin tilaaja sitä tarvitsee.

Pilvipohjainen, standardisoitu tiedonhallinta on siis jo olemassa. Enää puuttuu sen käyttöönotto.