Joulun onnellisuustakuu

Kalenterit

Tämä rakentamisen täyteinen vuosi on pian kääntymässä uuteen. Vuosi 2018 on ollut hyvä kulkea kanssanne.

Teksti: Piia Sormunen

Olemme kokeneet riemun hetkiä asiakasprojekteissamme, ja todella tunnemme ja näemme, että rakennus- ja kiinteistöala kehittyy huimaa vauhtia yhteistoiminnan ja digitaalisuuden myötä.

Olemme asettaneet strategiassamme tärkeän tavoitteen – annamme onnellisuustakuun. Yleensä yritysten strategiat keskittyvät yritystoiminnan jatkuvaan parantamiseen, mutta haastaisin kaikkia meitä pohtimaan asettamaamme tavoitetta laajemmin.

Tyttäreni soitti minulle tällä viikolla keskellä Big Room -toimintaa täynnä olevaa päivää ja kysyi minulta: ”Äiti, onko ensi lauantaina joulukuun 1. päivä?”. Siinä hetkessä olin täysin uppoutuneena työhöni Vaasassa ja vastasin kiireessä nopeasti, että kyllä on, miksi sellaista kysyt. Hän vastasi, että silloin saa avata joulukalenterin, häntä jännittää. Tämä keskustelu sai minut pysähtymään ja pohtimaan sitä, että vaikka kuinka olemme suurella innolla uppoutuneita työhömme, kuitenkin moni läheinen tarvitsee meitä ­- olkoon he kumppaneita, lapsia, vanhempia tai ystäviä.

Päätin, että minä haluan antaa onnellisuustakuun myös läheisilleni ja työkavereilleni. Toin tänä aamuna joulukalenterit tiimilleni, koska haluan, että hekin jännittävät joka aamu kalenterin luukun avaamista.

Haluan toivottaa teille kaikille onnellista joulua! Annetaan onnellisuustakuu läheisillemme ja pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

GC_Piia_Sormunen

Piia Sormunen

Kirjoittaja toimii Granlund Consulting Oy:n Lean-rakentaminen -toimialan johtajana.

Yhteistoimintaa kiinteistöalalla = Big room -työpajat

Palaveri-ihmiset3-web

Työpaikoilla haetaan yhteisiä toimintamalleja ja ratkaisuja prosessien sujuvuuteen – uusia, tehokkaampia tapoja toimia. Yhteistoiminta- eli Big room -työpajat ovat tapa osallistaa ja motivoida henkilöitä. Työpajoissa eri asioiden tekijät kokoontuvat yhdessä miettimään, keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja sovittujen aiheiden ympärille.

Teksti: Nina Volanen

Mikä on Big room -työpaja?

Yhteistoiminta on eri tehtävissä toimivien ihmisten yhdessä tekemistä, yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yhteistoimintaa voidaan tehdä eri yritysten välillä kuin myös yrityksen omissa organisaatioissa esimerkiksi toimintaprosessien kehittämiseksi.

Fasilitaattori huolehtii siitä, että työpajojen keskustelut, johtopäätökset ja ehdotukset tulee kirjattua, että niitä voidaan hyödyntää suoraan tai jatkojalostaa työpajan jälkeen. Fasilitaattorina toimiva henkilö voi olla omasta organisaatiosta tai ulkopuolelta, riittää että hänellä on riittävä osaaminen työpajojen vetämisestä ja ymmärrystä työpajan aihealueesta.

Miksi?

Perinteisten työtapojen rinnalle on haluttu löytää uusia osallistavia työmenetelmiä, esimerkiksi perinteisten palavereiden sijaan on kehityspalavereita haluttu tehdä työpaja-menetelmillä. On havaittu, että kun osallistujat, eri tehtävistä ja jopa eri yrityksistä, ovat aktiivisesti mukana, saadaan aikaan monipuolista keskustelua. Näin asioiden kehittäminen etenee vauhdilla ja huomioiduksi tulevat eri näkökulmat ja haasteista pystytään keskustelemaan samassa yhteydessä. Työpajoihin osallistuvat henkilöt sitoutuvat kehitettäviin aiheisiin ja ovat motivoituneita, kun ovat päässeet vaikuttamaan esim. omiin työtehtäviinsä. Myös ne oivallukset ja ideat, jotka muuten jäisivät helposti saamatta, nousevat esille pienissä ryhmissä työskenneltäessä.

Miten?

On tärkeää, että työpajat on valmisteltu hyvin, tavoitteet selkeästi määritelty, ja työpajalle on varattu riittävästi aikaa. Ammattitaitoinen fasilitaattori avustaa työpajan aikana esittämällä kysymyksiä, haastamalla ratkaisuja ja toimintamalleja. Työpajoissa asioita voidaan käsitellä eri menetelmillä riippuen käsiteltävästä aiheesta, henkilömäärästä ja siitä, millaisia tavoitteita työpajalle on asetettu.

Mitä hyötyä?

Yhteistoiminnan kehittäminen on koettu tarpeelliseksi ja on havaittu, että näin työskennellen yksilön on helpompi kertoa omista näkemyksistään ja tulla kuulluksi kuin esimerkiksi muodollisissa kokouksissa. Työyhteisössä tai eri yritysten välillä vapaa keskustelu auttaa madaltamaan yhteydenottokynnystä jatkossa ja auttaa ymmärtämään asioita esimerkiksi toisen yrityksen näkökulmasta ja sitä, miten oma työ vaikuttaa muihin.

Linkeistä löydät lisää tietoa Granlundin fasilitoimista työpajoista:

https://www.granlund.fi/uutiset/yhteiset-tavoitteet-etenevat-big-roomissa/

https://www.granlund.fi/asiakkaat/logicor-tyopajatyoskentely/

Volanen_Nina__04_10x10cm

Kirjoittaja Nina Volanen toimii Granlundilla Kiinteistöjohtamisen ryhmässä toimitila-asiantuntijana.

Mitä yhteistä on avantouinnilla ja EDD:llä?

shutterstock_avantouinti Mika Heittola

Avantouinnista minulla on kokemusta jo kohta 20 vuotta ja kiinteistöjen EDD-hankkeista yli 22 vuotta. Silti molemmista löytyy aina jotakin uutta.

Teksti: Jussi Kuusola

Avantouinnissa ja haastavan kiinteistön ympäristöriskien selvityksessä eli EDD:ssä (Environmental Due Diligence) on yllättävän paljon yhteistä. Aluksi molemmat saattavat tuntua hyvin vaikeilta ja hankalilta, jopa mahdottomilta. Kun on päässyt asian sisään, alkaa tuntua selvästi paremmalta. Ja kun kokemus on ohi, tulee suorastaan euforinen olo.

Avantouinnissa esim. paikka, sää, ilman lämpötila ja mieliala ovat aina erilaiset. Kahta samanlaista avantouintikertaa tuskin löytyy. Kiinteistöt puolestaan sijaitsevat eri kaupungeissa, ovat eri-ikäisiä, käyttötarkoitukseltaan ja toiminnoiltaan erilaisia, ja niiden sijainti on erilainen. Samoin kiinteistöjen ympäristöolosuhteet saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Jopa vierekkäiset kiinteistöt ovat todennäköisesti täysin erilaiset.

Nykyisessä työssäni yhdistyy monta sellaista asiaa, joita arvostan ja joita olen aina työltä halunnut: erinomainen yritys, todelliset ammattilaiset työkavereina, mielenkiintoiset ja haastavat hankkeet sekä työtä siinä määrin riittävästi, ettei jää aikaa ihmetellä, mihin työpäiväni kuluvat.

Avantouinnista saan lisäbonusta työhöni kiireisinä ja hankalinakin päivinä. Avantoon voi aina heittää ja unohtaa työasiat. Kun kroppa rentoutuu avannossa tai ylipäätään ulkona uimisen jälkeen, on esim. uni paljon parempaa kuin muuten, ei ole stressiä eivätkä työasiat tule uniin. Avantouinnin hyödyt ja terveysvaikutukset ovat muutoinkin tutkitusti haittoja suuremmat.

EDD:n terveysvaikutuksia ei vielä ole tutkittu, mutta kokemuksestani voin sanoa, että EDD pitää mielen virkeänä ja sen tekeminen pitää yllä ammattitaitoa. Yhdistettynä hyviin ja terveellisiin elämäntapoihin EDD:ssä on sellaisia positiivisia vaikutuksia, että tällainen vanha käpykin pysyy vielä mukana nuorempien tahdissa.

Kuusola Jussi pieniKirjoittaja Jussi Kuusola toimii Granlundilla Omaisuudenhallinta-toimialalla Kiinteistönhoito-ryhmässä EDD-asiantuntijana.

 

 

 

 

 

Yläkuva: Shutterstock