Tiedolla johtaminen – ennakointia suunnitteluun

Tavoitettavissa-small

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kuntapuolella usein pelkkä avoimempi keskustelu eri sektoreiden välillä lisää tietoutta siitä, mihin tehdyt päätökset tulevat vaikuttamaan. Keräämällä nämä näkemykset yhteen, voidaan piirtää kuva siitä tulevaisuudesta, jota ollaan suunnittelemassa. Tällaista tiedon yhteen keräämistä voidaan kutsua tiedolla johtamiseksi, ennakoinniksi, skenaarioiden luomiseksi, tai vain hyväksi suunnitteluksi.

Usein pelkkä kommunikoinnin lisääminen eri toimijoiden välillä ei käytännössä ole mahdollista, koska suunnittelussa ja kehittämistyössä tapahtuu jatkuvasti kovalla tempolla. Yksi vaihtoehto automatisoida tätä tiedon yhdistämistä on hyödyntää tallennettua dataa ympärillä olevista tietolähteistä.

Kaavoituksen toteutumista ja alueiden kehittymistä voidaan seurata rakennuslupien ja uusien valmistuneiden rakennusten kautta. Tämä tieto saadaan kunnan omista rekistereistä.

Granlund Consulting on mukana kehittämässä Pirkkalan kunnan tietojohtamista keskittymällä nimenomaan taustalla olevan kuntarekisteritiedon hyödyntämiseen sekä avoimen datan hyödyntämiseen päätöksenteon tukena. Käytännössä selvitämme ne tarpeet, jotka koetaan tärkeäksi kuntasuunnittelussa, ja tarjoamme datan joko kunnan omia tietoja hyödyntäen, tai ulkoa tuotuna. Usein aluesuunnittelussa pelkkä tieto oman kunnan kehityksestä ei riitä, vaan tarvitaan myös kuntarajat ylittävää tietoa alueiden kehittymisestä.

Kuntasuunnittelun kehittämisen lisäksi voimme ennakoida esimerkiksi potentiaalisia asiakkuuksia yrityksille hyödyntämällä tarjolla olevaa avointa dataa. Yritykset voivat tällöin kohdistaa palveluntarjontansa tehokkaammin heille tärkeimmiksi koetuille alueille.

Palveluverkkosuunnittelussa eri teemojen yhdistäminen tuo uusia näkökulmia päätöksiin. Yhdistämällä väestönkehityksen datan rakennuskantatietoon, voidaan tehdä päätöksiä, jotka huomioivat sekä palvelunäkökulman että rakennusnäkökulman.

Rakennettaessa älykkäitä kaupunkeja, taustalla on nimenomaan ajatus ennakoinnista. Kuinka voidaan ennakoida käyttäjien tarpeet, ja kuinka voidaan suunnitella ja rakentaa ennakoivasti. Tämän lisäksi Smart Cityssä asukkaat pääsevät muokkaamaan elinympäristöään helpommin kehittyneen osallistamisen kautta. Ottamalla askeleita kohti kehittyneempää kuntasuunnittelua ja älykästä kaupunkia, on hyvä kiinnittää ensin huomiota kuntasuunnittelun kehittämiseen kohti tiedolla johtamisen mallia. Asukkaiden näkökulmasta älykkäät kaupungit syntyvät usein markkinavetoisesti yritysten innovaatioiden kautta, jossa kaupunki on mahdollistajana.

Tampereen kaupunkiseudulla uudisrakentamisen seuranta on automatisoitu koko seudun osalta niin, että alueiden kehittymisen seurantaa voi seurata jatkuvasti päivittyvällä nettisivulla ja tietoja voidaan peilata aikaisempien vuosien kehitykseen. Tämä on mahdollista rakentaa myös muihin kuntiin ja seutuihin.

Kunnat keräävät jatkuvasti dataa rakennetun ympäristön kehittymisestä. Tiedot voivat olla laadultaan vielä heikkoja, mutta pohja on kunnossa. Tarvitaan vain tietoa siitä, mitkä tiedot kannattaa hyödyntää, miten tiedot ovat yhdistettävissä ja miten tämä kaikki automatisoidaan ja saadaan hyödynnettyä päätöksenteossa. Tätä työtä teemme parhaillaan Pirkkalan kunnan kanssa, jonka päätökset perustuvat jatkossa laadukkaaseen faktatietoon. Pirkkala kehittyy jatkossakin järkevästi, ennakointiin pohjautuen. Me Granlundilla haluamme kuntatiedon kehittämisen lisäksi osallistua myös älykkään kaupungin kehittämiseen pohtimalla kaupunkien ja yritysten yhteistyötä. Mitä lisäarvoa voisi tuoda kattavan kuntarekisteritiedon ja ajantasaisen yritysten rekisteritiedon yhdistäminen? Tähän kun yhdistetään vielä tiedon visualisointi esimerkiksi kolmiulotteiselle kartalle, olemme hypänneet taas seuraavalle portaalle älykkään kaupungin suunnittelussa.

Turunen_Simo__04_10x10cmKirjoittaja Simo Turunen toimii Granlund Consultingissa vanhempana asiantuntijana simo.turunen(a)granlund.fi

5 vinkkiä parempaan ylläpitoon

Tiimi-tabletti-kasi-small.jpg

Ylläpidon tehostaminen lähtee halusta saada muutoksia aikaan. Voimavaroja löytyy teknologiasta, eri toimijoiden yhteistyöstä sekä yhdessä asetetuista tavoitteista. Parhaisiin tuloksiin päästään hyödyntämällä yhteistoiminnallisia toimintatapoja, ja lopputuloksena tarpeenmukainen ylläpito on oikea-aikaista, tehokasta ja kustannuksia säästävää.

Näillä vinkeillä pystyt optimoimaan ylläpitoon varattuja resursseja portfoliotasolla:

1) Aloita asettamalla tavoite. Mitkä ovat omistajan strategiset tavoitteet, kiinteistökohtaiset erityispiirteet tai vuokralaisen kanssa sovitut asiat? Näiden perusteella voidaan määritellä ylläpidolle laatutaso, joka parhaimmillaan toimii portfoliotason työkaluna ja yhdistyy Capex-hallintaan.

2) Löydä nykytilanteen analyysista apua. Ihanteellista on, kun nykyisen kustannusrakenteen tarkastelussa yhdistetään ymmärrys tekniikasta, taloudesta, ylläpidosta ja energiasta. Tällainen tarkastelu auttaa hahmottamaan poikkeamien syitä ja tarkastelemaan kriittisesti, onko esimerkiksi huollon mitoitus laskettu oikein, sekä ohjaa päätöksentekoa ja tavoitteiden asetantaa.

3) Hyödy modernista teknologiasta.  Tarpeenmukaisen ylläpidon onnistumisessa on tärkeää, että kiinteistönhuolto perustuu mahdollisimman paljon mittareiden, analytiikan ja tekoälyn tuottamaan tietoon. Kun kiinteistössä toistuvat lainalaisuudet ovat selvillä, huolto pystytään suunnittelemaan järkevästi ja tarpeenmukaisesti.

4) Kilpailuta.  Yksi tapa muuttaa toimintamallia on kilpailutus, jonka yhteydessä voidaan kumppaniverkostolle asettaa uudenlaiset kriteerit, mittarit ja sopia uudenlaisesta toimintamallista. Kuitenkin kannattaa muistaa, että mikäli toimintaan halutaan muutosta, ei kannata lähteä kilpailutusprosessiin vanhoilla aineistoilla, vaan kilpailutuksen tulisi pohjautua uudenlaisiin tavoitteisiin.

5) Johda uudenlaista toimintaa uudenlaisilla työtavoilla. Lopulta kaikki nämä osatekijät, tavoitteet, tekniikka, mittarit ja kustannustehokkuus, on pidettävä mielessä arjessa ja toimintatapoja on kehitettävä jatkuvasti. Tärkeää on myös saada ylläpitoverkoston eri toimijat puhaltamaan yhteen hiileen ja toimimaan kokonaisuutena yhteistä tavoitetta kohti. Tämä onnistuu parhaiten yhteistoiminnallisilla menetelmillä, jotka kokoavat toimijat yhteen säännöllisin aika-ajoin kehittämään toimintamalleja ja prosesseja, täsmentämään roolituksia ja kehittämään uudenlaisia tapoja, joilla saadaan toiminnasta tehokkaampaa ja ihmisistä tyytyväisempiä.

Kirjoittaja Susanna Sairanen työskentelee Granlund Consultingilla omaisuudenhallinnan ryhmäpäällikkönä, susanna.sairanen(a)granlund.fi

Lue lisää aiheesta:

Case Logicor: Työpajatyöskentely hankintaprosessissa 

Case Suomenlinna: Kunnossapidon tiedonhallinnan parantamista työpajatyöskentelyllä 

Blogi: Yhdessä olemme enemmän 

Raja-alueelle tippuvat pallot erottavat erinomaiset tiimit hyvistä

Loistava tiimihenki voi nostaa joukkueen ja yksilöiden suoritustasoa aivan uudelle tasolle.  Insinöörikoulutuksen lisäksi minulla on vahva joukkueurheilutausta pesäpallon parissa. Lähestulkoon koko lapsuus- ja nuoruusaikani juoksin kesät pesäpallon perässä aina opiskelujen päättymiseen asti.  Pesäpallo ja urheilu ovat edelleen vahvasti osa minua, ja huomaankin usein etsiväni yhtymäkohtia työnteon ja urheilun välillä.  Olen myös nähnyt, miten loistava tiimihenki voi nostaa joukkueen ja yksilöiden suoritustasoa aivan uudelle tasolle.

Työurani alkutaival on mennyt pitkälti niin työnteon opettelemisessa kuin rakennusalaan tutustumisessa konsultin näkökulmasta. Olen koulutukseltani rakennustekniikan insinööri ja Granlund Consultingilla toimin pääasiallisesti talonrakennuksen määrä- ja kustannusasiantuntijana. Osaamisalueeseeni kuuluu myös teknisten kuntoarvioiden laadinta.

Loistava tiimihenki voi nostaa joukkueen ja yksilöiden suoritustasoa aivan uudelle tasolle.  

Oman tontin hoitaminen tai yleisesti vastuunkanto tarkoittaa minulle sitä, että pitää sanansa ja lupauksensa, sekä on tarvittaessa valmis venymään yhteisen päämäärän vuoksi. Pesäpallossa tämä voi tarkoittaa pallon kiinniottamista alueelta, joka on sinun ja joukkuekaverisi vastuualueiden rajalla. Samoin työelämässä näitä raja-alueelle tippuvia palloja tulee vastaan päivittäin ja niihin joutuu reagoimaan. Näiden tippuvien pallojen aika-ajoittainen noutaminen kuuluu mielestäni oman alueen hoitamiseen ja samalla se myös kasvattaa ja parantaa yhteistyötä eri ryhmien välillä.

Samoin työelämässä näitä raja-alueelle tippuvia palloja tulee vastaan päivittäin ja niihin joutuu reagoimaan.

Tiimihenkeä korostetaan usein puhuttaessa joukkueesta tai yrityksestä eikä turhaan. Koen, että hyvä  tiimihenki auttaa jaksamaan, kun on raskasta ja kiire. Kaikki tietävät, että hyvää tiimihenkeä on aina vaikea mitata rahassa tai menestyksessä.  Ne ajoittaiset selkään taputukset ja hyvästä suorituksesta kiittämiset ovat kuitenkin kultaakin kalliimpia ja säilyvät kehuttavan mielessä pitkään. Kannustankin jokaista olemaan se  oman tiimin, joukkueen tai yrityksen tsemppipelaaja.

Ilokseni olen huomannut, että Granlundilla mielestäni nämä kaksi asiaa toteutuvat loistavasti. Vaikka olen vasta untuvikko työelämässä ja nähnyt vähän, uskallan todeta että meillä Granlundilla on täyden kympin tiimihenki ja kaikki kantavat oman kortensa kekoon.  Tämä myös näkyy hienosti niin työtyytyväisyystutkimusten tuloksina, kuin firman rahallisena tuloksena.

Hyvää kesän jatkoa kaikille ja muistetaan mennä Posin kautta!

Kirjoittaja Juuso Suhonen toimii Granlund Consultingilla määrä- ja kustannusasiantuntijana, juuso.suhonen(a)granlund.fi.

 

 

 

 

 

 

 

 

Parempaa maailmaa pala kerrallaan – ote tietotyöläisen arjesta

AgilityMM2014_JukkaPa¦êtynen__20140913_4MG_3300

Olen xenniaali, se tarkoittaa että edustan sukupolvea, joka on elänyt analogisen lapsuuden ja digitaalisen nuoruuden. Olen kelannut c-kasettia lyijykynällä ja palauttanut koulutehtäviä disketeillä. Ensimmäisessä työpaikassani myynti-insinöörinä sain kannettavan tietokoneen ja Nokian kommunikaattorin, olin onnellinen.

Edustan sitä sukupolvea, joka ennakkoluulottomasti ottaa käyttöönsä digitaaliset työkalut ja surffaa tietovirrassa luontevasti samaan aikaan hakien aktiivisesti tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Tätäkin kirjoittaessani kalenteri muistuttaa huomisen kohdekatselmuksen aineiston lataamisesta ja illan agilitytreenien ratapiirustuksen lähettämisestä. Samaan aikaan iwatch kehuu, että olen taas tunnin lähempänä seisomistavoitettani. Olen ympäristöjohtamisen asiantuntija ja työni on auttaa organisaatioita menestymään paremmin tekemällä ympäristövastuullisempia valintoja.

Viihdyn työssäni, koska olen eturivissä maailman parhaiden yritysten kanssa muuttamassa maailmaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan, pala kerrallaan. Olen loputtoman utelias ja ahmin tietoa digitaalisista kanavista, nopeasti ja ajantasaisesti. Murskaan dataa – luen johtopäätöksiä ja kerään rusinat pullasta, jotta voisin tukea menestyjiä valinnoissaan.

Loputtoman tietovirran maksimikulutus on henkilökohtainen riski. Tietotyöläinen on saatavilla aina ja kaikkialla. Oli aika, jolloin yritin rajoittaa tiedon käyttöä. Keinotekoiset rajat eivät kuitenkaan toimi, kun päivän täyttää päiväkoti-ikäinen, kotiaskareet ja kahden kilpakoiran treenaamisen trio, joka ei ole valmis menemään läpi yhdestä muotista.

Tietotyö onneksi kehittyy, metsälenkillä ja auton ratissa ehtii puhumaan hyvin työasioista ja sopimaan projektin etenemisestä asiakkaan kanssa. Se sopii minulle, sillä hoitamatta jättäminen vaivaa minua enemmän kuin se, että puhun hyvien tyyppien kanssa puhelimessa varsinaisen työajan jälkeen.

Vaativa fyysinen treeni tai jooga tyhjentää pään hyvin työasioista silloin, kun tuntuu että leposyke ei enää laske. Iltaisin rannekello muistuttaa, että 30 minuutin kuluttua pitää olla pää tyynyssä, kroppa kyllä kertoo seuraavana päivänä, jos sitä ei noudattanut.

Olen kokonaisuutenaan aito ja inhimillinen, työssäni olen nopea, määrätietoinen ja ahkera. Tärkeintä on kuitenkin olla aito ja läsnä. Haluan tuntea asiakkaan yrityksen ilmapiirin, auttaa, kannustaa ja keskustella asioista. Digitaalisessa ajassa meidät erottaa koneista kyky tunnistaa emootiot ja kysyä juuri ne oikeat kysymykset oikealla hetkellä.

Kuva: Koirakuvat.fi/Jukka Pätynen 

Vakkuri_Iida__15_10x10cm

 

Kirjoittaja Iida Vakkuri toimii Granlund Consultingilla ympäristöjohtamisen palvelupäällikkönä.