Kirjoittaja: Pekka Metsi

Energiatehokkuus ei ole mörkö, vaan mahdollistaja – parhaat käytännöt selvästi edellä määräyksiä

Pekka Metsi EDELLÄKÄVIJYYS, ENERGIATEHOKKUUS , , , , , ,

Teksti:
Erja Reinikainen, Granlund Consulting Oy:n johtava energia-asiantuntija  
Pekka Metsi, Granlund Oy:n toimitusjohtaja

Reinikainen Erja nettiPekka Metsi

Suomen uudisrakentamista koskevat uudet ”lähesnollaenergia” -asetukset on lähetetty viime syksynä komissiolle notifioitavaksi. Nyt on hyvä tarkastella tilannetta energiatehokkuudessa sekä määräysten että käytännön tasolla.

”Lähesnollaan” tähtäävät energiamääräykset

Uudet ”lähesnollaenergiamääräykset” eivät juurikaan tiukenna energiatehokkuusvaatimuksia nykyisistä.

Vaikuttaa siltä, että lainsäätäjien taholla ei uskota rakennus- ja kiinteistöalan kykenevän toden teolla ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Komissiolle lähteneen ympäristöministeriön asetuksen (luonnos 16.02.2016) mukaan asumiseen liittyvässä rakentamisessa energiatehokkuutta (E-luku) tiukennetaan noin kolme prosenttia. Muissa rakennustyypeissä tiukennus on alle 20 prosenttia.

Käytännössä ainakin Granlundin projekteissa lähes kaikissa paneudutaan vahvasti energiatehokkuuteen, monissa käytetään uusiutuvia energialähteitä, analysoidaan vaihtoehtoja, tarkastellaan mahdollisuuksia energiavirtojen kierrätykseen ja niin edelleen.

Suurin osa projekteista alittaa asetusluonnoksen esittämän tason jo nykytilanteessa. Tämä ilmenee kirjoituksen lopussa olevasta taulukossa, johon on koottu hanketietojamme uudisrakennuksille, joihin on hiljattain haettu rakennuslupaa .

Viimeistään nyt voidaan ainakin lopettaa valitus ylitiukoista määräyksistä.

Sivustaneuvojan syndrooma

Rakennusalalla on havaittavissa vahva niin sanottu ”sivustaneuvojan syndrooma”.

Kapeilla tekniikan osa-alueilla ansioituneita asiantuntijoita kuullaan kaikesta rakentamiseen liittyvästä, etenkin energiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Spekuloidaan tutkimustuloksista johdetuilla uhkakuvilla ja lavennetaan yksittäisistä ongelmakohteista löytyneet ongelmat kaikkea rakentamista koskevaksi analyysiksi.

Energiatehokkuuden syyllistäminen rakenteellisten kosteusvaurioiden aiheuttajana on pääosin hyvän asian mustamaalaamista.

Käytännössä kosteusvauriot syntyvät tilanteissa, joissa kosteutta havaitaan väärässä paikassa. Toki muutkin tekijät, kuten ilmanvaihto ja painesuhteet vaikuttavat asioiden kehittymiseen ja ongelmien ilmituloon. Alhainen ja hallittu energiankäyttö ei kuitenkaan johda kosteusvaurioihin, eikä jatkuvasti käytetyllä ilmanvaihdolla voida korjata olemassa olevia vaurioita tai poistaa niistä aiheutuvia seurauksia.

Teknologian pelko

Rakennusala lienee ainoa toimiala, jossa ennen osattiin kaikki paljon paremmin ja jatkuvasti haikaillaan vanhojen ratkaisujen perään. Jostain syystä teknologiaa ei nähdä mahdollistajana vaan uhkana, riskitekijänä ja osaamisvajeen kohteena.

Käyttäjien vaatimustaso nousee kuitenkin muun muassa digitalisaation myötä  koko ajan ja esimerkiksi laadukkaan sisäilman ja tuottavuuden yhteys ymmärretään paremmin. Käyttäjien vaatimusten täyttäminen energiatehokkaasti onnistuu ainoastaan fiksulla teknologialla – yhdistettynä toimiviin tila-, arkkitehtuuri- ja rakenneteknisiin ratkaisuihin.

Onnistuneiden energiatehokkaiden rakennusprojektien toteutus on todistetusti mahdollista. Hanketietojemme mukaan lähes nollaenergiataso toteutuu lähes poikkeuksetta jo nykyisin, ja melko tavanomaisilla suunnitteluratkaisuilla.

Mitään superinnovaatioita ei tarvita. Hyvä ja huolellinen ammattilaisten tekemä työ sekä osaava johtaminen riittävät.

Määräystasoa paremmin saa – ja kannattaakin – rakentaa.

shutterstock_161089205

Energiatehokkuus on mahdollistaja

Rakennusalalla on toki ongelmia, mutta niiden keskiössä ovat enemmänkin tehottomat, vanhanaikaiset prosessit ja sitä kautta aktiivisen yhteistyön puute. Alaa vaivaa myös liian suuri laadullinen vaihteluväli. Laatu pitää saada läpinäkyvämmäksi ja toimintamalleja uudistettua.

Onneksi kehitystäkin tapahtuu, kuten Firan ja kumppaneiden loistava kahden viikon putkiremontti osoitti. Tietomallinnus tulee enemmän työmaille ja ylläpitoon. Ja allianssimallilla toteutettuja onnistuneita projekteja tehdään koko ajan enemmän. Vielä kun saadaan palaute kaikille, myös kuluttajille, läpinäkyväksi niin on menty suuri askel eteenpäin.

Energiatehokkuus ei ole mörkö, vaan mahdollistaja.

Määräyksissä tavoitteellisuus näyttää jäävän kauas Pohjoismaiden ja energiatehokkuuden edelläkävijöiden kehityksestä. Onneksi meillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä käytännön projekteissa optimoituja, kustannustehokkaita ja hiilijalanjäljeltään edistyksellisiä ratkaisuja. Ja aktiivisella brändäyksellä ja markkinoinnilla luoda näille arvoa ja kysyntää. Olennaista on viestiä niistä aktiivisesti.

Edelläkävijät toimivat esimerkkinä.

Satunnainen otanta Granlundin hanketietokannasta vuodelta 2016. 
Kohde Asetusluonnos 02/2017 mukaisesti laskettu
Laskettu
E-luku		 Uusien määräysten
E-lukuraja
kWhE/m2,a kWhE/m2,a
Asuinkerrostalo U 89 90
Asuinkerrostalo T 85 90
Asuinkerrostalo S 89 90
Asuinkerrostalo A1 82 90
Asuinkerrostalo A2 91 90
Toimistorakennus H 82 100
Toimistorakennus T 94 100
Toimistorakennus S 99 100
Liikerakennus I 145 135
Opetusrakennus K 93 100
Opetusrakennus M 81 100
Päiväkoti Y 57 100
Hotelli T 170 160
Sairaala E 286 320
Sairaala H 310 320

 

Murrosta rakennusmarkkinoilla?

Pekka Metsi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , , , , , , , , ,

”Rakentaminen kannattelee Suomen taloutta”.

Tässä lauseessa on jotain periaatteellisesti metsässä. Eikö rakentamista pitäisi tehdä tarpeeseen? Ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että kaikki muut toimialat supistavat.

Selityksiäkin toki on. Julkiset investoinnit, pääkaupunkiseudun aluekehityshankkeet ja korjauksen hyvä volyymi muodostavat pohjan. Asuntoja tarvitaan, kun ihmiset urbanisoituvat ja saamme uutta verta Suomen ulkopuolelta.

Jos muutosta halutaan, nyt on se aika. Myöhemmin se on pakon sanelemana huomattavasti tuskallisempi.

Rakentaminen auringonlasku

Urakointi – positiivista kehitystä näkyvissä

Suurilla ja mahtavilla rakennusyhtiöillämme alkaa näkyä erilaisia strategioita. Suurin murros on kuitenkin keskisuurten voimakas kehitys. Keskisuurilla on selvemmin vaihtelua linjauksissaan sekä etenemismalleissa.

Joku painottaa kustannustehokkuutta, toinen asiakaslähtöisyyttä ja ryhmärakentamista, joku listautuu pörssiin ja toinen etenee partnerimallilla.

Talotekniikkaurakoinnissa on kaksi kooltaan ylivertaista toimijaa ja paljon pienempiä haastajia.  Consti erottautuu omalla konseptillaan. Muutoksia on ollut paljon sekä suurten että pienempien puolella. Tuloksenteko on lähes kaikkien haaste. Rooli on jäänyt liikaa arvoketjun häntäpäähän.  Talotekniikan toimivuus ratkaisee sisäympäristön ja energiatehokkuuden onnistumisen, joten uusia avauksia toivotaan.

Suunnittelu – trendinä laaja-alaisuus

Suunnittelusektorilla kehitys on viime vuosina rajua. Isot ostavat pieniä. Harva uskoi muutama vuosi sitten, sektorin suurimmat toimijat Suomessa ovat ruotsalainen pörssiyhtiö Sweco ja tanskalainen säätiöomisteinen Ramboll.  Allekirjoittanut on ehkä hieman jäävi kommentoimaan kilpailijoiden strategioita.

Sattuneesta syystä Granlundilla usko erikoistumiseen on vahva.  Suurin osa arkkitehdeistä näyttää myös ajattelevan näin. Mutta maailmaan mahtuu tietysti monta linjaa ja nyt kasvulukujen perusteella monialaisuus näyttää olevan suurin trendi.

Asiantuntijatoiminnassa tietysti tärkein kehittämisen lähtökohta on osaamisen kehittäminen ja käytännössä erittäin tärkeää on myös operatiivinen toimituskyky. Muutokset eivät kuitenkaan lopu. Veikkauksissa on ainakin vielä yhden kansainvälisen toimijan saapuminen markkinoillemme lähiaikoina.

Teollisuus – automatiikka kaipaa uudelleenmäärittelyä 

Rakennusosa- ja laiteteollisuuden osalta globalisaatio tapahtui jo aikaisemmin. Sitä kautta suomalaislähtöiset ja kilpailussa pärjänneet yritykset ovat jo kansainvälisiä. Selvä trendi on myös tuotteiden ja palvelujen yhdistyminen – mallia Kone ja Wärtsilä. Tästä aiheesta Kassun mainio blogi.

Myös IoT on tavoittamassa talotekniikkateollisuutta. Äly lisääntyy laitteissa. Jokainen itseään kunnioittava kehittäjä puhuu IoT-platformeista. Tämä varmasti muuttaa käyttäjien ja ylläpitäjien mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Yhtenä huolenaiheena on sekä laite- että urakointipuolella automatiikan väärä profiili. Koko asia pitäisi määritellä uudestaan. Nyt pirstaloidaan ja shopataan,  kun pitäisi ajatella kokonaisvaltaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Vaikka tehokkuus on hyvä tavoite, niin automatiikkaan pitäisi olla valmis satsaamaan enemmän. Emme ainakaan vielä ole osanneet myydä tätä ajatusta tilaajille.

Mihin tämä murros sitten johtaa? Olemme itse ennustelleet, että suhteellisen positiivinen markkinakehitys on mahdollista vielä ainakin lähivuosina. Pidemmällehän ei kukaan osaa ennustaa.

Nyt siis on todella aika kehittää.

Pekka_Metsi
Kirjoittaja Pekka Metsi on Granlundin toimitusjohtaja, joka twiittaa nimimerkillä @p_metsi

Ensimmäisen vaiheen teemoina voisivat olla yhteistyön parantamisen allianssien kautta, tiedon elinkaarenhallinnan kehittäminen ja alan avoimuuden lisääminen.

Kaikkiin edellä mainittuihin kehityksiin liittyy vahvasti yhdessä tekeminen. Kuka ottaa veturin roolin? RYM tätä yritti, mutta sitä ollaan nyt kuoppaamassa. Selvää lienee, ettei vastaavaa mallia ei synny seuraavaan 10 vuoteen.

Mutta löytyikö yrityskonsortioita vaikka  tutkijoilla vahvistettuna? Saisimmeko julkiset tilaajat ja muutaman yksityisenkin mukaan tällaiseen malliin?

Ainakin voisimme yrittää.

Kohti 2020: ajatellaan käyttäjän näkökulmasta

Pekka Metsi EDELLÄKÄVIJYYS, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS , , , , , , , , , ,

granlund_2020_tunnusGranlund julkaisi uuden 2020-strategian helmikuussa.

Sen painopisteitä ovat ihmisten hyvinvoinnin nostaminen kaiken tekemisen tavoitteeksi, nykyisten liiketoiminta-alueiden markkinajohtajuuden vahvistaminen edelleen, kansainvälisyys ja uusien digitaalisten palvelujen jatkuva kehitys.

Emme varmasti osaa ennakoida kaikkia niitä muutoksia, jotka seuraavina vuosina meitä draivaavat.  Haluammekin aktiivisella kehittämisellä ja kokeilukulttuurin tukemisella pysyä dynaamisena.

Mallia muilta toimialoilta

Autojen kehitys käyttäjäystävällisyydessä  ja ”älykkyydessä” on ollut huomattavasti rakennuksia nopeampaa.  Massaräätälöinti on tuonut tehokkuutta prosesseihin ja lisää katetta. Airbnb parantaa asuntojen käyttöastetta ja Uber autojen. Businesslogiikat ovat muuttuneet.

Erilaiset digitaaliset palvelut ovat laajasti avanneet muiden kuluttajien palautteet valintoja tekeville ravintolan tai hotellin asiakkaille.

Tätä samaa saadaan varmasti myös kiinteistöalalle ja sen vaikutus tulee pääosin olemaan positiivinen. Laatu korostuu, mutta samalla tehokkuus on oltava pelissä mukana.  Tällaisessa kehityksessä Granlund on innolla mukana. Äskettäin julkaisema Granlund PULSE on hyvä esimerkki uudesta suunnastamme.

Talotekniikka möröstä mahdollisuudeksi

Julkisessa keskustelussa (mm. HS 27.1.) on taas kerran spekuloitu tekniikan lisääntymistä rakennuksissa ja sen mukanaan tuomia ilmiöitä. Hiukan kummalliselta tuntuu, että monilla muilla toimialoilla tekniikka on mahdollistaja, mutta rakennuksissa se on myös selvä uhka.

Tesla on parasta mistä autoilija voi haaveilla, mutta koneellinen ilmanvaihto rakennuksessa on mörkö.  Alamme pitää tietysti ensi sijaisesti katsoa peiliin – tällaiset mielikuvat eivät synny tyhjästä.

Uskallan kuitenkin väittää, että todellisuus ainakin ammattimaisesti hoidetussa toimitilamarkkinassa on huomattavasti näitä mielikuvia parempi. Mittaamme jatkuvasti omien projektiemme ja asiakkaittemme palautteita. Niissä kriisi ei näy. Toki inhimillisessä toiminnassa tapahtuu myös virheitä, ne pitää korjata ja minimoida haitat.

Selvää kuitenkin on, että talo- ja tietotekniikka lisääntyy rakennuksissa seuraavien vuosien aikana.

shutterstock_161089205

Tulevaisuus nähdään käyttäjän näkökulmasta

Seuraavassa on pohdittu tekijöitä, joissa meidän täytyy alana kehittyä ja sitä kautta kasvattaa asiakastyytyväisyyttä ja toivottavasti myös parantaa mainettamme.

1. Informaatio ja käyttöliittymät

Ongelma: Talotekniikassa kerätään paljon tietoa, mutta sitä ei juurikaan jaeta. Varsinkaan käyttäjille.  Kaikki toimistojen neukkareissa aikaansa viettävät tunnistavat ovenpielen kryptiset painikkeet ja pöydällä kiemurtelevan johtohelvetin.

Ratkaisu: Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta. Määritellään automatiikka uudestaan ja tehdään siitä aidosti integroitu kokonaisuus. Ei siis vain rakennusautomaatio, vaan kaikki rakennuksen tietojärjestelmät.  Uudistetaan tilan käyttöliittymät täysin.

2. Tarvelähtöisyys

Ongelma: Liian montaa asiaa pyritään ohjaamaan ennalta esitettyjen kaavojen ja mallien mukaan. Lähtien tilantarpeesta, teknisten järjestelmien ohjauksesta aina ylläpidon johtamiseen. Teollisuuden käsite ”Performance Based” ei ole juurikaan jalkautunut kiinteistöihin.

Ratkaisu: Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta. Voisiko kiinteistöalalle ”Performance Based” ollakin käyttäjälähtöinen. Säädetään lämpötilaa, ylläpidon intensiteettiä ja siivoustiheyttä jatkuvan käyttäjäpalautteen perusteella. Todellinen tilojen käyttö ja käyttäjien palaute ohjaa kiinteistöjen johtamista.

3. Yhteiset tavoitteet ja yhteistyö

Ongelma:  Välillä tuntuu, että rakennusprojekteissa ei lämpimiä tunteita sallita. Oman reviirin puolustaminen ja syyllisten löytäminen muista osapuolista ei edistä yhteistyötä. Johtaminen keskittyy liikaa aikatauluihin ja rahan kulumiseen silloinkin, kun pitäisi saada ihmiset tekemään laadukasta ja tehokasta yhteistyötä.

Ratkaisu:  Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta. Jos mahdollista otetaan käyttäjä mukaan alusta. Tehdään tavoitteet niin, että niitä voidaan helposti kommunikoida myös käyttäjälle. Allianssityyppiset mallit ovat jo tuomassa tähän osaan ratkaisumalleja rakentamisessa. Niitä lisää.

4. Tuki käyttöönotolle ja käytölle

Ongelma:  Käyttäjän näkökulmasta ehkä herkin vaihe on uuden tilan käyttöönotto. Ensi vaikutelma on tärkeä. Mutta ammattilaisilla on jo kiire seuraavaan projektiin, varsinkin jos suurin osa laskuista on jo maksettu. Panostus jää liian vähäiseksi.

Ratkaisu: Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta.  Aika yksinkertaisia asioita kuten tehdään suunnitelma, ollaan läsnä, tuetaan fiksuilla tietojärjestelmillä ja ohjeilla. Annetaan käyttäjälle vaikutelma, että joku aidosti välittää ja panostaa asiaan.  Ja hoidetaan asiat niin, että tavoitteet myös toteutuvat.

5. Läpinäkyvyys kaikessa toiminnassa

Ongelma: Helsingin parhaat sushipaikat löytää helposti useankin sovelluksen kautta. Mutta mistä löytyvät todellisten loppuasiakkaiden palautteet potentiaalisesta vuokrauskohteesta tai urakoitsijasta tai konsultista?  Rakennus- ja kiinteistöalan sisällä kuulee kyllä sekä hyvin että huonosti menneistä projekteista. Mutta ulospäin tieto ei kiiri.

Ratkaisu:  Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta ja tehdään palautteesta ymmärrettävää. Mistä löytyisi oman alamme reaaliaikainen palautteenantokanava? Ralassa meillä on jo pohja olemassa. Lisää dataa ja paremmin jakeluun.  Laatu korostuu ja ”kusettajat” karsiutuvat.

6. Avoin, yhteensopiva data

Ongelma:  Parempaa sovellusympäristöä  IoT/BigDatan hyödyntämiselle kuin kiinteistöt on vaikeaa keksiä. Data ei juurikaan liiku varsinkaan kiinteistöjen ulkopuolelle. Tietomallit ovat arkipäivää suunnittelussa, mutta niiden elinkaari jää harmittavan lyhyeksi.

Ratkaisu: Ei tehdä Suomessa räätälöityjä malleja, vaan osallistutaan kansainväliseen kehitystyöhön. IFC ja verkkojen tiedonsiirtostandardit ovat tästä hyviä esimerkkejä. Muutetaan asennetta, eli jaetaan tietoa omista järjestelmistämme ilman vastinetta. Ei käytetä suljettuja järjestelmiä. Kyberturvallisuus nousee haasteeksi eikä sinisilmäinen voi olla.  Vain avaamalla yleisiä ja yksityisiä tietovarastoja saamme sitä kuuluisaa kehityspöhinää alallemme.

Pekka_Metsi
Pekka Metsi on Granlundin toimitusjohtaja. Hän twiittaa tunnuksella @p_metsi

Kuusi pointtia ei mullista maailmaa, mutta vie sitä oikeaan suuntaan.  Pointteja toivotaan lisää keskustelun kautta.

Mutta pointteja tärkeämpää on konkretia. Eli toimeen ryhtyminen. Jos me emme tee, niin joku muu tekee meidän puolestamme.

Ja tämä kehitys on jo alkanut.

Tekniikan sijaan hyvinvointia – talotekniikan uudelleenmäärittelyn mahdollisuuksia.

Pekka Metsi HYVINVOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , , ,
Pekka_Metsi
Pekka Metsi nostaa talotekniikan keskiöön energiatehokkuuden, sisäympäristön ja teknisen toimivuuden – mutta myös toimivan yhteistyön.

Ammattilaisten näkökulmasta talotekniikka on kaapeleita, kanavia, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhdetta ja paljon muuta mielenkiintoista. Olemme määritelleet itsemme konkretian, tekemisen ja materiaalin, kautta. Tämä taitaa olla rakennusalalla (ja muuallakin) aika yleistä.

Monet muut toimialat ovat lähestyneet asiaa eri tavalla. Harva puhuu tuotantolinjasta. Mitä lähemmäs kuluttajabusinesta mennään, sitä enemmän annetaan tilaa elämyksille ja tunteille.

Vaateteollisuus on markkinoinnissaan muotia, eikä siellä mainosteta vietnamilaisen CAD-CAM tuotannon tehokkuudella.  Autojen markkinointi on hiilijalanjälkeä (tosin vähän huonommalla uskottavuudella viime aikoina) sekä lähinnä miehiseen itsetuntoon vetoavia voimaominaisuuksia.

Myös softakehitys on saanut oman toimialansa brändättyä loistavasti. Eikö meille olekin muodostunut kuva, että kyseessä on jatkuva innovaatioiden generointi yhteisöllisessä ilmapiirissä, ja vähän pizzaa ja kokista päälle? Cool.

Todellisuus saattaa olla aika arkista arkkitehtuurien suunnittelua, algoritmien hieromista, testausta ja jatkuvaa trimmausta.

Miten määritellä talotekniikka uudelleen?

Voisimmeko talotekniikassa rakentaa uutta määrittelyä vaikkapa seuraavan kolmen pointin pohjalta:

shutterstock_85657651_web
Rakennukset käyttävät noin 40 prosenttia maailman energiasta.

Energiatehokkuus – tämä on jo vahvasti agendalla. Rakennukset käyttävät noin 40 prosenttia maailman energiasta ja maailman ehkä suurin haaste on ilmastonmuutos.

Energia-asia on lähes yhtä kuin sen ratkaisu. Energiatehokkuuden kehittäminen on helpoin ja halvin keino. Ja talotekniikka on energiatehokkuuden tärkein osatekijä.  Selvä tapaus.

Sisäympäristö – länsimainen ihminen viettää jopa 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. Sään sijaan sisäilman laadun tulisi olla smalltalkkien kestoaihe.

Osaamme kyllä alallamme sisäilman, mutta emme lainkaan osaa viestiä siitä tilojen käyttäjälle. Kuinka moni tätä lukiessaan voi helposti tarkastaa tilansa lämpötilan tai hiilidioksidipitoisuuden? Kehittyvillä markkinoilla, kuten Kiinassa, haaste on vielä aivan omassa mittaluokassaan. Tässä meillä on vielä paljon kehitettävää, varsinkin käyttöliittymien ja oikean informaation jakamisen suhteen.

Tekninen toimivuus – halusimme tai emme, tekniikan määrä lisääntyy myös rakennuksissa. Tämä tekniikka on pääosin talo- ja tietotekniikkaa ja näiden yhdistelmiä.

Kaikki ymmärtävät, että leikkaussalissa tekniikan toimivuus on kriittistä. Mutta vastaavanlainen kriittisyys alkaa lisääntyä kaikenlaisessa toiminnassa. Perusjärjestelmien toimivuuden lisäksi olemme saaneet uusia haasteita mm. kyberturvallisuudesta ja energiaratkaisujen voimakkaasta kehityksestä. Tämä haastaa alamme, sillä varsinkin uusi kokonaisvaltaisempi lähestyminen automatiikkaan on tarpeen.

Kaikki kiteytyy hyvinvointiin

Toimisto-3_web
Alamme kiteytyy ihmisten hyvinvointiin.

Kolme edellä mainittu pointtia voisimme leipoa yhteen yhteiseen tavoitteeseen – ihmisten hyvinvointi. Siitähän alamme toiminnassa aidosti on kyse. Taustalla on paljon tekniikkaa ja tekemistä, mutta voisi olla monessa mielessä hyödyllisempää puhua lopputuloksesta ja tuotettavasta hyödystä. Ajoituskin olisi mainio.

Miten tämä sitten tehdään? Ehdottaisin, ettei ainakaan aloiteta valittamalla tilauskäytäntöjen huonoudesta tai siitä, että pääurakoitsijat kiusaavat ja muut suunnittelijat eivät ymmärrä. Katsotaan mieluummin peiliin ja mietitään mitä itse voisimme tehdä.

Yksi konkreettinen ehdotus olisi jo olemassa. Sovitaan toimialamme sisällä, että muutamme asenteita siten, että jokainen projekti toteutetaan talotekniikan osalta allianssihengessä. Siis riippumatta urakkamuodosta, palkkiomallista tai muista yksityiskohdista.

Tuntuu siltä, että urakoitsijat ja suunnittelijat ainakin talotekniikan osalta ovat ajautuneet viime vuosina kauemmaksi toisistaan. Kuitenkin meillä on mitä suurimmassa määrin jokaisessa projektissa täysin yhtenevät tavoitteet: saada asiakkaalle energiatehokas, hyvä ja varmatoiminen sisäympäristö.

Tuodaan projekteihin mukaan enemmän yhteistyötä, vähemmän syyllisten etsintää muista osapuolista sekä ripaus modernia johtamista.

Muutos voi vanhan viisauden mukaan lähteä vain itsestä.

Entäs Finzeb-jatkot?

Pekka Metsi ENERGIATEHOKKUUS , , ,

Pekka_MetsiEnsimmäiset Finzeb-jatkot vietettiin St Urho’s Pubissa helmikuisen loppuseminaariin jälkeen. Nyt työryhmän raportti on valmis ja luovutettu ympäristöministeriölle tulevaa säädösvalmistelua varten. Entäs ne seuraavat Finzeb-jatkot?

Granlundilla oli ilo päästä mukaan rakentamisen energiatehokkuutta Suomessa linjaavaan Finzeb-projektiin. Roolimme oli toimia pääkonsulttina hankkeessa. Osallistuimme myös hankkeen rahoitukseen omalla työllämme.

Finzeb oli ainakin projektina menestys. Olisiko Suomessa koskaan valmisteltu lakeja ja määräyksiä näin avoimesti? Pieni liioittelu sallittakoon, säädösvalmisteluhan on vasta käynnistymässä. Kaikki olivat tervetulleita mukaan työpajoihin ja välituloksia julkaistiin avoimesti. Jatkotyöt ministeriössä ja eduskunnassa määrittävät, saatiinko aikaan jotain konkreettistakin.

Finzebin tavoitteeksi asetettiin: Tiukennusta energiatehokkuuteen, mutta kuitenkin niin, että ei vaaranneta rakentamisen laatua ja laiteta liian kovia tavoitteita käytännön toiminnalle. Olisihan se ihan mukavaa, että markkinaa ei betonoida vaan enemmänkin avattaisiin rakentamis- ja energiasektorille uusia mahdollisuuksia.

Entä mitä saatiin? Itse kuvittelin, että polemiikkia tulisi haasteellisuuden puutteesta, mutta toisin kävi. Tavoitteita epäillään ainakin kiinteistön omistajien parissa liian koviksi. Eristejengi haluaisi puolestaan lisää villaa seiniin. Ja moni on sitä mieltä, että tekniikkaa tulee liikaa. Voiko tämä toimia?

Lähtökohtana lähes nollaenergiarakentamisessa on tietysti se, että jos se olisi jo tänään kannattavaa, niin kaikki rakentaminen olisi lähes nollaenergiarakentamista. Näin ei kuitenkaan ole. Määräysten ja yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna tähtäin on paljon pidemmällä kuin liiketoiminnan tai sijoittamisen kannalta. EU:n näkökulmasta lähes nollaenergiarakentamisen takaisinmaksuajan tulee olla 20 tai 30 vuotta. Ilmastonmuutoksen osalta tuloksia isoissa asioissa, kuten rakennussektorilla, pitäisi saada aika nopeasti.

Ovatko energiatehokkuuden tavoitteet uudisrakentamisen nykymääräyksistä uuteen lähes nollatasoon oikeasti tiukkoja? Finzeb-projekti esitteli tuloksia prosentuaalisina kiristyksinä nykymääräyksiin. Toimistoissa näyttää tiukalta, asunnoissa löyhältä. Prosentit myös hämäävät. Todellisuudessa nykyinen rakentamisen taso esimerkiksi toimistoissa on paljon parempi kuin nykymääräysten taso.

Entä mihin tasoon haluamme uudisrakentamisen virittää? Otetaan automaailmasta esimerkkejä. Autoissa energiatehokkuuden ja päästöjen kehitys on ollut huima. Yritysten autopolitiikat määrittelevät raja-arvoja ja markkinoinnin keihäänkärjet ovat täynnä ympäristöasiaa. Kuluttajat ovat selvästi ostaneet asian.

Onko niin, ettei kukaan pysty brändäämään lähes nollaenergiarakentamista? Eikö kukaan ole valmis maksamaan siitä 30 €/m2 enemmän, jolloin päästään lähes nollaan tai 130 €/m2 enemmän, jolloin mukaan saadaan jo kaikki herkut. Eikö tekniikka taivu niin kuin autoissa? Tila voisi auttaa käyttäjäänsä ja kertoa avoimesti missä mennään. Mobiilipalautekanavan kautta käyttäjä voi viestiä ongelmistaan ja saada apuja. Autossa laatu on suorituskykyä ja muotoilua. Kiinteistöissä vastaavasti ainakin tilojen toimivuus ja sisäympäristön laatu ovat tärkeitä laatuasioita, joita ei saa unohtaa.

On mielenkiintoista nähdä miten rakennus- ja kiinteistöklusterit asiaa käsittelevät. Syntyykö uutta tarjontaa ja erilaisuutta? Vai mökötelläänkö asia hiljaiseksi ja lobataan päättäjiä tekemään mahdollisimman vähän. Konsultit aina innostuvat uusista jutuista, kun vanhoja kertaamalla asiat eivät oikein kehity ja bisneskin laahaa. Saisimmeko mukaan myös mahtavia gryndereitämme ja omistajia? Elämme mielenkiintoisia energia-aikoja.

Kirjoittaja: Pekka Metsi