Onko rakennusala saanut oman Putouksensa allianssihankkeiden kilpailutuksen kehitystyöpajoista?

Big Room post it pienempi_small

Kirjoittaja: Piia Sormunen

Moni meistä on katsonut MTV3:n Putous-ohjelmaa, jossa kasa tunnettuja ja vähemmän tunnettuja näyttelijöitä heittäytyy juontajan asettamiin haasteisiin. Välillä soi torvi ja kyseessä on yllätystehtävä! Välissä katsotaan live-sketsejä ja yleisö repeää naurusta. Entä kun lavalle astelevat sketsihahmot, kuka näistä vie voiton kauden lopussa.

Onko rakennusalalle saatu uusien hankemuotojen ja allianssien myötä oma Putouksensa? Työpajatekniikat toimivat hyvin erilaisten kysymysten pohdintaan, joten toteutinkin ruokapöydälle oman yksinäisen pohdinnan aiheesta. Käytin menetelmänä dynaamista fasilitointia, jolla voidaan kategorisoida näkökulmia ratkaisuihin, ydinkysymyksiin, huoliin ja faktoihin.

Haussa yhteistyökykyinen ja osaava tiimi

Yksinäisen työpajani tulokset osoittivat, että kehitystyöpajat muistuttavat kyllä Putousta. Tiimi täpisee hermostuksissaan rivissä, että millaisia tehtäviä heille annetaan fasilitoitavaksi. Allianssikyvykkyyttä on kasvatettu sparritilaisuuksissa ja valmennuksissa.

IMG_2050

Tiimi ottaa hoitaakseen tehtävän ja projektipäällikkö lähtee vetämään työpajaa osallistaen tilaajat ja käyttäjät mukaan työskentelyyn. Kunnes soi torvi, ja tulee yllätystehtävä. Miten projektipäällikkö selviää tilanteesta yhdessä tiimin kanssa? Kuinka tiimi tekee työtä yhteistoiminnallisesti saavuttaen hyvän lopputuloksen?

Yllätystehtävän jälkeen seuraa toinen yllätystehtävä. Aletaanko mennä sketsihahmojen puolelle vai kestetäänkö tilanne rauhallisena? Entä kuka osallistujista on yleisön suosikki tai tilaajan kumppani? Loppupelissä tilaaja haluaa itselleen yhteistyökykyisen ja samoilla ajatusmaailmoilla olevan tiimin ja projektipäällikön, joka pystyy johtamaan allianssihanketta.

Onko allianssikyvykkyyden mittaamisessa menty liian raskaaseen menettelyyn?

Pohdinnassa syntyi ydinkysymyksiä: Miten allianssikilpailutuksen kehitystyöpajoihin voi valmistautua? Kuinka tiimi tietää, mitä heiltä odotetaan, vaikka yksityiskohtaiset arviointiperusteet on annettu etukäteen? Entä mikä on oikea ja hyväksyttävä toimintatapa kehitystyöpajassa? Kuinka se ”voltti” pitäisi heittää?

Pohdinkin, onko allianssikyvykkyyden mittaamisessa menty liian raskaaseen menettelyyn, jossa hyvän projektipäällikön haasteena on työpajojen pyörittäminen, kun perinteiset menettelytavat eivät ole sallittuja.

Huoleni olivat selviä: Ala ei saa riittävästi koulutusta. Mitä tarkoittavat termit VDC, TVD, DSM, ICE, Last Planner, KVA, Tahtiaikataulu, CBA, Big Room… Mitä ne tarkoittavat oikeasti hankkeen kehitysvaiheessa ja toteutusvaiheessa? Allianssitiimiä muodostettaessa valintojen taustalla ovat vaikuttamassa usein samat asiantuntijat.

Aiheuttaako tämä yksipuolisen näkemyksen siitä, mitä allianssikyvykkyys tarkoittaa? Uskomme, että jokaisen allianssitiimin pitää löytää sille sopivat toimintatavat, eikä niitä voi suoraan kopioida projektista toiseen. Yhteishenki muuttuu nopeasti pakkopullaksi jos olemassa on vain yksi ”oikea tapa”.

Allianssimallit ovat erittäin positiivinen asia

Jotta en mene analyysissani liian syviin vesiin, työpajani faktat-osastolta löytyvät selkeästi vastaukset. Ehdottomasti allianssimallit ovat erittäin positiivinen asia. Enää ei valita halvinta tarjousta, vaan tilaaja voi valita osaavan ja yhteistyökykyisen tiimin, joka toimii hankkeen parhaaksi, tuo arvoa hankkeelle ja vannoo jatkuvan parantamisen nimeen.

On huomionarvoista, että yhteistoiminnalliset mallit toimivat erittäin hyvin myös muissa hankemuodoissa. Hyvin johdettu ja selkeillä pelisäännöillä etenevä Big Room -toimintamalli parantaa työn tuottavuutta: Tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.

Haluankin toivottaa kaikille kaikille #onnellistarakentamista vuodelle 2018. Viemme osaltamme yhteistoiminnan työkaluja ja osaamista alalle sekä haluamme kehittää toimintatapoja jatkuvasti. Positiivisella asenteella ja yhteistyöllä voimme saada onnellisimpia tilaajia, käyttäjiä, suunnittelijoita ja rakentajia.

GC_Piia_Sormunen
Piia Sormunen

Kirjoittaja:
Piia Sormunen toimii Granlund Consulting Oy:n neuvonantopalvelut-toimialan johtajana vastaten Big Room -koordinoinnista ja valmennuksista. Sormusen tiimi vastaa tällä hetkellä mm. Olympiastadionin peruskorjauksen, Triplan pysäköinti- ja kauppakeskusosan, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristötalon sekä Finavia T2-terminaalin laajennuksen ja perusparannushankkeen allianssin Big Room -koordinoinnista. Sormunen tiimeineen valmentaa rakennusalaa yhteistoiminnalliseen työskentelyyn ja LEAN-rakentamiseen sekä sparraa tiimejä allianssikilpailuja varten.

@Piia.Sormunen  #onnellistarakentamista #BigRoom

 

Visionäärejä tarvitaan rakentamisessakin

Innovaatiostrategia
Granlundin innovaatiostrategian tiekartta vuosille 2017-2021.

Rakentamisen ja ylläpidon laadussa on käyttäjäpalautteen ja alan imagon perusteella vielä paljon kehittämistä. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa suunnittelua, jossa käyttäjät, arkkitehdit, urakoitsijat ja tekniset suunnittelijat yhteistyössä luovat energiatehokkaita ja käyttäjiensä hyvinvointia edistäviä rakennuksia. Paraskaan suunnittelu ei yksin riitä, vaan hyvä lopputulos edellyttää tiiviissä yhteistyössä työskentelevää urakoitsija- ja laitetoimittajajoukkoa, joka ei optimoi omia etujaan, vaan pyrkii yhdessä toimivaan ja terveeseen lopputulokseen.

Yksi lupaavimmista uusista toimintamalleista on niin sanottu allianssimalli, jossa käyttäjät, suunnittelijat ja toteuttajat työskentelevät yhteisvastuullisesti hankkeen eduksi ja mahdolliset voitot tai tappiot jaetaan kaikkien osallistujien kesken.

Vielä 10 vuotta sitten tietomallit tuntuivat utopialta

Huonot uutiset peittoavat helposti rakennusalalla tapahtuneet myönteiset kehityksen kehitysaskeleet. Malliesimerkkinä onnistumisista voi ottaa tietomallipohjaisen suunnittelun, joka vielä noin 10 vuotta sitten tuntui monesta toimijasta liian työläältä ja utopistiselta voidakseen kehittyä ja yleistyä normikäytännöksi.

Muistan elävästi BIMin suomalaisen uranuurtajan, Granlund Oy:n entisen toimitusjohtajan Reijo Hännisen esitykset tietomallista eräälle vaasalaiselle kiinteistöjohtajalle. Edelläkävijän tie ei ole aina helppo, mutta visionääri Reijo uskalsi tuoda esille ja puolustaa fiksuiksi näkemiään kehityspolkuja. Myös kyseinen asiakas oli visionääri, ja seuraavat heidän kohteensa suunniteltiinkin mallintaen.

Visiönäärejä tarvitaan.

Nykyisin tietomallisuunnittelu on arkipäivää, ja mallinnuksen hyödyt ovat selvillä. Tilojen tulevat käyttäjät voivat nauttia tietomallien visualisoinnin eduista, sillä heidän on mahdollista nähdä ja ymmärtää jo suunnitteluvaiheessa, millaisia tiloja heille suunnitellaan.

Tietomallinnus mahdollistaa suunnitelmien kommentoinnin ja toimimattomien ratkaisujen korjaamisen jo suunnitteluvaiheessa. Tietomalli hyödyntää myös monien työmaiden tekniikka-asennusten koordinointia ja tarkasti laaditulla mallilla toimittajilta voidaan saada luotettavia urakkahintoja. Tietomallista saatavien massalistojen heikko hyödynnettävyys herättää kummastusta ja voisikin kysyä, olisiko jo aika ottaa ne urakkalaskennan pohjamateriaaliksi.

Seuraava askel on BIM to FM

Seuraava, lähivuosina toteutuva askel on tietomallien valjastaminen helpottamaan kiinteistöjen huoltoa ja ylläpitoa eli BIM to FM. Pilottihankkeita on käynnissä esimerkiksi Senaatti-kiinteistöillä.

Granlundilla on löytynyt talotekniikka-alan visionäärejä jo lähes 60 vuoden ajan. Olemme olleet mukana kansainvälisessä kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, jotta voimme tarjota asiakkaillemme ajanmukaisia ratkaisuja, jotka lisäävät heidän kiinteistöjensä ja käyttäjiensä hyvinvointia, ja vaikuttavat osaltaan heidän liiketoimintaansa myönteisesti.

wasa_station
Kuva: Wasa Station

Tänään IoT, Big Data ja tekoäly luovat mielenkiintoista painetta uuteen ajatteluun hieman konservatiiviselle alallemme. Innovaattorit uskovat esimerkiksi, että lähitulevaisuudessa huoltoinsinöörejä ja huoltomiehiä ei tarvita selvittämään, miksi tilaolosuhteet eivät mahdollisesti ole tyydyttävällä tasolla.

Analyysin tekevät tekoälyllä varustetut automaatiolaitteet, jotka kertovat itse kenet kannattaa kutsua korjaamaan vika, mitä varaosia pitää ottaa mukaan, ja miten korjaus suoritetaan. Muutamia isomman mittakaavan pilottikohteita on Suomessa jo suunnitteilla, muun muassa Pohjanmaan uusi ylpeys, kongressi- ja liikekeskus Wasa Station.

Monille päivittäin rakennushankkeiden käytännön haasteiden kanssa painiville edellä esitetty voi kuulostaa utopistiselta. Veikkaukseni kuitenkin on, että visionäärimme ovat tälläkin kertaa oikeassa.

Kirjoittaja on Granlund Pohjanmaan toimitusjohtaja.

”Tehokkaalla toimitusjohtajalla on toinen jalka menneisyydessä.”

GC_Miia_Anttila
Kirjoittaja on Granlund Consultingin toimitusjohtaja Miia Anttila

Otsikko on lainattu Eteran toimitusjohtajalta Stefan Björkmanilta. Hän puhui johtamisesta, mutta ajatus pätee mielestäni myös kiinteistöalan kehitykseen.

Alaamme liittyvät keskeisesti jättiläismäiset möhkäleet, rakennukset, joita ei noin vain korvata, jos lopputulos ei miellytä. Siksi on hyvä pitää toinen jalka menneisyydessä, vaikka toinen juokseekin jo kohti kokeilukulttuuria.

Digitaalisuus tulee vahvasti kiinteistöjen ylläpidon keskiöön, mutta missä ylläpidon teemoissa jalka on hyvä pitää menneessä?

Omien kokemusteni kautta nostan seuraavat asiat, joissa me voisimme olla niin sanotusti Retro Trendy.

Ylläpito huomioon jo suunnitteluvaiheessa

Muutama vuosi sitten olin mukana tienrakennushankkeessa, jossa urakoitsija muisteli kaiholla, kuinka ennen tiemestarit olivat aina mukana varmistamassa, että teemme teistä myös helposti ylläpidettäviä jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.  Tämän tarpeen ymmärtää varmasti jokainen.

Menneestä tähän päivään tuotu versio on elinkaarisuunnittelija, jonka rooliin kuuluu ylläpidon tarpeiden huomioiminen hankkeen jokaisessa vaiheessa, alun suunnittelusta lopun ylläpitoon.

Tärkeää tietoa ruutupaperilla

Toinen käytännönkokemus on jäähallihankkeen elinkaarikustannusten määrittämisen yhteydestä, jossa tuli puheeksi järjestelmien vikaantumisen ennustaminen sekä korjaussyklien suunnittelu.

Kokenut asiantuntija kaivoi esiin vanhat ruutuvihkomerkinnät, kuinka laitteiden ylläpitoon liittyviä tilastoja pidettiin ennen yllä. Kun toiminnan merkittävä tehostaminen alkoi 1990-luvulla, tällaiset ruutupaperimerkinnät alkoivat näyttää turhalta ja ne lopetettiin. Nyt niille kuitenkin oli taas käyttöä.

Ilokseni olen huomannut, että moni tiedostaa jälleen, että pelkkä investointikustannuksien määrittäminen ei enää vastaa kustannusohjauksen tarpeisiin. Käytön ja ylläpidon kustannustietoja analysoida taas pitkällä aikavälillä – eikä sitä enää edes tarvitse tehdä ruutupaperille.

Alliansseja ylläpitoon

Wikipedian mukaan talouden tehokkuus tarkoittaa ”käytössä olevien niukkojen tuotantoresurssien hyödyntämistä mahdollisimman suuren tuotannon aikaansaamiseksi mahdollisimman vähin uhrauksin”.

Ylläpidon näkökulmasta mahdollisimman suuri tuotanto tarkoittaa usein mahdollisimman monipuolista palvelukokonaisuutta. Onko se realistista?

Voisivatko allianssimallit rantautua myös ylläpitoon?

Tehokkuuden nimissä managereiden ja huoltohenkilökunnan odotetaan olevan monialaisia osaajia, suoranaisia ihmemiehiä ja -naisia, joiden pitää suorittaa kaikki tehtävät minimiajassa.

Retronäkökulma hankintamallille olisi hankkia ylläpitoa pienempinä kokonaisuuksina, eli parasta osaamista kuhunkin osa-alueeseen. Tämä vaatii tilaajalta enemmän johtamisen resursseja, joita ei enää välttämättä ole. Voisivatko allianssimallit rantautua myös ylläpitoon?

Ylläpidon hankinta ja johtaminen ovat niin tiukasti kiinni taloudellisessa tehokkuudessa, että uskon vain uusien hankintamallien voivan kasvattaa ylläpidon arvostusta ja palvelukokemusta.

Miia Anttilan kolumni on julkaistu  myös Halfdone -lehdessä 1/2016.

Murrosta rakennusmarkkinoilla?

”Rakentaminen kannattelee Suomen taloutta”.

Tässä lauseessa on jotain periaatteellisesti metsässä. Eikö rakentamista pitäisi tehdä tarpeeseen? Ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että kaikki muut toimialat supistavat.

Selityksiäkin toki on. Julkiset investoinnit, pääkaupunkiseudun aluekehityshankkeet ja korjauksen hyvä volyymi muodostavat pohjan. Asuntoja tarvitaan, kun ihmiset urbanisoituvat ja saamme uutta verta Suomen ulkopuolelta.

Jos muutosta halutaan, nyt on se aika. Myöhemmin se on pakon sanelemana huomattavasti tuskallisempi.

Rakentaminen auringonlasku

Urakointi – positiivista kehitystä näkyvissä

Suurilla ja mahtavilla rakennusyhtiöillämme alkaa näkyä erilaisia strategioita. Suurin murros on kuitenkin keskisuurten voimakas kehitys. Keskisuurilla on selvemmin vaihtelua linjauksissaan sekä etenemismalleissa.

Joku painottaa kustannustehokkuutta, toinen asiakaslähtöisyyttä ja ryhmärakentamista, joku listautuu pörssiin ja toinen etenee partnerimallilla.

Talotekniikkaurakoinnissa on kaksi kooltaan ylivertaista toimijaa ja paljon pienempiä haastajia.  Consti erottautuu omalla konseptillaan. Muutoksia on ollut paljon sekä suurten että pienempien puolella. Tuloksenteko on lähes kaikkien haaste. Rooli on jäänyt liikaa arvoketjun häntäpäähän.  Talotekniikan toimivuus ratkaisee sisäympäristön ja energiatehokkuuden onnistumisen, joten uusia avauksia toivotaan.

Suunnittelu – trendinä laaja-alaisuus

Suunnittelusektorilla kehitys on viime vuosina rajua. Isot ostavat pieniä. Harva uskoi muutama vuosi sitten, sektorin suurimmat toimijat Suomessa ovat ruotsalainen pörssiyhtiö Sweco ja tanskalainen säätiöomisteinen Ramboll.  Allekirjoittanut on ehkä hieman jäävi kommentoimaan kilpailijoiden strategioita.

Sattuneesta syystä Granlundilla usko erikoistumiseen on vahva.  Suurin osa arkkitehdeistä näyttää myös ajattelevan näin. Mutta maailmaan mahtuu tietysti monta linjaa ja nyt kasvulukujen perusteella monialaisuus näyttää olevan suurin trendi.

Asiantuntijatoiminnassa tietysti tärkein kehittämisen lähtökohta on osaamisen kehittäminen ja käytännössä erittäin tärkeää on myös operatiivinen toimituskyky. Muutokset eivät kuitenkaan lopu. Veikkauksissa on ainakin vielä yhden kansainvälisen toimijan saapuminen markkinoillemme lähiaikoina.

Teollisuus – automatiikka kaipaa uudelleenmäärittelyä 

Rakennusosa- ja laiteteollisuuden osalta globalisaatio tapahtui jo aikaisemmin. Sitä kautta suomalaislähtöiset ja kilpailussa pärjänneet yritykset ovat jo kansainvälisiä. Selvä trendi on myös tuotteiden ja palvelujen yhdistyminen – mallia Kone ja Wärtsilä. Tästä aiheesta Kassun mainio blogi.

Myös IoT on tavoittamassa talotekniikkateollisuutta. Äly lisääntyy laitteissa. Jokainen itseään kunnioittava kehittäjä puhuu IoT-platformeista. Tämä varmasti muuttaa käyttäjien ja ylläpitäjien mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Yhtenä huolenaiheena on sekä laite- että urakointipuolella automatiikan väärä profiili. Koko asia pitäisi määritellä uudestaan. Nyt pirstaloidaan ja shopataan,  kun pitäisi ajatella kokonaisvaltaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Vaikka tehokkuus on hyvä tavoite, niin automatiikkaan pitäisi olla valmis satsaamaan enemmän. Emme ainakaan vielä ole osanneet myydä tätä ajatusta tilaajille.

Mihin tämä murros sitten johtaa? Olemme itse ennustelleet, että suhteellisen positiivinen markkinakehitys on mahdollista vielä ainakin lähivuosina. Pidemmällehän ei kukaan osaa ennustaa.

Nyt siis on todella aika kehittää.

Pekka_Metsi
Kirjoittaja Pekka Metsi on Granlundin toimitusjohtaja, joka twiittaa nimimerkillä @p_metsi

Ensimmäisen vaiheen teemoina voisivat olla yhteistyön parantamisen allianssien kautta, tiedon elinkaarenhallinnan kehittäminen ja alan avoimuuden lisääminen.

Kaikkiin edellä mainittuihin kehityksiin liittyy vahvasti yhdessä tekeminen. Kuka ottaa veturin roolin? RYM tätä yritti, mutta sitä ollaan nyt kuoppaamassa. Selvää lienee, ettei vastaavaa mallia ei synny seuraavaan 10 vuoteen.

Mutta löytyikö yrityskonsortioita vaikka  tutkijoilla vahvistettuna? Saisimmeko julkiset tilaajat ja muutaman yksityisenkin mukaan tällaiseen malliin?

Ainakin voisimme yrittää.

Resepti onnistuneeseen työpajaan

Rakennusala on murroksessa ja perinteinen ylhäältä johdettu kokouskäytäntö ei enää toimi. 

Uudenlainen maailma vaatii myös kiinteistö- ja rakennusalalla uusia työtapoja.

Olemme hyviä projektin tehtävien ja resurssien hallinnassa, mutta miten onnistumme viestinnässä, tiedonhallinnassa ja projektille asetettujen tavoitteiden hallinnassa?

Työpajoilla voimme tehostaa projektin yhteisen tahtotilan rakentamista ja tiedonhallintaa.

Suomenlinna 2 netti

Vuorovaikutteisella työpajamenetelmällä luodaan lisäksi positiivinen ilmapiiri aiheen ympärille ja ihmiset sitoutuvat projekteihin paremmin. Kaikki pääsevät vaikuttamaan ja antamaan oman näkemyksensä, jolloin lopputuloskin on parempi kuin perinteisillä työskentelymenetelmillä.

Kaikki työpajat eivät kuitenkaan ole hyviä, innostavia, sitouttavia tai toimivia.  Hyvän työpajan rakentaminen tarvitsee ammattitaitoa, ymmärrystä ja kokemusta. 

Onnistuneen työpajan resepti löytyy kokemuksemme mukaan seuraavista asioista:

  1. Valmistautuminen, valmistautuminen, valmistautuminen

Onnistunut työpaja sujuu tai oikeammin soljuu eteenpäin vaivattomasti ja helposti. Hyvän kokouksen taustalla on kuitenkin valtava määrä valmistautumista. Mikä työpajamenetelmä sopii tähän tilanteeseen, osallistujamäärään, projektiin ja näille osallistujien parhaiten? Minkälaisia välineitä tarvitsemme? Mikä on aikaraami ja miten siinä pysytään? Miten saavutetaan työpajalle asetetut tavoitteet?

Kokemus ja osaaminen tuovat varmuutta ja tehokkuutta myös työpajojen tekemiseen.  Meillä on kokemusta lukuisien työpajojen vetämisestä, niihin osallistumisesta ja työpajatyöskentely-valmennuksesta.

  1. Ymmärrys prosessista

Kiinteistö- ja rakennusalalla prosessit ovat pitkiä, monimutkaisia, niihin osallistuu paljon eri ihmisiä ja lopputuloksen onnistuminen – turvallinen ja terveellinen toimisto, koti, sairaala, koulu, kauppakeskus tai vaikkapa tie – on ensiarvoisen tärkeää.  Tämän vuoksi uskomme että työpajamenetelmien lisäksi olennaista on liiketoiminnan ymmärtäminen.

Asiantuntijuutemme mahdollistaa työpajojen onnistumisen. Emme keskity ainoastaan prosessin ohjaukseen vaan osallistumme rakennusalan asiantuntijoina sisällön rakentamiseen mahdollistaen työpajan tehokkaan toteutuksen ja laadukkaan lopputuloksen.

  1. Oikeanlaiset ihmiset

Työpajojen fasilitointi ei ole kaikkien heiniä. Edellisten kahden lisäksi onnistuneen työpajan edellytys on se, että vetäjä viihtyy fasilitaattorin roolissaan.  Hyvä fasilitaattori luo tilanteeseen hyvän hengen, pystyy mukautumaan eri tilanteisiin, hahmottaa kokonaisuuksia, ymmärtää ihmisiä, herättää luottamusta ja pystyy hallitsemaan koko fasilitointitilannetta.  Tunneäly ja kyky reagoida muuttuviin tilanteisiin ovat niin ikään hyvän fasilitaattorin ominaisuuksia. Tietyissä ongelmatilanteissa fasilitaattorilta vaaditaan myös vahvaa johtajuutta työpajan etenemisen takaamiseksi.

Meiltä löytyvät ihmiset, joille fasilitointi on luontaista ja toimivaa ja jotka pystyvät tuomaan tilanteeseen tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja positiivista fiilistä.

  1. Tiedonhallinta

Mitä suurempi projekti, sitä suuremmat haasteet muodostuvat projektissa syntyvän tiedon ja sen hallinnan näkökulmasta. Suurissa rakennushankkeissa pidetään

Työpajatyöskentely
Lähde: Lauri Koskela

paljon työkokouksia ja työpajoja. Varsinkin työpajoissa syntyy niin päätöksiä kuin jatkotoimenpiteitä. Perinteinen muistiomenettely on tällöin kankea ja on vaikeasti seurattava. Yhdessä viikoittaisessa tehokkaassa kahden tunnin työpajassa voi syntyä yli 50 päätöstä ja jatkotoimenpidettä! Miten hallitaan tietomäärää ja taataan, että myös kaikki tehtävät tulevat tehdyksi työpajojen välillä?

Jos haluat lukea fasilitoinnista käytännössä, tutustu  Suomenlinnasta kertovaan juttuumme. Siitä saa hyvän käsityksen, mitä työpajat voivat parhaimmillaan tarjota.

Voit myös katsoa työpajatyöskentelyä käsittelevä webinaarimme Youtube-kanavaltamme.

Kirjoittajat Piia Sormunen ja Susanna Sairanen vievät työpajojen ja fasilitoinnin ilosanomaa eteenpäin Granlund Consultingin Neuvonanto-palveluissa.

Yhdessä olemme enemmän

Susanna Sairanen
Kirjoittaja Susanna Sairanen työskentelee Granlund Consultingissa.

Allianssimallit, Big Room-työskentely, ekosysteemit, joukkorahoitus, parvityöskentely, jakamistalous… Suuri osa tämän päivän uusista työskentelymalleista tai trendeistä liittyy yhteistyöhön tavalla tai toisella. Olennaista on erilaisten resurssien yhdistäminen yhteisen hyvän vuoksi. Yhdessä tekeminen paitsi tuo energiaa, innostavuutta ja uusia näkökulmia, myös mahdollistaa ratkaisut, joita ei voisi yksin saavuttaa.

Yhteistyön lisääntyminen on olennaista myös koko Suomen menestymisen kannalta. Sitran mukaan suomalaisen työelämän suurimpana haasteena ovat jäykät rakenteet ja teollisen ajan työkulttuuri. ”Ihmisten vahvuudet ja potentiaali pitää saada käyttöön” todetaan Sitran ”Uusi työ” – hankkeessa.

Tulevaisuudessa tarvittavat taidot

Howard Gardner
Harvardin yliopiston professori Howard Gardner on erikoistunut kognitiotieteeseen ja oppimiseen.

Jotta tulevaisuuden muutoksiin voidaan vastata, tarvitaan uudenlaisia taitoja.  Ehkä paras näkemys näistä taidoista on Harvardin yliopiston professori Howard Gardnerilla. Gardner on erikoistunut kognitiotieteeseen ja oppimiseen, ja tunnetaan parhaiten moniälykkyysteoriastaan. Gardner on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja ja hänet on palkittu uraauurtavasta työstään useamman kerran. Olin syksyllä kuuntelemassa häntä, enkä ole ennen tavannut ihmistä, jolla on niin suunnaton määrä yleissivistystä, näkemystä ja halua jakaa tätä tietoa eteenpäin.

Vierailun aikana Gardner kertoi mm. näkemyksiään niistä taidoista, joita tulevaisuudessa tarvitaan (5 minds to the future). Tässä yhteydessä haluaisin nostaa niistä esille kolme:

Ensimmäinen on kyky luoda synteesejä, jonka yhtenä lähtökohtana on pystyä hyötymään erilaisista asiantuntijoista muodostetuista tiimeistä.

Toinen on toisten kunnioittaminen, jonka taustalla on kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, huolimatta heidän taustoistaan.

Viimeinen taito, eettinen mieli, on kyky toimia vastuullisesti ajattelemalla asioita kokonaisuuden kannalta, ei vain itsensä näkökulmasta. Eettinen mieli on myös luottamuksen yksi edellytys ja luottamus puolestaan aidon yhteistyön olennainen lähtökohta.

Laaja-alaista yhteistyötä

Myös suuret suomalaiset yritykset ovat ymmärtäneet yhteistyön tärkeyden. Esimerkiksi Sanoman uusi toimitusjohtaja Susan Duinhover tuo yritykseen uudenlaista ajattelua. Kilpailussa menestyäkseen Sanoma on valmis yhteistyöhön myös kilpailijoiden kanssa.

Kira-alalla puolestaan yhteistyön merkitys näkyy erityisesti vaativissa hankkeissa, joissa yhteistyö on jopa välttämätöntä. Tästä esimerkkinä on Meilahden Siltasairaalan talotekninen suunnittelu, jossa kaksi suurta suunnittelutoimistoa, Granlund ja Ramboll, suunnittelevat yhdessä 75 000 bruttoneliön trauma- ja syöpäsairaalan.

Myös asiakkaan, tilojen käyttäjän, kuunteleminen tulee entistä tärkeämmäksi. Tilat eivät voi jatkossa olla vain kustannus, sillä digitalisaation ja uudenlaisten työskentelytapojen myötä niiden on – kuten minkä tahansa muun resurssin – tuotava arvoa niiden käyttäjille. Miten voisi paremmin rakentaa tilat, jotka sopivat käyttäjän tarpeisiin, kuin tekemällä yhteistyötä käyttäjän kanssa? Käyttäjän näkökulmasta ajattelua avasikin Pekka Metsi viime kuun blogissaan.

Kiinteistöt yhteistyön tukena

Perinteiset toimistokäyttäjät tiivistävät tilojaan, mutta se ei tarkoita, että niistä halutaan luopua kokonaan. Yhteistyötä ei synny, jos ihmiset eivät kohtaa. Toimiston pitää olla houkutteleva ja siellä työskentelyn miellyttävää, jotta toimistolle tullaan ja jotta siellä viihdytään.

Hyvällä ylläpidolla ja työskentelyolosuhteilla voidaankin vaikuttaa hyvinvointiin, tuottavuuteen ja sitä kautta yrityksen tulokseen. Tulevaisuudessa työntekijöiden tyytyväisyys on entistä tärkeämpää sekä kiinteistön omistajien että niitä käyttävien yritysten kannalta. Yksi keino tukea käyttäjätyytyväisyyttä on Granlundin Pulse -palvelu, joka yhdistää käyttäjän ja kiinteistön hyvinvoinnin.GranlundPulse-1197_pienempi_logolla

Myös erilaiset yhteiskäyttötilat kasvavat merkittävää vauhtia. Yksi hienosti toimiva konsepti on Amsterdamissa toimiva Seats to Meet, jonka menestys perustuu siihen, että tilan käyttäjät ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Tätä tuetaan monilla tavalla, kuten ihmisten osaamista keräväällä softalla, yhteisillä tapahtumilla ja tietenkin tilasuunnittelulla. Global Coworking Forecast lupaakin ennusteissaan hyvää vuotta 2016 erilaisten yhteistilojen omistajille ja operaattoreille.

Kerro minulle ja unohdan. Opeta minua ja muistan. Osallista minut niin opin.

Otsikossa käytetty Benjamin Franklinin lause on edelleen – tai nimenomaisesti – 8860_webnykypäivää. Se soveltuu erinomaisesti myös nykyiseen työelämään, jossa jatkuva kehittyminen, oppiminen ja yhteistyö ovat avainsanoja menestyksessä.

Asiantuntijatyössä osaaminen ei ole vain yhden ihmisen takana. Yhteistyössä on mahdollista luoda synergiaa, löytää ketteriä ratkaisuja ja päästä tavoitteisiin nopeasti. Päätösten tekeminen on vahvemmalla pohjalla ja ihmiset sitoutuvat paremmin, kun pääsevät osallistumaan.

Yhteistyöhön pääsemiseen on onneksi olemassa työkaluja. Esimerkiksi Big room –työpajatyöskentely keskittyy juuri tähän. Työpajamenettelyllä kootaan toimijat saman pöydän ääreen ja sen avulla mahdollistetaan vuorovaikutus ja tiedon siirtyminen asiantuntijalta toiselle. Näin on mahdollista saada kaikkien osaaminen huomioitua ja löydetään nopeasti ja tehokkaasti oikeat ratkaisut. Asiakkailta saadun palautteen mukaan esimerkiksi Big Room -työskentely auttaa huomaamaan, että eri osapuolilla oli asioista samoja näkemyksiä ja että yhteinen kieli voi löytyä. Ihmiset eivät myöskään koe olevansa yksin asioiden kanssa.

Päätän tämän kertaisen blogin Howard Gardnerin lauseeseen. Mielestäni se on hienosti sanottu:

“We are the sum of whoever we worked with”

Susanna Sairanen työskentelee Granlundin Consultingilla ja haluaa kehittää kiinteistöjä palvelemaan paremmin ihmistä.