Energiatehokkuus ei ole mörkö, vaan mahdollistaja – parhaat käytännöt selvästi edellä määräyksiä

Teksti:
Erja Reinikainen, Granlund Consulting Oy:n johtava energia-asiantuntija  

Pekka Metsi, Granlund Oy:n toimitusjohtaja

Reinikainen Erja nettiPekka Metsi

Suomen uudisrakentamista koskevat uudet ”lähesnollaenergia” -asetukset on lähetetty viime syksynä komissiolle notifioitavaksi. Nyt on hyvä tarkastella tilannetta energiatehokkuudessa sekä määräysten että käytännön tasolla.

”Lähesnollaan” tähtäävät energiamääräykset

Uudet ”lähesnollaenergiamääräykset” eivät juurikaan tiukenna energiatehokkuusvaatimuksia nykyisistä.

Vaikuttaa siltä, että lainsäätäjien taholla ei uskota rakennus- ja kiinteistöalan kykenevän toden teolla ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Komissiolle lähteneen ympäristöministeriön asetuksen (luonnos 16.02.2016) mukaan asumiseen liittyvässä rakentamisessa energiatehokkuutta (E-luku) tiukennetaan noin kolme prosenttia. Muissa rakennustyypeissä tiukennus on alle 20 prosenttia.

Käytännössä ainakin Granlundin projekteissa lähes kaikissa paneudutaan vahvasti energiatehokkuuteen, monissa käytetään uusiutuvia energialähteitä, analysoidaan vaihtoehtoja, tarkastellaan mahdollisuuksia energiavirtojen kierrätykseen ja niin edelleen.

Suurin osa projekteista alittaa asetusluonnoksen esittämän tason jo nykytilanteessa. Tämä ilmenee kirjoituksen lopussa olevasta taulukossa, johon on koottu hanketietojamme uudisrakennuksille, joihin on hiljattain haettu rakennuslupaa .

Viimeistään nyt voidaan ainakin lopettaa valitus ylitiukoista määräyksistä.

Sivustaneuvojan syndrooma

Rakennusalalla on havaittavissa vahva niin sanottu ”sivustaneuvojan syndrooma”.

Kapeilla tekniikan osa-alueilla ansioituneita asiantuntijoita kuullaan kaikesta rakentamiseen liittyvästä, etenkin energiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Spekuloidaan tutkimustuloksista johdetuilla uhkakuvilla ja lavennetaan yksittäisistä ongelmakohteista löytyneet ongelmat kaikkea rakentamista koskevaksi analyysiksi.

Energiatehokkuuden syyllistäminen rakenteellisten kosteusvaurioiden aiheuttajana on pääosin hyvän asian mustamaalaamista.

Käytännössä kosteusvauriot syntyvät tilanteissa, joissa kosteutta havaitaan väärässä paikassa. Toki muutkin tekijät, kuten ilmanvaihto ja painesuhteet vaikuttavat asioiden kehittymiseen ja ongelmien ilmituloon. Alhainen ja hallittu energiankäyttö ei kuitenkaan johda kosteusvaurioihin, eikä jatkuvasti käytetyllä ilmanvaihdolla voida korjata olemassa olevia vaurioita tai poistaa niistä aiheutuvia seurauksia.

Teknologian pelko

Rakennusala lienee ainoa toimiala, jossa ennen osattiin kaikki paljon paremmin ja jatkuvasti haikaillaan vanhojen ratkaisujen perään. Jostain syystä teknologiaa ei nähdä mahdollistajana vaan uhkana, riskitekijänä ja osaamisvajeen kohteena.

Käyttäjien vaatimustaso nousee kuitenkin muun muassa digitalisaation myötä  koko ajan ja esimerkiksi laadukkaan sisäilman ja tuottavuuden yhteys ymmärretään paremmin. Käyttäjien vaatimusten täyttäminen energiatehokkaasti onnistuu ainoastaan fiksulla teknologialla – yhdistettynä toimiviin tila-, arkkitehtuuri- ja rakenneteknisiin ratkaisuihin.

Onnistuneiden energiatehokkaiden rakennusprojektien toteutus on todistetusti mahdollista. Hanketietojemme mukaan lähes nollaenergiataso toteutuu lähes poikkeuksetta jo nykyisin, ja melko tavanomaisilla suunnitteluratkaisuilla.

Mitään superinnovaatioita ei tarvita. Hyvä ja huolellinen ammattilaisten tekemä työ sekä osaava johtaminen riittävät.

Määräystasoa paremmin saa – ja kannattaakin – rakentaa.

shutterstock_161089205

Energiatehokkuus on mahdollistaja

Rakennusalalla on toki ongelmia, mutta niiden keskiössä ovat enemmänkin tehottomat, vanhanaikaiset prosessit ja sitä kautta aktiivisen yhteistyön puute. Alaa vaivaa myös liian suuri laadullinen vaihteluväli. Laatu pitää saada läpinäkyvämmäksi ja toimintamalleja uudistettua.

Onneksi kehitystäkin tapahtuu, kuten Firan ja kumppaneiden loistava kahden viikon putkiremontti osoitti. Tietomallinnus tulee enemmän työmaille ja ylläpitoon. Ja allianssimallilla toteutettuja onnistuneita projekteja tehdään koko ajan enemmän. Vielä kun saadaan palaute kaikille, myös kuluttajille, läpinäkyväksi niin on menty suuri askel eteenpäin.

Energiatehokkuus ei ole mörkö, vaan mahdollistaja.

Määräyksissä tavoitteellisuus näyttää jäävän kauas Pohjoismaiden ja energiatehokkuuden edelläkävijöiden kehityksestä. Onneksi meillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä käytännön projekteissa optimoituja, kustannustehokkaita ja hiilijalanjäljeltään edistyksellisiä ratkaisuja. Ja aktiivisella brändäyksellä ja markkinoinnilla luoda näille arvoa ja kysyntää. Olennaista on viestiä niistä aktiivisesti.

Edelläkävijät toimivat esimerkkinä.

Satunnainen otanta Granlundin hanketietokannasta vuodelta 2016. 
Kohde Asetusluonnos 02/2017 mukaisesti laskettu
Laskettu
E-luku
Uusien määräysten
E-lukuraja
kWhE/m2,a kWhE/m2,a
Asuinkerrostalo U 89 90
Asuinkerrostalo T 85 90
Asuinkerrostalo S 89 90
Asuinkerrostalo A1 82 90
Asuinkerrostalo A2 91 90
Toimistorakennus H 82 100
Toimistorakennus T 94 100
Toimistorakennus S 99 100
Liikerakennus I 145 135
Opetusrakennus K 93 100
Opetusrakennus M 81 100
Päiväkoti Y 57 100
Hotelli T 170 160
Sairaala E 286 320
Sairaala H 310 320

 

Digitaalisuus tuo tilojen käyttäjät keskiöön

Kirjoittaja: Susanna Sairanen, Granlund Consulting

Digitalisaation muutosvaikutuksia yhteiskuntaamme verrataan teollistumisen aikaansaamiin muutoksiin niin taloudessa, työn tekemisessä kuin elämisessä yleisestikin.

Kiinteistöliiketoiminnan kannalta olennainen kysymys tulevaisuudessa on esimerkiksi se, miten digitalisaation muutokset tulevat vaikuttamaan kiinteistöjen arvoon, ylläpitoon ja käyttöön. Tuleeko esimerkiksi käyttäjien hyvinvointi olemaan yksi arvoon vaikuttava tekijä ja käyttäjien hyvinvointia lisäävät kiinteistöt seuraava trendi?

shutterstock_365329922
Tuleeko käyttäjien hyvinvointi olemaan yksi kiinteistön arvoon vaikuttava tekijä?

Kiinteistöt tai kiinteistöliiketoiminta eivät missään nimessä ole irrallinen osa reaalitaloudesta vaan hyvin kiinteästi sidoksissa siihen toimintaympäristöön, joka kullakin hetkellä esiintyvät voimakkaimpana. Kun tarkastellaan historiaa hieman taaksepäin, on helpompi saada perspektiiviä megatrendien vaikutuksesta kiinteistöalaan.

Maanviljelys loi perustan maanomistukselle

Maanviljelyn yleistyminen loi suuren muutoksen ihmisen siihenastisessa kehityksessä. Maanviljelys mahdollisti ihmiskunnalle huomattavasti nopeamman kasvun verrattuna aiempaan metsästäjä-keräilijä -aikaan. Paikoilleen asettumisen myötä ammatit eriytyivät, ja kulttuurilla ja taiteilla oli mahdollisuus kehittyä.

Samassa yhteydessä syntyi käsitys maanomistuksesta ja esimerkiksi Eurooppaan muodostui sarkajaoksi kutsuttu maankäyttöjärjestelmä. Maanomistus ja paikoilleen asettuminen loivat edellytyksiä myös rakennusten kehitykselle, kun luotiin pysyviä asuntoja, kauppoja, kouluja ja kirkkoja. Maanviljelyksen myötä kiinteistöala ja –liiketoiminta alkoi syntyä.

Teollistuminen muutti arvonmääritystä

Teollistuminen mullisti jälleen sekä ihmisten arkea että kiinteistöliiketoiminnan perusteita. Maan pinta-ala, maapohja tai ominaisuudet eivät olleetkaan enää olennaisimpia kriteerejä tilaa etsittäessä.

Yksi olennaisin tähän vaikuttava tekijä oli arjen toimintojen eriytyminen, kun töitä ei tehty enää asuinpaikassa. Samalla kulutusyhteiskunnan ja rahatalouden syntyminen loi tarvetta liiketiloille.

Teollistumisen myötä alkoi myös ensimmäinen todellinen muuttoaalto, kun työntekijät muuttivat työpaikkojensa lähelle kaupunkeihin. Kysyntä tehtaan lähellä olevista asunnoista kasvoi tarjontaa suuremmaksi, ja sijainnista muodostui kriittinen arvotekijä, joka määritti asunnon hinnan. Tämä dogmi on edelleen perustana kiinteistöliiketoiminnassa niin rakentamisen, sijoittamisen kuin käytönkin kannalta.

shutterstock_525198061
Digitalisaatio tuo tilojen käyttäjät keskiöön.

Digitalisaatio muuttaa taas kaiken?

Digitalisaation myötä työ- ja vapaa-aika sekoittuvat jälleen erilaiseksi kokonaisuudeksi kuin koskaan aiemmin. Kun jälleen suuri megatrendi tulee muuttamaan ihmisten suhdetta aikaan ja paikkaan, se tulee varmasti vaikuttamaan myös kiinteistöihin, niiden arvonmuodostukseen, käyttöön ja ylläpitoon.

En kuitenkaan usko, että tulevaisuuden voitajakiinteistö on ”älytalo”, jossa on itseisarvona mahdollisimman monta erilaista härpäkettä ja mittaria. En myöskään usko kivijalan kuolevan tai ihmisten jäävän yksinomaan sohvannurkkaan.

Sen sijaan uskon, että digitalisaatio tuo tilojen käyttäjät keskiöön. Mielenkiintoinen kysymys on, voiko käyttäjän tyytyväisyys ja hyvinvointi olla jopa sijaintiakin tärkeämpi kiinteistön arvonmuodostuksen tekijä tulevaisuudessa. Tai oikeammin, millä aikataululla tämä tapahtuu.

Tämän lisäksi uskon sosiaalisen verkoston nousevan tärkeäksi tekijäksi kiinteistön arvolle. Tähän liittyvät vahvasti tilojen muut käyttäjät, jotka tukevat niin sosiaalista tarvetta kuulua yhteen kuin työntekoa oikealla osaamisprofiilillaan, mutta myös toimimalla vertaistukena kiinteistön valinnassa. Tärkeä osa jälkimmäistä on esimerkiksi käyttäjien antama palaute kiinteistöstä: onko tämä hyvä kiinteistö, onko täällä hyvä olla?

Sairanen_Susanna_neliö
Kirjoittaja Susanna Sairanen  työskentelee Granlund Consultingissa.

Tällä kertaa ei tarvitse olla sivustakatsoja, joka mukautuu megatrendin vaikutuksiin, vaan kiinteistöala voi ja sen tulee olla mukana muokkaamassa tätä tulevaisuutta. Kiinteistöalalla on nyt myös erilaiset lähtökohdat megatrendin kohtaamiseen kuin koskaan aiemmin, ja digitalisaation mahdollisuuksien etsimiseen on tarjolla ulkopuolista tukea ja rahoitusta, kuten KiraDigi- kärkihanke.

Me Granlund Consultingissa haluamme tehdä asiakkaistamme edelläkävijöitä, joten olemme vahvasti mukana tukemassa asiakkaitamme myös näiden teemojen ympärillä.

Healthy Buildings: Fad or the Future?

GC_Ken_Dooley
Writer Ken Dooley works at Granlund’s Innovation department.

The Health and Well-being boom seems to be influencing every industry at the moment and it’s no surprise that this also includes the real estate sector. This is especially relevant to office buildings where more and more employers want to ensure that they are providing a healthy workplace. The trend is growing as it is seen as an important way to attract and retain staff and also to increase productivity by decreasing sick leave.

Building design

A recent article in the Guardian discussed this trend in the context of the Dutch office market and focused on the ability of certain office designs to reduce the risk of employee burnout. So the question everyone is asking is: how do you design a building to be healthy?

The Amsterdam-based design studio, D/DOCK, has identified 10 indicators which together make up their healing office concept. The indicators include indoor climate, daylight, physical activity, healthy food, diversity and nature. D/DOCK believe that if these elements are improved, then sick leave can be reduced by up to 30% and productivity can be improved by up to 20%. They also claim that the end result is a longer life expectancy for employees as they spend such a large proportion of their time in the workplace.

So from a building design point of view this means greater focus on indoor air quality and maximising daylight. It means healthier food in the restaurants and a greater focus on encouraging more activity while at work. This could be as simple as encouraging people to take the stairs instead of the elevator or the emergence of treadmills under our desks!

johnson-treadmill.jpg.662x0_q70_crop-scale.jpgPicture: Steven M. Johnson

WELL Building Standard

Guidance on how to design healthy buildings can also be found in the WELL building standard. In October 2014, the international WELL building institute launched the world’s first standard that focuses exclusively on improving human health and well-being through the built environment.

The purpose is to measure, certify and monitor the performance of building features that impact health and well-being. It focuses 105 criteria which includes traditional design measures such as internal conditions and daylight but also food, activity, safety and many more.

Real-time monitoring

Another industry area that is commanding attention is the real-time monitoring of workplace activity. This is being driven by HealthTech such as wearable devices or smartphone apps which gives the user real-time feedback on daily targets such as the number of steps taken that day.

In the US most of the large health insurers have or are about to offer discounts to employees using these kinds of devices. While, in Finland, LähiTapiola insurance group have announced a pilot to offer discounted health insurance to people who use the Wellmo app. In one US study more than 20,000 people chose to wear activity tracking devices at work and after 2 years the organisers claim that the fitness tracker group had 59% lower healthcare costs than their colleagues without trackers. Another study using fitbits claimed an average of 25% less per person in healthcare costs than a control group.

We at Granlud are also committed to delivering healthy buildings so if you are interested in anything from daylight modelling to WELL certification then let us know!

Building a Culture of Experimentation (kokeilukulttuuri)

GC_Ken_Dooley
Writer Ken Dooley is the Sustainability Group Manager at Granlund Consulting

There is no doubt that digitalisation will continue to disrupt established industries and the construction and real estate industries are no different.

We are all aware of the impact that Google has made on advertising, Uber has made on the taxi industry and AirBnB has made on hotels, so how do established companies keep up with the disruptors in this increasingly digital age? The answer is experimentation.

Large companies are beginning to look at start-ups for inspiration and one marked difference is in the agility of development processes.  Big player companies have established internal processes and spend vast amounts of time and energy planning their next steps. In contrast, start-ups are empowered by the lean methods of people like Eric Ries and are able to try new things and experiment much more often. This is depicted by the mindset of the lean start-up movement which is embodied by phrases such as “get out of the building” and “start before you are ready”. This approach advocates speaking to customers and building ad hoc solutions that solve real world problems. It is totally opposite of spending large portions of time and money developing a product in-house and showing it to customers for the first time on launch day. The expectation is that the products and services developed by the lean approach are more customer oriented as they are incrementally developed with real customer feedback. This is why experimentation is becoming a popular development tool and even the Finnish government are conducting experiments which they call strategic policy trials.

Experiment 1: Hackathon

One of Granlund’s first attempts at experimentation was last year’s Behaviour Change Hackathon where the aim was to develop insights and tools for reducing user energy consumption in buildings.  The event was a departure from a traditional real estate industry workshop as it encouraged participation from a diverse range of backgrounds with extra emphasis on the inclusion of behavioural psychologists, software developers and energy experts. The event generated 5 concepts and on the day Granlund promised to bring at least one idea to the level of a prototype.

Experiment 2: Location

The idea from the hackathon that was chosen for further development was a concept called WarmEnough which was described in the hackathon as a solution to “optimise indoor temperature based on crowdsourced temperature feedback via mobile app”. Granlund worked with local start-up Nomenal who were part of the original hackathon team that came up with the WarmEnough idea.

The resultant smartphone app enabled building users to send a very simple feedback message which had 3 possible comments (1) I am too warm, (2) I am happy with the temperature or (3) I am too cold. The most important part of the app was that the feedback was location enabled. This meant that each feedback item could be tracked to the position in the building that it was sent from so that building managers could look for trends and prioritise areas with multiple feedback cases. In all, 2 separate apps were developed in order to test the best method for attaching location to the feedback. One app was developed using iBeacons and one app was developed using IndoorAtlas. A screenshot of the app may be seen below along with the map of the building showing where feedback has been sent from.

Dooley feedback
On the left: a screenshot of the warm enough app, on the right: a visual representation of the 3rd floor feedback generated by the app.

Experiment 3: Games

The local gaming ecosystem is one of Finland’s biggest success stories of recent years and so Granlund have been experimenting with how gaming can improve the user experience of our products and services. One way that gaming can be used in our business involves a “playable” user feedback survey and this concept is currently being developed with Oulu based gaming company PlaySign. The core idea is that taking part in the survey has to be fun and it must also give an immediate visual representation of the feedback that has been received.

Dooley feedback 2
Screenshots of an early prototype of the playable survey showing (left) neutral starting point at the beginning of the survey, (middle) setting showing that the area is marginally cold (right) setting showing that the area is very cold.

Experiment 4: More Location

In order to build on our expertise in the field of indoor positioning Granlund have also been experimenting with indoor mapping in our headquarters in Helsinki. Using the Steerpath technology of a local start-up Granlund have been developing an smartphone indoor mapping system that understands a users location and can direct them to parts of the building such as meeting rooms that they have never been to before. It is essentially a google maps for indoors.

Experiment 5: Occupancy

The latest concept being tested in our headquarters is real-time methods of measuring occupancy in buildings. More on this later!

Tietomallit pilvessä

Tero_Jarvinen
Kirjoittaja on Granlundin tietomallipäällikkö

Nykyisissä BIM-suunnittelujärjestelmissä alkaa olla orastavia merkkejä liikkumisesta entistä enemmän pilviteknologioiden suuntaan.

Päätuotteissa on tiimityöskentelyominaisuudet ja mahdollisuus ottaa käyttöön ohjelmistoille räätälöityjä palvelinalustoja, joiden avulla tietomallien sijoitus suojattuun pilveen on mahdollista. Näin pystytään toimimaan eri lokaatioissa – toimistolla, bigroomissa, kotona, laiturinnokalla…

Totuuden nimissä, raskaiden mallinnussoftien tekniikka ei ole vielä ihan valmis yllä kuvattuun työtapaan. Mutta suunta on selvä – BIM-ohjelmistotalot ajavat softiinsa sisälle pilviteknologiaa sekä rakentavat ohjelmistorajapintoja muiden softien käyttöön.

Samaan aikaan ohjelmistotalojen kehityksen rinnalla on useita kansainvälisiä projekteja avoimeen rajapintaan perustuvien tietomallipalvelimien kehittämiseksi. Joitakin on jo tuotteistettukin, mutta levinneisyys on vielä mitätöntä.

Suomalaisetkin ovat mukana jakamassa samaa ajatusta. KIRA-DIGI -hanke etenee edelleen byrokratian rattaissa.

KIRA-DIGI -hankkeessa yhtenä toimenpiteenä on ehdotettu ”digitaalisen alustan” kehittämistä ja pilotointia. Avoimeen ja vakioituun tietoalustaan perustuva palveluväylä mahdollistaa ohjelmistotoimittajille teknisen kommunikointistandardin, jossa asiakkaan ei tarvitse pelätä jumiutuvansa yhden softatoimittajan armoille.

Tero Järvinen avoimen tiedon jakaminen
Kuva: Rakennetun ympäristön digitalisaatio -hanke

Merkille pantavaa on, että softatoimittajat eivät tee yllä mainittua kuvausta – se tulee tehdä rakennushankkeen eri osapuolten näkemysten mukaisesti. Vain tiedon käyttäjä ja tuottaja voivat tietää, mikä tieto on tärkeää.

Vaikka standardisoidun tietosisällön määrittely onkin tylsintä työtä mitä tiedän, jonkun sekin on tehtävä. Se on perusedellytys tiedon koneluettavuuden mahdollistamiseksi. BuildingSMART Finland on ottanut tämän haasteen vastaan ja toivottavasti KIRA-DIGI hanke antaa sille ympäristön, missä toimia.

Vain tiedon käyttäjä ja tuottaja voivat tietää, mikä tieto on tärkeää.

Tilaaja hyötyy eniten

”Tietomallit pilvessä” –prosessin kautta mahdollistuu tiedon tuottaminen siten, että se pakotetaan olemaan tilaajan haluamassa muodossa ja tietosisällöllä.

Tämä tarkoittaa taloteknisessä suunnittelussa sitä, että suunnitteluympäristö liikkuu pois toimistojen omilta servereiltä, asiakkaan järjestelmiä kohti. Koska työskennellään pilvipalvelujen läpi, rakennushankkeen osapuolet toimivat juuri sellaisissa ympäristöissä, jonka tilaaja on katsonut tarpeelliseksi omien toimintojensa virtaviivaistamiseksi.

Palvelinympäristöt rakentuvat fyysisesti hajautettuihin datacenttereihin – tarkoitus ei ole lisätä palvelinrautaa tilaajaorganisaatioiden ylläpidettäväksi.

Tietomallit ylläpidossa

Otetaan esimerkkinä ”Tietomallit ylläpidossa”. Nykyprosessi on se, että suunnittelijat tuottavat rakennusaikana tiedostoja omille servereilleen ja tekevät niistä IFC-formaattisia julkistuksia projektipankkiin. Näitä tiedostoja (ja vielä vanhempia pdf –piirustuksia) käytetään rakentamiseen tietäen, että suunnittelijalla on omalla serverillä jo uudempaa tietoa.

Kun siirrytään ylläpitoon, yritetään epätoivoisesti päivittää tiedostoja niillä tiedoilla, joilla urakoitsija kohteen todellisuudessa rakensi. Lopputuloksena on sekasotku standarditoimatonta tietoa, jota ei pystytä linkittämään toiseen järjestelmään, koska tietosisällön kontekstia ei tunneta. Lisäksi tietoa on löytyy lähes kaikissa mahdollisissa tiedostomuodoissa; word, pdf, excel, ifc, jpg jne. Ilmanvaihtokoneen tietoja löytyy ~viidestä eri järjestelmästä ja yhtä monesta keskenään ristiriitaisesta dokumentista.

Ilmanvaihtokoneen tietoja löytyy ~viidestä eri järjestelmästä ja yhtä monesta keskenään ristiriitaisesta dokumentista.

Uudessa, pilvipohjaisessa prosessissa rakennushankkeen tilaaja arvottaa omat tarpeensa. Jos he kokevat tietomallit tärkeäksi osaksi kiinteistön elinkaarta, perustavat he oman palvelinympäristön tiedon tuottajille. Toimintatapa on samanlainen kuin perustettaisiin projektipankki tiedostojen talletusta varten.

Tilaaja voi (tulevaisuudessa) hankkia esim. Revit Server –palvelimia ja rakentaa sinne ympäristöt suunnittelijoiden käyttöön. Näin tilaaja saa juuri sitä tietoa, jonka he ovat arvostaneet itsellensä tärkeäksi.

BIM-ohjeistukset ja tietosisältövaatimukset voi heittää roskiin, sillä ne on valmiiksi rakennettu sisälle pilvipalvelimien ohjelmistoihin. Objektit sisältävät juuri niitä tietosisältökenttiä, joita tilaaja haluaa ko. ohjelmistossa käyttää kiinteistön elinkaaren aikana. Ohjelmisto ei salli kuin yhden tavan tuottaa tietoa, jolloin se on tietosisällöltään samanlaista suunnittelutoimistosta riippumatta.

Pilvipohjaiset prosessit ovat jo todellisuutta

Tämän tyyppiselle toimintatavalle on jo otettu ensiaskeleet talotekniikan laiteluetteloiden tekemiseksi. Granlund Designer toimii pilvipalveluna ja sisältää muun muassa käyttäjien roolituksen ja tiedon historioinnin.

Laitehyväksyntäosiolla urakoitsija päivittää laitetiedot as-built –tasoisiksi ja samalla hoidetaan suunnittelijan tekninen laitehyväksyntä suoraan järjestelmän kautta. Työ tehdään rakentamisen aikana, kun sen tuottamiselle on selkeä tarve. Nykymallissahan huoltokirjakoordinaattori tekee viimeisen kahden viikon aikana taikoja, jotta saa rakennushankkeen osapuolilta paikkaansa pitävät tiedot laitteista ja järjestelmistä.

Tero Järvinen laitehyväksyntä
Kuva: Laitehyväksyntäprosessi rakennushankkeen aikana

Jos kiinteistömassan omistaja ottaa Granlund Designerin omaan käyttöönsä, pystyvät he asettamaan kaikki kohteidensa suunnittelutoimistot samalle viivalle. Jokainen tuottaa standardisoitua tietoa tilaajan käyttöön. Jokainen tuottaa tietoa siinä laajuudessa kuin tilaaja sitä tarvitsee.

Pilvipohjainen, standardisoitu tiedonhallinta on siis jo olemassa. Enää puuttuu sen käyttöönotto.

Vääristä lääkkeistä säännölliseen huoltotoimintaan

Menestyvät teknologiayhtiöt, esimerkiksi Wärtsilä ja Kone, tekevät nykyään kannattavinta liiketoimintaansa huolto- ja ylläpitosopimuksillaan. Tämä hyödyttää sekä ostajaa että myyjää, sillä onhan tärkeää, että tehty investointi on  tehokkaassa käytössä ja hyödyntää pitkällä aikavälillä käyttäjän liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Välillä ihmetyttääkin, miksi vastaava toimintamalli ei ole saanut kunnolla jalansijaa talotekniikka-alalla.

Aloin pohtia asiaa, kun saimme jälleen alkuvuodesta toimeksiantoja kolmeen isoon rakennukseen, jossa sisäilman laadun koettiin haittaavan rakennuksen käyttäjien toimintaa.

Ilmanvaihto ikoni oranssi

Suoritettujen toimintakokeiden ja mittausten jälkeen kaikissa kohteissa ongelmien syyksi paljastui se, että tarpeenmukainen, muuttuvailmavirtainen (IMS) ilmanvaihtojärjestelmä oli vuosien saatossa päässyt erittäin kehnoon kuntoon. Tulo- ja poistoilmavirrat eivät olleet yksinkertaisesti tasapainossa. Joissain tiloissa ilmanvaihtoa ei käytännössä ollut lainkaan, toisaalla saattoi olla ääniongelmia liian isojen ilmavirtojen takia. Käyttäjien antama palaute toimimattomuudesta osoittautui oikeaksi.

Vastaavia tapauksia löytynee ympäri Suomen.

Miten välttää vääriä diagnooseja?

Kohteissa kävi ilmi, että IMS-järjestelmät eivät olleet saaneet asiantuntevaa huoltoa useisiin vuosiin. Alkavia ongelmia oli hoidettu ammattitaidottomasti väärien diagnoosien perusteella ja siksi väärillä lääkkeillä.

Ilmastointi huoltomies

Vuosien saatossa järjestelmän toiminnallisuus oli alkanut olla niin heikossa tilassa, että oli ikään kuin annettu periksi, ja ryhdytty jopa irrottamaan peltimoottoreita toimilaitteista, eli pyritty siis muuttamaan ilmanvaihtoa vakioilmavirtaiseksi.

Edellä esitetyn kaltainen järjestelmän rapistuminen voitaisiin estää yksinkertaisesti sillä, että järjestelmä ”katsastettaisiin” säännöllisesti osaavan ammattihenkilöstön toimesta.

Tällöin mahdollisten virhetoimintojen määrä ei pääsisi kasvamaan niin suureksi, että se lamaannuttaa ja passivoi huoltohenkilöstön hyväksymään tilojen käyttäjien kokemat puutteellisuudet IMS-järjestelmiin liittyvinä ”ominaisuuksina”, joille kukaan ei mitään voi.

Tällaiset katsastukset ja erikoishuollot voisi tehdä”merkkihuoltoperiaatteella” esimerkiksi IMS-järjestelmän toimittajan toimesta (siis alussa mainitsemieni Wärtsilän ja Koneen toimintamallilla), sillä perinteisten LVI-huoltoliikkeiden taidot eivät tunnu niihin riittävän.

Miksi IMS-järjestelmiä tarvitaan?

Joku voi toki kyseenalaistaa IMS- järjestelmät kokonaan sanomalla, että ne ovat turhan monimutkaisia, eivätkä koskaan toimi kunnolla.

Olen kuitenkin vakuuttunut, että jatkossa niitä tarvitaan entistäkin enemmän, koska vain IMS-järjestelmät mahdollistavat ilmanvaihdon tarpeenmukaisuuden.

Tehokkaan energiankäytön takia on tärkeää, että ilmanvaihto toimii kussakin tilassa sen kuormituksesta ja henkilömäärästä riippuvalla teholla. Tyhjillään oleviakin tiloja on hyvä ”tuulettaa” hieman, mutta vain sen verran, että rakennus pysyy kunnossa ja ilma tuntuu raikkaalta tilaan tultaessa.

Tyypillisesti tyhjänä olevan tilassa voi olla n. 20 % ilmanvaihto, jonka sähköenergian kulutus on vain muutama prosentti normaalin käyttötilanteen kulutukseen verrattuna.

IMS-järjestelmien suunnittelu ja käyttöönotto ovat haastavampia kuin vakioilmavirtaisen, mutta energiankulutusta optimoitaessa, ei parempiakaan vaihtoehtoja ole.

Huolloissa halvin hinta ratkaisee

Perussyynä huonolle tilanteelle on mielestäni se, että kiinteistöjen omistajat eivät tunne teknisten järjestelmien todellista huoltotarvetta riittävän hyvin, vaan huoltoliikkeet valitaan kilpailutuksen jälkeen halvimman hinnan perusteella. Syntyykö aitoa motivaatiota ratkaista ongelmia, jos halpa hinta on tärkein kriteeri?

Huoltosopimuksiin tulisikin sisällyttää toimivuuteen perustuva palkkio-/sanktiomenettely. Vaativimmat huoltotehtävät, kuten kylmälaitehuollot ja IMS-järjestelmien huollot, tulisi jättää erikoisosaajien tehtäväksi, joiden palveluun tulisi sisältyä toimivuustakuu.

Katse kohdistuu myös IMS-järjestelmien valmistajiin. Onko niillä valmiuksia tarjota toimintatakuun sisältävää huoltopalvelua loppuasiakkaille? Kiinteistöjen omistajat eivät tällaista palvelua osaa hankkia, jos sitä ei heille aktiivisesti tarjota hyötyjä selkeästi korostaen.

Ilmastointi näyttö.jpg

Jatkossa digitaalista palvelua

Edellä esitetyn problematiikkaan ratkaisu tulee jatkossa olemaan nykyistä helpompaa, sillä suuri osa vaativien järjestelmien ennakoivasta huollosta voidaan tehdä keskitetyistä valvomoista etätyöskentelynä.

Uusimmat IMS-järjestelmät sisältävät jo jonkin verran itsediagnostiikkaa, mutta sitä on vielä mahdollista merkittävästi lisätä. IoT on monia kiinnostava puheenaihe, ja  varmasti sen ympärille muodostuu myös kiinteistöjen toimivuuteen liittyvää uutta liiketoimintaa.

Rintamäki_Kari
Kirjoittaja on Granlund Pohjanmaa Oy:n toimitusjohtaja

Automaattisesti tapahtuvan jatkuvan valvonnan aikakaudellakaan ei kuitenkaan saa unohtaa, että vähintään kerran vuodessa tulisi erikoisosaajan käydä järjestelmä huolellisesti läpi myös paikan päällä. Näillä tarkastuskäynneillä kalibroidaan etävalvonta-antureiden toiminta ja tehdään  ilmavirtamittauksia pistokokein.

Edellä kuvatulla menettelyllä varmistetaan, että rakennukseen tehty investointi terveelliseen ja ympäristöystävälliseen sisäilmaan hyödyntää käyttäjiä ja lisää siellä tehtävän työn tuottavuutta koko  rakennuksen elinkaaren ajan.

 

Yhdessä olemme enemmän

Susanna Sairanen
Kirjoittaja Susanna Sairanen työskentelee Granlund Consultingissa.

Allianssimallit, Big Room-työskentely, ekosysteemit, joukkorahoitus, parvityöskentely, jakamistalous… Suuri osa tämän päivän uusista työskentelymalleista tai trendeistä liittyy yhteistyöhön tavalla tai toisella. Olennaista on erilaisten resurssien yhdistäminen yhteisen hyvän vuoksi. Yhdessä tekeminen paitsi tuo energiaa, innostavuutta ja uusia näkökulmia, myös mahdollistaa ratkaisut, joita ei voisi yksin saavuttaa.

Yhteistyön lisääntyminen on olennaista myös koko Suomen menestymisen kannalta. Sitran mukaan suomalaisen työelämän suurimpana haasteena ovat jäykät rakenteet ja teollisen ajan työkulttuuri. ”Ihmisten vahvuudet ja potentiaali pitää saada käyttöön” todetaan Sitran ”Uusi työ” – hankkeessa.

Tulevaisuudessa tarvittavat taidot

Howard Gardner
Harvardin yliopiston professori Howard Gardner on erikoistunut kognitiotieteeseen ja oppimiseen.

Jotta tulevaisuuden muutoksiin voidaan vastata, tarvitaan uudenlaisia taitoja.  Ehkä paras näkemys näistä taidoista on Harvardin yliopiston professori Howard Gardnerilla. Gardner on erikoistunut kognitiotieteeseen ja oppimiseen, ja tunnetaan parhaiten moniälykkyysteoriastaan. Gardner on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja ja hänet on palkittu uraauurtavasta työstään useamman kerran. Olin syksyllä kuuntelemassa häntä, enkä ole ennen tavannut ihmistä, jolla on niin suunnaton määrä yleissivistystä, näkemystä ja halua jakaa tätä tietoa eteenpäin.

Vierailun aikana Gardner kertoi mm. näkemyksiään niistä taidoista, joita tulevaisuudessa tarvitaan (5 minds to the future). Tässä yhteydessä haluaisin nostaa niistä esille kolme:

Ensimmäinen on kyky luoda synteesejä, jonka yhtenä lähtökohtana on pystyä hyötymään erilaisista asiantuntijoista muodostetuista tiimeistä.

Toinen on toisten kunnioittaminen, jonka taustalla on kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, huolimatta heidän taustoistaan.

Viimeinen taito, eettinen mieli, on kyky toimia vastuullisesti ajattelemalla asioita kokonaisuuden kannalta, ei vain itsensä näkökulmasta. Eettinen mieli on myös luottamuksen yksi edellytys ja luottamus puolestaan aidon yhteistyön olennainen lähtökohta.

Laaja-alaista yhteistyötä

Myös suuret suomalaiset yritykset ovat ymmärtäneet yhteistyön tärkeyden. Esimerkiksi Sanoman uusi toimitusjohtaja Susan Duinhover tuo yritykseen uudenlaista ajattelua. Kilpailussa menestyäkseen Sanoma on valmis yhteistyöhön myös kilpailijoiden kanssa.

Kira-alalla puolestaan yhteistyön merkitys näkyy erityisesti vaativissa hankkeissa, joissa yhteistyö on jopa välttämätöntä. Tästä esimerkkinä on Meilahden Siltasairaalan talotekninen suunnittelu, jossa kaksi suurta suunnittelutoimistoa, Granlund ja Ramboll, suunnittelevat yhdessä 75 000 bruttoneliön trauma- ja syöpäsairaalan.

Myös asiakkaan, tilojen käyttäjän, kuunteleminen tulee entistä tärkeämmäksi. Tilat eivät voi jatkossa olla vain kustannus, sillä digitalisaation ja uudenlaisten työskentelytapojen myötä niiden on – kuten minkä tahansa muun resurssin – tuotava arvoa niiden käyttäjille. Miten voisi paremmin rakentaa tilat, jotka sopivat käyttäjän tarpeisiin, kuin tekemällä yhteistyötä käyttäjän kanssa? Käyttäjän näkökulmasta ajattelua avasikin Pekka Metsi viime kuun blogissaan.

Kiinteistöt yhteistyön tukena

Perinteiset toimistokäyttäjät tiivistävät tilojaan, mutta se ei tarkoita, että niistä halutaan luopua kokonaan. Yhteistyötä ei synny, jos ihmiset eivät kohtaa. Toimiston pitää olla houkutteleva ja siellä työskentelyn miellyttävää, jotta toimistolle tullaan ja jotta siellä viihdytään.

Hyvällä ylläpidolla ja työskentelyolosuhteilla voidaankin vaikuttaa hyvinvointiin, tuottavuuteen ja sitä kautta yrityksen tulokseen. Tulevaisuudessa työntekijöiden tyytyväisyys on entistä tärkeämpää sekä kiinteistön omistajien että niitä käyttävien yritysten kannalta. Yksi keino tukea käyttäjätyytyväisyyttä on Granlundin Pulse -palvelu, joka yhdistää käyttäjän ja kiinteistön hyvinvoinnin.GranlundPulse-1197_pienempi_logolla

Myös erilaiset yhteiskäyttötilat kasvavat merkittävää vauhtia. Yksi hienosti toimiva konsepti on Amsterdamissa toimiva Seats to Meet, jonka menestys perustuu siihen, että tilan käyttäjät ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Tätä tuetaan monilla tavalla, kuten ihmisten osaamista keräväällä softalla, yhteisillä tapahtumilla ja tietenkin tilasuunnittelulla. Global Coworking Forecast lupaakin ennusteissaan hyvää vuotta 2016 erilaisten yhteistilojen omistajille ja operaattoreille.

Kerro minulle ja unohdan. Opeta minua ja muistan. Osallista minut niin opin.

Otsikossa käytetty Benjamin Franklinin lause on edelleen – tai nimenomaisesti – 8860_webnykypäivää. Se soveltuu erinomaisesti myös nykyiseen työelämään, jossa jatkuva kehittyminen, oppiminen ja yhteistyö ovat avainsanoja menestyksessä.

Asiantuntijatyössä osaaminen ei ole vain yhden ihmisen takana. Yhteistyössä on mahdollista luoda synergiaa, löytää ketteriä ratkaisuja ja päästä tavoitteisiin nopeasti. Päätösten tekeminen on vahvemmalla pohjalla ja ihmiset sitoutuvat paremmin, kun pääsevät osallistumaan.

Yhteistyöhön pääsemiseen on onneksi olemassa työkaluja. Esimerkiksi Big room –työpajatyöskentely keskittyy juuri tähän. Työpajamenettelyllä kootaan toimijat saman pöydän ääreen ja sen avulla mahdollistetaan vuorovaikutus ja tiedon siirtyminen asiantuntijalta toiselle. Näin on mahdollista saada kaikkien osaaminen huomioitua ja löydetään nopeasti ja tehokkaasti oikeat ratkaisut. Asiakkailta saadun palautteen mukaan esimerkiksi Big Room -työskentely auttaa huomaamaan, että eri osapuolilla oli asioista samoja näkemyksiä ja että yhteinen kieli voi löytyä. Ihmiset eivät myöskään koe olevansa yksin asioiden kanssa.

Päätän tämän kertaisen blogin Howard Gardnerin lauseeseen. Mielestäni se on hienosti sanottu:

“We are the sum of whoever we worked with”

Susanna Sairanen työskentelee Granlundin Consultingilla ja haluaa kehittää kiinteistöjä palvelemaan paremmin ihmistä.