#energia

Näin syntyy hyvin suunniteltu lämpöpumppujärjestelmä

Granlund KIINTEISTÖT, Yleinen , , , , , , ,

Kirjoittajat: Miika Nuuttila ja Max Sevelius

öljyradioaattori_taloyhtiö1

Perinteisesti rakennusten energiatehokkuutta on parannettu pääasiassa lisäeristyksellä, kuten ikkuna- ja julkisivuremonteilla. Kuitenkin kustannustehokkain energiatehokkuusinvestointi monessa taloyhtiössä on lämmitysmuodon vaihtaminen, esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön tai muihin lämpöpumppuratkaisuihin.

Lämmitysmuodon vaihdon tavoitteena on aina mitattava hyöty, kuten ostoenergian tarpeen vähentäminen, alhaisemmat elinkaarikustannukset tai pääsy seuraavalle E-lukutasolle. Ensimmäinen askel tavoitteiden saavuttamiseksi on selvittää kiinteistön lähtötilanne tarkkaan eli laskea, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa tällä hetkellä.

Oikeat työkalut energiankulutuksen arviointiin

Useimmat urakoitsijat laskevat kiinteistön energiankulutuksen kuukausi- tai vuositasolla, mikä ei yleensä riitä varmistamaan, että taloyhtiöön valitaan pitkällä tähtäimellä toimivin ja edullisin ratkaisu. Me Granlundilla käytämmekin suunnitteluohjelmistoja ja simulointimalleja, joilla kiinteistön lämmityksen, jäähdytyksen, käyttöveden ja ilmanvaihdon energiakustannukset voidaan arvioida tarkasti tuntikohtaisesti.

Energiankulutuksen simuloinnin lisäksi tärkeää on rakennuksen LVI-verkostojen huomioiminen. Huolellisella suunnittelulla sekä nykyisen lämmitys-, ilmanvaihto- tai jäähdytysverkoston mallintamisella ja uudelleen tasapainottamisella voidaan saavuttaa säästöjä pitkän aikavälin energiakustannuksissa. Samalla jokaiseen tilaan saadaan sinne tarkoitetut sisäilmaolosuhteet sekä vältytään tilojen ylilämpenemiseltä tai -jäähtymiseltä.

Esimerkiksi kun huomioidaan rakennuksen olemassa olevat patterityypit, patteriverkoston menolämpötilaa saattaa olla mahdollista pudottaa alkuperäisestä arvosta ilman, että rakennuksen sisälämpötila kärsii. Menolämpötilan pudotus myös parantaa energiatehokkuutta kohteissa, joissa on käytössä lämpöpumppu.

Lämpöpumppujen hyötysuhde onkin sitä parempi, mitä alhaisemmaksi rakennuksen lämmitysverkoston lämpötila saadaan. Jäähdytyskäytössä taas lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa sitä enemmän, mitä korkeammalla lämpötilalla tilat saadaan jäähdytettyä tavoitelämpötilaan. Hyötysuhteen optimointi säästää aina energiaa!

Elinkaarikustannukset vähintään 20 vuoden päähän

Kun rakennuksen energiankulutus on määritetty ja kohteeseen on suunniteltu siihen sopiva lämpöpumppujärjestelmä, voidaan tehdä elinkaarikustannuslaskelmat. Niillä selvitetään järjestelmän kustannukset koko sen käyttökaaren aikana – investointikustannukset mukaan luettuna.

Lämpöpumppukohteissa yleisin laskenta-aika on 20 vuotta, mutta pidemmätkin tarkasteluajat ovat mahdollisia. Esimerkiksi maalämpökohteissa energiakaivokentän käyttäytyminen simuloidaan 40–50 vuoden päähän. Se antaa varmuuden, että lämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella eikä kaivokentän lämpötila laske liian alhaiseksi pitkälläkään aikavälillä.

Ei nyrkkisääntöjä, vaan räätälöityjä ratkaisuja

Kun tavoitellaan parasta mahdollista kiinteistökohtaista ratkaisua, energiatehokkuushankkeen kaikki osatekijät on otettava huomioon. Kyse on koko järjestelmän optimoinnista, jolloin tarkastellaan kaikkia niitä yksittäisiä ratkaisuja, jotka saavat kokonaisuuden toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Lämpöpumppuratkaisujen kiinteistökohtainen räätälöinti vaatiikin monialaista osaamista ja useiden eri näkökulmien huomiointia. Olennaista ovat esimerkiksi hyvät yhteydet lämpöpumppujen laitevalmistajiin, jolloin käytössä ovat uusimmat tiedot tarjonnasta ja hinnoista. Suunnittelijat ja konsultit tarvitsevat myös monipuolista kokemusta urakoitsijatasolta, kentältä.

Kun järjestelmien suunnittelussa on käytössä riittävästi monialaista osaamista, ratkaisuissa ei jouduta turvautumaan summittaisiin arvioihin ja kaikille samoihin nyrkkisääntöihin. Kiinteistön käyttäytyminen pystytään selvittämään järjestelmä järjestelmältä sekä räätälöimään uusi lämpöpumppujärjestelmä yksilöllisesti kohteen mukaan.

Silloin lopputulos on todellisuudessa toimintavarma ja investointikustannuksissa voidaan saavuttaa suuria säästöjä.

Artikkelin ovat kirjoittaneet asiantuntija projektipäällikkö Miika Nuuttila ja asiantuntija Max Sevelius Granlund Consulting Oy:n energiapalveluista.

Nuuttila_Miika_01_10x10cm
Projektipäällikkö Miika Nuuttila
Sevelius_Max__01_10x10cm
Asiantuntija Max Sevelius

 

Miten taloyhtiössä varmistetaan lämpöpumppujärjestelmän energiatehokas toiminta?

Granlund ENERGIATEHOKKUUS, KONSULTOINTI, Yleinen , , ,

Kirjoittajat: johtava asiantuntija Tuomo Niemelä ja projektipäällikkö Timo-Mikael Sivula,  Granlund Consulting Oy

Olemme saaneet viime vuosina yhä useammin viestejä taloyhtiöistä, joissa lämpöpumppujärjestelmä ei toimi aivan odotusten mukaan. Järjestelmä saattaa esimerkiksi kuluttaa yhtä paljon – tai jopa enemmän – energiaa kuin aikaisempi lämmitysmuoto. Lisäksi puolueetonta suunnittelu- ja konsultointipalvelua kysytään yhä enemmän tilanteissa, joissa taloyhtiöön ollaan vasta valitsemassa sopivaa lämpöpumppujärjestelmää.

Nainen ikkunassa

Kannattavin yksittäinen investointi – jos järjestelmä toimii

Lämpöpumppujärjestelmät aina maalämmöstä poistoilma-, ilma-vesi- ja hybridilämpöpumppuihin ovat yleistyneet 2–3 vuoden aikana vauhdilla. Hankkihan presidenttikin muutama vuosi sitten lämpöpumpun ja puolitti samalla sähkönkulutuksensa. Lämpöpumppujärjestelmät ovat asuinkerrostaloissa tyypillisesti kannattavin yksittäinen investointi, mutta suosiolla on kääntöpuolensa. Tarjonta on käynyt kirjavaksi, ja usein ensimmäisenä kärsii suunnittelun ja toteutuksen laatu.

Monessa taloyhtiössä kaivataankin kumppania, joka auttaa arvioimaan tarjolla olevia ratkaisuja objektiivisesti. Lisäksi voimme selvittää käytössä olevan järjestelmän toimintahäiriöiden syyt, mikä antaa parhaassa tapauksessa kaikille synninpäästön ja varmuuden siitä, että järjestelmä on suunniteltu ja asennettu oikein. Suurten korjausten sijaan järjestelmän hienosäätö voi riittää.

Järjestelmän mitoitus ja soveltuvuus kohteeseen

Laadukas suunnittelu on ensimmäinen askel kohti energiatehokkaasti toimivaa lämpöpumppujärjestelmää, mutta yksin se ei riitä. Yhtä tärkeää on järjestelmän oikeanlainen mitoitus kohteen erityispiirteiden ja käyttöprofiilin mukaan. Kerrostalot vain näyttävät identtisiltä!

Sopivan järjestelmän valinnassa on huomioitava muun muassa asukkaiden ja asuntojen lukumäärä, käyttövedenkulutustottumukset sekä ilmanvaihdon ja sisälämpötilan asetusarvot. Esimerkiksi iäkkäiden asukkaiden taloyhtiössä sisälämpötila on voitu asettaa keskiarvoa korkeammaksi.

Kun etsitään kohteeseen parhaiten soveltuvaa järjestelmää, on tärkeää selvittää myös lämpöpumpputyypin, kuten maalämmön, vaatimukset tontille ja sen maaperälle. Tontin sijainti ja koko, pohjavesiolosuhteet sekä mahdolliset maanalaiset rakennelmat ja varaukset vaikuttavat kaikki järjestelmän valintaan sekä investointi- ja rakennuskustannuksiin. Lisäksi on huomioitava tekniikan tilavaraukset teknisessä tilassa. Lämpöpumput aiheuttavat usein muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään.

Työmaavalvonta varmistaa toimivan lopputuloksen

Viimeinen silaus onnistuneelle toteutukselle on työmaavalvonta. Kyse ei ole urakoitsijoiden kyttäämisestä, vaan yhteistyöstä ja urakoitsijan tukemisesta. Suunnitelmat käydään läpi yhdessä asentajien kanssa, ja tehdyt valinnat perustellaan. Myöhemmin riittää, että valvoja käy keskeisissä asennusvaiheissa tarkastamassa esimerkiksi kytkennät ja säädöt.

Näin varmistetaan, että taloyhtiöön hankitaan toimiva, energiatehokas ja käyttäjille turvallinen lämpöpumppujärjestelmä.

Sivula ja NiemeläTuomo Niemelä työskentelee johtavana asiantuntijana ja Timo–Mikael Sivula projektipäällikkönä Granlund Consulting Oy:n Energia-toimialalla.

 

 

Virtuaalivoimalaitokset tulevat, oletko valmis?

Granlund EDELLÄKÄVIJYYS, ENERGIATEHOKKUUS, KONSULTOINTI, Yleinen , , , , , ,

Ville_ReinikainenKirjoittaja: Ville Reinikainen, toimialajohtaja, energia, Granlund Consulting

Keskustelu energiatehokkuuden ympärillä on käynyt kiinteistö- ja rakennusalalla sekä koko yhteiskunnassa vilkkaana jo vuosia. Uusia ratkaisuja ja sovellutuksia syntyy kuin sieniä sateella.

Kustannussäästöt, hiilijalanjäljen pienentäminen ja muun muassa sijoitetun pääoman tuoton maksimointi ovat mittareita, joilla usein arvotetaan energiaratkaisuja suhteessa toisiinsa.

Ilahduttavan voittopuolisesti ratkaisuja myös lähestytään ensin energiatarpeen pienentämisen näkökulmasta ja vasta tämän jälkeen uusiutuvan tuotannnon pohtimisella. Ympäristöystävällisintähän on se käyttämätön kWh.

Toisaalta käyttäjien tarpeet ja hyvinvointi kiinteistöissä saattavat aiheuttaa pientä ristipainetta, mutta tämäkin haaste on ratkaistavissa ympäristön eduksi hyödyntämällä muun muassa viimeisintä teknologiaa ja yhteistoiminnallisia/moniammatillisia ongelmanratkaisumalleja. Myös energian kierrätys ja varastointikin alkavat olla rakennustasolla arkipäivää ainakin uudisrakennushankkeissa. Tästä pääsemmekin itse aiheeseen.

Mistä ratkaisu tehojen heiluntaan?

Kuten hyvin tiedämme, alati kasvava uusiutuvan energian määrä energiaverkoissamme aiheuttaa “heiluntaa” energian tuotantoomme. Kun aurinko paistaa ja tuulee, uusiutuvaa on saatavilla. Kun tilanne on toisin päin, tarvitsemme korvaavia ratkaisuja eli säätövoimaa.

Myös ilman uusiutuvan energian tuotannon aiheuttamaa heiluntaakin, meillä on tarpeen hallita tehokuormia energiaverkossamme. Esimerkiksi tyypillisesti silloin, kun tehontarve on suurin, tarvitaan käyttöön niitä kaikkein eniten hiilipäästöjä tuottavia energian tuotantomuotoja. Toisaalta huippujen käyttöaika on tyypillisesti hyvin lyhyt jakso kalenterivuodesta, jota varten on kuitenkin varauduttava merkittävillä laitosinvestoinneilla.

Yhteistuotantolaitosten, joita meillä ainakin vielä toistaiseksi on paljon, kustannustehokkaimman käytön kannalta olisi hyvä ajoittaa lämmönkäyttö samoihin hetkiin, kun sähköä tuotetaan paljon.

Asia olisi helposti ratkaistavissa, jos meillä olisi käytössä energian varastointimenetelmiä, jotka olisivat riittävän edullisia eikä varastointiteholla ja -ajalla olisi rajoituksia. Varasto ei myöskään mielellään saisi kuluttaa kohtuuttomasti luonnonvaroja. Tällaisia varastointimenetelmiä ei kuitenkaan ainakaan vielä ole saatavilla eikä hetkeen varmastikaan keksitäkään.

On myöskin epätodennäköistä, että globaalit energiantuotantoon ja sen puhtausvaatimuksiin liittyvät haasteet pystytään ratkaisemaan yhdellä tai muutamalla keinolla. Olemme tilanteessa, jossa ratkaisujoukko puhtaan energian saralla on tulevaisuudessa entistäkin monipuolisempi.

Virtuaalivoimalaitokset ratkaisuksi

Virtuaalivoimalaitokset, joista keskustelu on alkanut nostaa päätään myös kiinteistö- ja rakennusalalla, ovat yksi ratkaisu, joilla voidaan tuoda helpotusta edellä kuvattuun ongelmaan ja vieläpä suhteellisen vähäisellä luonnonvarojen kuluttamisella.

Karkeasti kysymys on energiaverkon olemassa olevien tehokuormien sekä tuotanto- ja varastointikapasiteetin ohjaamisesta koko energiaverkon toiminnan tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kannalta mahdollisimman optimaalisesti.

Teollisuudessa vastaavantyyppistä toimintaa on harjoitettu jo jonkin aikaa ja Fingridin sähköverkossa on valmiit kauppapaikat säätötehon kauppaamiseksi ja sitä kautta taloudellisten hyötyjen realisoimiseksi.

Virtuaalivoimalaitos

Yllä olevassa kuvassa on esitetty virtuaalivoimalaitoksen periaate. Alla olevassa taas karkeasti eri vaihtoehtoja ansaita rahaa rakennuksen tehoja säätämällä (kysyntäjoustolla) joko energian hintaa vasten tai reservikapasiteetiksi energiaverkkoon.

Kaukolämpöpuolella on vielä tällä hetkellä tarjolla vähemmän ansaintamahdollisuuksia kysyntäjoustolle kuin sähkössä, mutta tulevaisuudessa hinnoittelumallit kehittynevät tehojen hallintaa suosivampaan suuntaan. Verotuksella on myös mahdollisuus vaikuttaa kysyntäjouston kannattavuuteen, esimerkiksi dynaaminen energiaverotus on yksi tällaisista mahdollisista keinoista.

Virtuaalivoimalaitos 2

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteeksi virtuaalivoimalaitoksessa muodostuu riittävän suuren ohjattavan tehokapasiteetin aikaansaaminen. Tyypillisesti yksittäisen rakennuksen, suurenkin, kysyntäjoustokapasiteetti jää kovin alhaiseksi ja tarvittavat investoinnit energiaverkon näkökulmasta riittävän nopeisiin tehonsäätöratkaisuihin ja niiden ylläpitoon ovat harvoin kannattavia. Saati sitten, jos kysymyksessä on kuluttaja, joka haluaisi tarjota oman tehonsäätöpotentiaalinsa energiaverkon hyödyksi.

Joitain esimerkkejä kuitenkin jo löytyy. Yksittäisistä kohteista esimerkiksi Sellossa ollaan rakentamassa virtuaalivoimalaa ja Wasa Station korttelin suunnitteluratkaisuissa on vahvasti ollut mukana kysyntäjoustokapasiteetin maksimointi. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin kyseessä useista rakennuksista koostuvat kiinteistökompleksit ja molemmat hankkeet  ovat saaneet merkittävästi TEM:n investointitukea, joten yleisiksi ratkaisuksi ei näistä sovellutuksista vielä ole.

wasa_station
Wasa Stationin suunnitelma

Kokonaisuuden kannalta näyttäisi olevan keskeistä, että alalle alkaa syntyä toimijoita, jotka keräävät riittävän suuria tehokokonaisuuksia (esimerkiksi rakennusryppäitä tai -portfolioita) hallittavakseen ja myytäväksi säätökapasiteettina Fingridille tai energialaitoksille.

Tällöin ansaintamahdollisuudet ovat todellisia ja suuruusluokaltaan vähintään tuhansia euroja vuodessa per liike- tai toimistorakennus ja parhaimmillaan puhutaan jopa viisi-kuusinumeroisista summista vuodessa.

Tällaisestakin toiminnasta alkaa Suomessa löytyä alustavia esimerkkejä niin lämpötehonsäätöön erikoistuneitten start up -yritysten muodossa kuin energialaitosten palveluina ja pilottiprojekteina. Varsinaisia kiinteistösektorilla toimivia virtuaalivoimalaitostoimijoita ei vielä kuitenkaan löydy.

Virtuaalivoimalaitostoimijan ideana siis, että kiinteistön omistaja tai kuluttaja voi luovuttaa valitsemansa tehonsäätökapasiteetin virtuaalivoimalaitostoimijan käyttöön korvausta vastaan.

Esimerkiksi Ranskassa toimii jo yritys, joka jakaa kuluttajille ilmaiseksi laitteita, jotka mahdollistavat heidän liittymisensä omaan virtuaalivoimalaitokseensa ja tehonsäätöoikeutta vastaan yritys tarjoaa pienentynyttä energiankäyttöä ja sitä kautta säästöä kuluttajalle.

Virtuaalivoimalaitostoimijoiden eli energia-aggregointiyritysten lisäksi tarvitaan vankkaa ymmärrystä tehonsäädön sovittamisesta kiinteistöjen arkeen niin, että normaali toiminta ei häiriinny eikä esimerkiksi hyvinvointi kiinteistössä vaarannu.

Silloin, kun säädettävänä on vaikka tuhat sähkölämmitteisen talon lämminvesivaraajaa, riskit ovat varsin maltilliset, mutta jos tehonsäätökapasiteettina toimivat toimistorakennusten talotekniset laitteet tai massan varaavuutta hyödynnetään rakennusten lämmittämiseen sarjassa, täytyy tietää hyvin tarkasti kuinka toimitaan. Kohdekohtaisilla sähkö- tai lämpöakuilla tilannetta voidaan tasapainottaa ja riskejä pienentää, mutta toistaiseksi akkujen hinnat suhteessa saavutettavaan hyötyyn kohdetasolla ovat rajalliset.

Varmaksi voitaneen kuitenkin todeta, että virtuaalivoimalaitokset tulevat kiinteistö- ja rakennusalalle tulevaisuudessa ja todennäköisesti vielä nopeammin kuin uskommekaan. Teknologia alkaa olemaan valmista, mutta tarvitaan vielä kehitystä energian hinnoittelumalleissa ja verotuksessa tehonsäätöä suosivampaan suuntaan sekä rohkeita ja innovatiivisia yrittäjiä alalle niin virtuaalivoimalaitokset alkavat olla arkipäivää.

Millaisia mahdollisuuksia virtuaalivoimalaitos tarjoaa rakennushankkeisiin?

Tässä kohtaa olisikin siis fiksua, että rakennushankkeissa (isoissa sekä pienissä) ja niiden suunnittelussa aloitettaisiin vakavasti pohtimaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat sujuvan kysyntäjouston tulevaisuudessa.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yksityiskohtien hiomista sähkön jakelumallissa kiinteistön sisällä tai vaikka tarvittavia varauksia automatiikassa, putkikytkentäratkaisuissa ja tilavarauksissa. Suunnitteluvaiheessa kun kustannukset ovat tyypillisesti pieniä, mutta myöhemmin muutettuna ne tuppaavat kasvamaan.

Toinen huomio liittyy virtuaalivoimalaitosten toiminnan mahdollistavan ekosysteemin muodostumiseen. Virtuaalivoimalaitokset ja kysyntäjousto eivät ole pelkästään kiinteistö- ja rakennusalan tai energia-alan asia, vaan vahvasti yhteinen kokonaisuus.

Tunnustelua ja pilottiprojekteja näiden toimijoiden välillä löytyy ja omissa porukoissa keskustelua käydään, mutta mielestäni ylätason keskustelua energiaverkkojen tehonhallinasta energia- sekä kiinteistö- ja rakennusalan päättäjien kesken yhdessä käydään mielestäni liian vähän.

Näkisin mielelläni vaikkapa seminaaritapahtuman, jossa kiinteistö- ja rakennusalan sekä energia-alan päättäjät yhdessä pohtisivat parhaita ratkaisumalleja, jossa keskiöön olisi vieläpä nostettu käyttäjä ja asiakas eli ihminen.

Kyseessä on kuitenkin myös Suomen kilpailukyvyn kannalta merkittävä asia, jonka pohjalta voidaan hyvällä yhteistyöllä luoda merkittäviä vientituotteita.

Energiayhtiöt avoimen tulevaisuuden äärellä

Granlund ENERGIATEHOKKUUS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, Yleinen , , , , , ,

Kirjoittaja: Timo-Mikael Sivula, Granlund Consulting

sivula_timo-mikaelViime viikolla Simo Turunen kirjoitti tiedon visualisoinnista, mikä herätti minua pohtimaan energian kulutustietoja, niiden julkisuutta ja hyödyntämistä kiinteistöjen ylläpidossa.

Energiayhtiöt ovat suorittaneet ison urakan vaihtaessaan kiinteistöjen energiamittarit etäluettaviksi. Samassa yhteydessä suurin osa mittareista vaihtui versioon, joka kykenee välittämään tunnin, tai jopa lyhyemmän ajanjakson tarkkuudella, kulutetun energian määrän. Näiden mittareiden kyvykkyys jää kuitenkin vielä hyvin pitkälti hyödyntämättä.

Kuluttajat ja kiinteistöjen omistajat ovat tottuneet, että energiayhtiöiden mittareiden keräämä mittausdata on energiayhtiöiden omaisuutta. Onko kuitenkaan näin – kuka tiedon oikeasti omistaa vai omistaako kukaan?

Mitä kaikkea voitaisiinkin saada aikaiseksi, jos energian kulutustiedot olisi avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä kiinteistön ylläpidossa sekä energiatehokkuuden hallinnassa? Mitä seuraisi, jos energian kulutus saataisiin visualisoitua rakennuskannan kolmiulotteiseen karttaan?

Kasvukeskuksissa asuntorakentaminen on kasvanut (ja kasvaa jatkossakin) talouskasvun kanssa käsikädessä. Kiinteistökannan kasvaessa tehon tarve energiaverkoissa lisääntyy. Tämä väistämättä johtaa energiayhtiöiden tehoreservien suurempaan käyttöön ja näin ollen energiahintojen nousuun vähintään kulutushuippujen aikana. Voisiko tälle tehdä jotakin?

Kyllä voi!

Mikäli energiayhtiöt mahdollistavat energian kulutustietojen avoimen ja vapaan käytön kiinteistön hyväksi, voidaan luoda työllisyyttä sekä mahdollistaa energiayhtiöille nykyisten voimalaitosten tehon parempi riittävyys. Tällöin energiayhtiöille voidaan myös helpommin luvata kysyntäjoustoa sekä tehoreserviä todennettuna. Miltä kuulostaisi, jos energiayhtiö alkaisi markkinoimaan omaa verkkoaan energiatehokkailla kiinteistöillä? Syntyisikö energiayhtiöiden välille kilpailua kenen verkossa on energiatehokkain kiinteistökanta?

Kuulostaa mielenkiintoiselta mahdollisuudelta, eikö?

Suomessa on valtava potentiaali kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa sekä energiaverkkojen tehon tarpeen säädöissä.

Korjausrakentamisen yhteydessä kannattaa panostaa energiatehokkuuteen ja suunnitella kiinteistöjen mittarointi ja ohjausautomatiikka tulevaisuuden näkökulmasta. Siinä vaiheessa, kun energiayhtiöt antavat kulutustiedot reaaliajassa hyödynnettäviksi, pystytään reagoimaan peremmin energiaverkon kulutushuippuihin ja ennakoimaan tulevaa säänmuutosta leikkaamalla tehohuippuja todennetusti.

Haastankin jokaisen energiayhtiön miettimään mittausdatan avaamista realiaikaisena kiinteistöjen käyttöön.

Kirjoittaja Timo-Mikael Sivula työskentelee energiatehokkuushankkeissa projektipäällikkönä Granlund Consultingissa. Hän on toiminut sadoissa kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa suunnittelijana. Timo-Mikael keskustelee asiasta mielellään lisää: timo-mikael.sivula(a)granlund.fi.

Liikunta tuo energiaa, liikuntapaikat kuluttavat sitä

Granlund ENERGIATEHOKKUUS , , , , , , ,

Teksti: Lauri Yli-Rosti

Lauri Yli-Rosti
Kirjoittaja Lauri Yli-Rosti toimii Rakennusautomaatio-osastolla asiantuntijana.

Useimmat meistä harrastavat jotain sisäliikuntaa, olkoon kyseessä sähly, salilla käyminen tai vaikkapa kuntouinti.

Olipa laji mikä tahansa, sen harrastamiseen tarvitaan sopiva tila ja suotuisat olosuhteet. Valaistuksen pitää olla riittävä, samaten lämpötilan ja sisäilman laadun. Liikunta vaatii happea, joten ilmanvaihdon pitää toimia.

Sisäliikunta vaatii ilmastossamme paljon sähkö- ja lämpöenergiaa. Ekologisesta näkökulmasta autolla ajaminen jäähallille on valtava vastakohta sille, että piipahtaa kotiovelta lenkkipolulle. Lopputulos yksilön hyvinvoinnin kannalta on, ainakin omasta mielestäni, lähes sama.

Suomen ilmasto on haastava. Kovimmilla pakkasilla sisätilan ja ulkoilman välinen lämpötilaero voi olla jopa 50 astetta ja koetaanpa meillä vielä todistetusti helteitäkin.

Liikuntatiloissa on tavanomaisia tiloja huomattavasti korkeampi lämpö- ja kosteuskuorma. Myöskään puhuttaessa olemassa olevasta rakennuskannasta, voidaan todeta, ettei suurin osa liikuntapaikoista ole tekniikaltaan sitä nykyaikaisinta.

2000-luvun salibuumi ja liikuntapaikkojen lisääntyminen

Vielä 2000-luvun alussa oltiin huolissaan nuorison runsaasta alkoholinkäytöstä ja tupakoinnista, mutta nykyisin aiheesta ei puhuta niin paljon.

Nykypäivän nuoriso on siirtynyt kuppiloista kuntosaleille.

Kuntosaliketjujen ja yrittäjien määrä on kasvanut Suomessa. Esimerkiksi uusia 24/7 –tyyppisiä ketjuja on maasaamme useampi.

Kuntosalilla käyminen, tai oikeastaan mikä tahansa sisätilaliikunta, ei ole ilmaista Saliveloitusten lähtöhinnat ovat varsin kohtuullisella 20 euron kuukausitasolla, mutta mitä sillä saa? Kokemukseni mukaan sillä pääsee täpötäydelle salille jonottomaan viallisiin ja vanhanaikaisiin laitteisiin.  Vähänkään tasokkaammassa liikuntakeskuksessa treenaava maksaa helposti ekstroineen lähemmäs 100 euroa kuukaudessa.

shutterstock_162672536.jpg

Lipas–palvelu pitää yllä tietoja Suomen liikuntapaikoista. Sisäliikuntapaikoiksi rekisteröityjä kohteita oli maaliskuun 2017 lopulla noin 6800 kappaletta, joista julkinen sektori pyörittää noin puolta. Energiankäytön optimoinnin potentiaali liikuntapaikoissa on todennäköisesti erittäin korkealla tasolla.

Tutkimusten mukaan lähes 90 % liikuntapaikkojen rakentamisen jälkeisistä elinkaarikustannuksista muodostuu käytön aikaisista energiakustannuksista.

Sisäliikuntapaikan yrittäjällä ei välttämättä ole riittävää ymmärrystä energia-asioista, jolloin on luonnollista hakea se helpoin ratkaisu esimerkiksi tilojen laajennusten yhteydessä. Voi olla vaikeaa perustella useamman vuoden takaisinmaksuaikoja, kun bisneksen jatkuvuuskin voi olla vielä täysi kysymysmerkki.

Toinen ongelma on se, että usein liikuntatiloja voidaan perustaa sellaisiin tiloihin, joita ei ole todellakaan tarkoitettu sisäliikuntaan. Tilamuutoksista aiheutuviin talotekniikan muutostarpeisiin ei välttämättä osata reagoida oikein.

Rakennusautomaatio –se pakollinen paha?

Liikuntapaikkojen yhteydessä peseydytään paljon, joten liikunnan tuottamaa lämpökuormaa on hyvä siirtää esimerkiksi lämpimän käyttöveden esilämmitykseen. Lämpöpumpputeknologia kehittyy jatkuvasti.

Tilojen olosuhteita tulisi ohjata erityisesti liikuntatiloissa nykyistä tarkemmin ja tehokkaammin.

Yleensä tilojen kuormitusprofiilit toistuvat hyvinkin samanlaisina viikosta toiseen, jolloin jäähdytyksessä ja lämmityksessä ja niiden ”asetusarvoissakin” voidaan joustaa ajoittain.

Otetaanpa tähän väliin hypoteettinen esimerkiksi: ajatellaan, että tilalaajennuksen yhteydessä kuntosaliyrittäjä investoi uuteen IV-koneeseen. Kunnollisesta ohjausautomatiikasta aiheutuisi lisäkuluja, joita yrittäjä ei voi perustella itselleen. IV-koneella on todennäköisesti jonkintasoinen oma ohjausjärjestelmänsä ja se jätetäänkin pyörimään täysin oman onnensa nojaan. Lopputulos on täysin herran hallussa.

Avainasemassa ovat järjestelmien älykkäät ohjaukset eli rakennusautomatiikan rooli, sekä suunnittelussa että ylläpidossa. Miksi esimerkiksi jäähdyttää tyhjää tilaa tai lämmittää tilaa ja heti perään jäähdyttää sitä sisäisten kuormien takia? Kaiken pitäisi kuitenkin toimia yhden järjestelmän ohjaamana.

Pahin vaihtoehto on, että jäähdytys-, lämmitys- ja ilmanvaihtoprosessit toimivat kaikki täysin erillisinä kokonaisuuksinaan. Esimerkiksi erillinen IV-kone voi lämmittää tilaa samaan aikaan, kun paikalliset lämpöpumput jäähdyttävät sitä.

Rakennusautomaation, ja erityisesti sen rajapintojen, rooli kasvaa rakennuksen monimutkaistuessa.

Googlen käyttöastetiedot käyttöön

Moni on varmasti kauhistunut havaittuaan kuinka paljon tietoja yksityiselämästään luovuttaa Googlelle, ainakin jos pitää puhelimessaan jatkuvaa paikannusta. Google tietää lähes minuutin tarkkuudella, missä puhelin on ollut ja hyödyntää tätä dataa muun muassa paikkojen käyttöasteen seurannassa.

Käytännössä kaikilla yrityksillä on Googlen palvelussa jatkuva seuranta käyttöasteesta. Tuntitason käyrät kertovat (Android –käyttäjien arvioituun osuuteen ja GPS –tietoihin perustuen), milloin paikassa on yleensä eniten kävijöitä.

Liikuntapaikoilla on yleensä oma käyttöasteen seurantansa, ainakin vähintään teoreettinen mahdollisuus siihen, mutta taas kerran data ei kulje. Armon vuonna 2017 on vielä täysin utopiaa, että esimerkiksi rakennusautomaatio saisi tiedon tilojen tyypillisestä käyttöprofiilista tai jopa nykyisestä käyttöasteesta. Googlella tämä data ainakin olisi.

Erikoistakin erikoisempia rakennuksia

Granlund Manager Mäkelänrinne 3 www

Täysin oma tapauksensa liikuntapaikkojen joukossa on uimahallit, joissa iso osa energian kulutuksesta aiheutuu veden haihtumisesta ja ilmanvaihdosta. Uima- ja jäähallien E-luvuille ei vieläkään ole olemassa vaatimusta ja energiankulutusta ei olisikaan järkevää suhteuttaa neliöihin vaan kävijämääriin.

Uimahalleissa pitäisi tehdä kaikki mitä on tehtävissä veden haihtumisen minimoimiseksi sen sijaan, että keskitytään siihen, mistä energia saadaan. Kosteuden hallinnan prosessiin käytetty suunnitteluvaiva maksaa itsensä takaisin.

Väärin säädetty ja vanhanaikainen järjestelmä tuhlaa talvella keskikokoisessa uimahallissa jatkuvaa lämmitystehoa helposti useamman kymppitonnin rahaa.

Lisätietoa näistä asioista ja uimahallien energiankulutuksesta on luettavissa VTT:n ylläpitämässä uimahalliportaalissa.

Vastaavasti jäähalleissa saattaa jopa piillä 50-60% säästöpotentiaali, joka merkitsee vuositasolla useiden kymmenien tuhansien eurojen säästöjä. Tärkeässä osassa on jääkentän jäähdytysjärjestelmän kokonaishyötysuhde. Usein jäähdytysjärjestelmän lauhteen hyötykäytössä on myös parantamisen varaa. Kenttää jäähdyttävän kompressorin tuottama lauhde-energia saatetaan johtaa suureksi osaksi taivaan tuuliin muutaman tonnin automaatioinvestoinnin jäätyä pois.

Erikoiskohteiden osalta tuntuu olevan niin, että niiden energiankulutuksesta usein vaietaan. Ne vain kuluttavat.

Liikuntatilat voivat olla energiasyöppöjä, mutta niissä piilee myös paljon mahdollisuuksia. Nuo mahdollisuudet pitäisi vain löytää ja sen jälkeen hyödyntää.

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Granlundilla.

Energiatehokkuus ei ole mörkö, vaan mahdollistaja – parhaat käytännöt selvästi edellä määräyksiä

Pekka Metsi EDELLÄKÄVIJYYS, ENERGIATEHOKKUUS , , , , , ,

Teksti:
Erja Reinikainen, Granlund Consulting Oy:n johtava energia-asiantuntija  
Pekka Metsi, Granlund Oy:n toimitusjohtaja

Reinikainen Erja nettiPekka Metsi

Suomen uudisrakentamista koskevat uudet ”lähesnollaenergia” -asetukset on lähetetty viime syksynä komissiolle notifioitavaksi. Nyt on hyvä tarkastella tilannetta energiatehokkuudessa sekä määräysten että käytännön tasolla.

”Lähesnollaan” tähtäävät energiamääräykset

Uudet ”lähesnollaenergiamääräykset” eivät juurikaan tiukenna energiatehokkuusvaatimuksia nykyisistä.

Vaikuttaa siltä, että lainsäätäjien taholla ei uskota rakennus- ja kiinteistöalan kykenevän toden teolla ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun.

Komissiolle lähteneen ympäristöministeriön asetuksen (luonnos 16.02.2016) mukaan asumiseen liittyvässä rakentamisessa energiatehokkuutta (E-luku) tiukennetaan noin kolme prosenttia. Muissa rakennustyypeissä tiukennus on alle 20 prosenttia.

Käytännössä ainakin Granlundin projekteissa lähes kaikissa paneudutaan vahvasti energiatehokkuuteen, monissa käytetään uusiutuvia energialähteitä, analysoidaan vaihtoehtoja, tarkastellaan mahdollisuuksia energiavirtojen kierrätykseen ja niin edelleen.

Suurin osa projekteista alittaa asetusluonnoksen esittämän tason jo nykytilanteessa. Tämä ilmenee kirjoituksen lopussa olevasta taulukossa, johon on koottu hanketietojamme uudisrakennuksille, joihin on hiljattain haettu rakennuslupaa .

Viimeistään nyt voidaan ainakin lopettaa valitus ylitiukoista määräyksistä.

Sivustaneuvojan syndrooma

Rakennusalalla on havaittavissa vahva niin sanottu ”sivustaneuvojan syndrooma”.

Kapeilla tekniikan osa-alueilla ansioituneita asiantuntijoita kuullaan kaikesta rakentamiseen liittyvästä, etenkin energiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Spekuloidaan tutkimustuloksista johdetuilla uhkakuvilla ja lavennetaan yksittäisistä ongelmakohteista löytyneet ongelmat kaikkea rakentamista koskevaksi analyysiksi.

Energiatehokkuuden syyllistäminen rakenteellisten kosteusvaurioiden aiheuttajana on pääosin hyvän asian mustamaalaamista.

Käytännössä kosteusvauriot syntyvät tilanteissa, joissa kosteutta havaitaan väärässä paikassa. Toki muutkin tekijät, kuten ilmanvaihto ja painesuhteet vaikuttavat asioiden kehittymiseen ja ongelmien ilmituloon. Alhainen ja hallittu energiankäyttö ei kuitenkaan johda kosteusvaurioihin, eikä jatkuvasti käytetyllä ilmanvaihdolla voida korjata olemassa olevia vaurioita tai poistaa niistä aiheutuvia seurauksia.

Teknologian pelko

Rakennusala lienee ainoa toimiala, jossa ennen osattiin kaikki paljon paremmin ja jatkuvasti haikaillaan vanhojen ratkaisujen perään. Jostain syystä teknologiaa ei nähdä mahdollistajana vaan uhkana, riskitekijänä ja osaamisvajeen kohteena.

Käyttäjien vaatimustaso nousee kuitenkin muun muassa digitalisaation myötä  koko ajan ja esimerkiksi laadukkaan sisäilman ja tuottavuuden yhteys ymmärretään paremmin. Käyttäjien vaatimusten täyttäminen energiatehokkaasti onnistuu ainoastaan fiksulla teknologialla – yhdistettynä toimiviin tila-, arkkitehtuuri- ja rakenneteknisiin ratkaisuihin.

Onnistuneiden energiatehokkaiden rakennusprojektien toteutus on todistetusti mahdollista. Hanketietojemme mukaan lähes nollaenergiataso toteutuu lähes poikkeuksetta jo nykyisin, ja melko tavanomaisilla suunnitteluratkaisuilla.

Mitään superinnovaatioita ei tarvita. Hyvä ja huolellinen ammattilaisten tekemä työ sekä osaava johtaminen riittävät.

Määräystasoa paremmin saa – ja kannattaakin – rakentaa.

shutterstock_161089205

Energiatehokkuus on mahdollistaja

Rakennusalalla on toki ongelmia, mutta niiden keskiössä ovat enemmänkin tehottomat, vanhanaikaiset prosessit ja sitä kautta aktiivisen yhteistyön puute. Alaa vaivaa myös liian suuri laadullinen vaihteluväli. Laatu pitää saada läpinäkyvämmäksi ja toimintamalleja uudistettua.

Onneksi kehitystäkin tapahtuu, kuten Firan ja kumppaneiden loistava kahden viikon putkiremontti osoitti. Tietomallinnus tulee enemmän työmaille ja ylläpitoon. Ja allianssimallilla toteutettuja onnistuneita projekteja tehdään koko ajan enemmän. Vielä kun saadaan palaute kaikille, myös kuluttajille, läpinäkyväksi niin on menty suuri askel eteenpäin.

Energiatehokkuus ei ole mörkö, vaan mahdollistaja.

Määräyksissä tavoitteellisuus näyttää jäävän kauas Pohjoismaiden ja energiatehokkuuden edelläkävijöiden kehityksestä. Onneksi meillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä käytännön projekteissa optimoituja, kustannustehokkaita ja hiilijalanjäljeltään edistyksellisiä ratkaisuja. Ja aktiivisella brändäyksellä ja markkinoinnilla luoda näille arvoa ja kysyntää. Olennaista on viestiä niistä aktiivisesti.

Edelläkävijät toimivat esimerkkinä.

Satunnainen otanta Granlundin hanketietokannasta vuodelta 2016. 
Kohde Asetusluonnos 02/2017 mukaisesti laskettu
Laskettu
E-luku		 Uusien määräysten
E-lukuraja
kWhE/m2,a kWhE/m2,a
Asuinkerrostalo U 89 90
Asuinkerrostalo T 85 90
Asuinkerrostalo S 89 90
Asuinkerrostalo A1 82 90
Asuinkerrostalo A2 91 90
Toimistorakennus H 82 100
Toimistorakennus T 94 100
Toimistorakennus S 99 100
Liikerakennus I 145 135
Opetusrakennus K 93 100
Opetusrakennus M 81 100
Päiväkoti Y 57 100
Hotelli T 170 160
Sairaala E 286 320
Sairaala H 310 320

 

E-luvusta todelliseen kulutukseen

Granlund ENERGIATEHOKKUUS , , , , , ,

Teksti: Ulla Nykter, Granlund Consulting

Mika Vuolle toisti osuvasti ajatuksen E-lukulaskennan ja tavoite-energialaskennan erosta syyskuisessa Rakennusten energiaseminaarissa.

Vapaasti referoiden: E-lukulaskenta on E-lukusuunnittelua ja energian tavoitekulutuslaskenta on energiasuunnittelua. Tämä totuus unohtuu varsin usein keskustelussa, jota rakentamisen energia-asioiden ympärillä käydään.

mika-vuolle
Mika Vuolle Rakennusten Energiaseminaarissa 20.9.2016. Kuva: http://www.finvac.org

E-lukulaskennan ja todellisen (mittaroidun) kulutuksen välillä on tehty erinäisiä vertailuja rakennusten energiatehokkuuslainsäädäntöä ja määräyksiä valmisteltaessa sekä myös jälkikäteen. Näistä voi lukea lisää mm. Ruusala 2015: Koulujen ja päiväkotien laskennallinen ja toteutunut energiankulutus ja Lukkonen 2014: Energiatodistuksen käyttö pientalojen energiatehokkuuden vertailussa: Case Vuores.

Vertailuista on tehty johtopäätöksiä, joiden mukaan erot E-lukulaskennan ja mittaroidun kulutuksen välillä johtuvat käytönaikaisista eroista sekä talotekniikan käytön osalta että rakennuksessa tapahtuvista toiminnoista.

Mikäli näin on, E-luku on täyttänyt tehtävänsä eri rakennusten välisenä vertailulukuna, minimoiden juuri ne rakennuksen käytöstä johtuvat erot energiankulutuksessa.

E-luvun perimmäinen tarkoitushan on vertailla rakennuksia toisiinsa, ei itseensä.

En silti väitä, etteikö laskennassa olisi kehitettävää ja osa lähtöarvoista ja laskentasäännöistä voi kaivata tarkennuksia tulevaisuudessa.

Rakennushankkeessa tehtävät päätökset tulisi kuitenkin perustaa energian tavoitekulutuslaskentaan.

Tavoitekulutuslaskennassa rakennus ja sen toiminnot pyritään kuvaamaan niin tarkkaan, kuin se vain kulloisessakin hankevaiheessa on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. On syytä myös muistaa, että rakennus rakennetaan kymmeniksi, joskus jopa sadoiksi vuosiksi. Siellä tapahtuva toiminta tulee varmasti muuttumaan rakennuksen valmistumisajankohdan jälkeen vielä monta kertaa. Näin ollen tarkastelujen lähtökohta tulee valita oikein ratkaisun käyttöikään nähden.

e-luku

Otetaanpa esimerkki. Yllä olevassa kuvaajassa on esitetty toimistorakennuksen E-lukulaskentaan perustuva energiankulutus ilman energiakertoimia, tavoitekulutuslaskelmaan perustuva kulutus sekä mittareista luettu kulutus. Kyseessä on tyypillinen toimistorakennus, jossa on hyvin vähän pääkäyttötarkoituksesta poikkeavia tiloja. Mitattu lämmitysenergiankulutus on 22 % suurempi kuin E-lukulaskennan tulos.

Esimerkkitapauksessa E-lukulaskenta näyttäisi ennustavan sähkönkulutusta varsin hyvin. Todellisuudessa tarkempi tarkastelu osoittaa, että sähkökuormat ovat jakautuneet rakennukseen niin, että laskenta johtaa sekä lämmityksen että jäähdytyksen liian alhaiseen arvioon. Mitatussa kulutuksessa kun on mukana mm. ulkovalaistuksen kulutus, jota E-lukulaskenta ei huomioi. Pelkkään E-lukulaskentaan pohjautuvat kannattavuuslaskelmat voivat siis johtaa väärin mitoitettuihin investointeihin.

ulla-nykter-nelio
Kirjoittaja Ulla Nykter työskentelee Granlund Consultingilla.

Kun rakennus on valmistunut ja käyttöönotettu, voidaan tavoitekulutuslaskennan tuloksia verrata mittaroituun kulutukseen, kuten yllä olevassa kuvassa on esitetty.

Vertailun avulla voidaan analysoida rakennuksen toimintaa tarkemmin – miten paljon mahdollisesta erosta johtuu rakennuksessa tapahtuvasta toiminnasta ja kuinka paljon esimerkiksi talotekniikan väärästä käytöstä.

Näin opitaan käyttämään rakennusta ja sen järjestelmiä oikein ja varsinaista toimintaa parhaiten palvellen, heti ensimmäisistä vuosista alkaen. Samalla luodaan pala kerrallaan pohjaa järjestelmälliselle ja tavoitteelliselle energiajohtamiselle sekä yksittäisen rakennuksen että koko rakennuskannan osalta.

 

 

Nuoret suunnanmuuttajina

Granlund EDELLÄKÄVIJYYS , , , , , , , , ,

Teksti: Ella Rautio

Nuoret ovat enemmän ja enemmän tietoisia siitä, että ilmastonmuutos ei ole keksitty juttu ja että sen vaikutukset alkavat jo näkyä ympäristössämme. Koulussa on jos ala-asteelta lähtien puhuttu kierrätyksestä ja energiansäästöstä ja yläasteella ilmastonmuutoksesta, mutta vasta viime vuosina olen nähnyt nuorten muuttavan elämäntapojaan ekologisempaan suuntaan. Muutos voi johtua varttumisesta ja viisastumisesta, mutta myös sosiaalisella medialla on ollut osansa muutokseen. Nuoret ihannoivat enemmissä määrin kestävän kehityksen mukaisesti eläviä ihmisiä ja tutustuvat erilaisiin elämäntapavaihtoehtoihin internetissä.

shutterstock_305140589

Päätin tehdä kyselyn nuorille blogikirjoitukseni aiheesta, jotta saisin tietää enemmän heidän mielipiteistään ja kuulla erilaisia näkökantoja asiaan liittyen. Halusin ottaa selvitykseen mukaan sellaisia nuoria, joilla olisi jonkinlainen käsitys Granlundin toimialasta ja näkemyksiä ympäristöön ja kiinteistöihin liittyen.Otin yhteyttä Helsingin Evankelisen Opisto HEO:n, arkkitehtuurilinjaan. Sain mahdollisuuden järjestää kyselyn, johon vastasi kahdeksan opiskelijaa.

Vastuullisuus on käsite, joka nousee esiin eri medioissa. Se on erittäin tärkeä käsite, mutta laajuutensa takia joskus hankala hahmottaa.

Vastuullisuutta on toimia mahdollisimman kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla, mutta myös toimia eettisesti ja pyrkiä jatkuvaan kehitykseen. Arkkitehtuurinuoret pitivät vastuullisuutta tärkeänä ja tiesivät käsitteen olevan laaja. Monet nuoret ovat esimerkiksi vaihtaneet ruokailutottumuksiaan enemmän kasvisruokapainotteiseksi tai täysin vegaaniseksi. Tämä muutos ekologisempaan syömiseen vähentää kasvihuonepäästöjä runsaasti. Itsekin olen alkanut miettimään syömisiäni enemmän ja vähentänyt etenkin lihatuotteiden kulutusta runsaasti.

Osa kyselyyni vastanneista nuorista kertoi käyttävänsä julkisia kulkuvälineitä tai pyöräilevänsä paljon, jottei autoa tulisi käytettyä liikaa. Lyhyet välimatkat he taittavat kävellen. Kierrättäminen nousi esiin monen vastauksissa. Kierrätys on erittäin tärkeää, jotta jätteitä voidaan hyötykäyttää.

Energiatehokkuus tarkoittaa vähemmän rasitusta ympäristölle ja luonnolle. Se on energian tehokasta käyttöä ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaalla tavalla.

Kyselyyni vastanneet tulevaisuuden arkkitehdit aikovat tulevaisuudessa kiinnittää huomiota asiaan töitä tehdessään, jotta kaikki kiinteistöt saavuttaisivat hyvän energiatehokkuuden tason.

Tällä hetkellä suurien muutosten tekeminen ei ole heille ajankohtaista, ja energiatehokkuuteen pyritään pienillä muutoksilla, kuten energiansäästölampuilla.

Kysyin nuorilta myös heidän suhtautumistaan uusiutuvaan energiaan. Pitäisikö sitä lisätä ja minkälaista uusiutuvaa energiaa pitäisi suosia? Kaikki kannattivat uusiutuvaa energiaa. Eniten haluttiin lisätä aurinko- ja tuulienergian käyttöä. Yksi opiskelija ehdotti, että esimerkiksi julkinen liikenne voisi kulkea uusiutuvalla energialla.

ella_rautio_20160520

Sosiaalisella medialla on ollut suuri vaikutus nuorten ja vanhempienkin ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen.  Somesta löytyy paljon aktivisteja, jotka toiminnallaan lisäävät tietoisuutta ympäristöstä. Osa lähestyy asiaa positiivisuuden kautta, toiset taas jyrkemmin. Onnistuneiden kampanjoiden tai sometempausten johdosta tietoisuus ekologisista valinnoista ja planeettamme huonovointisuudesta leviää erittäin nopeasti.

On hienoa nähdä, miten asenteet ja tottumukset ovat muuttuneet lähivuosina. Toivottavasti samanlainen kehitys jatkuu ja voimme yhdessä vähentää ympäristölle haitallisia asioita.

Kirjoittaja on Granlund Consultingin harjoittelija.

Pariisi, Grönlanti, Helsinki

Sanna Forsman ENERGIATEHOKKUUS, SUUNNITTELU , , , , , , , , , , ,

Miten yksi kuva voi pysäyttää pohtimaan oman työnsä merkitystä?

IceWatch Olafur
IceWatch by Olafur Eliasson and Minik Rosing, photo: Martin Argyroglo © 2015 Olafur Eliasson

Taiteilija Olafur Eliassonin teos IceWatchParis visualisoi Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä koskettavasti yhden globaaleista kipupisteistämme.

Grönlannista Pariisiin hinatut, jäätiköstä irronneet pienet jäävuoret sulivat keskellä Place du Pantheonia kellotaulun muodossa.

Ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja aika on loppumaisillaan. Poliittisen maailmanparantamisen keskellä käsinkosketeltava teos pysäytti paikalla olijat sekä kuvien välityksellä myös yhden valaistussuunnittelijan Helsingistä.

Teoksen tavoite oli saada pitkien puheiden ja raporttien jälkeen ihmiset ryhtymään käytännön toimiin – tekemään oikeita ilmastotekoja.

Taide toimi, eli alitajuntani alkoi raksuttaa:

Mikä on minun ilmastotekoni projektityössäni valaistusalalla?

Olen löytänyt kaksi teemaa.

1. Päivänvaloa pitää hyödyntää rakennuksissa yhä enemmän.

Rakennuksien aukot on ensisijainen ratkaisu valon saamiseksi sisätiloihin, mutta niiden sijoittelua, kokoa ja muotoa ohjaavat monet muutkin asiat kuin päivänvalon saatavuus. Aukkojen sijaintia on myös vaikea muuttaa.

Keinovalaistusjärjestelmän ohjaaminen päivänvalon saatavuuden mukaan voidaan toteuttaa kuitenkin jokaiseen rakennukseen. Tarpeenmukainen ohjaus pidentää myös valitun valaistustekniikan käyttöikää. Suomessa on tarjolla luonnonvaloa melkein vuorokauden ympäri puolet vuodesta, joten monessa kohteessa säästöt ovat merkittävät.

Päivänvalon saatavuuden ja valon määrän simulointi on suunnittelutyössä muuttunut yhä helpommaksi. Keinovalon säädöllä saavutetut pienemmät energiakustannukset voidaan nyt todentaa laskemalla ja säästöillä voidaan perustella investoinnit kehittyneempään teknologiaan.

Sannan blogi päivänvalo

Lisäksi näitä simulointeja voidaan käyttää valaistuksen laadun arviointiin. Luonnonvalon muutokset voivat aiheuttaa kiusallisia kontrastieroja tai jopa häikäisyä ja ne voivat vaatia keinovalaistukselta tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja. Simuloinneilla voidaan tarkentaa valaistusohjausalueiden ja -laitteiden sijoituspaikat, suunnitella valaistustilanteet tarkasti ohjelmointia varten ja tällä tavalla edistää rakennuksen helppoa ja tehokasta käyttöönottoa.

Puhuimme aiheesta Nina Peltolan kanssa Granlund Webinarissa viime syksynä.

Päivänvalon hyötykäyttöä visioin myös Ruukin Petteri Lautson kanssa oheisessa videossa.

2. Keinovalaistusratkaisun ja valaisimien energiatehokkuus on nykypäivänä työssämme itsestäänselvyys.

Kaunis ja miellyttävä on usein myös energiatehokasta – ja kaikkien halvin ei usein ole näitä kaikkia.

Kestävän kehityksen kannalta uusien ledivalaisimien ja niiden sisältämän elektroniikan kestävyys on kriittisen tärkeää. Ledivalaisimien päivitettävyys 7-10 vuoden käytön jälkeen on vielä pelkkää utopiaa eli koko valaisin täytyy mitä todennäköisimmin vaihtaa!

Usein pidempi valaisimen käyttöikä näkyy myös hankintahinnassa, koska parempi tuotesuunnittelu ja paremmat komponentit maksavat enemmän.

Investointikustannusten laskemisen sijaan meidän tulisikin aina arvioida elinkaarikustannuksia.

Elinkaarilaskelmissa puurot ja vellit menevät kuitenkin helposti sekaisin, koska yhtä ja toista voidaan jättää rivien väliin. Valaistusalalla on jo pitkään ollut tarve saada yleiseen käyttöön puolueeton työkalu. Motiva Oy:n vetämä energiatehokkaiden valaistusratkaisujen tieto- ja työkalupankki eli VALTTI-hanke on juuri julkaissut uuden Valaistustieto-nettisivuston, johon on kerätty tietoa, ohjeita sekä esimerkkikohteita energiatehokkaista valaistusratkaisuista.

Hankkeessa on laadittu Granlund Consultingin kanssa uusi helppokäyttöinen valaistuksen elinkaarikustannuslaskuri, jossa pyritään huomioimaan kaikkia edellä mainittuja näkökulmia. VALTTI-laskuria  voidaan käyttää suunnittelu-, tarjous-, hankinta- sekä ylläpitovaiheessa, joten tavoitteena on löytää laskurin käyttäjiä valaistusalan kaikista osapuolista.

Sanna Motivan laskuri

Kirjoitan tätä blogia takapihamme terassilla.

Tuntuu, että ilmastonmuutos on konkretisoitunut viimeisen puolen vuoden aikana minunkin elämässäni. Viime talven vähälumisuus tappoi vuosia kukoistaneen kärhön, puksipuun ja pikkutalvion. Jo äitienpäivänä söimme helteessä grilliruokaa terassilla. Nyt kesäkuun alussa perennojen kasvu ja kukinta ovat viikkoja etuajassa ja osa kukista, joita yleensä ihailen lomalla heinäkuussa, on jo nyt lakastumaisillaan.

Pitkää kuumaa kesää viettäessänne haastan teidät ilmastotekoihin katsomalla valokuvaaja James Balogin Extreme Ice Survey -hankkeen reportaaseja sekä huimaavan dokumentin Chasing Ice. Elokuvan trailerin voi katsoa tästä.

Circular Economy and the Construction Industry

Ken Dooley IN ENGLISH, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , ,

Presentation1 Dooley 09122015I have been to a number of sustainability conferences and events this year and I have noticed that circular economy seems to be the latest phrase being used to describe sustainable construction materials. In the various keynote speeches that I have heard, it seems to have replaced phrases such as life cycle assessment (LCA), life cycle costing (LCC) and embodied green house gas emissions. This raises the question: how is circular economy different from these other terms?

LCA, LCC and embodied emissions calculations are all still relevant today and especially when a product consumes energy over it’s lifetime. Their purpose is to show which material or product produces the lowest environmental impact over it’s whole life from manufacture to disposal (cradle to grave). One of the most typical decisions involves the selection of a building’s superstructure and the comparison of timber, concrete and steel.

However, circular economy takes a slightly longer term approach and has a greater focus on the material or product at the end of its life. When the material or product has reached the end of its life, circular economy prefers the component to be reused in its existing form rather than just recycled. In order to facilitate reuse, designers are encouraged to consider how the building will be disassembled at the end of its life and this process is called design for disassembly or design for deconstruction.

Circular Economy and Buildings

Kasper Guldager Jensen of 3XN architects gave an excellent presentation entitled Circular Sustainability at the Finnish Green Building Council’s recent Green Celebration event.

GC_Ken_Dooley
Writer is the Sustainability Group Manager at Granlund Consulting

He claimed that a new building can be prepared for a circular future at a cost of only an additional 0.35% of the construction budget. In other words this is the cost of designing for disassembly. This calculation is based on a 42 000 m2 new build Danish office building which has a budget of 115 million euros.

When we consider the end of this building’s life then the demolition costs are € 2.15 million at today’s rates. Jensen claimed that in the future companies will not have to pay for the demolition of a building that has been designed for disassembly.

Instead the owners of these buildings will earn money from the disassembly and harvesting of materials to a value of approximately 4% of its new build value. The owners of the Danish office building that was used as a case study will actually be paid € 4.7 million for the building materials at the end of the buildings life.