Virtuaalivoimalaitokset tulevat, oletko valmis?

Ville_ReinikainenKirjoittaja: Ville Reinikainen, toimialajohtaja, energia, Granlund Consulting

Keskustelu energiatehokkuuden ympärillä on käynyt kiinteistö- ja rakennusalalla sekä koko yhteiskunnassa vilkkaana jo vuosia. Uusia ratkaisuja ja sovellutuksia syntyy kuin sieniä sateella.

Kustannussäästöt, hiilijalanjäljen pienentäminen ja muun muassa sijoitetun pääoman tuoton maksimointi ovat mittareita, joilla usein arvotetaan energiaratkaisuja suhteessa toisiinsa.

Ilahduttavan voittopuolisesti ratkaisuja myös lähestytään ensin energiatarpeen pienentämisen näkökulmasta ja vasta tämän jälkeen uusiutuvan tuotannnon pohtimisella. Ympäristöystävällisintähän on se käyttämätön kWh.

Toisaalta käyttäjien tarpeet ja hyvinvointi kiinteistöissä saattavat aiheuttaa pientä ristipainetta, mutta tämäkin haaste on ratkaistavissa ympäristön eduksi hyödyntämällä muun muassa viimeisintä teknologiaa ja yhteistoiminnallisia/moniammatillisia ongelmanratkaisumalleja. Myös energian kierrätys ja varastointikin alkavat olla rakennustasolla arkipäivää ainakin uudisrakennushankkeissa. Tästä pääsemmekin itse aiheeseen.

Mistä ratkaisu tehojen heiluntaan?

Kuten hyvin tiedämme, alati kasvava uusiutuvan energian määrä energiaverkoissamme aiheuttaa “heiluntaa” energian tuotantoomme. Kun aurinko paistaa ja tuulee, uusiutuvaa on saatavilla. Kun tilanne on toisin päin, tarvitsemme korvaavia ratkaisuja eli säätövoimaa.

Myös ilman uusiutuvan energian tuotannon aiheuttamaa heiluntaakin, meillä on tarpeen hallita tehokuormia energiaverkossamme. Esimerkiksi tyypillisesti silloin, kun tehontarve on suurin, tarvitaan käyttöön niitä kaikkein eniten hiilipäästöjä tuottavia energian tuotantomuotoja. Toisaalta huippujen käyttöaika on tyypillisesti hyvin lyhyt jakso kalenterivuodesta, jota varten on kuitenkin varauduttava merkittävillä laitosinvestoinneilla.

Yhteistuotantolaitosten, joita meillä ainakin vielä toistaiseksi on paljon, kustannustehokkaimman käytön kannalta olisi hyvä ajoittaa lämmönkäyttö samoihin hetkiin, kun sähköä tuotetaan paljon.

Asia olisi helposti ratkaistavissa, jos meillä olisi käytössä energian varastointimenetelmiä, jotka olisivat riittävän edullisia eikä varastointiteholla ja -ajalla olisi rajoituksia. Varasto ei myöskään mielellään saisi kuluttaa kohtuuttomasti luonnonvaroja. Tällaisia varastointimenetelmiä ei kuitenkaan ainakaan vielä ole saatavilla eikä hetkeen varmastikaan keksitäkään.

On myöskin epätodennäköistä, että globaalit energiantuotantoon ja sen puhtausvaatimuksiin liittyvät haasteet pystytään ratkaisemaan yhdellä tai muutamalla keinolla. Olemme tilanteessa, jossa ratkaisujoukko puhtaan energian saralla on tulevaisuudessa entistäkin monipuolisempi.

Virtuaalivoimalaitokset ratkaisuksi

Virtuaalivoimalaitokset, joista keskustelu on alkanut nostaa päätään myös kiinteistö- ja rakennusalalla, ovat yksi ratkaisu, joilla voidaan tuoda helpotusta edellä kuvattuun ongelmaan ja vieläpä suhteellisen vähäisellä luonnonvarojen kuluttamisella.

Karkeasti kysymys on energiaverkon olemassa olevien tehokuormien sekä tuotanto- ja varastointikapasiteetin ohjaamisesta koko energiaverkon toiminnan tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kannalta mahdollisimman optimaalisesti.

Teollisuudessa vastaavantyyppistä toimintaa on harjoitettu jo jonkin aikaa ja Fingridin sähköverkossa on valmiit kauppapaikat säätötehon kauppaamiseksi ja sitä kautta taloudellisten hyötyjen realisoimiseksi.

Virtuaalivoimalaitos

Yllä olevassa kuvassa on esitetty virtuaalivoimalaitoksen periaate. Alla olevassa taas karkeasti eri vaihtoehtoja ansaita rahaa rakennuksen tehoja säätämällä (kysyntäjoustolla) joko energian hintaa vasten tai reservikapasiteetiksi energiaverkkoon.

Kaukolämpöpuolella on vielä tällä hetkellä tarjolla vähemmän ansaintamahdollisuuksia kysyntäjoustolle kuin sähkössä, mutta tulevaisuudessa hinnoittelumallit kehittynevät tehojen hallintaa suosivampaan suuntaan. Verotuksella on myös mahdollisuus vaikuttaa kysyntäjouston kannattavuuteen, esimerkiksi dynaaminen energiaverotus on yksi tällaisista mahdollisista keinoista.

Virtuaalivoimalaitos 2

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteeksi virtuaalivoimalaitoksessa muodostuu riittävän suuren ohjattavan tehokapasiteetin aikaansaaminen. Tyypillisesti yksittäisen rakennuksen, suurenkin, kysyntäjoustokapasiteetti jää kovin alhaiseksi ja tarvittavat investoinnit energiaverkon näkökulmasta riittävän nopeisiin tehonsäätöratkaisuihin ja niiden ylläpitoon ovat harvoin kannattavia. Saati sitten, jos kysymyksessä on kuluttaja, joka haluaisi tarjota oman tehonsäätöpotentiaalinsa energiaverkon hyödyksi.

Joitain esimerkkejä kuitenkin jo löytyy. Yksittäisistä kohteista esimerkiksi Sellossa ollaan rakentamassa virtuaalivoimalaa ja Wasa Station korttelin suunnitteluratkaisuissa on vahvasti ollut mukana kysyntäjoustokapasiteetin maksimointi. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin kyseessä useista rakennuksista koostuvat kiinteistökompleksit ja molemmat hankkeet  ovat saaneet merkittävästi TEM:n investointitukea, joten yleisiksi ratkaisuksi ei näistä sovellutuksista vielä ole.

wasa_station
Wasa Stationin suunnitelma

Kokonaisuuden kannalta näyttäisi olevan keskeistä, että alalle alkaa syntyä toimijoita, jotka keräävät riittävän suuria tehokokonaisuuksia (esimerkiksi rakennusryppäitä tai -portfolioita) hallittavakseen ja myytäväksi säätökapasiteettina Fingridille tai energialaitoksille.

Tällöin ansaintamahdollisuudet ovat todellisia ja suuruusluokaltaan vähintään tuhansia euroja vuodessa per liike- tai toimistorakennus ja parhaimmillaan puhutaan jopa viisi-kuusinumeroisista summista vuodessa.

Tällaisestakin toiminnasta alkaa Suomessa löytyä alustavia esimerkkejä niin lämpötehonsäätöön erikoistuneitten start up -yritysten muodossa kuin energialaitosten palveluina ja pilottiprojekteina. Varsinaisia kiinteistösektorilla toimivia virtuaalivoimalaitostoimijoita ei vielä kuitenkaan löydy.

Virtuaalivoimalaitostoimijan ideana siis, että kiinteistön omistaja tai kuluttaja voi luovuttaa valitsemansa tehonsäätökapasiteetin virtuaalivoimalaitostoimijan käyttöön korvausta vastaan.

Esimerkiksi Ranskassa toimii jo yritys, joka jakaa kuluttajille ilmaiseksi laitteita, jotka mahdollistavat heidän liittymisensä omaan virtuaalivoimalaitokseensa ja tehonsäätöoikeutta vastaan yritys tarjoaa pienentynyttä energiankäyttöä ja sitä kautta säästöä kuluttajalle.

Virtuaalivoimalaitostoimijoiden eli energia-aggregointiyritysten lisäksi tarvitaan vankkaa ymmärrystä tehonsäädön sovittamisesta kiinteistöjen arkeen niin, että normaali toiminta ei häiriinny eikä esimerkiksi hyvinvointi kiinteistössä vaarannu.

Silloin, kun säädettävänä on vaikka tuhat sähkölämmitteisen talon lämminvesivaraajaa, riskit ovat varsin maltilliset, mutta jos tehonsäätökapasiteettina toimivat toimistorakennusten talotekniset laitteet tai massan varaavuutta hyödynnetään rakennusten lämmittämiseen sarjassa, täytyy tietää hyvin tarkasti kuinka toimitaan. Kohdekohtaisilla sähkö- tai lämpöakuilla tilannetta voidaan tasapainottaa ja riskejä pienentää, mutta toistaiseksi akkujen hinnat suhteessa saavutettavaan hyötyyn kohdetasolla ovat rajalliset.

Varmaksi voitaneen kuitenkin todeta, että virtuaalivoimalaitokset tulevat kiinteistö- ja rakennusalalle tulevaisuudessa ja todennäköisesti vielä nopeammin kuin uskommekaan. Teknologia alkaa olemaan valmista, mutta tarvitaan vielä kehitystä energian hinnoittelumalleissa ja verotuksessa tehonsäätöä suosivampaan suuntaan sekä rohkeita ja innovatiivisia yrittäjiä alalle niin virtuaalivoimalaitokset alkavat olla arkipäivää.

Millaisia mahdollisuuksia virtuaalivoimalaitos tarjoaa rakennushankkeisiin?

Tässä kohtaa olisikin siis fiksua, että rakennushankkeissa (isoissa sekä pienissä) ja niiden suunnittelussa aloitettaisiin vakavasti pohtimaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat sujuvan kysyntäjouston tulevaisuudessa.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yksityiskohtien hiomista sähkön jakelumallissa kiinteistön sisällä tai vaikka tarvittavia varauksia automatiikassa, putkikytkentäratkaisuissa ja tilavarauksissa. Suunnitteluvaiheessa kun kustannukset ovat tyypillisesti pieniä, mutta myöhemmin muutettuna ne tuppaavat kasvamaan.

Toinen huomio liittyy virtuaalivoimalaitosten toiminnan mahdollistavan ekosysteemin muodostumiseen. Virtuaalivoimalaitokset ja kysyntäjousto eivät ole pelkästään kiinteistö- ja rakennusalan tai energia-alan asia, vaan vahvasti yhteinen kokonaisuus.

Tunnustelua ja pilottiprojekteja näiden toimijoiden välillä löytyy ja omissa porukoissa keskustelua käydään, mutta mielestäni ylätason keskustelua energiaverkkojen tehonhallinasta energia- sekä kiinteistö- ja rakennusalan päättäjien kesken yhdessä käydään mielestäni liian vähän.

Näkisin mielelläni vaikkapa seminaaritapahtuman, jossa kiinteistö- ja rakennusalan sekä energia-alan päättäjät yhdessä pohtisivat parhaita ratkaisumalleja, jossa keskiöön olisi vieläpä nostettu käyttäjä ja asiakas eli ihminen.

Kyseessä on kuitenkin myös Suomen kilpailukyvyn kannalta merkittävä asia, jonka pohjalta voidaan hyvällä yhteistyöllä luoda merkittäviä vientituotteita.

Energiayhtiöt avoimen tulevaisuuden äärellä

Kirjoittaja: Timo-Mikael Sivula, Granlund Consulting

sivula_timo-mikaelViime viikolla Simo Turunen kirjoitti tiedon visualisoinnista, mikä herätti minua pohtimaan energian kulutustietoja, niiden julkisuutta ja hyödyntämistä kiinteistöjen ylläpidossa.

Energiayhtiöt ovat suorittaneet ison urakan vaihtaessaan kiinteistöjen energiamittarit etäluettaviksi. Samassa yhteydessä suurin osa mittareista vaihtui versioon, joka kykenee välittämään tunnin, tai jopa lyhyemmän ajanjakson tarkkuudella, kulutetun energian määrän. Näiden mittareiden kyvykkyys jää kuitenkin vielä hyvin pitkälti hyödyntämättä.

Kuluttajat ja kiinteistöjen omistajat ovat tottuneet, että energiayhtiöiden mittareiden keräämä mittausdata on energiayhtiöiden omaisuutta. Onko kuitenkaan näin – kuka tiedon oikeasti omistaa vai omistaako kukaan?

Mitä kaikkea voitaisiinkin saada aikaiseksi, jos energian kulutustiedot olisi avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä kiinteistön ylläpidossa sekä energiatehokkuuden hallinnassa? Mitä seuraisi, jos energian kulutus saataisiin visualisoitua rakennuskannan kolmiulotteiseen karttaan?

Kasvukeskuksissa asuntorakentaminen on kasvanut (ja kasvaa jatkossakin) talouskasvun kanssa käsikädessä. Kiinteistökannan kasvaessa tehon tarve energiaverkoissa lisääntyy. Tämä väistämättä johtaa energiayhtiöiden tehoreservien suurempaan käyttöön ja näin ollen energiahintojen nousuun vähintään kulutushuippujen aikana. Voisiko tälle tehdä jotakin?

Kyllä voi!

Mikäli energiayhtiöt mahdollistavat energian kulutustietojen avoimen ja vapaan käytön kiinteistön hyväksi, voidaan luoda työllisyyttä sekä mahdollistaa energiayhtiöille nykyisten voimalaitosten tehon parempi riittävyys. Tällöin energiayhtiöille voidaan myös helpommin luvata kysyntäjoustoa sekä tehoreserviä todennettuna. Miltä kuulostaisi, jos energiayhtiö alkaisi markkinoimaan omaa verkkoaan energiatehokkailla kiinteistöillä? Syntyisikö energiayhtiöiden välille kilpailua kenen verkossa on energiatehokkain kiinteistökanta?

Kuulostaa mielenkiintoiselta mahdollisuudelta, eikö?

Suomessa on valtava potentiaali kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa sekä energiaverkkojen tehon tarpeen säädöissä.

Korjausrakentamisen yhteydessä kannattaa panostaa energiatehokkuuteen ja suunnitella kiinteistöjen mittarointi ja ohjausautomatiikka tulevaisuuden näkökulmasta. Siinä vaiheessa, kun energiayhtiöt antavat kulutustiedot reaaliajassa hyödynnettäviksi, pystytään reagoimaan peremmin energiaverkon kulutushuippuihin ja ennakoimaan tulevaa säänmuutosta leikkaamalla tehohuippuja todennetusti.

Haastankin jokaisen energiayhtiön miettimään mittausdatan avaamista realiaikaisena kiinteistöjen käyttöön.

Kirjoittaja Timo-Mikael Sivula työskentelee energiatehokkuushankkeissa projektipäällikkönä Granlund Consultingissa. Hän on toiminut sadoissa kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa suunnittelijana. Timo-Mikael keskustelee asiasta mielellään lisää: timo-mikael.sivula(a)granlund.fi.

Tiedon visualisointi taklaa PDF-tiedostot ja Powerpointit

Kirjoittaja: Simo Turunen, Granlund Consulting

Tieto on valtaa, ja tietoon perustuva päätöksenteko on viisautta. Nykyhetkessä on arvossa ajatus tiedon nopeasta saatavuudesta, luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta sekä tarve tiedon nopealle ymmärtämiselle. Tähän erinomaisena välineenä toimii tiedon sijoittaminen paikkaan, sillä lähes kaikki tieto on osoitettavissa kartalle sekä paikkaan sijoitetun tiedon esittäminen helposti ymmärrettävästi.

Tätä kutsutaan paikkatiedoksi – välineeksi, joka on jo nyt kaikkialla toiminnassamme, ja joka tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle eri näkökulmista.

Paikkatieto tarjoaa erinomaisen työkalun sekä tiedon visualisointiin, että tiedon varastointiin, toimien eräänlaisena alustana tiedon koonnille.

Kartat kehittyvät jatkuvasti, ja nykyään niissä on tarjolla kolmiulotteista näkymää kohteista. Karttanäkymistä on tullut myös vuorovaikutteisia, jolloin kuvan lisäksi kohteista saa ominaisuustietoja. Seuraavia kehityssuuntia ovat muun muassa ennakointitiedon tuottaminen ja sen visualisointi sekä sisätilapaikannus.

Avoin data ja tietokantojen yhdistely tarjoavat varsinkin ennakointitiedon kehittämiseen erinomaiset lähtökohdat. Ennustettavuus voi liittyä rakennuksien elinkaareen (korjaustarpeet), energiankulutuksien ennakointiin tai vaikkapa palvelutarpeen ennakointiin.

Kuva: Paikkatietoa käytännössä. Kolmiulotteinen kartta rakennuskannasta, jossa klikkaamalla rakennusta, avautuvat rakennuksen ajantasaiset perustiedot suoraan kunnan rekisteristä.

(Paikka)tietojen avaaminen rajapinnoille on ollut julkishallinnon strateginen linjaus jo muutamien vuosien ajan  – niin valtion organisaatioilla kuin kunnilla.

Tavoitteena on ollut tarjota muun muassa yrityksille mahdollisuus liiketoimintansa kehittämiselle (esimerkkinä 6Aika-hanke).

Pelkkä avoin tieto yksittäisestä lähteestä ei tarjoa uutta liiketoimintaa, vaan tietojen yhdistäminen on avainsana innovaatiotyössä. Tähän ovat heränneet myös yritykset.

Tarjoamalla dataa rajapinnalta, voidaan luoda jotain uutta – jotain sellaista, mitä ei vielä edes tiedetä. On yhtä iso päätös olla olematta mukana avoimen datan ja rajapintojen hyödyntämisessä kuin päätös olla mukana siinä. Kunnille avoimet rajapinnat voivat tarkoittaa uudenlaista profiloitumista ja aluemarkkinointia ja taas yrityksille uudenlaisten palveluiden kehittämistä.

Työssäni olen mukana kehittämässä uusia palveluita hyödyntämällä lähes rajatonta määrää tietoa ja tarjoamassa ajantasaista sekä visualisoitua tietoa siten, että voimme aidosti puhua tiedolla johtamisesta.

Kirjoittaja Simo Turunen työskentelee aluekehityshankkeiden, palvelusuunnittelun ja tiedolla johtamisen parissa Granlund Consultingilla. Hän on hyödyntänyt paikkatietoa ja avointa dataa mm. aluekohtaisissa tarkasteluissa, tiedon visualisoinnissa sekä rakennusten elinkaarten ja lähestyvien korjaustarpeiden esittämisessä. Simon kanssa voi keskustella aiheesta lisää simo.turunen(a)granlund.fi.

Vaatiiko kiertotalous pk-yrityksissä oman personal trainerinsa?

 

Kirjoittaja: Iida Vakkuri, Granlund Consulting

Kesäkuun alussa Helsingissä kokoontunut World Circular Economy Forum 2017 kokosi yhteen globaalit resurssi- ja materiaalitehokkuuden edelläkävijät. Twitter lauloi tapahtuman aikana ylistyssanoja ja linkkivinkkejä ropisi. Sittemmin kesälomien aikana olemme saaneet lukea mediasta ilmastonlämpenemisen haasteista ja suomalaisten luonnonvarojen ylikulutuksesta.

Viestitulvan laannuttua on hyvä arvioida suomalaisten yritysten realistisia mahdollisuuksia siirtyä kiertotalouteen ja varmistaa yhteisen pallomme kantokyky myös tulevaisuudessa.

Juhlapuheiden hurmoksellisessa tunnelmassa, ilman oman organisaation, sen omistajien tai asiakkaiden asettamia taloudellisia reunaehtoja ja kasvuodotuksia, on helppoa ”lappaa tiskiin” kaikki kestävän kehityksen vaatimukset. Yritysten neuvotteluhuoneiden pitkien pöytien takana istuvat ihmiset kuuntelevat näitä lausuntoja pikemmin tuskastuneina, kuin käsiään yhteen hieroen ja uusia bisnespotentiaaleja visioiden.

Juhlapuheista unohtui arkipäivän realismi, kun taantuman aiheuttama korjausvelka näkyy nyt merkittävinä korjausinvestointitarpeina kiinteistöissä ja tuotantokoneistoissa.  Isolla osalla organisaatioista korjausinvestointitarve ylittää kirkkaasti investointivalmiuden.

Samaan aikaan asiakkaat ja sijoittajat pyytävät sertifikaatteja, vastuullisuusraportteja ja tietoa tuotteiden alkuperästä, joita varten kootaan valtava määrä analysoitua dataa.

Tässä kohtaa tapahtuu useimmiten suurin virhe: liikevaihto, ympäristösuorituskyvyn mittarit, investoinnit ja yrityksen strategia erkanevat toisistaan. Tuotannosta raportoidaan syntynyttä jätettä, analysoimatta sen tarkemmin sen syntyperää. Se on ikään kuin pakollinen paha, jolle ei vaan voi mitään. Sitä syntyy joskus paljon ja joskus vähemmän. Lähes poikkeuksetta henkilöt, jotka ohjaavat tuotantokoneita eivät vastaa tuotannossa syntyvän jätteenmäärästä tai sen selittämisestä. Kun ei tiedä, ei voi muuttaa toimintaansa.

Ympäristövastuu ja tuotannontehokkuus tulee sitoa tiiviimmin yhteen ja viedä pääkonttoreiden kabineteista tehtaan lattialle.  LEAN-termein tuotannon hukka tulee olla jokaisen työntekijän vastuulla.

Hukan minimoimiseksi rakennetaan yhdessä syntypistekohtainen suunnitelma määrän vähentämiseksi ja mietitään keinoja käyttää syntynyt sivuvirta uudelleen.  Vaihtoehtoina on vähentää hukkaa, käyttää sitä itse toisaalla tai löytää sille jokin toinen hyödyntämiskeino mahdollisesti myös oman organisaation ulkopuolelta.

Näin voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä ja vähentää organisaation hiilijalanjälkeä. Keinot mitata, raportoida, arvioida ja kehittää prosessia löytyvät yleensä organisaatioista, mutta toimintatavan rakentamiseen organisaatio tarvitsee usein personal trainerin päästäkseen oikealle polulle.

Resurssiviisaus on organisaation uusi työturvallisuus

Kiertotalouden ydin on resurssien viisas käyttö, jossa tärkeintä on minimoida kaikenlaisen hukan synty.

Ihmeellistä kyllä, kiertotalous tarjoaa itseasiassa työkaluja tuotannon prosessien kehittämiseen ja organisaation taloudelliseen kasvuun usein ilman merkittäviä investointeja. Sivuvirtojen optimoinnin myötä voidaan tuotteistaa soveltuvia homogeenisia materiaalivirtoja, joita voidaan hyödyntää seuraavan sukupolven tuotteiden valmistuksessa. Samalla syntyy uusia liiketoiminta mahdollisuuksia.

Uutta liiketoimintaa tärkeämpänä pidän kuitenkin asiakkaiden odotuksia kestävästä liiketoiminnasta.  Uskon, että resurssiviisas toimintatapa onkin pian edellytys pelioikeuden lunastamiseksi, aivan kuten työturvallisuus on tänä päivänä.

Vielä 10 vuotta sitten työturvallisuudelle naureskeltiin, mutta ymmärryksen kasvaessa siitä on tullut toiminnan perusedellytys – vai koska viimeksi olet nähnyt rakennusmiehen kerrostalotyömaalla ilman kypärää?

WEFC2017:n ehdottomasti parasta antia oli tapahtuman oheen tuotetut yritysvierailut, joista itse osallistuin Nesteen Porvoon biopolttoainejalostamon kierrokselle. Neste on hieno menestystarina siitä, kuinka ympäristötavoitteet on integroitu osaksi yhtiön strategiaa. Pitkän kehitystyön jälkeen yritys kehitti tuotteen, jossa merkittävästi pienemmät hiilidioksipäästöt ja toimiva kaupallinen lopputuote ovat sulassa sovussa.

Kysynnän kasvu on ylittänyt selvästi odotukset. Jäte- ja tähdeperäisistä materiaaleista valmistettu polttoaine, menee kuin kuumille kiville, sillä sen ansiosta logistiikkaintensiivinen toiminta voi vihertää vähän helpommin. Neste on synnyttänyt todellisen kiertotaloustuotteen, jossa toisen hukka on Nesteen tuotteen pääraaka-aine. Viime kädessä hyöty syntyy kuitenkin tuotteen loppukäyttäjän selvästi pienempänä hiilijalanjälkenä, ilman merkittävää kustannusten nousua.

Toimiva kiertotalous on kiinni hyvistä ideoista ja ihmisistä, jotka uskaltavat viedä niitä eteenpäin. Pidetään yhdessä huolta siitä, että vastuullisuus, investoinnit ja strategia eivät kulje liikaa omia polkujaan.

Kirjoittaja Iida Vakkuri toimii Granlund Consultingilla johtavana ympäristöasiantuntijana.

Kuinka Lean voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa? Kolme keinoa, jotka nostavat potilaan keskiöön

Teksti: Jori Reijula

Suomen Lean-yhdistyksen seminaarissa keski-ikäinen terveydenhuollon alan yritysjohtaja havahtui, kun ymmärsi Leanin vapauttavan työaikaa. ”Voinko siis irtisanoa työntekijöitä, jotta saamme kustannussäästöjä?” Syvä hiljaisuus täytti salin.

Lean vapauttaa työaikaa, mutta mikä on terveydenhuollon perustoimintaa? Hoitaa hyvin asiakkaita ja tuottaa heille parasta mahdollista palvelua.

Eläköityvien suhteellinen osuus Suomen väestöstä kasvaa, hoidon tarve muuttuu vaativammaksi ja  monisairaat potilaat tarvitsevat hoitoa yli perinteisten sairaalaorganisaatiorajojen. Siiloutuneille sairaalaorganisaatiolle tämä on kustannustehokkuuden näkökulmasta haastava tilanne. Soppaa hämmentämään tulee vielä paljon puhuttava SOTE-uudistus ja sen mahdollisesti mukanaan tuoma potilaan valinnanvapaus, joka saattaa entisestään mutkistaa tilannetta.

shutterstock_352316315

Suomen 1960-80 luvuilla rakennettu sairaalakanta, vanhanaikaiset työprosessit ja siiloutuneet organisaatiot kaipaavat muutosta, jotta tuleviin haasteisiin kyetään vastaamaan. Nykytilanteessa monisairaita ja tehokasta hoitoa vaativia potilaita pallotellaan yksiköstä toiseen ja kokonaiskuva sekä vastuu potilaan hoidosta jäävät usein epäselviksi. Tämä tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi veronmaksajille kiristynyttä tehokkuutta peräänkuuluttavassa työmarkkinataloudessa.

Sairaaloiden tietojärjestelmien kehittämiseen on käytetty miljoonia, mutta silti henkilökunta kirjaa potilastietoja päivittäin paperille. Potilastietojärjestelmät ovat usein liian monimutkaisia ja niitä vaivaavat yhteensopivuusongelmat. Yhdysvaltalaisen Kaiser-Permanente sairaalan suorittaman tutkimuksen mukaan dokumentaatio vie peräti 35 % hoitajan ajasta ja vain vaivaiset 19 % jää käytettäväksi potilastyöhön.

Kireän työtaakan keskellä olisi vielä muistettava, että lääkärin ja sairaanhoitajan työhön kuuluu olennaisena osana myötätunnon osoittaminen potilaalle osana hoitoa. Kuinka tämä huomioidaan, kun kustannussäästöt ja tehokkuusvaatimukset kiristävät terveydenhuollon henkilöstön työtaakkaa entisestään yhä kireämmäksi?

Yksi ratkaisu ongelmien setvimiseen voisi olla Japanista lähtöisin oleva Lean-ajattelu, joka perustuu yksinkertaisesti siihen, että niukoilla resursseilla tuotetaan asiakkaalle (potilaalle) mahdollisimman suuri arvo. Eli täytämme potilaan tarpeen niin hyvin kuin vain voimme sen tehdä. Hienointa Lean-ajattelussa on se, että se ei ole rakettitiedettä: jokainen kykenee ymmärtämään Lean-ajattelun ja pääsemään siihen halutessaan sisään – kyse on tahdosta ja tahdonvoimasta.

Voi olla utopiaa luvata, että Leanilla ongelmat katoavat. Sen sijaan esitän arvioni siitä, mitä hyötyä tämän päivän terveydenhuoltoon systemaattinen Leanin implementointi voisi tuoda.

  1. Siiloista yhteisöllisyyteen ja tehokkaampaan tilasuunnitteluun

Keskeistä on tiivis yhteistyö työntekijöiden kesken ja kokonaisuuden optimointi, jotta koko sairaalan työtä ja työprosesseja voidaan kehittää sujuvammaksi. Sairaalaorganisaatioiden siilot eivät edistä tehokkaita potilaanhoitoprosesseja etenkään nykysairaalassa, jossa kasvava osa potilaista on monisairaita tai sellaisia, joiden hoito ulottuu useamman yksikön toimialueelle.

Käyttäjiä tulisi kuunnella sairaalasuunnitteluhankkeissa enemmän ja ottaa heidät mukaan jo hankkeen  alussa. Tilasuunnittelussa olisi lähdettävä liikkeelle toiminnallisesta näkökulmasta. Hoitoprosessit on suunniteltava nöyrästi ja ennakkoluulottomasti monialaisten työryhmien avulla. Näissä tulisi olla mukana niin käyttäjiä kuin potilaanhoitoreitin eri ammattilaisia aina erikoislääkäreistä ja sairaanhoitajista logistiikkasuunnittelijoihin. Lean-asiantuntijoita tarvitaan fasilitaattoreiksi, jotta käyttäjäryhmien osaaminen saadaan kiteytettyä toiminnalliseen suunnitelmaan. Tämän pohjalta luodaan tilasuunnitelmat ja päästään sujuvaa työntekoa edistäviin työympäristöihin.

  1. Tietojärjestelmien yhteensopivuus tuo tehokkuutta

Lean näkee teknologian vahvuutena, mutta ainoastaan silloin, kun se edistää tehokasta työntekoa, eikä ole virhealtis. Sairaaloiden tietojärjestelmien tulisi olla yhteensopivia, jotta potilaiden tietoja voitaisiin siirtää paikkakunnasta ja sairaalasta riippumatta. Niiden tulisi olla myös nopeita ja helppoja käyttää. Nykytilanteessa jopa nuoret, ”teknologianatiivit” terveyskeskuslääkärit tuskailevat nykyisten järjestelmien kanssa.

Ideaalitilanteessa jokainen sairaala käyttäisi keskenään yhteensopivia ja helppokäyttöisiä järjestelmiä. Valitettavasti Suomen lainsäädännön sekä kuntien ja valtakunnan tason poliittisen päätöksenteon vuoksi tällaisen ideaalitilan saavuttaminen lyhyellä aikajänteellä osoittautunee mahdottomaksi. Omaksumalla Lean-filosofian ja sitoutumalla sen noudattamiseen sairaalat voisivat kuitenkin pitkässä juoksussa kukin sitoutua noudattamaan keskenään yhteensopivia tietojärjestelmiä.

  1. Potilaan huomioiminen keskiössä

Tulevaisuudessa potilaan kokemus tulee hallitsemaan terveydenhuoltoa: se, mikä ei nopeuta tai edesauta potilaan paranemista, helpota tämän oireita tai ennaltaehkäise sairauksia, tullaan leimaamaan hukaksi. Lean-ajattelussa päivittäisistä työprosesseista etsitään pullonkauloja, jotka dokumentoidaan, standardoidaan ja lopuksi pyritään kehittämään. Tehostunut työ vapauttaa työaikaa, joka voidaan käyttää asiakkaalle tuotettuun arvoon.

Yhä suurempi osa terveydenhuollon asiakkaista kaipaa paitsi fyysistä, myös psyykkistä hoitoa. Tämä ei välttämättä tarkoita ammattilaisen psykiatrista konsultaatiota vaan empatiaa, myötätuntoista läsnäoloa ja tunnetta, että potilaasta välitetään. Vuorovaikutus korostuu terveydenhuollossa ja sille tulisi varata enemmän aikaa. Tutkitusti potilaaseen käytetty aika ja kokemus siitä, että hänen asiaansa hoidetaan, näyttää vähentävän myös päivystyskäyntejä.

Lue lisää mahdollisuuksista terveydenhuollon toiminnan tehostamiseen Leanin, työpajojen ja digitaalisten palveluiden avulla

JoriKirjoittaja Jori Reijula toimii johtavana asiantuntijana Granlund Consulting Oy:n neuvonantopalveluissa ja on tutkinut viime vuosina etenkin terveydenhuollon käyttäjälähtöistä tilasuunnittelua, työprosesseja ja johtamista.

jori.reijula(a)granlund.fi

Voiko kiinteistö tehdä meille myös hyvää?

Teksti: Heli Kotilainen

Kotilainen_Heli_10 netti
Kirjoittaja on Granlund Consultingin ympäristöpalveluiden toimialajohtaja.

Uskoisitko, että rakennusten terveysvaikutukset voivat olla myös positiivisia?

Kun kiinteistön tekniseen suorituskykyyn lisätään työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevia tekijöitä, paranee myös työn tuottavuus. 

Monet megatrendit vahvistavat tilojen merkityksen kasvua. Työssä käydään yhä vanhempana – ja samalla keskimäärin vähemmän terveinä. Kilpailu osaavista työntekijöistä kasvaa tietyillä aloilla, jolloin työnantajalla on oltava välineitä huippuosaajien houkuttelemiseen. Myös tietoisuus stressin ja henkisen hyvinvoinnin merkityksestä lisääntyy Työaikaan, -paikkaan ja -tapoihin kaivataan koko ajan enemmän joustoa.

Vietämme keskimäärin 90 % ajastamme sisätiloissa, joten sisätilojen vaikutus hyvinvointiimme on merkittävä.

Yleisen hyvinvointibuumin yhteydessä myös terveysteknologia kehittyy huimaa vauhtia: oman terveyden mittaaminen ja tarkkailu on koko ajan helpompaa.  Tilojen kasvavaa merkitystä hyvinvoinnille tukee myös laajan European Occupier Survey –tutkimuksen tulokset: noin 74 prosentilla eurooppalaisista käyttäjäorganisaatioista on jo käytössä hyvinvointiohjelma.

Tutkimusta eri tekijöiden merkityksestä tilojen käyttäjien hyvinvointiin on tehty nyt kymmenkunta vuotta ja keskeisiksi tekijöiksi on noussut erityisesti sisäilmaston laatu, valaistus, tilaratkaisut ja työtavat, ravinto, tilojen viihtyisyys sekä työilmapiiri.

Ensisijaista on myös käyttäjän kokemus: vaikka mittausarvot olisivat suunnitellun mukaiset, jos käyttäjä ei koe asian olevan niin, sillä ei ole merkitystä.

Hyvinvointia rakennetaan monin eri tavoin

Rakennukset suunnitellaan usein täyttämään rakentamismääräysten minimitasot esimerkiksi ilmamäärien suhteen sen sijaan, että pyrittäisiin käyttäjille optimaaliseen tasoon.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa työntekijät työskentelivät tiloissa, joissa ilmamäärää säädeltiin. Tuloksena oli, että työntekijöiden tulokset kognitiivisia kykyjä mittaavassa testissä työpäivän lopussa olivat tuplasti paremmat, kun rakennuksen tuloilmamäärä oli kaksinkertainen. Samassa tutkimuksessa todettiin, että kohonneen tuottavuuden tuomat tulot olivat moninkertaiset verrattuna lisäilmanvaihdon kustannukseen.

Asiasta on paljon tutkittua tietoa: hyvällä sisäilmalla saadaan vähennettyä merkittävästi sairauspoissaoloja, sopivalla lämpötilalla nostettua tuottavuutta ja tilojen korkea CO2-pitoisuus puolestaan heikentää päätöksentekokykyä.

Aika merkittäviä vaikutuksia, eikös?

Granlund_Pulse_Hyvinvoivatila_blanco LOPULLINEN

Valaistuksella on suuri merkitys erityisesti Suomessa, jossa meillä on pitkä pimeä kausi. Sillä on todettu olevan suoria vaikutuksia mm. vireyteemme, keskittymiskykyymme, mielialaamme sekä unemme laatuun.

Ikkunoiden läheisyydessä työskentelevät nukkuvat öisin paremmin ja näkymät ja päivänvalo voivat vaikuttaa jopa sairaspoissaolojen määrään.

Voimme siis merkittävästi paremmin ollessamme tiloissa, joissa valaistus on tarpeenmukaista ja joista on myös hyvät näkymät ulos.

Tilojen toteutuksella voidaan vaikuttaa aktiivisuuteen: miten eri toiminnot on sijoitettu, ovatko portaat viihtyisät ja sijaitsevat luonnollisilla kulkureiteillä, miten tuetaan työmatkapyöräilyä?

Työmatkapyöräilijöillä on vuosittain 4-6 sairauspoissaolopäivää vähemmän – jokainen voi helposti laskea tämän talousvaikutuksen omassa organisaatiossaan.

Eri toimintoihin soveltuvat joustavat ja viihtyisät tilat antavat työntekijöille myös tunteen, että he hallitsevat omaa työtään. Ergonomian vaikutus on tunnustettu jo pitkään, tarjolle on tullutkin yhä enemmän hyvää ergonomiaa tukevia ratkaisuja. Tilaratkaisuilla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti meluun: häiritsevän melun on todettu laskevan suorituskykyä jopa noin 60 %.

Pelkkä fyysiseen ympäristöön panostaminen ei riitä. Tarvitaan panostusta myös siihen, miten työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa työyhteisön pelisääntöihin, miten tuetaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista erilaisissa elämäntilanteissa sekä miten stressiä hallitaan.

Usein keinot ovat hyvin yksinkertaisia: sovitaan esimerkiksi ettei lähetetä sähköposteja klo 22-06 välillä, matkustussäännöissä otetaan huomioon matkalaisten jaksaminen tai sovitaan lyhemmistä työajoista ruuhkavuosia viettäville.

Sanonta ”tie sydämeen käy vatsan kautta” pätee myös töissä.

On tärkeää miten ruokailutilat on järjestetty ja millaista ruokaa on tarjolla, otetaanko huomioon esim. erikoisruokavaliot ja ovatko tilat viihtyisät ja rauhalliset.

Hyvinvointi näyttäytyy eri tavoin eri toimijoille

Kiinteistökehittäjä miettii, miten löydän hyvän ja pysyvän vuokralaisen? Miten viestin tilojemme hyvistä ominaisuuksista nykyisille ja tuleville vuokralaisille? Vuokralaisen sopimus on loppumassa, kuinka saan heidät jatkamaan sopimusta?

Toimitiloja rakennetaan ja remontoidaan koko ajan, joten kiristyvillä markkinoilla tarvitaan keinoja erottua. Hyvinvointia todennetusti tukevat tilat tulevat olemaan yhä tärkeämpi keino erottua ja saada arvoa omille tiloille.

Työnantaja pohtii, miten saan houkuteltua parhaat osaajat yritykseeni ja pidettyä heidät täällä? Voinko vaikuttaa sairauspoissaolojen määriin? Miten kannustan henkilökuntaa liikkuvaan elämäntapaan, jotta he jaksavat työssään?

Työntekijän arvostuksessa reilun palkan lisäksi työn sisältöön ja työolosuhteisiin liittyvät tekijät ovat nousemassa yhä merkittävimmiksi. Ja lopultahan me kaikki olemme työntekijöitä – olkoon työroolimme mikä tahansa, on hyvinvointi meille kaikille tärkeää.

Hyvinvoiva tila yhdistää HR:n ja kiinteistöjen ylläpidon

PULSE_hyvinvoivatila_transparent_4vSuomalainen Hyvinvoiva tila -konsepti yhdistää tilojen tekniset ominaisuudet, käyttäjien vaikutusmahdollisuudet, hyvinvointiin vaikuttavat toimintatavat ja organisaatiokulttuurin.

Siinä nivotaan kiinteistön kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin yhteen uudella tavalla: HR ja kiinteistöjen ylläpito saavat yhteisen työkalun uusilla konsepteilla.

Konsepti perustuu jatkuvaan parantamiseen, jossa tärkeimmät kehityskohteet valitaan aina seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Tätä tukeva Granlund PULSE puolestaan yhdistää kiinteistön käyttäjien palautteen rakennusautomaation antamaan olosuhdetietoon.

Kansainvälinen WELL-sertifiointi puolestaan on International Well Building Instituten myöntämä sertifikaatti, joka keskittyy niihin rakennuksen ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat eniten käyttäjien hyvinvointiin. WELL-sertifikaatin saanut kiinteistö huomioi todennetusti käyttäjien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Uskon, että tällaisille työkaluille on paljon tarvetta Suomessa. Yksinkertaisillakin asioilla voidaan saada jo paljon aikaan eikä kaikkea tarvitse tehdä kerralla.

Tekstiä kirjoitettaessa käytetyt lähteet:
– Institution of Occupational Safety and Health. Working well (2015)
– The Guardian. John Alker. Office buildings are key to workers’ health, wellbeing and productivity (2014)
– Word Green Building Council. Health, Wellbeing and Productivity in Offices (2014)
– CBRE. European Occupier Survey (2016)

Digitaalisuus tuo tilojen käyttäjät keskiöön

Kirjoittaja: Susanna Sairanen, Granlund Consulting

Digitalisaation muutosvaikutuksia yhteiskuntaamme verrataan teollistumisen aikaansaamiin muutoksiin niin taloudessa, työn tekemisessä kuin elämisessä yleisestikin.

Kiinteistöliiketoiminnan kannalta olennainen kysymys tulevaisuudessa on esimerkiksi se, miten digitalisaation muutokset tulevat vaikuttamaan kiinteistöjen arvoon, ylläpitoon ja käyttöön. Tuleeko esimerkiksi käyttäjien hyvinvointi olemaan yksi arvoon vaikuttava tekijä ja käyttäjien hyvinvointia lisäävät kiinteistöt seuraava trendi?

shutterstock_365329922
Tuleeko käyttäjien hyvinvointi olemaan yksi kiinteistön arvoon vaikuttava tekijä?

Kiinteistöt tai kiinteistöliiketoiminta eivät missään nimessä ole irrallinen osa reaalitaloudesta vaan hyvin kiinteästi sidoksissa siihen toimintaympäristöön, joka kullakin hetkellä esiintyvät voimakkaimpana. Kun tarkastellaan historiaa hieman taaksepäin, on helpompi saada perspektiiviä megatrendien vaikutuksesta kiinteistöalaan.

Maanviljelys loi perustan maanomistukselle

Maanviljelyn yleistyminen loi suuren muutoksen ihmisen siihenastisessa kehityksessä. Maanviljelys mahdollisti ihmiskunnalle huomattavasti nopeamman kasvun verrattuna aiempaan metsästäjä-keräilijä -aikaan. Paikoilleen asettumisen myötä ammatit eriytyivät, ja kulttuurilla ja taiteilla oli mahdollisuus kehittyä.

Samassa yhteydessä syntyi käsitys maanomistuksesta ja esimerkiksi Eurooppaan muodostui sarkajaoksi kutsuttu maankäyttöjärjestelmä. Maanomistus ja paikoilleen asettuminen loivat edellytyksiä myös rakennusten kehitykselle, kun luotiin pysyviä asuntoja, kauppoja, kouluja ja kirkkoja. Maanviljelyksen myötä kiinteistöala ja –liiketoiminta alkoi syntyä.

Teollistuminen muutti arvonmääritystä

Teollistuminen mullisti jälleen sekä ihmisten arkea että kiinteistöliiketoiminnan perusteita. Maan pinta-ala, maapohja tai ominaisuudet eivät olleetkaan enää olennaisimpia kriteerejä tilaa etsittäessä.

Yksi olennaisin tähän vaikuttava tekijä oli arjen toimintojen eriytyminen, kun töitä ei tehty enää asuinpaikassa. Samalla kulutusyhteiskunnan ja rahatalouden syntyminen loi tarvetta liiketiloille.

Teollistumisen myötä alkoi myös ensimmäinen todellinen muuttoaalto, kun työntekijät muuttivat työpaikkojensa lähelle kaupunkeihin. Kysyntä tehtaan lähellä olevista asunnoista kasvoi tarjontaa suuremmaksi, ja sijainnista muodostui kriittinen arvotekijä, joka määritti asunnon hinnan. Tämä dogmi on edelleen perustana kiinteistöliiketoiminnassa niin rakentamisen, sijoittamisen kuin käytönkin kannalta.

shutterstock_525198061
Digitalisaatio tuo tilojen käyttäjät keskiöön.

Digitalisaatio muuttaa taas kaiken?

Digitalisaation myötä työ- ja vapaa-aika sekoittuvat jälleen erilaiseksi kokonaisuudeksi kuin koskaan aiemmin. Kun jälleen suuri megatrendi tulee muuttamaan ihmisten suhdetta aikaan ja paikkaan, se tulee varmasti vaikuttamaan myös kiinteistöihin, niiden arvonmuodostukseen, käyttöön ja ylläpitoon.

En kuitenkaan usko, että tulevaisuuden voitajakiinteistö on ”älytalo”, jossa on itseisarvona mahdollisimman monta erilaista härpäkettä ja mittaria. En myöskään usko kivijalan kuolevan tai ihmisten jäävän yksinomaan sohvannurkkaan.

Sen sijaan uskon, että digitalisaatio tuo tilojen käyttäjät keskiöön. Mielenkiintoinen kysymys on, voiko käyttäjän tyytyväisyys ja hyvinvointi olla jopa sijaintiakin tärkeämpi kiinteistön arvonmuodostuksen tekijä tulevaisuudessa. Tai oikeammin, millä aikataululla tämä tapahtuu.

Tämän lisäksi uskon sosiaalisen verkoston nousevan tärkeäksi tekijäksi kiinteistön arvolle. Tähän liittyvät vahvasti tilojen muut käyttäjät, jotka tukevat niin sosiaalista tarvetta kuulua yhteen kuin työntekoa oikealla osaamisprofiilillaan, mutta myös toimimalla vertaistukena kiinteistön valinnassa. Tärkeä osa jälkimmäistä on esimerkiksi käyttäjien antama palaute kiinteistöstä: onko tämä hyvä kiinteistö, onko täällä hyvä olla?

Sairanen_Susanna_neliö
Kirjoittaja Susanna Sairanen  työskentelee Granlund Consultingissa.

Tällä kertaa ei tarvitse olla sivustakatsoja, joka mukautuu megatrendin vaikutuksiin, vaan kiinteistöala voi ja sen tulee olla mukana muokkaamassa tätä tulevaisuutta. Kiinteistöalalla on nyt myös erilaiset lähtökohdat megatrendin kohtaamiseen kuin koskaan aiemmin, ja digitalisaation mahdollisuuksien etsimiseen on tarjolla ulkopuolista tukea ja rahoitusta, kuten KiraDigi- kärkihanke.

Me Granlund Consultingissa haluamme tehdä asiakkaistamme edelläkävijöitä, joten olemme vahvasti mukana tukemassa asiakkaitamme myös näiden teemojen ympärillä.