Miksi ammattikeittiösuunnittelu vaatii erityisosaamista?

Kirjoittaja: ammattikeittiösuunnittelija Inkeri Savela, Granlund Oy

Ammattikeittiöt ovat tekniikkaansa ja laitteistojensa takia kiinteistön kalleimpia osia rakentaa. Jos teknisiä ratkaisuja ja laitehankintoja ei mietitä huolellisesti jo suunnittelun aikana, keittiö voi tulla rakennuttajalle ja käyttäjälle kalliiksi kunnossapitää ja huoltaa.

Ammattikeittiöiden suunnittelussa onnistunut lopputulos syntyykin, kun kokonaisuus toimii. Tärkeää on kiinnittää huomiota esimerkiksi työskentelyolosuhteisiin, laitevalintoihin ja asiakkaiden kokemaan palveluun. Kaikki nämä asiat yhdessä auttavat lopulta säästämään myös kustannuksia.

motion chefs of a restaurant kitchen

Keittiöprosessit: ammattisuunnittelija tietää, mitä Cook & Chill tarkoittaa

Yksi tärkeimmistä asioista keittiösuunnittelussa on keittiöprosessien tunteminen. Ammattisuunnittelija tietää, mitä esimerkiksi Cook & Chill -toimintamalli tarkoittaa laitemitoituksessa, ruoankuljetuksessa tai tilojen teknisessä kylmäsuunnittelussa.

Kun suunnittelija tuntee keittiöprosessit, neliöt saadaan tehokkaaseen käyttöön ja tilasuunnittelulla luodaan toimivia ruoan varastointi-, valmistus- ja tarjoilutiloja. Prosessien tunteminen varmistaa myös tarjoilualueen ja ruokasalien oikean mitoituksen.

Ruokahuollon suunnitteluun ja keittiöverkostoselvityksiin liittyy myös laajempia prosesseja, kuten keskuskeittiön kustannustehokkaan toiminnan arviointi suhteessa palvelukeittiöihin. Kokonaiskustannuksia laskettaessa laitekustannukset ovat vain yksi osa: tärkeää on huomioida myös rakennustekniset kustannukset sekä kuljetus- ja henkilökustannukset.

Laitemitoitukset: liian pienet laitteet vaikeuttavat työtä

Toinen tärkeä asia keittiösuunnittelussa ovat laitemitoitukset. Keittiösuunnittelijan on tunnettava laitteiden tekninen toiminta ja välitettävä teknistä laitetietoa myös muille suunnittelijoille. Jos laitteet on mitoitettu liian pieniksi, keittiö on vaikeuksissa ruoantuotannon kanssa. Toimintaan nähden liian suuret laitteet taas kuluttavat turhaan energiaa ja nostavat käyttökustannuksia.

Lisäksi käyttäjät toivovat keittiölaitteiden mitoitukselta ja valinnalta joustavuutta ja muunneltavuutta. Keittiölaitteiden on oltava myös toimintavarmoja ja helppoja huoltaa

Työergonomia ja hyvinvointi on keittiöissä tärkeää

Kolmas keittiösuunnittelun kulmakivi on työergonomia. Keittiössä, tarjoilulinjastossa ja ruokasalissa toimiville työntekijöille on suunniteltava asianmukaiset työolosuhteet. Ne vähentävät sairauspoissaoloja ja parantavat keittiön tuottavuutta. Esimerkiksi korkeussäädettävät työpöydät vähentävät selkäsairauksia ja oikeanlainen valaistus poistaa RST-kalusteiden häikäisyä.

Savela_Inkeri_02_neliö
Kirjoittaja Inkeri Savela vetää Granlundilla ammattikeittiösuunnitteluryhmää.

Työergonomian kannalta yksi tärkeimmistä asioista on hallita keittiötilojen ilmanvaihtoa. Työpisteessä ei saa tuntea vetoa tai olla liian kuuma. Erityisesti astianpesuosasto on haasteellinen työpiste, koska koneet tuottavat paljon lämpöä ja kosteutta. Samalla fyysinen kuormitus on työntelijöille suurta ja melutaso kova.

Kun työympäristö toimii, työntekijät viihtyvät työssään ja myös asiakkaat saavat parempaa, nopeampaa ja sujuvampaa palvelua.

Tila, ääni & manifesti

Kirjoittaja: Aki Päivärinne, Äänisuunnittelija (TeM), Granlund

Klikkaa tästä äänimatto lukukokemuksesi taustalle:

Luonnossa liikkuessani nautin ympäristöstä kaikilla aisteillani; hengittäessäni ilmaa maistan vuoden kierron, katseeni keskittämällä voin havaita ohikiitävän hetken, askeltaessani tunnen maan jalkapohjiani vasten ja erotan puiden havinan taustoittamasta äänimaisemasta eri äänien kerroksia. Ehkä kaukaisen tien, lintuja, muita ihmisiä, koirien haukuntaa, vesistön ääniä, hyttysen äänen korvan juuresta sekä etäisiä taustakohinaan sulautuvia ääniä kuulokynnyksen raja-alueilta.

Luonto kuva Päivärinteen mökilt'ä
Kuva kirjoittajan mökkimaisemista.

Kuulemamme äänet ohjaavat havaintoamme siinä missä muutkin aistimme. Katseen suuntaa kääntämällä tai silmät sulkemalla voimme valita sen mitä näemme, mutta korva ei toimi samoin. Kuuloaisti on valppaana sekä valveilla että nukkuessamme. Etäinen ukkonen valpastuttaa mielen ja soliseva vesi rauhoittaa.

Mitä vaadimme sisätilojen ääniltä?

Kuulon välityksellä aistittavat aistimukset vaikuttavat meihin ja siihen, miten koemme juuri tämän hetken. Sama korva, joka aistii luonnon monimuotoista äänikenttää, on palveluksessamme myös rakennetussa ympäristössä. Vietämme suuren osan ajasta sisätiloissa, tehden töitä, harrastaen, syöden, parantuen sekä palautuen, mutta onko tilojen äänelliset olosuhteet sopivia niiden funktionaalisuuteen?

Eräässä suunnittelutoimistossa esiteltiin äänimaisemointipalvelua, jossa siistin, visuaalisesti pelkistetyn ja helppokäyttöisen käyttöliittymän avulla räätälöitiin tilaan / tilanteeseen sopiva äänimaisemointi. Hyvä idea, mutta toteutus jätti toivomisen varaa.

Suljetun oven taakse sijoitettu bluetooth-kaiutin toisti epämääräisesti puiden lehvästön ääntä, mutta mitä tekemistä sillä on yllä kuvailemani, oikein metsän äänimaiseman kanssa? Lähinnä vaikutelma loi absurdin assosiaation kaappiin kahlitusta ja ahdistetusta luonnosta tai rikkoutuneesta laitteesta.

Näytöltä nähtyjen kuvien, sekä videoiden osalta korkea resoluutio on ollut edellytys jo pidemmän aikaa, joten on mielenkiintoista pohtia, miksi annamme äänessä ja sen julkisten tilojen järjestelmissä niin paljon anteeksi?

Perinteisesti kauppakeskuksissa, julkisissa tiloissa ja toimistoissa ääni ei ole ollut erityisen aktiivisessa roolissa. Tarpeen vaatiessa ääni on toistettu tilaan usein mahdollisimman halvoista ”tötteröistä”, jotta saadaan hätäviestit tarvittaessa kuulumaan. Samalla systeemillä on tuotettu akustisilta piirteiltään puutteellisiin tiloihin epäselvää äänimainontaa. Onko tämä kommunikoinnin tapa 2020-lukua? Mielestäni ei.

Parempia ääniä tulevaisuudessa

20170811_101521
Helsinki-Vantaan lentoaseman koivikko sisältää kauniin koivumaiseman lisäksi Aki Päivärinteen luomaa rauhoittavaa äänmaisemaa. Kuva: Granlund

Tulevaisuuden äänijärjestelmiltä tulisi vaatia enemmän ja niiden tulisi kyetä kommunikoimaan kokijan kanssa luonnollisemmalla tasolla, kuten luonto ja sen äänimaisema, samalla tasolla kommunikoiden ja kuunnellen. Meidän pitää pystyä tekijöinä haastamaan vallitsevat mallit ja pyrkiä parantamaan niitä yhdessä.

Äänen osalta tilanne on ainakin harvinaisen selvä, sillä parannettavaa julkisten tilojen äänikokemuksessa on valtavasti. Saavutettavat edut ovat kiistattomat. Kun esimerkiksi asiakas viihtyy tilassa hyvin, on todennäköisempää, että hän käyttää enemmän rahaa ostoksiinsa ja palaa samaan paikkaan uudestaan. Kun julkisen tilan viihtyvyyttä saadaan parannettua väkijoukkoa rauhoittavalla äänisuunnittelulla, järjestyshäiriöt vähenevät ja virkavalta voi keskittyä muihin tehtäviin.

Minkälaisia sisällöllisiä ja teknisiä ratkaisuja sitten kommunikoivat tilat vaativat? Kuvitellaan hetkeksi itsemme tulevaisuuteen ja sen rakennettuihin ympäristöihin.

Teknologian määrä ympäristössämme kasvaa uusien tietomalleihin pohjaavien järjestelmien sulautuessa osaksi arkipäiväämme, mutta miten hyödynnämme tietoa muuhunkin kuin energian säästämiseen tai tilan käytön optimoimiseen? Voiko tila edistää hyvinvointia ja tuottaa sitä kautta sille lisäarvoa?

Tutkimuksien mukaan nykyään niin yleiset monitilatoimistot eivät välttämättä edesauta työnteon tehokkuutta ja työntekijät väsyvät joko liian kovassa melussa tai sitten tilan akustiikka on tehty turhan vaimentavaksi, jolloin pienikin naapuri pöydältä kuuluva ääni muuttuu häiritseväksi hiljaisuuden reunustaessa sitä. Voisiko älykäs, monikanavainen ja vuodenaikoja mukaileva peittoääni auttaa ongelman ratkaisussa?

Miten tila kommunikoi henkeään? Miten rakennus kommunikoi? Äänen avulla voidaan luoda uusi kommunikaatiokanava, jossa vaikkapa sometykkäykset kuullaan tilassa äänellisinä hienovaraisina eleinä. Tällöin kuuloaistin hyvät puolet, eli kyky huomioida asioita ilman, että niihin erikseen keskittyy, valjastetaan käyttöön.

Voidaanko luoda uudenlainen kommunikatiivinen keinoluonto tilaan? Sellainen, joka kommunikoi tilan arvoja, tavoitteita, tavoitteisiiin saapumista, prosessia tai vaikka säätilaa monikanavaisesti luonnon upeasta monimuotoisuudesta mallia ottaen?

Voiko ääni ja sen ymmärrys luoda uudenlaisen tavan kohdata ja jakaa, olla yhdessä, kuunnellen? Miten voisimme promotoida tilaa joka kommunikoi myös äänellisesti asiakkaan kanssa samalla tasolla?

Mielestäni voi ja tässä on valtavan hieno mahdollisuus luoda uudenlaista rakentamisen ja kommunikaation kulttuuria.

Aki PäivärinneKirjoittaja Aki Päivärinne on ollut luomassa rauhoittavaa äänimaisemaa muun muassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lue lisää koivikon äänisimuloinnista nettisivuiltamme.

E-luvusta todelliseen kulutukseen

Teksti: Ulla Nykter, Granlund Consulting

Mika Vuolle toisti osuvasti ajatuksen E-lukulaskennan ja tavoite-energialaskennan erosta syyskuisessa Rakennusten energiaseminaarissa.

Vapaasti referoiden: E-lukulaskenta on E-lukusuunnittelua ja energian tavoitekulutuslaskenta on energiasuunnittelua. Tämä totuus unohtuu varsin usein keskustelussa, jota rakentamisen energia-asioiden ympärillä käydään.

mika-vuolle
Mika Vuolle Rakennusten Energiaseminaarissa 20.9.2016. Kuva: http://www.finvac.org

E-lukulaskennan ja todellisen (mittaroidun) kulutuksen välillä on tehty erinäisiä vertailuja rakennusten energiatehokkuuslainsäädäntöä ja määräyksiä valmisteltaessa sekä myös jälkikäteen. Näistä voi lukea lisää mm. Ruusala 2015: Koulujen ja päiväkotien laskennallinen ja toteutunut energiankulutus ja Lukkonen 2014: Energiatodistuksen käyttö pientalojen energiatehokkuuden vertailussa: Case Vuores.

Vertailuista on tehty johtopäätöksiä, joiden mukaan erot E-lukulaskennan ja mittaroidun kulutuksen välillä johtuvat käytönaikaisista eroista sekä talotekniikan käytön osalta että rakennuksessa tapahtuvista toiminnoista.

Mikäli näin on, E-luku on täyttänyt tehtävänsä eri rakennusten välisenä vertailulukuna, minimoiden juuri ne rakennuksen käytöstä johtuvat erot energiankulutuksessa.

E-luvun perimmäinen tarkoitushan on vertailla rakennuksia toisiinsa, ei itseensä.

En silti väitä, etteikö laskennassa olisi kehitettävää ja osa lähtöarvoista ja laskentasäännöistä voi kaivata tarkennuksia tulevaisuudessa.

Rakennushankkeessa tehtävät päätökset tulisi kuitenkin perustaa energian tavoitekulutuslaskentaan.

Tavoitekulutuslaskennassa rakennus ja sen toiminnot pyritään kuvaamaan niin tarkkaan, kuin se vain kulloisessakin hankevaiheessa on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. On syytä myös muistaa, että rakennus rakennetaan kymmeniksi, joskus jopa sadoiksi vuosiksi. Siellä tapahtuva toiminta tulee varmasti muuttumaan rakennuksen valmistumisajankohdan jälkeen vielä monta kertaa. Näin ollen tarkastelujen lähtökohta tulee valita oikein ratkaisun käyttöikään nähden.

e-luku

Otetaanpa esimerkki. Yllä olevassa kuvaajassa on esitetty toimistorakennuksen E-lukulaskentaan perustuva energiankulutus ilman energiakertoimia, tavoitekulutuslaskelmaan perustuva kulutus sekä mittareista luettu kulutus. Kyseessä on tyypillinen toimistorakennus, jossa on hyvin vähän pääkäyttötarkoituksesta poikkeavia tiloja. Mitattu lämmitysenergiankulutus on 22 % suurempi kuin E-lukulaskennan tulos.

Esimerkkitapauksessa E-lukulaskenta näyttäisi ennustavan sähkönkulutusta varsin hyvin. Todellisuudessa tarkempi tarkastelu osoittaa, että sähkökuormat ovat jakautuneet rakennukseen niin, että laskenta johtaa sekä lämmityksen että jäähdytyksen liian alhaiseen arvioon. Mitatussa kulutuksessa kun on mukana mm. ulkovalaistuksen kulutus, jota E-lukulaskenta ei huomioi. Pelkkään E-lukulaskentaan pohjautuvat kannattavuuslaskelmat voivat siis johtaa väärin mitoitettuihin investointeihin.

ulla-nykter-nelio
Kirjoittaja Ulla Nykter työskentelee Granlund Consultingilla.

Kun rakennus on valmistunut ja käyttöönotettu, voidaan tavoitekulutuslaskennan tuloksia verrata mittaroituun kulutukseen, kuten yllä olevassa kuvassa on esitetty.

Vertailun avulla voidaan analysoida rakennuksen toimintaa tarkemmin – miten paljon mahdollisesta erosta johtuu rakennuksessa tapahtuvasta toiminnasta ja kuinka paljon esimerkiksi talotekniikan väärästä käytöstä.

Näin opitaan käyttämään rakennusta ja sen järjestelmiä oikein ja varsinaista toimintaa parhaiten palvellen, heti ensimmäisistä vuosista alkaen. Samalla luodaan pala kerrallaan pohjaa järjestelmälliselle ja tavoitteelliselle energiajohtamiselle sekä yksittäisen rakennuksen että koko rakennuskannan osalta.

 

 

Askelmerkkejä erinomaisen asiakaskokemuksen luomiseen

Kirjoittaja: Toimialajohtaja Ville Reinikainen, Energia, Granlund Consulting

Alkuvuodesta julkaisemassamme Granlund 2020 -strategiassa linjasimme yhdeksi yrityksemme neljästä arvosta ”Erinomainen asiakaskokemus ja asiakashyöty”. Uskaltaisin väittää, että aika monessa tilanteessa onnistummekin tässä hyvin – tätä olettamusta tukevat myös asiakastyytyväisyyskyselyistä saamamme erinomaiset arvosanat. Hyvä näin, mutta riittääkö tämä meille? Ja ennen kaikkea, riittääkö nykyinen tapamme toimia vastaamaan nopeasti kehittyvän, verkottuvan ja erityisesti digitalisaation muokkaaman maailman haasteisiin?

Mitkä ovat niitä asioita, joilla me palveluntuottajana ja projektien toimittajana pystymme parhaiten varmistamaan erinomaisen asiakaskokemuksen ja asiakashyödyn muodostumisen nyt ja myös tulevaisuudessa?

Uusia ja entistä parempia ratkaisuja tarjoavan insinööriosaamisen arvostus asiakaskunnassamme ei varmasti tule tulevaisuudessakaan vähenemään, pikemminkin se kasvaa. Myös lupauksissa, aikataulussa ja budjetissa pysyminen lienevät jatkossakin keskeisiä tekijöitä positiivisten kokemusten muodostumisessa asiakaskunnassamme.

Peruslähtökohtia pidemmälle

Näkisin, että nämä eivät kuitenkaan ole ainoita asioita, joilla tulevaisuudessa toistuvasti ylitetään asiakkaan odotukset ja luodaan erinomaisia asiakaskokemuksia. Edellä mainitut ovat enemmänkin peruslähtökohtia, joista ei tingitä. Toisaalta mitään hokkuspokkustemppujakaan näiden päälle ei varmasti tarvita, vaan keskeistä on, miten alan paras osaaminen saadaan tarjoiltua asiakkaan hyödyksi niin, että se parhaiten tukee asiakkaan liiketoiminnan kehittymistä tai muita tavoitteita.

9384_web

Tähän tavoitteeseen päästäkseen tulee asiaa katsoa kokonaisuutena ja pohtia mm. miten asiakas kohdataan niin fyysisesti kuin virtuaalisesti – eli miten palvelupolku rakennetaan.

Toisaalta kunnollista palvelupolkua ei saa rakennettua ilman jämäkkää johtamista sekä oikeita työkaluja ja mittareita. Itse palveluidenkin pitäisi olla paketoituna helposti ostettavaan muotoon ja tärkeää on myös palautteen kerääminen, sen pohjalta toiminnan kehittäminen sekä laadukkaan asiakashoidonkulttuurin rakentaminen organisaatiossa.

Näitä kaikkia asioita ja montaa muutakin meillä kehitetään entisestään, mutta tässä kohtaa haluaisin nostaa erityisesti esiin asiakastyötä tekevien ihmisten vahvuusalueita, jotka olisi hyvä pitää mielessä matkalla kohti erinomaisen asiakaskokemuksen luomista.

Viime kädessä, myös tulevaisuudessa, laadukas asiakaskokemus tulee rakentumaan ihmisten välisen kanssakäymisen ympärille.

Ihan ensimmäisenä asiana on tietenkin luottamuksen rakentaminen, joka on asiakastyöskentelyn peruslähtökohta ja yläkäsite kaikille edellä ja alla kuvatuille asiakastyöskentelyn osatekijöille. Luottamuksen rakentaminen ei ole yksittäinen projekti, joka alkaa ja loppuu. Kyseessä on jatkuva prosessi, jossa luottamus ansaitaan pitkäjänteisellä ja laadukkaalla toiminnalla aina uudelleen.

Asiakkaan liiketoiminnan tuntemus. Heti luottamuksesta seuraavana tulee asiakkaan liiketoiminnan tuntemus. Jos et tunne asiakastasi, tulet helposti tarjonneeksi ratkaisuja, jotka eivät tue asiakkaan onnistumista omassa työssään. Ja jos tavoitteena on asiakkaan odotusten ylittäminen, pitää tarjota ratkaisuja, jotka aidosti tukevat asiakkaan liiketoimintaa.

Toimialan tuntemus. Ilman vankkaa toimialatuntemusta voi asiakastarpeen tunnistaminen muodostua haastavaksi ja toisaalta on tärkeää tuntea toimialan kehitystrendit ja esimerkiksi uudet innovaatiot, jotta pystyt tarjoamaan asiakkaalle tuoreita ratkaisuja vanhentuvien sijaan.

Yrityksen palvelutarjooman tuntemus. Asiakastyötä tekevän henkilön pitää tuntea edustamansa yrityksen koko palvelutarjooma ja pitää olla kyvykkyyttä myös kommunikoida se ymmärrettävällä tavalla asiakkaalle oikeassa tilanteessa. Asiakasta tuskin kiinnostaa, mikä on edustamasi yrityksen sisäinen organisaatio, vaikka se monesti tärkeältä asialta saattaisi tuntua. Keskittymällä vain oman organisaatio-osan palveluihin, rajaat omaa kyvykkyyttäsi palvella asiakasta laaja-alaisesti ja ylläpidät siiloutumista.

granlundpulse-1120

Täysin tinkimätön ja väsymätön asenne asiakkaan odotusten ylittämiseen. Ei riitä, että teen tämän hyvin. Aina pitää miettiä, miten voisin ennakoida tulevien tilanteiden ratkaisemista tai miten samalla työllä voisi saada vielä enemmän aikaan.

Pitää heittäytyä asiakkaan housuihin ja miettiä, mikä olisi tässä tilanteessa minulle asiakkaana kaikkein hyödyllisintä?

Miten yritykseni muut asiakkaalle tuottamat palvelut tai asiakkaan yhteistyöverkoston tuottamat palvelut saataisiin paremmin tukemaan asiakkaan tavoitteita kokonaisuutena? Tähän pitää suhtautua intohimoisesti, jos tavoitteena on erinomainen asiakaskokemus. Muussa tapauksessa tulee tuotettua hyvää perustasoa, joka sekin luonnollisesti on ihan ok.

Verkostoituminen. Olet lähtökohtaisesti asiakkaalla töissä ja ratkaiset siis asiakkaan haasteita. Asiakkaan haasteet eivät rajaudu edustamasi yrityksen tuottamiin palveluihin, mistä syystä verkostot pitää olla kunnossa. Asiakas useimmiten arvostaa, kun pystyt tarjoamaan verkostostasi luotettavan kumppanin ratkaisemaan haasteen, johon omalla yritykselläsi ei löydy osaamista. Sinun on myös varmistettava, että verkostosi tuottaa vähintään samaa laatua kuin oma yrityksesi. Pelkkä liidien vinkkailu ei riitä, sinun pitää auttaa kumppaniasia onnistumaan tehtävässään. On siis oltava kykyä johtaa omaa kumppaniverkostoa. Näin siksi, että sinä olet vastuussa asiakaskokemuksesta.  Lisäksi tarpeen mukaan on pystyttävä toimimaan näin myös kilpailijoiden kanssa, esimerkiksi resurssipulan tai osaamisvajeen yllättäessä oman organisaatiosi.

Ville_Reinikainen
Ville Reinikainen kehittää Granlundin KAM-työskentelyä.

Intohimo asiakastyöhön. Asiakastyöskentely on työtä ihmiseltä ihmiselle. Ihmiset
tyypillisesti arvostavat sitä, että heidät otetaan huomioon ja heistä pidetään huolta (poikkeuksiakin varmasti löytyy J). Tämä pätee myös asiakastyöskentelyyn, asiakastyötä tekevän intohimona pitäisi olla asiakkaan huomioonottaminen ja asiakkaasta huolehtiminen.

 

Tässä ensimmäisiä steppejä, joilla voi aloittaa omaa henkilökohtaista matkaa kohti erinomaisen asiakaskokemusten tuottamista.

Yhdistystoiminta edistää tehokkaasti konesaliyhteistyötä

Jari_Innanen
Kirjoittaja Jari Innanen on Granlundin uuden Konesali-osaston johtaja.

Olen ollut mukana Finnish Data Center Forum Ry:n puheenjohtajana rakentamassa Suomeen konesaliammattilaisten verkostoa nyt noin kaksi vuotta.

Ajatus yhdistyksen perustamisesta tuntui ensi alkuun vaikealta ja hiukan vastenmieliseltä. Omia kokemuksia aktiivisesta yhdistystoiminnasta ei juuri ole ja käsityksenikin oli, että Suomessa yhdistyksiä on ihan liikaa ja jokaista ajatusta sekä aatetta varten ei yhdistystä tulisi perustaa. Toisaalta Suomessa yhdistyksen perustaminen on verraten helppoa ja tarjoaa hyvän tavan luoda yritysten ja henkilöiden välinen verkosto sekä mahdollisuudet esimerkiksi kerätä rahaa tarkoituksiin, jotka palvelevat koko toimialan etua.

Hukkalämmöllä maailmalle

SFS:lle tarjottiin mahdollisuutta osallistua konesalien hukkalämmönhyödyntämiseen liittyvän standardin laatimiseen, mutta rahoitusta tähän standardityöhön ei ollut.

Hukkalämmön hyötykäyttö voi Suomen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta olla ratkaiseva tekijä lähitulevaisuudessa, kun yritykset valitsevat konesalien sijoitusmaita.

FDCF syntyi, kun yhdeksän konesalialalla toimivaa yritystä perusti yhdistyksen ja sai turvatuksi standardin kehittämiseen tarvittavan rahoituksen ensimmäiseksi vuodeksi. Suomen edustaja saatiin mukaan standardiprojektiin ja koko standardin kirjoitus myöhemmin tehtiin Suomen toimesta (Energy reuse factor).

Yhdistystä ei kuitenkaan kannattanut perustaa vain tätä tarkoitusta varten ja siksi sille määriteltiin myös seuraava tehtävät:

  • Luoda konesaliammattilaisten verkosto
  • Järjestää jäsenille sekä alalle yleensä tapahtumia ja koulutusta
  • Aktivoida yrityksiä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön alan muiden yritysten kanssa
  • Kehittää alaa Suomessa siten, että kilpailukykymme on kansainvälisesti erinomainen
  • Toimia linkkinä, kun kansainväliset toimijat etsivät kumppaneita ja palveluja tarjoavia yrityksiä Suomesta
  • Edunvalvonta (ja lobbaus)

Hukkalämmön hyötykäytöstä voit lukea lisää aiemmasta blogitekstistäni.

datacenter-netti

Suomessa osataan tehdä yhteistyötä ja sitä myös arvostetaan

Hyvin nopeasti huomattiin, että tällaiselle yhdistykselle oli selkeä tarve. Nyt yhdistyksellä on yli 40 kannatusjäsenyritystä sekä lähes 150 henkilöjäsentä. Yhdistys on kasvanut pääosin siten, että jäsenet ovat suositelleet kumppaneilleen yhdistykseen liittymistä ja kasvu on toteutunut ilman markkinointia.

Yhdistyksen toiminta on aktiivista ja FDCF järjestää muun muassa seminaareja sekä osallistuu ja avustaa oppilaitoksia konesalisektorin koulutusohjelmissa, toimii aktiivisena osapuolena standartoimistyössä, tarjoaa kattavan verkoston ja kontaktipinnan alan eri yrityksiin, on antanut myös esimerkiksi lausuntoja konesalien verotuskysymyksiin.

Verkostoituminen ja kansainvälistyminen saa liikkeelle

Hiljattain luin Helsingin Sanomista, että Suomessa on 135 000 yhdistystä, joissa 40 000:ssa ei ollut aktiivista toimintaa vuoden 1995 jälkeen. Joskus voi olla vaikea tunnistaa ja tunnustaa tilanne, jossa parempi olisi laittaa lappu luukulle ja keskittyä muihin asioihin.

FDCF:n osalta tilanne näyttää onneksi päinvastaiselta ja viitteitä olisi siitä, että tässä tapauksessa yhdistystä pitää viedä oman toimen ohella tehtävästä harrastetoiminnasta ammattimaisemmin johdetuksi toiminnaksi. Tämä mahdollistaisi paremmin muun muassa kansainvälisien kontaktien ja rajapintojen välisen kanssakäymisen sekä edunvalvonta ja lobbaustehtävät.

Konesalisektorille investoidaan Euroopassa lähivuosien aikana kymmeniä miljardeja ja Suomella on mahdollisuus olla mukana toteuttamassa projekteja ja palveluja tähän liiketoimintaan.

fcdfSuomessa konesaliammattilaiset haluavat verkostoitua ja ala kehittyy vauhdilla, joten jatkuvasti on myös uutta tietoa jaettavana. Alan salamyhkäisyydestä (kohdekohtaiset vaitiolositoumukset) huolimatta toimialalla mukana olevat tahot jakavat tietoa ja kokemuksia, jotta yritykset voivat oppia toistensa virheistä ja kehittää toimintaa.

Granlundin Mission Critical mukana alan kehityksessä

Syyskuussa Granlundille perustettiin Mission Critical -osasto, jonka yhtenä perustehtävänä on konesalien suunnittelu- sekä konsultointitehtävät. Granlundin näkökulmasta on erinomaista, että Suomeen on syntynyt organisaatio, joka edistää alaa Suomessa yleisesti ja lisää Suomen kilpailukykyä. Olemmekin olleet mukana kannatusjäsenenä FDCF:ssä yhdistyksen alusta alkaen. On yhteinen etu, että alalla toimivat tahot ovat ammattilaisia ja ajan tasalla alan kansainvälisestä kehityksestä.

Lisätietoja yhdistyksestä löytyy nettisivuilta ja yhdistyksen uudesta esitteestä.

Nuoret suunnanmuuttajina

Teksti: Ella Rautio

Nuoret ovat enemmän ja enemmän tietoisia siitä, että ilmastonmuutos ei ole keksitty juttu ja että sen vaikutukset alkavat jo näkyä ympäristössämme. Koulussa on jos ala-asteelta lähtien puhuttu kierrätyksestä ja energiansäästöstä ja yläasteella ilmastonmuutoksesta, mutta vasta viime vuosina olen nähnyt nuorten muuttavan elämäntapojaan ekologisempaan suuntaan. Muutos voi johtua varttumisesta ja viisastumisesta, mutta myös sosiaalisella medialla on ollut osansa muutokseen. Nuoret ihannoivat enemmissä määrin kestävän kehityksen mukaisesti eläviä ihmisiä ja tutustuvat erilaisiin elämäntapavaihtoehtoihin internetissä.

shutterstock_305140589

Päätin tehdä kyselyn nuorille blogikirjoitukseni aiheesta, jotta saisin tietää enemmän heidän mielipiteistään ja kuulla erilaisia näkökantoja asiaan liittyen. Halusin ottaa selvitykseen mukaan sellaisia nuoria, joilla olisi jonkinlainen käsitys Granlundin toimialasta ja näkemyksiä ympäristöön ja kiinteistöihin liittyen.Otin yhteyttä Helsingin Evankelisen Opisto HEO:n, arkkitehtuurilinjaan. Sain mahdollisuuden järjestää kyselyn, johon vastasi kahdeksan opiskelijaa.

Vastuullisuus on käsite, joka nousee esiin eri medioissa. Se on erittäin tärkeä käsite, mutta laajuutensa takia joskus hankala hahmottaa.

Vastuullisuutta on toimia mahdollisimman kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla, mutta myös toimia eettisesti ja pyrkiä jatkuvaan kehitykseen. Arkkitehtuurinuoret pitivät vastuullisuutta tärkeänä ja tiesivät käsitteen olevan laaja. Monet nuoret ovat esimerkiksi vaihtaneet ruokailutottumuksiaan enemmän kasvisruokapainotteiseksi tai täysin vegaaniseksi. Tämä muutos ekologisempaan syömiseen vähentää kasvihuonepäästöjä runsaasti. Itsekin olen alkanut miettimään syömisiäni enemmän ja vähentänyt etenkin lihatuotteiden kulutusta runsaasti.

Osa kyselyyni vastanneista nuorista kertoi käyttävänsä julkisia kulkuvälineitä tai pyöräilevänsä paljon, jottei autoa tulisi käytettyä liikaa. Lyhyet välimatkat he taittavat kävellen. Kierrättäminen nousi esiin monen vastauksissa. Kierrätys on erittäin tärkeää, jotta jätteitä voidaan hyötykäyttää.

Energiatehokkuus tarkoittaa vähemmän rasitusta ympäristölle ja luonnolle. Se on energian tehokasta käyttöä ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaalla tavalla.

Kyselyyni vastanneet tulevaisuuden arkkitehdit aikovat tulevaisuudessa kiinnittää huomiota asiaan töitä tehdessään, jotta kaikki kiinteistöt saavuttaisivat hyvän energiatehokkuuden tason.

Tällä hetkellä suurien muutosten tekeminen ei ole heille ajankohtaista, ja energiatehokkuuteen pyritään pienillä muutoksilla, kuten energiansäästölampuilla.

Kysyin nuorilta myös heidän suhtautumistaan uusiutuvaan energiaan. Pitäisikö sitä lisätä ja minkälaista uusiutuvaa energiaa pitäisi suosia? Kaikki kannattivat uusiutuvaa energiaa. Eniten haluttiin lisätä aurinko- ja tuulienergian käyttöä. Yksi opiskelija ehdotti, että esimerkiksi julkinen liikenne voisi kulkea uusiutuvalla energialla.

ella_rautio_20160520

Sosiaalisella medialla on ollut suuri vaikutus nuorten ja vanhempienkin ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen.  Somesta löytyy paljon aktivisteja, jotka toiminnallaan lisäävät tietoisuutta ympäristöstä. Osa lähestyy asiaa positiivisuuden kautta, toiset taas jyrkemmin. Onnistuneiden kampanjoiden tai sometempausten johdosta tietoisuus ekologisista valinnoista ja planeettamme huonovointisuudesta leviää erittäin nopeasti.

On hienoa nähdä, miten asenteet ja tottumukset ovat muuttuneet lähivuosina. Toivottavasti samanlainen kehitys jatkuu ja voimme yhdessä vähentää ympäristölle haitallisia asioita.

Kirjoittaja on Granlund Consultingin harjoittelija.

Palaute muuttaa maailmaa

Neljään Granlund-vuoteeni on mahtunut monenmoista oppia. Opit ovat herättäneet keskustelua, saaneet miettimään asioita ja tekemään asioita toisin. Oppien iso teema on *palaute*.

 

 

Palaute

Katselin ihastellen jokin aika sitten, kun ohjelmistokehityksessä tiimissäni syntyi hieno pöhinä. Ei sitä paremmallakaan sanalla oikein voi kuvata, kun porukassa innostuneesti puhutaan asioista, ratkotaan juttuja reippaasti ja rakentamamme ohjelmisto menee eteenpäin harppauksin. Erityislaatuinen pöhinä syntyi siitä, että sovelluksen käyttäjä käytti muutaman tunnin aikaansa tullakseen istumaan kanssamme ja näyttämään, mitä rakentamallamme sovelluksella arkipäivässä tehdään.

Käyttäjämme ei aina sanonut jonkin asian olevan haastava, mutta ryhmä nämä asiat kyllä huomasi. Sekä sanallinen että sanaton palaute muuttuivat empatian kautta toiminnaksi. Lyhyellä aikavälillä hyvällä ymmärryksellä saimme aikaan monta muutosta.

Toisinaan palautteen saaminen on meille vaikeaa. Muistan lähes neljän vuoden takaa tilanteen, jossa käyttäjämme soitti meille torstai-iltapäivällä kertoakseen, että oli kokeillut tehdä ohjelmistollamme hoidettavaa tehtävää maanantaista lähtien kerran päivässä, siinä onnistumatta. Ohjelmistossamme oli vikaa.

Kerromme palautetta usein vikatilanteissa vain, jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Käyttäjämme oli kuitenkin kovin yllättynyt siitä, että vika ei ollut kadonnut alkuviikon aikana, ja kertoi että aina aikaisemmin viankorjaus oli tapahtunut asiasta puhumatta. Tietyntyyppisten ongelmien kanssa ohjelmistokehitys voikin toimia näin, kun näkyvistä virheilmoituksista kerätään tietoa automaattisesti.

On siis palautetta, joka pitää aktiivisesti kertoa sekä palautetta, joka kerätään automaattisesti. Usein on parempi, että palaute annetaan ääneen, ihmisen ääni vahvistaa sanotun ja lisää ymmärrystä.

Maailma on muuttunut siten, että jokainen meistä käyttää ohjelmistoja jatkuvasti. Joskus ne eivät toimi, ja olemme turtuneet siihen. Jäämme odottamaan, että joku muu huomaa, joku muu on aktiivinen ja kertoo. Kerromme palautetta vikatilanteista, vain jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu. Ohjelmistokehitysporukoissa tehdään aina kovasti töitä sen eteen, että opittaisiin ratkomaan asioita paremmin.

Me ajattelemme ohjelmistoja ratkaisuina ongelmiin. Usein ongelma on se, että halutaan tehdä sitä arkipäivän suunnittelu- ja ylläpitotyötä rakennuksille tehokkaammin, vähemmän tekijöitä kuormittaen. Jos ongelma ei ratkea, ei ohjelmisto toimi. Ja me haluamme sen toimivan, haluamme olla avuksi. Haluamme rakentaa hyvää yhdessä, ja rakennammekin. Tahto muuttuu toiminnaksi palautteen kautta.

Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Paras tapa antaa palautetta on usein jutustelu kahvikupposen äärellä tai käytävän nurkissa ohikulkiessa. Hyvä tapa antaa palautetta on myös laittaa omista pohdinnoista rohkeasti viestiä. Kohtaloonsa tyytyminen ja hiljaisuus ovat niitä huonoimpia tapoja, asian tärkeyttä kun usein mitataan myös sitä kautta, kuinka moni asiasta puhuu.

Kun itse olen testaajana omassa porukassani erikoistunut palautteen antamiseen sekä sen tulkitsemiseen toimenpiteiksi, muistelen yhtä erityisen hienoa kokemusta Granlundilta.

Maaret Pyhajarvi_kasitelty
Kirjoittaja Maaret Pyhäjärvi kuuntelee käyttäjiä ja parantaa maailmaa Granlundin ohjelmistokehityksessä.

Istuimme porukalla huoneessa ryhmäohjelmoimassa. Otimme kukin vuoroja yhdellä tietokoneella, toteuttaen muutoksia ohjelmistoon. Ne, jotka eivät olleet koneella, kertoivat mitä tehdään ja jokainen antoi palautetta toisten ehdotuksista saman tien. Mieleenpainuva oli se hetki, kun puolesta lauseesta löytyi ajatus, jonka korjaamalla teimme asiat oikein – heti. Nopea palaute on tehokasta palautetta.
Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Palaute muuttaa maailmaa. Ja maailmaa on aina hyvä kehittää parempaan suuntaan, monissa mittakaavoissa.