Yhdistystoiminta edistää tehokkaasti konesaliyhteistyötä

Jari_Innanen
Kirjoittaja Jari Innanen on Granlundin uuden Konesali-osaston johtaja.

Olen ollut mukana Finnish Data Center Forum Ry:n puheenjohtajana rakentamassa Suomeen konesaliammattilaisten verkostoa nyt noin kaksi vuotta.

Ajatus yhdistyksen perustamisesta tuntui ensi alkuun vaikealta ja hiukan vastenmieliseltä. Omia kokemuksia aktiivisesta yhdistystoiminnasta ei juuri ole ja käsityksenikin oli, että Suomessa yhdistyksiä on ihan liikaa ja jokaista ajatusta sekä aatetta varten ei yhdistystä tulisi perustaa. Toisaalta Suomessa yhdistyksen perustaminen on verraten helppoa ja tarjoaa hyvän tavan luoda yritysten ja henkilöiden välinen verkosto sekä mahdollisuudet esimerkiksi kerätä rahaa tarkoituksiin, jotka palvelevat koko toimialan etua.

Hukkalämmöllä maailmalle

SFS:lle tarjottiin mahdollisuutta osallistua konesalien hukkalämmönhyödyntämiseen liittyvän standardin laatimiseen, mutta rahoitusta tähän standardityöhön ei ollut.

Hukkalämmön hyötykäyttö voi Suomen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta olla ratkaiseva tekijä lähitulevaisuudessa, kun yritykset valitsevat konesalien sijoitusmaita.

FDCF syntyi, kun yhdeksän konesalialalla toimivaa yritystä perusti yhdistyksen ja sai turvatuksi standardin kehittämiseen tarvittavan rahoituksen ensimmäiseksi vuodeksi. Suomen edustaja saatiin mukaan standardiprojektiin ja koko standardin kirjoitus myöhemmin tehtiin Suomen toimesta (Energy reuse factor).

Yhdistystä ei kuitenkaan kannattanut perustaa vain tätä tarkoitusta varten ja siksi sille määriteltiin myös seuraava tehtävät:

  • Luoda konesaliammattilaisten verkosto
  • Järjestää jäsenille sekä alalle yleensä tapahtumia ja koulutusta
  • Aktivoida yrityksiä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön alan muiden yritysten kanssa
  • Kehittää alaa Suomessa siten, että kilpailukykymme on kansainvälisesti erinomainen
  • Toimia linkkinä, kun kansainväliset toimijat etsivät kumppaneita ja palveluja tarjoavia yrityksiä Suomesta
  • Edunvalvonta (ja lobbaus)

Hukkalämmön hyötykäytöstä voit lukea lisää aiemmasta blogitekstistäni.

datacenter-netti

Suomessa osataan tehdä yhteistyötä ja sitä myös arvostetaan

Hyvin nopeasti huomattiin, että tällaiselle yhdistykselle oli selkeä tarve. Nyt yhdistyksellä on yli 40 kannatusjäsenyritystä sekä lähes 150 henkilöjäsentä. Yhdistys on kasvanut pääosin siten, että jäsenet ovat suositelleet kumppaneilleen yhdistykseen liittymistä ja kasvu on toteutunut ilman markkinointia.

Yhdistyksen toiminta on aktiivista ja FDCF järjestää muun muassa seminaareja sekä osallistuu ja avustaa oppilaitoksia konesalisektorin koulutusohjelmissa, toimii aktiivisena osapuolena standartoimistyössä, tarjoaa kattavan verkoston ja kontaktipinnan alan eri yrityksiin, on antanut myös esimerkiksi lausuntoja konesalien verotuskysymyksiin.

Verkostoituminen ja kansainvälistyminen saa liikkeelle

Hiljattain luin Helsingin Sanomista, että Suomessa on 135 000 yhdistystä, joissa 40 000:ssa ei ollut aktiivista toimintaa vuoden 1995 jälkeen. Joskus voi olla vaikea tunnistaa ja tunnustaa tilanne, jossa parempi olisi laittaa lappu luukulle ja keskittyä muihin asioihin.

FDCF:n osalta tilanne näyttää onneksi päinvastaiselta ja viitteitä olisi siitä, että tässä tapauksessa yhdistystä pitää viedä oman toimen ohella tehtävästä harrastetoiminnasta ammattimaisemmin johdetuksi toiminnaksi. Tämä mahdollistaisi paremmin muun muassa kansainvälisien kontaktien ja rajapintojen välisen kanssakäymisen sekä edunvalvonta ja lobbaustehtävät.

Konesalisektorille investoidaan Euroopassa lähivuosien aikana kymmeniä miljardeja ja Suomella on mahdollisuus olla mukana toteuttamassa projekteja ja palveluja tähän liiketoimintaan.

fcdfSuomessa konesaliammattilaiset haluavat verkostoitua ja ala kehittyy vauhdilla, joten jatkuvasti on myös uutta tietoa jaettavana. Alan salamyhkäisyydestä (kohdekohtaiset vaitiolositoumukset) huolimatta toimialalla mukana olevat tahot jakavat tietoa ja kokemuksia, jotta yritykset voivat oppia toistensa virheistä ja kehittää toimintaa.

Granlundin Mission Critical mukana alan kehityksessä

Syyskuussa Granlundille perustettiin Mission Critical -osasto, jonka yhtenä perustehtävänä on konesalien suunnittelu- sekä konsultointitehtävät. Granlundin näkökulmasta on erinomaista, että Suomeen on syntynyt organisaatio, joka edistää alaa Suomessa yleisesti ja lisää Suomen kilpailukykyä. Olemmekin olleet mukana kannatusjäsenenä FDCF:ssä yhdistyksen alusta alkaen. On yhteinen etu, että alalla toimivat tahot ovat ammattilaisia ja ajan tasalla alan kansainvälisestä kehityksestä.

Lisätietoja yhdistyksestä löytyy nettisivuilta ja yhdistyksen uudesta esitteestä.

Digitalisaatio muuttaa myös tapoja tehdä

Granlundin strategia vuosille 2016-2020 saatiin valmiiksi hiljattain. Olin mukana strategiatyössä, jonka yhteydessä mietittiin muutosvoimia sekä trendejä, mihin maailma – ja erityisesti Suomi – on menossa.

konesalit_banneri

Digitalisaatiosta puhutaan paljon ja siinä nähdään huimasti potentiaalia liiketoiminnan kehittämisessä. Strategiatyössämme aihetta ei vielä suuresti päästy pöyhimään ja viemään käytäntöön, mutta asia jäi itselleni alitajuntaan pyörimään. Olen pohtinut, mitä tuo digitalisaatio omassa liiketoiminnassani tarkoittaa ja miten se näkyy toiminnan kehittämisessä tulevina vuosina?

Hiljattain yhden seminaarin jälkilöylyissä oivalsin viimein myös sen, että digitalisaatiossa ei todellakaan aina ole  kysymys uusista ohjelmista tai sovelluksista, vaan pikemminkin toimintatapojen muutoksesta. Koska Granlund on myös ohjelmistotalo, sitä tuleekin helposti  ajatelleeksi asioita vain ohjelmistojen kehittämisen näkökulmasta.

Digitalisaatio on mahdollistanut, ja tulee mahdollistamaan, valtavasti uusia toimintatapoja ja innovaatioita, mutta asioiden siirtyminen digitaaliseksi ei suinkaan automaattisesti tuo paljoakaan uutta, mikäli toimintatavat eivät muutu.

Digitaalisuus onkin työväline, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää parempaan, tuottavampaan ja viisaampaan suuntaan – ja juuri tämä muutos tulee olemaan dramaattinen!

Tarkemmin asiaa pohdittuani, ei omasta työstäni tule mieleen juuri mitään kokonaisuutta, jossa digitalisaatio ei tarjoaisi uusia parempia toimintatapoja tai liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä muutoksista muutamia:

Tapa tehdä duunia kehittyy 

Avotoimisto (jollainen meilläkin nykyisin on) oli jo hieno juttu – ja olen  kuullut siitä pelkästään positiivista palautetta. Digitalisaation mahdollistamana  voidaan kuitenkin kehittää tekemistä vielä viihtyisämpään suuntaan – ja samalla tehostaa tilankäyttöä. Vaihtoehtoja on paljon, kuten monitilaympäristöt. Virtuaalisen työympäristön voi jo nykyisillä mahdollisuuksilla pistää pystyyn vaikka koko tiimin voimin – silloinkin, kun kaikki ovat omilla kesämökeillään.

Kansainvälistyminen osaksi kaikkea

Digitalisaation myötä maiden rajat katoavat ja markkinat muuttuvat globaaleiksi.

Koulutus ei vaadi tiloja

Iso osa koulutuksesta voidaan järjestää virtuaalisesti ja se mahdollistaa useampia koulutuksia, jotka eivät ole sidottuja paikkaan tai välttämättä tiettyyn kellonaikaankaan. Lisäksi kansainvälisiin koulutuksiin osallistuminen on aikaisempaa helpommin toteutettavissa.

Työterveyslääkäri virtuaalimaailmassa

Ajanhan voi jo varata netistä, mutta en jaksa uskoa, että tulevaisuudessa jokaisen vaivan vuoksi tarvitsee enää mennä fyysisesti paikan päälle tavatakseen tohtorin. Ehkä jo viiden vuoden päästä pikkuvaivat hoituvat virtuaalisesti, aika näyttää.

Digitaalisuus ei korvaa aitoa vuorovaikutusta

Digitalisaatioinnokkuudessa ei kuitenkaan koskaan voi unohtaa ihmisten kohtaamisen tärkeyttä ja sosiaalista kanssakäymistä kasvotusten. Sen merkitys tiimityötä tekevässä asiantuntijaorganisaatiossa on ensiarvoisen tärkeä, eikä tämä muutu tulevaisuudessakaan.

Jari_Innanen
Jari Innanen työskentelee datacenter-projektien parissa.

Tiedonhallinnan tarve kasvaa

Digitalisaatio kasvattaa myös valtavasti tarvetta prosessoida tietoa ja lisää vaatimuksia kasvavalle tallennustilalle. Erään arvion mukaan kaikki maailman digitaalisena oleva tieto tulee kaksinkertaistumaan kolmessa vuodessa.

Tiedon prosessointi- ja tallennustehtaita tarvitaan siis valtavasti lisää, mikä lisää oman työni vetovoimaaa, sillä konesalien rakentamisen suunnittelussa ja konsultoinnissa on jatkossakin edessä mielenkiintoisia haasteita.

Kirjoittaja Jari Innanen toimii Granlundin konesalipalvelujen suunnittelujohtajana. Seuraa Jaria Twitterissä.

 

Konesalien hurja energiankulutus talteen

Source: McKinsey Report. Revolutionising DataCenter Efficiency
Source: McKinsey&Company Report. Revolutionising DataCenter Efficiency.

Vaikka tietokoneet kehittyvät hurjaa vauhtia, ei tekniikka pysy mukana datan käsittelyn ja säilytyksen vaatimassa kasvuvauhdissa. Konesalien energiankulutuksen trendi on edelleen jyrkästi kasvava ja esimerkiksi McKinseyn tekemien tutkimusten mukaan konesalien energiankulutus tulee kaksinkertaistumaan vuodesta 2015 vuoteen 2020. Eennusteen mukaan vuonna 2020 konesalien energiankulutus vastaa noin seitsemää prosenttia maailman koko sähköenergiankulutuksesta.

Satojen miljoonien eurojen rakennusprojekteja

Rakentamissektorilla konesalien määrän kasvu tarjoaa paljon työtä rakentamiseen liittyen. Yleensä isoimpien konesalikeskittymien yhteyteen syntyy myös muuta IT-palveluliiketoimintaa sekä työpaikkoja. Esimerkiksi joidenkin arvioiden mukaan Googlen Haminan kohteen kokonaisinvestointi on jo yli miljardi euroa.

Jari_Innanen
Jari Innanen on Granlund konesali-palveluiden suunnittelujohtaja ja Finnish Data Center Forumin puheenjohtaja.

Oxford Researchin tekemän selvityksen mukaan Länsi-Eurooppaan tarvitaan vuoteen 2020 mennessä 60 isoa uutta konesalia, jotta kasvaviin tarpeisiin voidaan vastata. Suomi haluaa olla mukana tässä kehityksessä ja pärjätä kilpailussa, kun konesalien sijoituspaikoista päätetään.

Maamme merkittäviä kilpailuetuja ovat uudet kuituyhteydet Saksaan, edullinen sähkönhinta sekä kylmä ilmasto. Toistaiseksi kylmää ilmaa on hyödynnetty konesalien jäähdytyksessä (vapaajäähdytys), mutta palvelinvalmistajat kehittävät tuotteitaan jatkuvasti siten, että ne kestävät kuumempaa jäähdytysilmaa, jolloin vapaajäähdytys on mahdollinen myös lämpimissä maissa.

Silloin Suomen kilpailuetu heikkenee ja kilpailuetu menetetään, jos lämpöä ei hyödynnetä.

Konesalit lämpövoimalaitoksina

Koska konesalit ovat isoja lämmönlähteitä, voidaan niitä hyödyntää rakennuksien ja kaupunginosien lämmitykseen. Tällä hetkellä lämpöä ei kuitenkaan juuri hyödynnetä; esimerkiksi Suomessa on 1000 konesalia, joista noin kymmenessä hyödynnetään hukkalämpöä.

Suomessa ja Pohjoismaissa on kuitenkin käynnissä jo useampia hankkeita, joissa konesaleista syntyvää lämpöä tuotetaan kaukolämpöverkkoon ja käytetään esimerkiksi ympärillä olevien rakennusten lämmittämiseen.

Fakta on kuitenkin se, että vuonna 2020 Suomen sähköenergiankulutuksesta seitsemän prosenttia kuluu konesaleissa. Eikö olisi kaikkien osapuolien kannalta hyvä, jos tuosta määrästä suurin osa siirtyisi takaisin ”ilmaisenergiana” rakennuksien ja käyttöveden lämmitykseen?

Hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuudet ovat suuria. Siksi aina, kun uusia hankkeita suunnitellaan, tulisi tarkastella vaihtoehtoja siirtää konesalissa syntynyt lämpö hyötykäyttöön. Näin säästetään rahaa ja luonnonvaroja.

Globaali suorituskykymittari (KPI) lämmönhyödyntämiselle

Suomen Standardisoimisliitto (SFS) on yhdessä monien yritysten ja Finnish Data Center Forum Ry:n (FDCF) kanssa mukana kehittämässä globaalia suoristuskykymittaria hukkalämmön hyödyntämisille. Standardin avulla saadaan kansainvälisesti hyväksytty mittari konesalien ”lämmöntuotannolle” ja se tulee olemaan tunnustetusti ympäristöystävällisin tapa tuottaa konesalin jäähdytys. Konesalin hukkalämpöä kannattaa hyödyntää aina, mutta kylmän ilmaston maissa hyödyntämisen potentiaali on suurinta ja helpointa. Lämmön hyödyntäminen onkin yksi Suomen kilpailuetu konesalimarkkinoilla.

Tällä hetkellä konesalien energiatehokkuudella on vain yksi kansainvälisesti tunnustettu mittari (Power Usage Efficiency PUE), joka mittaa kohteen kokonaiskulutusta suhteessa itse prosessiin (palvelimien energian kulutus), mutta ei huomio lämmön hyödyntämistä.

Granlund vahvasti mukana kehittämässä alaa eteenpäin

Granlund on mukana FDCF:n toiminnassa partnerijäsenenä ja minä toimin yhdistyksen puheenjohtajana. Haluamme ehdottomasti olla eturintamassa kehittämässä alaa eteenpäin.

Granlundin kokonaisvaltaiset palvelut sekä vahva suunnitteluosaaminen tukevat erittäin hyvin asiakastarpeita konesaliprojekteissa sekä hankkeiden käynnistämiseen liittyvissä selvityksissä. Ala kehittyy kuitenkin valtavaa vauhtia ja siksi on tärkeää olla mukana aktiivisena toimijana konesalisektorilla ja omaksua uusia ratkaisuja sekä toimintatapoja.