lämpöpumppu

Taloyhtiön remontointitarve selviää optimoinnilla

mkarkk ENERGIATEHOKKUUS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, Yleinen , , , , ,

Sopimuspaperit-web

Teksti Timo-Mikael Sivula

Suuri määrä taloyhtiöitä kipuilee tälläkin hetkellä korjausvelan kanssa, kun talotekniikka ja erityisesti käyttövesiputket ja viemärit kaipaavat uusimista. Vaikeinta tuntuu olevan päättää, miltä osin talotekniikka kannattaa uusia ja kuinka laajasti. Tarvitaanko linjasaneeraus vai riittääkö putkien pinnoitus? Olisiko lämmityskuluille jo aika tehdä jotakin?

Aina kun taloyhtiössä tehdään päätöksiä mittavammista korjauksista, tarvitaan hyvät laskelmat ja selvitykset. Kustannusarvioissa on aivan olennaista vertailla investoinnin suuruutta taloyhtiön maksukykyyn. Onkin tavallista, että maksukyvyn parantamiseen etsitään keinoja esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteistä. Pienentynyt ostoenergian tarve näkyy mukavasti hoitovastikkeessa.

Lämpöpumppu on paras tapa säästää energiaa

Aina kun taloyhtiössä päätetään tehdä isompia korjauksia, yksi lämpimästi suositeltava energiatehokkuustoimenpide on lämpöpumppujärjestelmän asennus nykyisen lämmitysjärjestelmän tilalle tai rinnalle. Kiinteistöstä riippuu, valitaanko kohteeseen maalämpö- vai ilma-vesilämpöpumppu vai poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä (LTO).

Olennaista on mitoittaa valittu järjestelmä oikein suhteessa muihin kiinteistössä tehtyihin energiatehokkuustoimiin. Esimerkiksi jos ikkunat uusitaan tiiviimmiksi, selvitään usein pienemmällä lämpöpumpulla. Ilma-vesilämpöpumpulla ja poistoilman LTO-järjestelmällä voidaan vähentää ostoenergiantarvetta 40–50 prosenttia. Maalämmön ja LTO:n yhditelmällä päästään jopa 70 prosentin säästöihin.

Asumismukavuus osana kustannustehokasta kokonaisuutta

Helteinen kesä nosti yleiseen keskusteluun kerros- ja rivitaloasuntojen kuumuuden. Oikeilla korjaustoimilla voidaan vaikuttaa talon sisäilmaolosuhteisiin ja asukkaiden viihtymiseen eri vuodenaikoina. Esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmä, joka sisältää lämpökaivot, toimii kesällä myös huoneistojen jäähdytyksessä. Käyttökustannukset ovat pienet: asuntoon asennettavan puhaltimen sähkönkulutus on noin 1 kWh päivässä eli 0,10–0,15 euroa.

Me asiantuntijat huomaammekin kerta toisensa jälkeen, että taloyhtiöissä kannattaa määritellä kaikille korjaustoimenpiteille useita vaihtoehtoja. Hyödynnämme niiden vertailussa monitavoiteoptimointia (MOBO, Multi Objective Building Performance Optimization), joka auttaa valitsemaan energia- ja kustannustehokkaimman kokonaisuuden. Samalla päätöksissä huomioidaan niin elinkaarikustannukset kuin asukkaiden viihtyminen.

sivula_timo-mikael

Timo-Mikael Sivula
Projektipäällikkö, energia
LVI-insinööri, yamk

p. 040 651 7438
etunimi.sukunimi@granlund.fi

Näin syntyy hyvin suunniteltu lämpöpumppujärjestelmä

Granlund KIINTEISTÖT, Yleinen , , , , , , ,

Kirjoittajat: Miika Nuuttila ja Max Sevelius

öljyradioaattori_taloyhtiö1

Perinteisesti rakennusten energiatehokkuutta on parannettu pääasiassa lisäeristyksellä, kuten ikkuna- ja julkisivuremonteilla. Kuitenkin kustannustehokkain energiatehokkuusinvestointi monessa taloyhtiössä on lämmitysmuodon vaihtaminen, esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön tai muihin lämpöpumppuratkaisuihin.

Lämmitysmuodon vaihdon tavoitteena on aina mitattava hyöty, kuten ostoenergian tarpeen vähentäminen, alhaisemmat elinkaarikustannukset tai pääsy seuraavalle E-lukutasolle. Ensimmäinen askel tavoitteiden saavuttamiseksi on selvittää kiinteistön lähtötilanne tarkkaan eli laskea, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa tällä hetkellä.

Oikeat työkalut energiankulutuksen arviointiin

Useimmat urakoitsijat laskevat kiinteistön energiankulutuksen kuukausi- tai vuositasolla, mikä ei yleensä riitä varmistamaan, että taloyhtiöön valitaan pitkällä tähtäimellä toimivin ja edullisin ratkaisu. Me Granlundilla käytämmekin suunnitteluohjelmistoja ja simulointimalleja, joilla kiinteistön lämmityksen, jäähdytyksen, käyttöveden ja ilmanvaihdon energiakustannukset voidaan arvioida tarkasti tuntikohtaisesti.

Energiankulutuksen simuloinnin lisäksi tärkeää on rakennuksen LVI-verkostojen huomioiminen. Huolellisella suunnittelulla sekä nykyisen lämmitys-, ilmanvaihto- tai jäähdytysverkoston mallintamisella ja uudelleen tasapainottamisella voidaan saavuttaa säästöjä pitkän aikavälin energiakustannuksissa. Samalla jokaiseen tilaan saadaan sinne tarkoitetut sisäilmaolosuhteet sekä vältytään tilojen ylilämpenemiseltä tai -jäähtymiseltä.

Esimerkiksi kun huomioidaan rakennuksen olemassa olevat patterityypit, patteriverkoston menolämpötilaa saattaa olla mahdollista pudottaa alkuperäisestä arvosta ilman, että rakennuksen sisälämpötila kärsii. Menolämpötilan pudotus myös parantaa energiatehokkuutta kohteissa, joissa on käytössä lämpöpumppu.

Lämpöpumppujen hyötysuhde onkin sitä parempi, mitä alhaisemmaksi rakennuksen lämmitysverkoston lämpötila saadaan. Jäähdytyskäytössä taas lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa sitä enemmän, mitä korkeammalla lämpötilalla tilat saadaan jäähdytettyä tavoitelämpötilaan. Hyötysuhteen optimointi säästää aina energiaa!

Elinkaarikustannukset vähintään 20 vuoden päähän

Kun rakennuksen energiankulutus on määritetty ja kohteeseen on suunniteltu siihen sopiva lämpöpumppujärjestelmä, voidaan tehdä elinkaarikustannuslaskelmat. Niillä selvitetään järjestelmän kustannukset koko sen käyttökaaren aikana – investointikustannukset mukaan luettuna.

Lämpöpumppukohteissa yleisin laskenta-aika on 20 vuotta, mutta pidemmätkin tarkasteluajat ovat mahdollisia. Esimerkiksi maalämpökohteissa energiakaivokentän käyttäytyminen simuloidaan 40–50 vuoden päähän. Se antaa varmuuden, että lämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella eikä kaivokentän lämpötila laske liian alhaiseksi pitkälläkään aikavälillä.

Ei nyrkkisääntöjä, vaan räätälöityjä ratkaisuja

Kun tavoitellaan parasta mahdollista kiinteistökohtaista ratkaisua, energiatehokkuushankkeen kaikki osatekijät on otettava huomioon. Kyse on koko järjestelmän optimoinnista, jolloin tarkastellaan kaikkia niitä yksittäisiä ratkaisuja, jotka saavat kokonaisuuden toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Lämpöpumppuratkaisujen kiinteistökohtainen räätälöinti vaatiikin monialaista osaamista ja useiden eri näkökulmien huomiointia. Olennaista ovat esimerkiksi hyvät yhteydet lämpöpumppujen laitevalmistajiin, jolloin käytössä ovat uusimmat tiedot tarjonnasta ja hinnoista. Suunnittelijat ja konsultit tarvitsevat myös monipuolista kokemusta urakoitsijatasolta, kentältä.

Kun järjestelmien suunnittelussa on käytössä riittävästi monialaista osaamista, ratkaisuissa ei jouduta turvautumaan summittaisiin arvioihin ja kaikille samoihin nyrkkisääntöihin. Kiinteistön käyttäytyminen pystytään selvittämään järjestelmä järjestelmältä sekä räätälöimään uusi lämpöpumppujärjestelmä yksilöllisesti kohteen mukaan.

Silloin lopputulos on todellisuudessa toimintavarma ja investointikustannuksissa voidaan saavuttaa suuria säästöjä.

Artikkelin ovat kirjoittaneet asiantuntija projektipäällikkö Miika Nuuttila ja asiantuntija Max Sevelius Granlund Consulting Oy:n energiapalveluista.

Nuuttila_Miika_01_10x10cm
Projektipäällikkö Miika Nuuttila
Sevelius_Max__01_10x10cm
Asiantuntija Max Sevelius

 

Miten taloyhtiössä varmistetaan lämpöpumppujärjestelmän energiatehokas toiminta?

Granlund ENERGIATEHOKKUUS, KONSULTOINTI, Yleinen , , ,

Kirjoittajat: johtava asiantuntija Tuomo Niemelä ja projektipäällikkö Timo-Mikael Sivula,  Granlund Consulting Oy

Olemme saaneet viime vuosina yhä useammin viestejä taloyhtiöistä, joissa lämpöpumppujärjestelmä ei toimi aivan odotusten mukaan. Järjestelmä saattaa esimerkiksi kuluttaa yhtä paljon – tai jopa enemmän – energiaa kuin aikaisempi lämmitysmuoto. Lisäksi puolueetonta suunnittelu- ja konsultointipalvelua kysytään yhä enemmän tilanteissa, joissa taloyhtiöön ollaan vasta valitsemassa sopivaa lämpöpumppujärjestelmää.

Nainen ikkunassa

Kannattavin yksittäinen investointi – jos järjestelmä toimii

Lämpöpumppujärjestelmät aina maalämmöstä poistoilma-, ilma-vesi- ja hybridilämpöpumppuihin ovat yleistyneet 2–3 vuoden aikana vauhdilla. Hankkihan presidenttikin muutama vuosi sitten lämpöpumpun ja puolitti samalla sähkönkulutuksensa. Lämpöpumppujärjestelmät ovat asuinkerrostaloissa tyypillisesti kannattavin yksittäinen investointi, mutta suosiolla on kääntöpuolensa. Tarjonta on käynyt kirjavaksi, ja usein ensimmäisenä kärsii suunnittelun ja toteutuksen laatu.

Monessa taloyhtiössä kaivataankin kumppania, joka auttaa arvioimaan tarjolla olevia ratkaisuja objektiivisesti. Lisäksi voimme selvittää käytössä olevan järjestelmän toimintahäiriöiden syyt, mikä antaa parhaassa tapauksessa kaikille synninpäästön ja varmuuden siitä, että järjestelmä on suunniteltu ja asennettu oikein. Suurten korjausten sijaan järjestelmän hienosäätö voi riittää.

Järjestelmän mitoitus ja soveltuvuus kohteeseen

Laadukas suunnittelu on ensimmäinen askel kohti energiatehokkaasti toimivaa lämpöpumppujärjestelmää, mutta yksin se ei riitä. Yhtä tärkeää on järjestelmän oikeanlainen mitoitus kohteen erityispiirteiden ja käyttöprofiilin mukaan. Kerrostalot vain näyttävät identtisiltä!

Sopivan järjestelmän valinnassa on huomioitava muun muassa asukkaiden ja asuntojen lukumäärä, käyttövedenkulutustottumukset sekä ilmanvaihdon ja sisälämpötilan asetusarvot. Esimerkiksi iäkkäiden asukkaiden taloyhtiössä sisälämpötila on voitu asettaa keskiarvoa korkeammaksi.

Kun etsitään kohteeseen parhaiten soveltuvaa järjestelmää, on tärkeää selvittää myös lämpöpumpputyypin, kuten maalämmön, vaatimukset tontille ja sen maaperälle. Tontin sijainti ja koko, pohjavesiolosuhteet sekä mahdolliset maanalaiset rakennelmat ja varaukset vaikuttavat kaikki järjestelmän valintaan sekä investointi- ja rakennuskustannuksiin. Lisäksi on huomioitava tekniikan tilavaraukset teknisessä tilassa. Lämpöpumput aiheuttavat usein muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään.

Työmaavalvonta varmistaa toimivan lopputuloksen

Viimeinen silaus onnistuneelle toteutukselle on työmaavalvonta. Kyse ei ole urakoitsijoiden kyttäämisestä, vaan yhteistyöstä ja urakoitsijan tukemisesta. Suunnitelmat käydään läpi yhdessä asentajien kanssa, ja tehdyt valinnat perustellaan. Myöhemmin riittää, että valvoja käy keskeisissä asennusvaiheissa tarkastamassa esimerkiksi kytkennät ja säädöt.

Näin varmistetaan, että taloyhtiöön hankitaan toimiva, energiatehokas ja käyttäjille turvallinen lämpöpumppujärjestelmä.

Sivula ja NiemeläTuomo Niemelä työskentelee johtavana asiantuntijana ja Timo–Mikael Sivula projektipäällikkönä Granlund Consulting Oy:n Energia-toimialalla.