Askelmerkkejä erinomaisen asiakaskokemuksen luomiseen

Kirjoittaja: Toimialajohtaja Ville Reinikainen, Energia, Granlund Consulting

Alkuvuodesta julkaisemassamme Granlund 2020 -strategiassa linjasimme yhdeksi yrityksemme neljästä arvosta ”Erinomainen asiakaskokemus ja asiakashyöty”. Uskaltaisin väittää, että aika monessa tilanteessa onnistummekin tässä hyvin – tätä olettamusta tukevat myös asiakastyytyväisyyskyselyistä saamamme erinomaiset arvosanat. Hyvä näin, mutta riittääkö tämä meille? Ja ennen kaikkea, riittääkö nykyinen tapamme toimia vastaamaan nopeasti kehittyvän, verkottuvan ja erityisesti digitalisaation muokkaaman maailman haasteisiin?

Mitkä ovat niitä asioita, joilla me palveluntuottajana ja projektien toimittajana pystymme parhaiten varmistamaan erinomaisen asiakaskokemuksen ja asiakashyödyn muodostumisen nyt ja myös tulevaisuudessa?

Uusia ja entistä parempia ratkaisuja tarjoavan insinööriosaamisen arvostus asiakaskunnassamme ei varmasti tule tulevaisuudessakaan vähenemään, pikemminkin se kasvaa. Myös lupauksissa, aikataulussa ja budjetissa pysyminen lienevät jatkossakin keskeisiä tekijöitä positiivisten kokemusten muodostumisessa asiakaskunnassamme.

Peruslähtökohtia pidemmälle

Näkisin, että nämä eivät kuitenkaan ole ainoita asioita, joilla tulevaisuudessa toistuvasti ylitetään asiakkaan odotukset ja luodaan erinomaisia asiakaskokemuksia. Edellä mainitut ovat enemmänkin peruslähtökohtia, joista ei tingitä. Toisaalta mitään hokkuspokkustemppujakaan näiden päälle ei varmasti tarvita, vaan keskeistä on, miten alan paras osaaminen saadaan tarjoiltua asiakkaan hyödyksi niin, että se parhaiten tukee asiakkaan liiketoiminnan kehittymistä tai muita tavoitteita.

9384_web

Tähän tavoitteeseen päästäkseen tulee asiaa katsoa kokonaisuutena ja pohtia mm. miten asiakas kohdataan niin fyysisesti kuin virtuaalisesti – eli miten palvelupolku rakennetaan.

Toisaalta kunnollista palvelupolkua ei saa rakennettua ilman jämäkkää johtamista sekä oikeita työkaluja ja mittareita. Itse palveluidenkin pitäisi olla paketoituna helposti ostettavaan muotoon ja tärkeää on myös palautteen kerääminen, sen pohjalta toiminnan kehittäminen sekä laadukkaan asiakashoidonkulttuurin rakentaminen organisaatiossa.

Näitä kaikkia asioita ja montaa muutakin meillä kehitetään entisestään, mutta tässä kohtaa haluaisin nostaa erityisesti esiin asiakastyötä tekevien ihmisten vahvuusalueita, jotka olisi hyvä pitää mielessä matkalla kohti erinomaisen asiakaskokemuksen luomista.

Viime kädessä, myös tulevaisuudessa, laadukas asiakaskokemus tulee rakentumaan ihmisten välisen kanssakäymisen ympärille.

Ihan ensimmäisenä asiana on tietenkin luottamuksen rakentaminen, joka on asiakastyöskentelyn peruslähtökohta ja yläkäsite kaikille edellä ja alla kuvatuille asiakastyöskentelyn osatekijöille. Luottamuksen rakentaminen ei ole yksittäinen projekti, joka alkaa ja loppuu. Kyseessä on jatkuva prosessi, jossa luottamus ansaitaan pitkäjänteisellä ja laadukkaalla toiminnalla aina uudelleen.

Asiakkaan liiketoiminnan tuntemus. Heti luottamuksesta seuraavana tulee asiakkaan liiketoiminnan tuntemus. Jos et tunne asiakastasi, tulet helposti tarjonneeksi ratkaisuja, jotka eivät tue asiakkaan onnistumista omassa työssään. Ja jos tavoitteena on asiakkaan odotusten ylittäminen, pitää tarjota ratkaisuja, jotka aidosti tukevat asiakkaan liiketoimintaa.

Toimialan tuntemus. Ilman vankkaa toimialatuntemusta voi asiakastarpeen tunnistaminen muodostua haastavaksi ja toisaalta on tärkeää tuntea toimialan kehitystrendit ja esimerkiksi uudet innovaatiot, jotta pystyt tarjoamaan asiakkaalle tuoreita ratkaisuja vanhentuvien sijaan.

Yrityksen palvelutarjooman tuntemus. Asiakastyötä tekevän henkilön pitää tuntea edustamansa yrityksen koko palvelutarjooma ja pitää olla kyvykkyyttä myös kommunikoida se ymmärrettävällä tavalla asiakkaalle oikeassa tilanteessa. Asiakasta tuskin kiinnostaa, mikä on edustamasi yrityksen sisäinen organisaatio, vaikka se monesti tärkeältä asialta saattaisi tuntua. Keskittymällä vain oman organisaatio-osan palveluihin, rajaat omaa kyvykkyyttäsi palvella asiakasta laaja-alaisesti ja ylläpidät siiloutumista.

granlundpulse-1120

Täysin tinkimätön ja väsymätön asenne asiakkaan odotusten ylittämiseen. Ei riitä, että teen tämän hyvin. Aina pitää miettiä, miten voisin ennakoida tulevien tilanteiden ratkaisemista tai miten samalla työllä voisi saada vielä enemmän aikaan.

Pitää heittäytyä asiakkaan housuihin ja miettiä, mikä olisi tässä tilanteessa minulle asiakkaana kaikkein hyödyllisintä?

Miten yritykseni muut asiakkaalle tuottamat palvelut tai asiakkaan yhteistyöverkoston tuottamat palvelut saataisiin paremmin tukemaan asiakkaan tavoitteita kokonaisuutena? Tähän pitää suhtautua intohimoisesti, jos tavoitteena on erinomainen asiakaskokemus. Muussa tapauksessa tulee tuotettua hyvää perustasoa, joka sekin luonnollisesti on ihan ok.

Verkostoituminen. Olet lähtökohtaisesti asiakkaalla töissä ja ratkaiset siis asiakkaan haasteita. Asiakkaan haasteet eivät rajaudu edustamasi yrityksen tuottamiin palveluihin, mistä syystä verkostot pitää olla kunnossa. Asiakas useimmiten arvostaa, kun pystyt tarjoamaan verkostostasi luotettavan kumppanin ratkaisemaan haasteen, johon omalla yritykselläsi ei löydy osaamista. Sinun on myös varmistettava, että verkostosi tuottaa vähintään samaa laatua kuin oma yrityksesi. Pelkkä liidien vinkkailu ei riitä, sinun pitää auttaa kumppaniasia onnistumaan tehtävässään. On siis oltava kykyä johtaa omaa kumppaniverkostoa. Näin siksi, että sinä olet vastuussa asiakaskokemuksesta.  Lisäksi tarpeen mukaan on pystyttävä toimimaan näin myös kilpailijoiden kanssa, esimerkiksi resurssipulan tai osaamisvajeen yllättäessä oman organisaatiosi.

Ville_Reinikainen
Ville Reinikainen kehittää Granlundin KAM-työskentelyä.

Intohimo asiakastyöhön. Asiakastyöskentely on työtä ihmiseltä ihmiselle. Ihmiset
tyypillisesti arvostavat sitä, että heidät otetaan huomioon ja heistä pidetään huolta (poikkeuksiakin varmasti löytyy J). Tämä pätee myös asiakastyöskentelyyn, asiakastyötä tekevän intohimona pitäisi olla asiakkaan huomioonottaminen ja asiakkaasta huolehtiminen.

 

Tässä ensimmäisiä steppejä, joilla voi aloittaa omaa henkilökohtaista matkaa kohti erinomaisen asiakaskokemusten tuottamista.

Digitalisaatio muuttaa myös tapoja tehdä

Granlundin strategia vuosille 2016-2020 saatiin valmiiksi hiljattain. Olin mukana strategiatyössä, jonka yhteydessä mietittiin muutosvoimia sekä trendejä, mihin maailma – ja erityisesti Suomi – on menossa.

konesalit_banneri

Digitalisaatiosta puhutaan paljon ja siinä nähdään huimasti potentiaalia liiketoiminnan kehittämisessä. Strategiatyössämme aihetta ei vielä suuresti päästy pöyhimään ja viemään käytäntöön, mutta asia jäi itselleni alitajuntaan pyörimään. Olen pohtinut, mitä tuo digitalisaatio omassa liiketoiminnassani tarkoittaa ja miten se näkyy toiminnan kehittämisessä tulevina vuosina?

Hiljattain yhden seminaarin jälkilöylyissä oivalsin viimein myös sen, että digitalisaatiossa ei todellakaan aina ole  kysymys uusista ohjelmista tai sovelluksista, vaan pikemminkin toimintatapojen muutoksesta. Koska Granlund on myös ohjelmistotalo, sitä tuleekin helposti  ajatelleeksi asioita vain ohjelmistojen kehittämisen näkökulmasta.

Digitalisaatio on mahdollistanut, ja tulee mahdollistamaan, valtavasti uusia toimintatapoja ja innovaatioita, mutta asioiden siirtyminen digitaaliseksi ei suinkaan automaattisesti tuo paljoakaan uutta, mikäli toimintatavat eivät muutu.

Digitaalisuus onkin työväline, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää parempaan, tuottavampaan ja viisaampaan suuntaan – ja juuri tämä muutos tulee olemaan dramaattinen!

Tarkemmin asiaa pohdittuani, ei omasta työstäni tule mieleen juuri mitään kokonaisuutta, jossa digitalisaatio ei tarjoaisi uusia parempia toimintatapoja tai liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä muutoksista muutamia:

Tapa tehdä duunia kehittyy 

Avotoimisto (jollainen meilläkin nykyisin on) oli jo hieno juttu – ja olen  kuullut siitä pelkästään positiivista palautetta. Digitalisaation mahdollistamana  voidaan kuitenkin kehittää tekemistä vielä viihtyisämpään suuntaan – ja samalla tehostaa tilankäyttöä. Vaihtoehtoja on paljon, kuten monitilaympäristöt. Virtuaalisen työympäristön voi jo nykyisillä mahdollisuuksilla pistää pystyyn vaikka koko tiimin voimin – silloinkin, kun kaikki ovat omilla kesämökeillään.

Kansainvälistyminen osaksi kaikkea

Digitalisaation myötä maiden rajat katoavat ja markkinat muuttuvat globaaleiksi.

Koulutus ei vaadi tiloja

Iso osa koulutuksesta voidaan järjestää virtuaalisesti ja se mahdollistaa useampia koulutuksia, jotka eivät ole sidottuja paikkaan tai välttämättä tiettyyn kellonaikaankaan. Lisäksi kansainvälisiin koulutuksiin osallistuminen on aikaisempaa helpommin toteutettavissa.

Työterveyslääkäri virtuaalimaailmassa

Ajanhan voi jo varata netistä, mutta en jaksa uskoa, että tulevaisuudessa jokaisen vaivan vuoksi tarvitsee enää mennä fyysisesti paikan päälle tavatakseen tohtorin. Ehkä jo viiden vuoden päästä pikkuvaivat hoituvat virtuaalisesti, aika näyttää.

Digitaalisuus ei korvaa aitoa vuorovaikutusta

Digitalisaatioinnokkuudessa ei kuitenkaan koskaan voi unohtaa ihmisten kohtaamisen tärkeyttä ja sosiaalista kanssakäymistä kasvotusten. Sen merkitys tiimityötä tekevässä asiantuntijaorganisaatiossa on ensiarvoisen tärkeä, eikä tämä muutu tulevaisuudessakaan.

Jari_Innanen
Jari Innanen työskentelee datacenter-projektien parissa.

Tiedonhallinnan tarve kasvaa

Digitalisaatio kasvattaa myös valtavasti tarvetta prosessoida tietoa ja lisää vaatimuksia kasvavalle tallennustilalle. Erään arvion mukaan kaikki maailman digitaalisena oleva tieto tulee kaksinkertaistumaan kolmessa vuodessa.

Tiedon prosessointi- ja tallennustehtaita tarvitaan siis valtavasti lisää, mikä lisää oman työni vetovoimaaa, sillä konesalien rakentamisen suunnittelussa ja konsultoinnissa on jatkossakin edessä mielenkiintoisia haasteita.

Kirjoittaja Jari Innanen toimii Granlundin konesalipalvelujen suunnittelujohtajana. Seuraa Jaria Twitterissä.

 

Turvallisuus on luottamusta

Kyberturvallisuusbuumissa ei näy laantumisen merkkejä. Onkin ilahduttavaa huomata kuinka kattavasti ja vakavasti eri tahot ovat ottaneet toimintaansa kohdistuvien riskien hallinnan myös kyberturvallisuuden saralla.

Ylilyönneiltäkään ei aina voida välttyä ja onkin tarpeen myös muistuttaa kyberturvallisuuden kahdesta eri ”maailmasta”, jotka nivoutuvat yhteen: digitaalinen ja fyysisen maailma.

turva

Turvallisuus on fyysistä ja digitaalista

Vallitsevassa turvallisuuskeskustelussa tuntuu tämä ns. perinteinen, eli fyysinen turvallisuus, jäävän usein taka-alalle. Jää usein sellainen kuva, että suurimmat uhat tulevat ja myös suurimmaksi osaksi riskit toteutuvat vain digitaalisessa maailmassa, jossa tietoturvallisuuskäytänteillä on suuri merkitys.

Tämä on toki ymmärrettävää ja näin usein onkin, koska digitaalinen maailma tuo roistot, häiriköt ja muut pahantekijät aivan lähituntumalle, vaikka fyysisesti olisivatkin maapallon toisella puolella. Aina ei kuitenkaan tule mieleen tai muistaneeksi, että kyseistä digitaalista maailmaa ei olisi olemassakaan ilman fyysistä infrastruktuuria.

Fyysinen maailma mahdollistaa digitaalisen maailman olemassaolon ja siten fyysisen maailman riskejä ei sovi unohtaa. Fyysisen maailman turvallisuusriskien hallitsemiseksi on jo vuosia käytetty turvallisuussuunnittelua, joka kuitenkin viime vuosina on kokenut arvostuksen puutetta.

Turvallisuutta, kuten ”aina on tehty”?

Talotekniikassa turvallisuussuunnittelu käsitetään usein vain erilaisten turvallisuusteknisten järjestelmien suunnitteluna kiinteistöön. Viime vuosien vallitseva mentaliteetti on usein ollut, että kyseessä on vain sähkösuunnittelun sivujuonne.

Turvallisuussuunnittelu voi perustua kokemukseen, tapoihin ja tottumuksiin, tai harkittuun strategiaan. Valitettavan usein kyseessä onkin tapa tai tottumus tehdä asiat samalla tavalla kun on tehty jo vuosia riippumatta siitä, että maailma on muuttunut ympärillä.

Tällöin riskinä on, että ennen hyväksi havaitut toimintatavat ovat muuttuneet jo osittain toimintaa haittaaviksi tekijöiksi tuomatta minkäänlaista lisäarvoa itse liiketoiminnalle. Turvallisuusteknisten järjestelmien lähtökohtainen tarkoitus on kuitenkin häiriöttömän liiketoiminnan turvaaminen, riskien pienentäminen ja häiriötilanteesta toipumisen edistäminen.

9063_web
Kirjoittaja Janne Helenius on Granlundin turvallisuuskonsultti.

Turvallisuus vaatii luottamusta

Turvallisuusjärjestelmien suunnitteleminen ja rakentaminen ei ole vaikeaa. Vaikeaa sen sijaan on suunnitella ja luoda sellaiset järjestelmät, jotka hyödyttävät liiketoimintaa nyt ja lähitulevaisuudessa huomioiden alati muuttuvat liiketoimintaympäristöt ja tavat tehdä työtä.

Vieläkin vaikeampaa on luottamuksen, joka turvallisuusajattelussa on yksi olennaisimmasta tekijöistä, luominen. Ilman luottamusta ei ole turvallisuutta ja ilman riittävää turvallisuutta ei ole luottamusta.

Kokemuksesta voin todeta, että turvallisuudesta, esim. turvallisuussuunnittelu tai turvaurakointi, ollaankin usein valmiita maksamaan enemmän, jos sen toteuttaa riittävän luottamuksen omaava taho.

Yhtenä turvallisuusprojektien kilpailutuksen ongelmakohdista onkin, miten saadaan määriteltyä riittävät kriteerit palveluntarjoajan luottamuksen osoittamiseen.

Miten yhdistää vaivaton, helppokäyttöinen ja turvallinen?

Turvallisuussuunnittelussa joudutaan jatkuvasti tasapainoilemaan riittävien suojaustoimenpiteiden, ulkoisten – ja liiketoiminnallisten – ja vaivattomuus vaatimusten välimaastossa. Järjestelmien tulisi mahdollistaa ketterä ja vaivaton liiketoiminta ja samaan aikaan suojata riittävän hyvin yrityksen intressejä.

On sanomattakin selvää, että kompromisseja joudutaan aina tekemään.

Suuntaus järjestelmien toiminnallisuudessa on viime vuosina ollut vaivattomampaan, helppokäyttöisempään ja verkottuneeseen ympäristöön. Turvallisuussuunnittelussa se olennainen osa ei olekaan se, onko järjestelmä sähköteknisesti oikein rakennettu vaan ennen kaikkea se, onko toiminnallisuus oikein rakennettu koko vallitsevaan laajaan liiketoimintaympäristöön.

Onko tunnistettu oleelliset riskit, joita halutaan poistaa tai riittävästi hallita ja onko nämä kontrollikeinot linjassa muun liiketoimintaprosessien kanssa? Turvallisuussuunnittelu on helppoa, mutta se on myös haaste, josta vain harvat selviytyvät lopulta kuivin jaloin.