#palaute

Digitaalinen kaksonen

terojarvinen DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, SUUNNITTELU , , , , , , , , , , , ,
Kirjoittaja Tero Järvinen on Granlundin teknologiajohtaja

Termi ”Digital Twin” on näkynyt viime aikoina silloin tällöin ulkomaisissa kirjoituksissa, joissa teemana on ollut tietomallien käyttö ylläpidossa.

Termi on mielestäni hyvä, koska se luo ajatustasolla ympäristön rakennusten analysoinnille ja ohjaamiselle. Termi sinänsä ei ole uusi, se on ollut jo vuosia käytössä mm. mekaniikkateollisuudessa.

Tarvitsemme rakennuksen digitalisen kaksosen, jos aiomme hallita sensoreiden synnyttämää valtavaa tietomäärää ihmiselle ymmärrettävässä muodossa.

Kun keräämme informaatiota rakennuksesta ja sitä analysoimalla luomme uutta tietoa, tarvitsemme tavan visualisoida sitä käyttäjälle. Yksinkertaisin visualisointitapa on esim. värjätä tiloja riippuen mitatusta lämpötilasta. Ihminen ymmärtää, että mitä punaisempi tila, sitä kuumempi se on.

Digitaalinen kaksonen synnytetään API –rajapinnoilla sekä alusta-ajattelulla

Jotta pystymme luomaan digitaalisen kaksosen, tarvitsemme reseptiksi vähintään:
1. Rakennuksen graafisen tietomallin, standardisoidulla tai tiedossa olevalla tietosisällöllä
2. Alustan, joka yhdistää graafisen näkymän pilvipalveluiden tietosisältöihin.
3. Dokumentoidut (tai avoimet) rajapinnat, joilla eri järjestelmät kommunikoivat keskenänsä

Järvinen periaatekaavio API
Kuva 1: Periaatekaavio dokumentoitujen API:en avulla rakennettuun kehitysympäristöön.

Yksi tärkeä asia on ymmärtää staattinen ja dynaamisen tiedon ero. Staattisesta tiedon esimerkkinä toimii mm. ilmanvaihdon palvelualue. Se ei muutu, jollei rakennukseen tehdä konkreettisia muutostöitä.

Dynaamisen tiedon esimerkkinä toimikoon tilan lämpötila. Sitä mitataan jatkuvasti ja mittaustuloksen perusteella voidaan analysoida, onko tilassa kaikki OK. Jos ei ole, niin staattisen IV-palvelualuetiedon perusteella voidaan päästä käsiksi lisätietoon, esim. IV-koneen ulospuhalluslämpötilaan ja analysoida, onko se kunnossa.

Yksittäisen tilan tai tiloista koostuvan palvelualueen välille muodostetaan siis yhteys, jonka kautta voidaan lähteä automaattisesti selvittämään mahdollisia ongelmakohtia kysymykseen: ”Miksi tilassa on kuuma?”

Analysoinnin perusteella järjestelmän tulee pystyä esittämään käyttäjälle mahdollisia vaihtoehtoja ongelman syyksi. Tietoa kerätään myös ohi rakennusautomaatiojärjestelmän, mm. API rajapinnoilla varustetuista IoT antureista, joista saatujen lisätietojen perusteella digitaalinen kaksonen muodostaa kokonaiskuvan.

Järvinen mallinnus
Kuva 2: Esimerkki Granlund Manager Metrix –prototyypistä, jossa kiinteistöautomaatiojärjestelmä syöttää lämpötiloja pilvipohjaiseen tietomalliin.

Visiona ”Virtuaalinen kiinteistö, jossa käyttäjä ja rakennus kommunikoivat keskenään”

Granlund on julkaissut Innovaatiostrategian vuosille 2017-2021.

Innovaatiostrategian visiona on saavuttaa ”Virtuaalinen kiinteistö, jossa käyttäjä ja rakennus kommunikoivat keskenään”

Kun pystymme yhdistämään virtuaalisen rakennuksen käytettävissä olevaan staattiseen ja dynaamiseen tietoon, pystymme niiden avulla luomaan uutta informaatiota. Kuljemme analysointien avulla kohti raportoivaa kiinteistöä.

Seuraava askel analysoinnista on kiinteistön käyttäytymisen ennustaminen. Tässä vaiheessa pystymme simuloimaan automaattisesti esim. kiinteistön energiankulutuksen ja sisäympäristön olosuhteet seuraavalle päivälle sääennustuksen sekä tulevan ihmiskuorman ja sen aikataulujen perusteella. Tällä tiedolla pystymme ohjaamaan järjestelmää ennakoivasti, ilman manuaalisäätöjä.

Näin olemme matkalla kohta oppivaa kiinteistöä. Kiinteistö kehittää itsellensä vuosien saatossa omaa tekoälyä oppien tekemistään virheistä mm. silloin, kun tehty ennustus ei vastannutkaan kiinteistön todellista, mitattua tilannetta.

Oppiva kiinteistö tarvitsee käyttäjäpalautetta, jonka avulla tuotetaan tilojen käyttäjille optimaalisinta olosuhdetta. Vain käyttäjä voi tietää, mitä hän haluaa – siihen ei edes tekoäly auta. Tämän lisäksi kiinteistön käyttöä anonyymisti seuraamalla ja analysoimalla pystymme muodostamaan kuvan miten käyttäjäjoukko vaikuttaa kiinteistön toimintaan. Jo pelkkä oppiminen siitä, mikä on kiinteistön käyttöaste eri ajankohtina kertoo paljon talotekniselle ohjausjärjestelmälle – puhumattakaan, mitä se kertoo yrityksen johdolle kiinteistön soveltuvuudesta oman liiketoiminnan harjoittamiseksi.

Emme voi kuitenkaan unohtaa kiinteistön fysikaalisia ominaisuuksia, kiinteistön on toimittava kuten se on suunniteltu toimivan. Granlund-konsernin 2020 -strategian missiona on ”Hyvinvointia rakennetussa ympäristössä”.

Tätä tavoitetta toteutamme myös Innovaatiostrategiassamme, kun muistamme että: ”Käyttö ohjaa kaikkea tekemistämme”.

Kuva 3: Granlundin innovaatiostrategia julkaistiin keväällä 2017, sen keskiössä ovat käyttäjät ja hyvinvointi.

Mitäs me rikkaat!

Granlund YHDESSÄ TEKEMINEN , , , , , , , , ,
miia-anttila-nelio
Miia Anttila kirjoitti viimeksi rohkeudesta, nyt hän tarttuu blogitekstissään vaurauteen.

Sattumien summana istuin eräänä sunnuntaina kirkossa, ihan tavallisessa jumalanpalveluksessa. Pappi puhui maailmanmenosta aiheinaan vakaus, vauraus ja rohkeus. Tästä syntyi ajatus tarttua aiheeseen, joka vahvistaa viime vuotista blogikirjoitustani, jossa käsittelin asiantuntijaorganisaation rohkeutta.

Nyt olkoon siis vuorossa vauraus – mutta ei pelkästään varallisuus.

Unna Lehtipuu on kirjoittanut sijoitusoppaan nimeltä Timanttipesula. Oppaan avulla on tarkoitus tehdä lukijasta taloudellisesti vauraampi, mutta myös onnellisempi ja sitä kautta muillakin tavoilla rikkaampi.

Lehtipuun mukaan ihmisen strategiset pääomat ovat raha, aika ja talentti. Talentilla hän tarkoitta meillä jokaisella olevaa omaa osaamista ja älyä sekä kokemuksia, energiaa ja suhteita.

Asiantuntijaorganisaatiossa kaikki nämä kolme ovat vahvasti menestyneen liiketoiminnan ytimessä.

Mehän myymme talenttia.

Sekä yrityksen menestyksen että työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää tukea kunkin työntekijämme strategista pääomaa.

Luettuani uudelleen Unna Lehtipuusta kertovan jutun Hesarissa aloin pohtia, miten nämä asiat näkyvät yritys- ja työelämässä.

Miten palkitsemme osaajiamme?

Lehtipuun mukaan tulojen kasvaminen lisää tyytyväisyyttä noin keskitulotasoon saakka. Yrityksenä meidän tulee siis taata, että palkkatasomme vastaa asiantuntijoidemme osaamista sekä alan trendejä.

Meillä Granlundilla on poikkeuksellisen hyvä tulospalkkiojärjestelmä, jossa palkitaan koko porukan tekemästä hyvästä työstä. Yksilöllisyyttä tuo myös henkilökohtaisiin tavoitteiseen sidottu tulospalkkio, joka antaa ihmisille vaikutusmahdollisuudet omaan elämään.

8741_web

Mutta onko raha ainoa palkitsemisen mittari?

Uskaltaisin kuitenkin väittää, että aika on meille suurempi kysymys kuin raha. Asiantuntijatyössä aika on omissa käsissä, puhutaan sitten työajan ja vapaa-ajan erottamisesta tai työtehtävien suorittamisesta.

Asiantuntijalla on suuri vapaus. Viime vuoden marraskuussa Helsingin Sanomissa oli juttu otsikolla ”Liika vapaus töissä uuvutti palkitun yhtiön johtajan”. Itsensä johtamisen taidot olivat Vincit Oy:n Petri Suhosella hakusessa. Vincit on palkittu suomalaisyritys, joka on luopunut esimiehistä.

Ajatus yrityksestä ilman esimiehiä on kiehtova – näin projektiorganisaatiossa kuin mekin toimimme.

Olen kuitenkin itse aina ajatellut, että kaikilla asiantuntijoilla on oikeus hyvään esimiespalveluun.

Sitä voi tarvita esimerkiksi juurikin itsensä johtamisen tukena.

Talentti hyötykäyttöön

Karkeasti yleistäen kysymys on siitä, että kokee voivansa käyttää itsessään olevaa talenttia. Me haluamme kokea, ettei se ei mene hukkaan – ja että ajan kuluessa talenttini kasvaa.

Konsultointityön ja projektityön yksi palkitsevia puolia on se, että oman talentin toteen näyttäminen on konkreettista ja mittarit selkeitä.

Hyvin tehty työ poikii uuden työn. Kun kantaa vastuuta saa lisää vastuuta. Erilaiset projekti kartuttavat osaamista ja kokemusta. Erilaiset asiakkuudet kasvattavat suhdeverkostoa.

Paluu vaurauteen

Mutta palataan vielä alun vaurauteen.

Ajatellaanpa, että olemme hyviä keskituloisia, kunhan saamme oikeudenmukaista korvausta tekemästämme työstä, osaamme johtaa omaa ajankäyttöämme ja työtehtävät tukevat talenttiamme.

Mikä sitten tekee meistä rikkaita?

Lainatakseni Lehtipuuta: ”Antaminen on nopein tapa rikastua, sillä se saa ihmisen tuntemaan itsensä vauraammaksi, palkitsee aivoja ja luo yhteyden muihin.”

Hän viittaa aiheesta puhuessaan Science-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa todetaan, että antaminen aktivoi aivojen palkitsemiskeskukset.

8860_web

Keskustelimme aiheesta työporukalla iltapäiväkahveille, meidän maanantai-sumpeillmme, jossa keskustelu on vapaata. Totesimme, että yrityksessämme vallitsee suuri auttamisen kulttuuri. Aina on aikaa pysäyttää oma työ, antaa omaa osaamistaan ja auttaa toista eteenpäin.

Tästä syntyi oivallus. Avun pyytäminen toiselta ei ole rasite vaan päinvastoin.

Auttamalla teit toisesta juuri rikkaamman ja auttamisen määrästä syntyi yhteinen hyvänolon tunne.

Ja olihan se mukava todeta koko porukalla, että meitä istui aika monta rikasta saman pöydän ääressä.

Kirjoittaja on Granlund Consultingin toimitusjohtaja.

Palaute muuttaa maailmaa

Maaret Pyhäjärvi KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS , , , , , , , ,

Neljään Granlund-vuoteeni on mahtunut monenmoista oppia. Opit ovat herättäneet keskustelua, saaneet miettimään asioita ja tekemään asioita toisin. Oppien iso teema on *palaute*.

 

 

Palaute

Katselin ihastellen jokin aika sitten, kun ohjelmistokehityksessä tiimissäni syntyi hieno pöhinä. Ei sitä paremmallakaan sanalla oikein voi kuvata, kun porukassa innostuneesti puhutaan asioista, ratkotaan juttuja reippaasti ja rakentamamme ohjelmisto menee eteenpäin harppauksin. Erityislaatuinen pöhinä syntyi siitä, että sovelluksen käyttäjä käytti muutaman tunnin aikaansa tullakseen istumaan kanssamme ja näyttämään, mitä rakentamallamme sovelluksella arkipäivässä tehdään.

Käyttäjämme ei aina sanonut jonkin asian olevan haastava, mutta ryhmä nämä asiat kyllä huomasi. Sekä sanallinen että sanaton palaute muuttuivat empatian kautta toiminnaksi. Lyhyellä aikavälillä hyvällä ymmärryksellä saimme aikaan monta muutosta.

Toisinaan palautteen saaminen on meille vaikeaa. Muistan lähes neljän vuoden takaa tilanteen, jossa käyttäjämme soitti meille torstai-iltapäivällä kertoakseen, että oli kokeillut tehdä ohjelmistollamme hoidettavaa tehtävää maanantaista lähtien kerran päivässä, siinä onnistumatta. Ohjelmistossamme oli vikaa.

Kerromme palautetta usein vikatilanteissa vain, jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Käyttäjämme oli kuitenkin kovin yllättynyt siitä, että vika ei ollut kadonnut alkuviikon aikana, ja kertoi että aina aikaisemmin viankorjaus oli tapahtunut asiasta puhumatta. Tietyntyyppisten ongelmien kanssa ohjelmistokehitys voikin toimia näin, kun näkyvistä virheilmoituksista kerätään tietoa automaattisesti.

On siis palautetta, joka pitää aktiivisesti kertoa sekä palautetta, joka kerätään automaattisesti. Usein on parempi, että palaute annetaan ääneen, ihmisen ääni vahvistaa sanotun ja lisää ymmärrystä.

Maailma on muuttunut siten, että jokainen meistä käyttää ohjelmistoja jatkuvasti. Joskus ne eivät toimi, ja olemme turtuneet siihen. Jäämme odottamaan, että joku muu huomaa, joku muu on aktiivinen ja kertoo. Kerromme palautetta vikatilanteista, vain jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu. Ohjelmistokehitysporukoissa tehdään aina kovasti töitä sen eteen, että opittaisiin ratkomaan asioita paremmin.

Me ajattelemme ohjelmistoja ratkaisuina ongelmiin. Usein ongelma on se, että halutaan tehdä sitä arkipäivän suunnittelu- ja ylläpitotyötä rakennuksille tehokkaammin, vähemmän tekijöitä kuormittaen. Jos ongelma ei ratkea, ei ohjelmisto toimi. Ja me haluamme sen toimivan, haluamme olla avuksi. Haluamme rakentaa hyvää yhdessä, ja rakennammekin. Tahto muuttuu toiminnaksi palautteen kautta.

Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Paras tapa antaa palautetta on usein jutustelu kahvikupposen äärellä tai käytävän nurkissa ohikulkiessa. Hyvä tapa antaa palautetta on myös laittaa omista pohdinnoista rohkeasti viestiä. Kohtaloonsa tyytyminen ja hiljaisuus ovat niitä huonoimpia tapoja, asian tärkeyttä kun usein mitataan myös sitä kautta, kuinka moni asiasta puhuu.

Kun itse olen testaajana omassa porukassani erikoistunut palautteen antamiseen sekä sen tulkitsemiseen toimenpiteiksi, muistelen yhtä erityisen hienoa kokemusta Granlundilta.

Maaret Pyhajarvi_kasitelty
Kirjoittaja Maaret Pyhäjärvi kuuntelee käyttäjiä ja parantaa maailmaa Granlundin ohjelmistokehityksessä.

Istuimme porukalla huoneessa ryhmäohjelmoimassa. Otimme kukin vuoroja yhdellä tietokoneella, toteuttaen muutoksia ohjelmistoon. Ne, jotka eivät olleet koneella, kertoivat mitä tehdään ja jokainen antoi palautetta toisten ehdotuksista saman tien. Mieleenpainuva oli se hetki, kun puolesta lauseesta löytyi ajatus, jonka korjaamalla teimme asiat oikein – heti. Nopea palaute on tehokasta palautetta.
Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Palaute muuttaa maailmaa. Ja maailmaa on aina hyvä kehittää parempaan suuntaan, monissa mittakaavoissa.

 

Huonosta säästä hyvään sisäilmaan

Heikki Ihasalo HYVINVOINTI , , , , ,

Oletko masentunut tämän talven masentavasta säästä? Kukapa ei olisi.

Enimmäkseen taivaalta tulee vettä, ja se lyhyt hetki, kun saimme nauttia lumesta , oli ulkona paukkupakkaset. Sääennusteista on yritetty epätoivoisesti löytää merkkejä paremmasta, mutta vielä sellaista ei ole näkyvissä.

Mutta miksi me oikeastaan olemme niin kiinnostuneita päivän säästä, kun länsimaissa ihmiset viettävät keskimäärin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa? Eikä tänä talvena kyllä ole tullut oltua ulkona edes tuota 10 prosenttia, joka tarkoittaisi noin kahta ja puolta tuntia päivässä.

GranlundPulse-0455_pieni

Olisiko sääennustetta olennaisempaa keskittyä sisäilman olosuhteisiin?

Hengitämme muuten vuorokaudessa hengitämme ilmaa 15 kilon edestä ja suurin osa siitä ilmasta nautitaan sisätiloissa. Jos määriä vertaa keskimääräiseen ruuan määrään (1-2 kiloa) ja veden juontiin (2 kiloa), alkaa ymmärtää, miten isosta asiasta on kyse.

Ruuan laadusta kyllä puhutaan paljon, mutta missä on ilmanlaatukeskustelu? Yleensä nämä keskustelut keskittyvät homekoulujen ongelmiin, mutta mitä jos haluaisin nauttia erinomaisesta sisäilmasta muutoinkin. Mistä sitä saa? Mistä tiedän, että hengitin hyvää sisäilmaa kun se ei tuoksu tai maistu miltään? Eikö kaikilla tulisi olla oikeus tietää oman sisäilmansa laatu?

Voisiko tulevaisuudessa kiinteistön käyttäjä saada vaivattomasti tietoa sisäilmasta, jossa oleskelee? Voisiko tieto olla myös kaikille avointa, aivan kuten tällä hetkellä voimme seurata pääkaupunkiseudun ulkoilman laatua HSY:n nettisivuilla?

Ainakin itse vanhempana olisin kiinnostunut seuraamaan omien lapsieni sisäilman olosuhteita päiväkodissa ja koulussa. Toivoisin myös ilman muuta, että työnantajani panostaisi sisäilmaan olosuhteisiin, sillä tiedän, että hyvillä olosuhteilla on vaikutusta terveyteen ja tuottavuuteen.

Ehkä tulevaisuudessa toimitilamarkkinoilla merkittäväksi vuokrasopimuksen kriteeriksi tuleekin sisäilman laatu. Pääasiassa toimistotyötä tekevissä yrityksissä liiketoiminnan kuluista noin 90 prosenttia muodostuu henkilöstökuluista, joten ihmisten hyvinvoinnilla on merkitystä.

GranlundPulse-1043_pieni

Mitattu ei ole yhtä kuin koettu

Me ihmiset olemme kaikki erilaisia, joten ei ole yllätys että mieltymyksemme esimerkiksi sisäilman lämpötilan suhteen vaihtelevat.

Siten, vaikka kuinka tarkkaan mittaisimme ja säätäisimme sisäilman lämpötilaa vastaamaan teoreettisesti hyvää tasoa, emme koskaan voi miellyttää kaikkia. Käyttäjätyytyväisyyskyselyjen tulokset toimistokiinteistöistä kertovat surullista luettavaa koettujen olosuhteiden osalta.

Vain 40 prosenttia käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilmaan. Millä toisella toimialalla tällaisia tyytyväisyysprosentteja voitaisiin hyväksyä?

Tutkimuksien mukaan sisäilman olosuhteilla on suurin vaikutus tilojen käyttäjien tyytyväisyyteen, joten sen parantamiseen kannattaisi satsata.

Satunnaisesta seurannasta jatkuvaan

Tyypillisesti nykyiset käyttäjätyytyväisyyskyselyt toteutetaan kerran vuodessa. Miten tällaisissa kyselyissä vastaajat arvioivat olosuhteet? Perustuuko se viimeisimmän päivän tai viikon havaintoihin vai siihen yksittäiseen kuumaan päivään edellisenä kesänä?

Useilla muilla toimialoilla tyytyväisyyttä kysytään heti sen jälkeen kun palvelua on käytetty.

Ihasalo Heikki 2
Kirjoittaja on Granlundin johtava asiantuntija

Olisiko siten parempi siirtyä olosuhdekyselyjenkin osalta jatkuvampaan palautteen keruuseen? Silloin palautteet vastaisivat varmasti paremmin koettua.

Toivoisin lisäksi koettujen olosuhteiden osalta avoimuutta tuloksista. Esimerkiksi hotellien ja ravintoloiden palvelujen ja tarjoilujen arviointi on meille jo arkipäivää. Voisimmeko samalla tapaa arvioida kokemiamme sisäilman olosuhteita?

Tällainen avoin palaute olisi ainakin itseni pelastunut muutamilta hikisiltä hotelliyöpymisiltä. Kaikissa paikoissa tieto siitä, että hotellissa on ilmastointi, ei takaa sitä että ilmastointi todellisuudessa toimii.