Pariisi, Grönlanti, Helsinki

Miten yksi kuva voi pysäyttää pohtimaan oman työnsä merkitystä?

IceWatch Olafur
IceWatch by Olafur Eliasson and Minik Rosing, photo: Martin Argyroglo © 2015 Olafur Eliasson

Taiteilija Olafur Eliassonin teos IceWatchParis visualisoi Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä koskettavasti yhden globaaleista kipupisteistämme.

Grönlannista Pariisiin hinatut, jäätiköstä irronneet pienet jäävuoret sulivat keskellä Place du Pantheonia kellotaulun muodossa.

Ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja aika on loppumaisillaan. Poliittisen maailmanparantamisen keskellä käsinkosketeltava teos pysäytti paikalla olijat sekä kuvien välityksellä myös yhden valaistussuunnittelijan Helsingistä.

Teoksen tavoite oli saada pitkien puheiden ja raporttien jälkeen ihmiset ryhtymään käytännön toimiin – tekemään oikeita ilmastotekoja.

Taide toimi, eli alitajuntani alkoi raksuttaa:

Mikä on minun ilmastotekoni projektityössäni valaistusalalla?

Olen löytänyt kaksi teemaa.

1. Päivänvaloa pitää hyödyntää rakennuksissa yhä enemmän.

Rakennuksien aukot on ensisijainen ratkaisu valon saamiseksi sisätiloihin, mutta niiden sijoittelua, kokoa ja muotoa ohjaavat monet muutkin asiat kuin päivänvalon saatavuus. Aukkojen sijaintia on myös vaikea muuttaa.

Keinovalaistusjärjestelmän ohjaaminen päivänvalon saatavuuden mukaan voidaan toteuttaa kuitenkin jokaiseen rakennukseen. Tarpeenmukainen ohjaus pidentää myös valitun valaistustekniikan käyttöikää. Suomessa on tarjolla luonnonvaloa melkein vuorokauden ympäri puolet vuodesta, joten monessa kohteessa säästöt ovat merkittävät.

Päivänvalon saatavuuden ja valon määrän simulointi on suunnittelutyössä muuttunut yhä helpommaksi. Keinovalon säädöllä saavutetut pienemmät energiakustannukset voidaan nyt todentaa laskemalla ja säästöillä voidaan perustella investoinnit kehittyneempään teknologiaan.

Sannan blogi päivänvalo

Lisäksi näitä simulointeja voidaan käyttää valaistuksen laadun arviointiin. Luonnonvalon muutokset voivat aiheuttaa kiusallisia kontrastieroja tai jopa häikäisyä ja ne voivat vaatia keinovalaistukselta tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja. Simuloinneilla voidaan tarkentaa valaistusohjausalueiden ja -laitteiden sijoituspaikat, suunnitella valaistustilanteet tarkasti ohjelmointia varten ja tällä tavalla edistää rakennuksen helppoa ja tehokasta käyttöönottoa.

Puhuimme aiheesta Nina Peltolan kanssa Granlund Webinarissa viime syksynä.

Päivänvalon hyötykäyttöä visioin myös Ruukin Petteri Lautson kanssa oheisessa videossa.

2. Keinovalaistusratkaisun ja valaisimien energiatehokkuus on nykypäivänä työssämme itsestäänselvyys.

Kaunis ja miellyttävä on usein myös energiatehokasta – ja kaikkien halvin ei usein ole näitä kaikkia.

Kestävän kehityksen kannalta uusien ledivalaisimien ja niiden sisältämän elektroniikan kestävyys on kriittisen tärkeää. Ledivalaisimien päivitettävyys 7-10 vuoden käytön jälkeen on vielä pelkkää utopiaa eli koko valaisin täytyy mitä todennäköisimmin vaihtaa!

Usein pidempi valaisimen käyttöikä näkyy myös hankintahinnassa, koska parempi tuotesuunnittelu ja paremmat komponentit maksavat enemmän.

Investointikustannusten laskemisen sijaan meidän tulisikin aina arvioida elinkaarikustannuksia.

Elinkaarilaskelmissa puurot ja vellit menevät kuitenkin helposti sekaisin, koska yhtä ja toista voidaan jättää rivien väliin. Valaistusalalla on jo pitkään ollut tarve saada yleiseen käyttöön puolueeton työkalu. Motiva Oy:n vetämä energiatehokkaiden valaistusratkaisujen tieto- ja työkalupankki eli VALTTI-hanke on juuri julkaissut uuden Valaistustieto-nettisivuston, johon on kerätty tietoa, ohjeita sekä esimerkkikohteita energiatehokkaista valaistusratkaisuista.

Hankkeessa on laadittu Granlund Consultingin kanssa uusi helppokäyttöinen valaistuksen elinkaarikustannuslaskuri, jossa pyritään huomioimaan kaikkia edellä mainittuja näkökulmia. VALTTI-laskuria  voidaan käyttää suunnittelu-, tarjous-, hankinta- sekä ylläpitovaiheessa, joten tavoitteena on löytää laskurin käyttäjiä valaistusalan kaikista osapuolista.

Sanna Motivan laskuri

Kirjoitan tätä blogia takapihamme terassilla.

Tuntuu, että ilmastonmuutos on konkretisoitunut viimeisen puolen vuoden aikana minunkin elämässäni. Viime talven vähälumisuus tappoi vuosia kukoistaneen kärhön, puksipuun ja pikkutalvion. Jo äitienpäivänä söimme helteessä grilliruokaa terassilla. Nyt kesäkuun alussa perennojen kasvu ja kukinta ovat viikkoja etuajassa ja osa kukista, joita yleensä ihailen lomalla heinäkuussa, on jo nyt lakastumaisillaan.

Pitkää kuumaa kesää viettäessänne haastan teidät ilmastotekoihin katsomalla valokuvaaja James Balogin Extreme Ice Survey -hankkeen reportaaseja sekä huimaavan dokumentin Chasing IceElokuvan trailerin voi katsoa tästä.

Jouluvalot ja kiertotalous

Kiertotalous taitaa olla uusi musta.

EU:n komissio julkaisi joulukuun alussa kiertotalouspaketin ja kiertotaloutta vahvistavan toimenpideohjelman.

Valaistusalalla on viime vuosina puhuttu pitkään ja hartaasti ledeistä ja niiden energiatehokkuudesta. Sähkönkulutuksen pienentäminen on toki elintärkeää.

Ledivalaisimet ovat kuitenkin täynnä elektroniikkaa, joten 5–10 vuoden kuluttua, kun ne alkavat vikaantua, ovat ne todennäköisesti yhtä esihistoriallisia kuin vanhat kännykätkin. Niille ei voi tehdä enää mitään muuta kuin uusia kokonaan.

Mitä tapahtuu kaikelle sille vanhentuneelle ledivalaisinten elektroniikka-, alumiini- ja muoviromulle, jota alkaa pian kerääntyä paljon nopeammin kuin tähän asti on totuttu? Onko jatkuva uusiminen kestävää kehitystä? Kuinka paljon valaistusjärjestelmistä saadaan mukaan kiertotalouden piiriin?

Jos olemme tosissamme huolissaan ehtyvistä luonnonvaroista, tuotannon ympäristövaikutuksista ja tuotantoketjun materiaalivirroista – kuljetuksineen maapallon ympäri – myös meidän valaistusalalla pitäisi kehittää lisää ratkaisuja osaksi kiertotaloutta.

Valaistuksen, ei valaisimien, kierrättäminen on yksi mahdollisuus.

Väliaikaiset valotapahtumat tuovat ympäristöömme uusia merkityksiä. Valolla ja valaistuksella voi luoda uutta identiteettiä. Väliaikaiset toteutukset voi tehdä isommin ja rohkeammin, jolloin voi herätä keskustelua sekä ajatuksia myös uusista, pysyvistä ratkaisuista.

Rakennusten ja ympäristön tuunaaminen valolla väliaikaisesti ei vaurioita, ei tuhoa eikä kuluta liikaa energiaa. Kalliit, käyttöiältään rajalliset tekniset laitteet siirretään uusiin kohteisiin, jolloin niistä saadaan otettua kaikki hyöty irti.

Keskustelimme tästä aiheesta asiantuntijamme Ilkka Paloniemen kanssa Granlund Webinarissa juuri ennen talviaikaan siirtymistä. Pimp your Building! -webinaari on katsottavissa myös Youtubessa.

Yle uutisoi viime viikolla valotapahtumabuumista, joka on innostanut kaupunkeja ja kuntia ympäri maailman.

Uutisessa Paloniemi, joka toimii myös Lux Helsinki -valotapahtuman taiteellisena johtajana, korosti erityisesti sitä, kuinka valotapahtumat tuovat ihmisiä yhteisen kokemuksen ääreen ja katsomaan ympäristöään uudesta näkökulmasta. Valotapahtuma on kaupunkitapahtuma.

Väliaikainen valaistus on noussut tänä syksynä myös globaaliksi yhteiskunnallisen viestinnän ja osallistamisen keinoksi.

#UNblue tempaus valaisi tunnettuja rakennuksia ympäri maailman Unescon 70-vuotisen historian kunniaksi YK:n sinisellä värillä.

21828426794_53b5893770_h
Kuva: #UNblue

Terrorismia vastaan on noustu samoin keinoin Pariisin iskujen seurauksena #PrayforParis-teemalla. Ranskan lipun värit valaisivat myös Helsingin Finlandia-talon julkisivun vapaaehtoisten voimin.

PrayforParis Ilkka Paloniemi kuva
Kuva: Ilkka Paloniemen Twitter-tili

Jouluvalot väliaikaisesta sesonkivalaistukseksi

Joulun lähestyessä väliaikainen valaistus on meille kaikille tuttua. Jouluvaloista on alettu puhua kausivalaistuksena, jotta valoja kehtaisi käyttää yli koko pimeimmän kaamoksen.

Australian Canberrassa on menty vähän äärimmäisyyksiin hellepäiviä odotellessa, vaikkakin osin hyväntekeväisyyden nimissä:

Kalasatamaan syttyi jo viime jouluksi samanlainen moderni joulupuu, mutta ennätyksiä ei siellä rikottu.

Espan lava Helsingissä on muuttunut valojoulukalenteriksi Galleria Kandelan taiteilijoiden toimesta.

Kotona meillä alkoi sesongin jouluvalotuunaus jo joulukuun alussa, sateen tihkuessa niskaan. Onneksi joku oli pakannut kamppeet nätisti ja siististi viime keväänä, joten homma sujui kivuttomasti ja kaikki vanhat laitteet toimivat yhä. Ajastimet ja ledit takaavat takapihan energiatehokkuuden myös meillä.

Sannan jouluvalot

Valoisaa joulua kaikille.

Ps. Valoa vuodenvaihteeseen tuo Lux Helsinki -valotapahtuma (6-10.1.2016). Lumesta voimme haaveilla vaikkapa valoisan valopilven alla!

Cloud_by_Caitlind r.c. Brown & Wayne Garret
Lux Helsinki 2016: Cloud. Tekijät: Caitlind r.c. Brown & Wayne Garret

 

 

 

 

 

 

Maailma muuttuu myös esitystekniikan mukana

Me ihmiset viestimme toisillemme koko ajan ja tähän kanssakäymiseen meillä on luontevasti evoluution kehittämät välineet, ensisijaisina puhe ja kehonkieli. Mutta viesti kulkee myös vaikka laulaen ja tanssien, mistä syntyy parhaimmillaan myös taidetta.

Kirjoittaja Ilkka Paloniemi on esitystekniikan johtava asiantuntija.
Kirjoittaja Ilkka Paloniemi on esitystekniikan johtava asiantuntija.

Nykyisin ihmisten väliseen kommunikaatioon tuo uuden lisän tekniikka moninaisissa muodoissaan. Audiovisuaalinen esitystekniikka on käytössämme lähes joka paikassa, melkein joka päivä. Urheilukilpailut tarvitsevat äänentoiston ja tulosinformaation, teatteriesityksissä luodaan oikeaa tunnelmaa valolla ja äänellä, ravintoloiden ääni- ja valomaisemat rakennetaan huolella. Kokoustilat varustetaan vähintäänkin videoprojektorilla ja parhaimmillaan neukkarin etäyhteydellä käydään globaaleja neuvotteluja.

Taskussa tiedon ja tekniikan valtatie

Digitaalisen teknologian valtava kehitys on mahdollistanut sen, että meillä kaikilla on taskuun menevä monitoimilaite, jossa on kamera, puhelin ja Internet. Meillä on henkilökohtaisessa käytössämme väylä tiedon valtatielle, reitti lähes kaikkeen maailmassa. Tällaisesta ei osattu edes haaveilla silloin, kun kuunneltiin yleis- ja rinnakkaisohjelmaa radiosta.

Periaatteessa me kaikki sometamme ja käytämme sovelluksia, niin viihtyäksemme kuin hyötyäksemme.

Fazer esittelykäytävän valaistus.
Fazer esittelykäytävä.

Sovellukset ovat nykyisin isoa liiketoimintaa. Tuotteiden kirjo on leveä ja esimerkiksi App Storessa on tällä hetkellä 1,5 miljoonaa sovellusta.

Toki kehitys kohtaa myös vastustusta. Kännyköiden ja sähköpostin tullessa oli niitäkin, jotka liikkuivat ”pärjään edelleen lankapuhelimella ja faxikin tulee perinteisesti kenkään” -asenteella. Samaa on nähtävissä edelleenkin.

Itse olen terveen uteliaisuuden kannattaja: tutustun ennakkoluulottomasti uuteen. Kokeilun jälkeen voi todeta, sopiiko uusi palvelu päivittäiseen tarpeeseen vai hylkääkö sen tarpeettomana.

Hyväkään tekniikka ei pelasta huonoa tilaa

Esitystekniikalla tarkoitetaan niitä sähköisiä järjestelmiä, joilla viestintää ja sisältöjä vahvistetaan: ääni paranee, valo auttaa näkemään oikeita asioita, lisäksi moni nykyesitys kaipaa tuekseen esimerkiksi kuvia.

Kun vastaanottajajoukko kasvaa, viesti kaipaa vahvistusta. Tästä tarpeesta syntyi äänentoisto. Historiassa äänenvahvistusta on tehty arkkitehtuurin keinoin, jo muinaisissa meksikolaisissa kaupungeissa oli aukioita, joilla oli mahdollista puhua yli kymmenelletuhannelle kuulijalle. Vielä nykypäivänäkin hyvin toimivat viestintä- ja kokoontumistilat on nostettava suunnittelun ja toteutuksen keskiöön. Hienoista esitysteknisistä järjestelmistä ei ole hyötyä, jos katsomosta ei näe tai kuulee esiintyjää.

Tiedekeskus Pilke, Rovaniemi. Näyttelyvalaistus.
Tiedekeskus Pilke, Rovaniemi.

Onkin tärkeää, että esittämiseen liittyvät tarpeet ymmärretään jo siinä vaiheessa, kun ensimmäisiä tilaluonnoksia hahmotellaan tupakkiaskin kanteen. Laadukkaan ja hyvin suunnittelun toteutuksen avulla voidaan esitysten sisältöä syventää ja laajentaa.

Tilan perusasiat pitää kuitenkin olla kunnossa, ensimmäisinä kysymyksinä akustiikka ja luonnonvalon hallittavuus. Laadukkaalla äänentoistolla ei pysty pelastamaan meluisaa ja kaikuisaa tilaa. Tai jos videoprojektori sijoitetaan paikkaan, johon tulee runsaasti päivänvaloa, ovat onnistumisen mahdollisuudet niukat. Näistä syistä rakentamiseen liittyvissä projekteissa tarvitaan AV-esitystekniikan osaamista riittävän ajoissa.

Esitystekniikan muuttuva maailma

AV-esitystekniikan toteuttamisen piiri lisääntyy kokoajan. Tämä tarkoittaa kokonaan uusia toimialoja ja uudentyyppisiä sisältösovelluksia.

Otetaan esimerkiksi sairaala. Toki terveydenhuollossa on aiemminkin varusteltu auditorioita sekä neuvotteluhuoneita AV-järjestelmin, mutta nykyisin tallennetaan vaikkapa kirurgisia operaatioita terveydenhoitoalan opiskelun käyttöön. Kokonaan uusi ala on AV-esitysteknisten järjestelmien mahdollisuudet potilaiden kuntoutuksessa ja terapiassa. Tällä osa-alueella kovassa murroksessa on ennen kaikkea esitettävien sisältöjen kehittäminen.

Muuttuva maailma näkyy myös museotoiminnassa. Koko kaupunki muuttuu museoksi, kun rakennetaan esimerkiksi kaupungin historiallinen esittely äänisovelluksen muotoon. Tällöin museovierailija voi kuunnella dramatisoitua esitystä valitusta kohteesta. AV-teknologiaa hyödynnetään myös museoiden mediasisältöjen toteutuksessa, esimerkiksi osallistavissa kosketusnäytöissä. Myös liikkuvasta kuvasta on tullut osa sisältöä. Digitaalinen teknologia mahdollistaa myös sisältöjen vaivattoman ja nopean päivityksen, kun ei tarvitse tulostaa tekstitauluja.

Helsingin rautatieaseman kellotorni valaistuna.
Helsingin rautatieaseman kellotornin iltavalaistus.

Valaistuksella rakennusten hämäränajan identiteettiä parannetaan koko ajan. Arkkitehtuurin ei näy enää vain luonnonvalossa ja suunta rakennusvalaisemisen kehittämiselle on vahvasti nousujohteinen. Kaupungit ja asutut ympäristöt saavat uuden luonteen hyvin tehdyn valaistuksen keinoin. Älykkäät valaistusratkaisut ovat jo olemassa. Niillä voidaan vaikuttaa siihen, miten rakennus näyttäytyy eri hämärän aikoina, minkä lisäksi energiankulutusta voidaan hallita fiksun ohjelmoinnin avulla. Valojen ei tarvitse palaa turhaan silloin, kun sille ei ole tarvetta.

Esitystekniikka on ajanut myös oppimisympäristöt murrokseen. Perinteisestä ”luokka ja käytävä” -ajattelusta ollaan siirtymässä muuntuviin monitoimitiloihin, joissa opetussisältöjä jaetaan AV-tekniikan keinoin. Oppilaille on luontevaa tehdä tehtäviä tietokoneella ja esittää niitä muille tehtävänpurun yhteydessä.

Näiden esimerkkien kautta on helppo nähdä, että maailma, tilat ja kommunikaatio muuttuu monin tavoin. Pidetään mielemme avoinna.

Mikä toimii aurinkoenergialla

Sanna_ForsmanViimeisen talvikauden kuumimmat valaistusuutiset ovat liittyneet päivänvaloon.

Aurinkoenergiaa kotiin ja autoon

Powerwall Tesla Home Batteryn akut ovat pyörineet ihan tavallisissa sukulaisten ja kavereiden kahvipöytäkeskusteluissa. Akut eivät tosin vielä riitä, pitäisi hankkia ja asentaa myös aurinkopaneelit.

Brändäys on tosin mennyt amerikkalaisilla nappiin. Uutta teknologiaa Powerwall ei juuri edusta, mutta tuote vaikuttaa tyylikkäältä ja helppokäyttöiseltä. Tuotteen toimitusajat ovat yli vuoden päässä, mutta silti tilauksia oli viikko lanseerauksen jälkeen sisässä yli 50 000 kpl. On mahtava huomata, että paikallinen energiantuotanto on muuttumassa haluttavaksi ja trendikkääksi.

Tukholmassa tapasin äärimmäisen tyytyväisen Tesla-auton omistajan. Hän kehui niin autoa, kuin sen tuomaa positiivista imagohyötyä, mitä hän ja yrityksensä autosta lähes päivittäin saavat. Ehkäpä Granlundin sähköautoakin ladataan ensi vuonna Powerwallilla.

smart

Keinoaurinko voidaan tuoda sisätiloihin

Luonnonvalon imitointi sisätiloissa on pääosin liittynyt valaisimien valkoisen valon värilämpötilan säätelyyn ja valotason määrään. Päivällä sinisempää kirkasta valoa ja iltaa kohden lämminsävyistä ja pienemmällä tasolla.

Loppuvuodesta 2014 lanseerattiin täysin uudenlainen keinotekoinen kattoikkuna CoeLux, joka simuloi taivaankantta ja auringon liikettä. Tuote perustuu italialaisen Insubria-yliopiston professori Trapianin optisten materiaalien ja ledien tutkimuksiin. EU on myöntänyt hankkeelle reilusti rahaa ratkaisun kehittämiseen ja tuotteistamiseen.

CoeLuxin avulla voidaan tuoda taivaankansi, aurinkoa simuloiva valo ja sen liike sellaisiin sisätiloihin, joissa päivänvaloa ei ole saatavilla tai sitä pitää muista syistä rajoittaa.  CoeLuxin kokeneiden kommentit ovat olleet epäuskoisia – voiko tämä olla keinovaloa?

Ensimmäisiä käytännön asennuksia on tehty italialaisen Humanitas-sairaalan sädehoito-yksikössä, jossa ympäröivät tilat sekä työntekijät pitää suojata säteilyltä, mutta potilaille yritetään luoda rentouttava ja miellyttävä tunnelma.

Muita sovellutuksia voisivat olla rakennusten rungon keskellä olevat tai maanalaiset tilat, jotka halutaan muuttaa esimerkiksi työtiloiksi. Olisiko sinulla sopiva kohde, johon saataisiin ensimmäinen asennus Suomessa?

Enemmän valoa, vähemmän lääkkeitä

Valon vaikutus terveyteemme ja jopa sairauksien hoitoon on todistettu kiistatta useissa eri tutkimuksissa. Kaamosmasennuksen ja univaikeuksien hoidoissa on käytetty valoa jo pitkään. Myös dementian ja alzheimerin hoidoissa päivänvalorytmin vahvistamisella on pystytty helpottamaan uni- ja ahdistusoireita sekä vähentämään lääkkeellistä hoitoa. Luonnonmukainen päivänvalorytmi nopeuttaa parantumisaikoja myös sairaalassa, jopa tehohoidossa olevilla potilailla.

Nopeampi hoitovaste ja -aika sekä vähentyneet lääkekulut lisättynä potilaiden kokemaan hyvinvointiin voi olla yhdistelmä, jota on vaikeaa, mutta ei mahdotonta, muuttaa kustannussäästöiksi.  Säästöjä voitaisiin verrata säädettävien ja ohjattavien valaistusjärjestelmien investointikustannuksiin ja tehdä suunnittelupöytien ympärillä faktoihin perustuvia päätöksiä.

Vielä rajumpaa on meneillään lääketieteen tutkimuksessa; valon käyttöä on tutkittu syövän hoidossa, vaikka tulokset ovat vielä kiistanalaisia. Nature-verkkojulkaisussa on äskettäin julkaistu artikkeli, jossa valolla on voitu käsitellä halvaantuneita lihaksia. Valohoito ei ole enää pelkkää mutua ja hörhöilyä, vaan se on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tuloksellista terveydenhoitoa.

Mikä siis toimii aurinkoenergialla?

Lainaan vastausta ansioituneemmalta kirjoittajalta Reetta Rädyltä.

Minäkin toimin aurinkoenergialla. Erityisen hyvin.

Tänä kesänä aion ladata aurinkoenergialla omia akkujani pihalla ja puutarhassa, maalla ja merellä. Sillä latauksella täytyy Suomessa mennä sitten pitkälle syksyyn. Uskon, että akkujeni kestävyys ja teho on vielä parempi kuin Teslalla.