Janne Helenius toimii Granlundilla turvallisuuskonsulttina

Turvallisuus rakentuu ennen kaikkea siitä tunteesta, joka yksilöllä on vallitsevassa hetkessä ja johon sen hetkinen ympäristö vaikuttaa vahvasti. Olen verrannut organisaation turvallisuutta useasti talotekniikkaan laajemmaltikin. Kun ilmastointi pettää tai valaistus ei toimi, huomaamme talotekniikan olemassaolon.

Työskennellessämme yrityksen toimitiloissa taustalla toimiva talotekniikka huomaamattamme edesauttaa päivittäisestä työstä suoriutumistamme ja mahdollistaa liiketoiminnan sujuvuuden. Näin on myös turvallisuuden kanssa: vasta kun jokin asia menee todella pieleen, huomaamme turvallisuuden tai pikemminkin turvattomuuden tunteen olemassaolon. Tällöin myös yksilön oma mielikuva turvallisena pidetystä ympäristöstä muuttuu ja pahimmassa tapauksessa romahtaa täysin.

Entiset turvallisena pitämämme prosessit ja hallintakeinot, kuten ympärillä oleva turvatekniikka, eivät enää tunnu tuovan samaa turvallisen ympäristön tunnetta kuin ennen. Auttaisivatko johdon uudet lauselmat satsauksesta turvallisuuden kehittämiseen tai näkyvät konkreettiset toimet, kuten turvallisuustekniikan lisääminen ja turvallisuusprosessien näkyvämpi läsnäolo päivittäisessä työssä lopulta turvallisuudentunteen paranemiseen?

Toimiva talotekniikka huomaamattamme edesauttaa päivittäisestä työstä suoriutumistamme

Olen saanut viimeisten vuosien aikana seurata tiiviisti talotekniikan ja varsinkin turvallisuustekniikan kehittymistä. Odotan innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta tällä hetkellä muutama osa-alue näyttää erottuvan selkeästi: anturitekniikka (myös IoT eli Internet of Things sen mukana) ja tekoälyn kehittyminen. Pistän Nostradamus-hatun hetkeksi päähän ja visioin luovasti tämän hetkisten tietojen perusteella turvallisuustekniikan kehittymistä taloteknisessä ympäristössä.

Tekoäly ottaa hallinnan ympäristöstä

Olemme jo siirtyneet Googlen hakukonemaailmasta hieman pidemmälle Apple-konsernin Sirin kaltaisten tekoälyksikin kutsuttujen virtuaaliapureiden maailmaan. Pian saamme nähdä kehittyneempiä versioita samankaltaisesta tekoälystä, mutta vielä on jonkin verran matkaa varsinaiseen tieteiselokuvistakin tuttuun tekoälyyn, joka tekee itsenäisiä päätöksiä ja päätelmiä myös kehittäen itseään.

Kiinteistö saa siis ympäristöstään, niin kiinteistä rakennelmista kuin sen sisällä liikkuvista ihmisistä, jatkuvasti tietoa

Talotekniikassa tällainen tekoäly muuttaisi tapaa käsittää kiinteistön toimintaa ja sen järjestelmiä. Visiossani kiinteistön tekoäly ja itse rakennus toimisi alati tuntevana ja havainnoivana systeeminä, joka kuin organismin tavoin elää yhdessä sen sisällä toimivien ihmisten kanssa. Tämä tarkoittaisi tekoälyltä jatkuvaa tarkkailua, mittausta, valvontaa ja ennen kaikkea päätöksiä. Erillisten talotekniikkajärjestelmien rajapinnat olisivat käytännössä olemattomia. Aivot kuitenkin tarvitsisivat tiedon siirtoa ja käsittelyä varten edelleen teknisiä järjestelmiä, johon anturitekniikka toisi tarvittavan avun.

Anturitekniikka on jo nyt käytännössä erittäin edullista ja huomaamatonta. Tulevaisuudessa sitä tullaan käyttämään hyväksi niin seinien pinnoissa kuin vaatteissakin. Tekoäly tarvitsee antureita saadakseen jatkuvaa ajantasaista tietoa ja käsitelläkseen tätä tietoa optimaalisesti ja reaaliaikaisesti auttaen tekemään itsestään entistä ”näkymättömämmän”. Kiinteistö saa siis ympäristöstään, niin kiinteistä rakennelmista kuin sen sisällä liikkuvista ihmisistä jatkuvasti tietoa, jonka mukaan tekoäly säätää olemustaan ideaaliksi olosuhteiden ja myös turvallisuuden osalta.

Turvallisuustekniikka on osa onnistunutta liiketoimintaa

Olen useasti miettinyt ja myös keskustellut alan parissa toimivien kanssa siitä, miksi turvallisuus- ja muu talotekniikka antureineen ja ilmaisimineen on erotettu ideatasolla toisistaan. Nyt on jo selkeästi havaittavissa yrityksiä rikkoa tätä konsensusta mm. kameravalvonnassa, jota ei enää markkinoida pelkästään turvallisuusratkaisuna, vaan myös yhtenä osana kiinteistön olosuhteiden tai liiketoimintaprosessien mittausta tähtäämällä liiketoiminnan parantamiseen.

Miksi turvallisuus- ja muu talotekniikka antureineen ja ilmaisimineen on erotettu ideatasolla toisistaan

Taloteknisillä järjestelmillä on lukemattomia antureita mittaamassa omia järjestelmiään. Tällä hetkellä esimerkiksi valaistuksen apukeinona käytetään usein liiketunnistimia välittämään tietoa. Tämä lisää helppokäyttöisyyttä, vähentää komponenttien kulumista sekä tuo säästöjä esimerkiksi energiankulutukseen.

Jos kiinteistö niin sanotusti miinoitetaan näillä valaisimien liiketunnistimilla, on vähintäänkin aiheellista kysyä, miksi samaa tunnistetietoa ei voida käyttää turvallisuusjärjestelmien ohjauksessa? Nyt kutakin järjestelmää varten asennetaan omat tunnistimet ja anturit. Taloteknisiä ja varsinkin turvallisuusjärjestelmiä ajatellaan nykyisinkin vielä vahvasti omina järjestelminään, vaikka nykytekniikka voisi mahdollistaa huomattavasti tiiviimmän yhteistyön eri järjestelmien ohjauksessa ja tiedon tuottamisessa. Lopputuloksena on samaa ja jopa enemmän tietoa, jota kenties saataisiin kerättyä edullisemmin ja hyödynnettyä entistä paremmin.

Nykytekniikka mahdollistaisi huomattavasti tiiviimmän yhteistyön eri järjestelmien ohjauksessa ja tiedon tuottamisessa

Kiinteistön turvallisuustekniikka tulee siis aikanaan sulautumaan yhdeksi järjestelmäksi, jota tekoäly aivoillaan ja antureista saadulla tiedollaan hallitsee ja säätelee. Tämä vaatii kuitenkin selkeää hyppäystä tekoälyn kehittymisessä, mutta jo nyt olisimme valmiita paljon tehokkaampaan yhteistyöhön eri talotekniikkajärjestelmien kanssa.

Kun kiinteistö havainnoi mahdollisia häiriötiloja ja tietää, ketä sen sisällä liikkuu, olemmeko silloin vihdoin turvassa? Tuskinpa täysin, mutta ainakin kiinteistöön, liiketoiminnan prosesseihin ja ihmisiin kohdistuvia riskejä on saatu paremmin hallittua ja voimme mahdollisesti ainakin tuntea olevamme enemmän turvassa.