KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS

Solving Everyday Problems with Technology

mkarkk DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, HYVINVOINTI, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, Yleinen

Kävely, HSL, Tikkurila, Vantaa
Teksti: Ken Dooley
Kuva:  HSL  / Lauri Eriksson

We spend a lot of time in the Granlund Innovation and Development testing and learning about new technologies such as augmented reality, digital twins, data integration platforms, IoT sensors etc and the purpose of this is to prepare our business for the future.

The digital transformation of the built environment is an important topic but it is also a long term development project. Thus, it is important from time to time to take our minds away from the future and to take inspiration from the successful solutions that exist today. We are committed to solving the everyday problems of building users and not just digitising the built environment for the sake of it.

In the following paragraphs, I will describe some of the digital solutions that I think have solved an everyday real-world problem. It’s important to note that these solutions:

  • are not just using technology because it exists, instead and that they are solving a clear and tangible problem
  • they haven’t just improved an old solution by 10%
  • they all save the user time and are easier to use than the old solution. Some of them even save you money and help you to be healthier
  • they are enabled by software and thus they are extremely scalable
  • the solutions also include bi-product benefits which make the solution even more beneficial for people and this adds stickiness1

Parking Apps
One of the best and simplest examples are mobile parking apps such as EasyPark. Parking apps essentially replace the process of buying a paper parking ticket. For example, you can buy 2 hours parking credit for the relevant zone on the app and press start. This replaces the need to find nearest ticket machine, walk to it, fill it with coins and walk back to your car to leave the ticket on display.

I am a big fan of this solution for one reason and that is that I no longer need to have a box full of coins in my car. The fact that it is a software / digital solution and not a physical ticket also adds some bi-product benefits. The app does not require me to walk to and from the ticket machine and the time can be cut short if I arrive back to my car or extended if I am running late.

HSL Travel Card App
HSL (the Helsinki regional transport authority) have begun to phase out their physical travel cards and to replace them with an app. The digital tickets can be bought from your phone and don’t require you to queue at a machine or at a shop to add credit to your travel card. The ticket can even be bought as you queue to get on the bus!

I switched to the app to avail of the primary function which is to buy tickets on the go but one of the bi-product benefits that I have enjoyed is the ability to get a description of your purchase history via the app. I often use public transport during working hours and I have found that the purchase history is extremely helpful when claiming back transport expenses from my employer.

Online Grocery Delivery
Online grocery deliver services such as that provided by Kesko’s Citymarket fit perfectly in this discussion. They save time, they are increasingly easier to use and again the trend is for people to switch to this service to avail of the primary function which is to have their groceries delivered. However, the bi-product benefits that are creating stickiness to the service are related to the digital user interface.

The shopping portal allows shopping lists to be rapidly made based on previous shopping lists, recommended meals or meals that you have previously saved. Furthermore, another bi-product functionality which is gaining appreciation is the ability to read the product details via the portal.

Healthy eating is becoming more and more important to consumers and people are more likely to read the label to check for sugar content when sitting on the sofa and ordering online than when standing in the middle of the shopping isle. For example, you can check the sugar content of a kids yogurt or jar of red pesto and compare it to similar items. That way if your preferred brand is less healthy than others then you can order a healthier version.

1A quick definition of stickiness is that your customers continue to use your products or services and “stick” with your solution.

Ken-Dooley-vaaka
Writer: Ken Dooley, Technology Director at Granlund

Tiedolla johtaminen – ennakointia suunnitteluun

Riikka Linna DIGITALISAATIO, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, SUUNNITTELU, Yleinen

Tavoitettavissa-small

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kuntapuolella usein pelkkä avoimempi keskustelu eri sektoreiden välillä lisää tietoutta siitä, mihin tehdyt päätökset tulevat vaikuttamaan. Keräämällä nämä näkemykset yhteen, voidaan piirtää kuva siitä tulevaisuudesta, jota ollaan suunnittelemassa. Tällaista tiedon yhteen keräämistä voidaan kutsua tiedolla johtamiseksi, ennakoinniksi, skenaarioiden luomiseksi, tai vain hyväksi suunnitteluksi.

Usein pelkkä kommunikoinnin lisääminen eri toimijoiden välillä ei käytännössä ole mahdollista, koska suunnittelussa ja kehittämistyössä tapahtuu jatkuvasti kovalla tempolla. Yksi vaihtoehto automatisoida tätä tiedon yhdistämistä on hyödyntää tallennettua dataa ympärillä olevista tietolähteistä.

Kaavoituksen toteutumista ja alueiden kehittymistä voidaan seurata rakennuslupien ja uusien valmistuneiden rakennusten kautta. Tämä tieto saadaan kunnan omista rekistereistä.

Granlund Consulting on mukana kehittämässä Pirkkalan kunnan tietojohtamista keskittymällä nimenomaan taustalla olevan kuntarekisteritiedon hyödyntämiseen sekä avoimen datan hyödyntämiseen päätöksenteon tukena. Käytännössä selvitämme ne tarpeet, jotka koetaan tärkeäksi kuntasuunnittelussa, ja tarjoamme datan joko kunnan omia tietoja hyödyntäen, tai ulkoa tuotuna. Usein aluesuunnittelussa pelkkä tieto oman kunnan kehityksestä ei riitä, vaan tarvitaan myös kuntarajat ylittävää tietoa alueiden kehittymisestä.

Kuntasuunnittelun kehittämisen lisäksi voimme ennakoida esimerkiksi potentiaalisia asiakkuuksia yrityksille hyödyntämällä tarjolla olevaa avointa dataa. Yritykset voivat tällöin kohdistaa palveluntarjontansa tehokkaammin heille tärkeimmiksi koetuille alueille.

Palveluverkkosuunnittelussa eri teemojen yhdistäminen tuo uusia näkökulmia päätöksiin. Yhdistämällä väestönkehityksen datan rakennuskantatietoon, voidaan tehdä päätöksiä, jotka huomioivat sekä palvelunäkökulman että rakennusnäkökulman.

Rakennettaessa älykkäitä kaupunkeja, taustalla on nimenomaan ajatus ennakoinnista. Kuinka voidaan ennakoida käyttäjien tarpeet, ja kuinka voidaan suunnitella ja rakentaa ennakoivasti. Tämän lisäksi Smart Cityssä asukkaat pääsevät muokkaamaan elinympäristöään helpommin kehittyneen osallistamisen kautta. Ottamalla askeleita kohti kehittyneempää kuntasuunnittelua ja älykästä kaupunkia, on hyvä kiinnittää ensin huomiota kuntasuunnittelun kehittämiseen kohti tiedolla johtamisen mallia. Asukkaiden näkökulmasta älykkäät kaupungit syntyvät usein markkinavetoisesti yritysten innovaatioiden kautta, jossa kaupunki on mahdollistajana.

Tampereen kaupunkiseudulla uudisrakentamisen seuranta on automatisoitu koko seudun osalta niin, että alueiden kehittymisen seurantaa voi seurata jatkuvasti päivittyvällä nettisivulla ja tietoja voidaan peilata aikaisempien vuosien kehitykseen. Tämä on mahdollista rakentaa myös muihin kuntiin ja seutuihin.

Kunnat keräävät jatkuvasti dataa rakennetun ympäristön kehittymisestä. Tiedot voivat olla laadultaan vielä heikkoja, mutta pohja on kunnossa. Tarvitaan vain tietoa siitä, mitkä tiedot kannattaa hyödyntää, miten tiedot ovat yhdistettävissä ja miten tämä kaikki automatisoidaan ja saadaan hyödynnettyä päätöksenteossa. Tätä työtä teemme parhaillaan Pirkkalan kunnan kanssa, jonka päätökset perustuvat jatkossa laadukkaaseen faktatietoon. Pirkkala kehittyy jatkossakin järkevästi, ennakointiin pohjautuen. Me Granlundilla haluamme kuntatiedon kehittämisen lisäksi osallistua myös älykkään kaupungin kehittämiseen pohtimalla kaupunkien ja yritysten yhteistyötä. Mitä lisäarvoa voisi tuoda kattavan kuntarekisteritiedon ja ajantasaisen yritysten rekisteritiedon yhdistäminen? Tähän kun yhdistetään vielä tiedon visualisointi esimerkiksi kolmiulotteiselle kartalle, olemme hypänneet taas seuraavalle portaalle älykkään kaupungin suunnittelussa.

Turunen_Simo__04_10x10cmKirjoittaja Simo Turunen toimii Granlund Consultingissa vanhempana asiantuntijana simo.turunen(a)granlund.fi

Virtual ja Augmented Reality törmäyskurssilla Reality Realityn kanssa

mkarkk DIGITALISAATIO, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, KIINTEISTÖT, OHJELMISTOT, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , ,

Kirjoittaja: Juha Tuomainen

mallinnus_kuvasarja_pieni_B
Revitin tietomallista saadaan aikaiseksi visuaalisesti näyttävän näköistä materiaalia pienellä lisätyöllä. Vastaavaan suoritukseen kului ennen päiväkausia. Kuvassa on mallinnettu Vaasan keskussairaalan F-taloa.

Mielellään sanoisi, että AR/VR -teknologian uusi tuleminen 20 vuoden odottamisen jälkeen on nyt suurta juhlaa. Kuitenkin on todettava, että reaalimaailman rajoitukset ovat edelleen olemassa. Eikä ihminen omine asenteineen ole niistä pienin haaste.

Kiihkeimmän innovoinnin huumassa on ehkä unohdettu kehittää itse prosessia. Ketä varten tätä tehdään, miten sitä tuotetaan ja mitä hyötyä siitä on? Viihdepuolella visio on jo ollut selvä pitkään, mutta suunnittelussa otetaan edelleen pieniä virtuaalisia askeleita oikeaan suuntaan.

Parhaillaan insinöörimaailmassa ratkotaan suurimpia pullonkauloja AR/VR-käyttämiselle. Suunnittelun kanssa synkronoituja virtuaalimalleja ja nykyisiä markkinoilla olevia laitteita voidaan jo täysin hyödyntää osana laadukasta suunnittelua.

Revit taipuu VR:ksi ja menee pilveen

Tällä hetkellä Revit + Enscape -yhdistelmä on tehokkain ympäristö tuottaa virtuaalisia malleja suoraan suunnittelusta. Revit projektiin voidaan tuoda IFC-tiedostoja lähes mistä tahansa suunnitteluohjelmasta ja Revitin rinnalle asennettavan Enscape ohjelman avulla VR-laseilla tai näytöltä katseltava malli syntyy jopa minuuteissa.

Visuaalisesti laadukkain lopputulos syntyy, kun tietomalli tehdään kokonaisuudessaan Revitissä, jolloin arkkitehti voi omassa mallissaan huomioida materiaalit ja muut yksityiskohdat. LVIS-suunnitelmat esitetään meille tutummassa muodossa järjestelmiä kuvaavina värillisinä malleina, mutta Revitissä voidaan myös LVIS-suunnittelu esittää visuaalisesti näyttävämmässä muodossa.

Useat valaisinvalmistajat tarjoavat valaisimien täydellisiä ns. Family-malleja suunnittelun tueksi. Nämä mahdollistavat hyvin realististen valaistustilateiden luomisen virtuaalimalliin suhteellisen pienellä työmäärällä.

Revit pohjaisia ARK-RAK-TATE yhdistelmämalleja on tehty mm. Eastonin, Triplan, Finavian, Länsimetron kohteista. Vaasan ABB:n kohteen sähkö- ja valaistussuunnittelu tehdään kokonaisuudessaan Revitillä ja tarkastelussa käytettään tehokkaasti VR:ää apuna. 2018 käynnistyy useampi Revitin pilvipalvelua hyödyntävä suunnittelukohde, joissa myös VR:ää hyödynnetään osana suunnittelua.

malli_vaasa_sairaalahuone
Mallinnuesimerkkinä tämän blogin kuvassa toimivan Vaasan keskussairaalan F-talon talotekniikkasuunnittelusta vastaa Granlund Vaasa, arkkitehtisuunnittelusta  Sweco ja rakennesuunnittelusta Contria.

Virtual Reality Länsimetron työpajoissa

Vuoden 2017 lopussa Granlundin VR-työkalut jalkautettiin kentälle asiakkaan tiloihin. Länsimetron huolto- ja huolintatyöpajoissa projektihenkilöstö, suunnittelijat ja huoltohenkilökunta pääsivät virtuaalisesti tarkastelemaan tulevien metroasemien huoltotiloja ja kulkureittejä.

Keskustelu oli avointa ja palaute välitöntä. Yhden henkilön kokeillessa VR-laseja toiset kommentoivat näkemäänsä suoraan ruudulta. Suunnittelu sai arvokasta lisätietoa suoraan loppukäyttäjiltä.

1:1 mittakaavassa olevassa virtuaalimallissa kulkeminen on tehokas tapa tarkastella kriittisiä huoltokohteita ja etäisyyksiä pääasiassa kallion sisään louhittavissa tiloissa. VR-laitteiden käyttöä jatketaan myös muiden Länsimetron työpajojen yhteydessä 2018.

Virtuaalista lentokenttää rakentamassa Finavian työmaalla

Finavian uuden terminaalin Revit yhdistelmämallia esiteltiin kahden päivän ajan henkilökunnalle työmaatoimistossa. Virtual Reality ei sinänsä ole uutta Finavialla, sillä laseja ja visuaalisesti näyttäviä malleja on jo arkkitehdin tuottamana esitelty heille aikaisemmin. Uutta oli kuitenkin suoraan suunnittelusta tuotettujen teknisten mallien tarkastelu virtuaalilasien avulla.

Erilaisten yhdistelmien avulla urakoitsijat ja työnjohto saattoivat tutkia mm. teräsrakenteiden ja iv-kanavien risteilyjä sekä ripustusratkaisujen toteutusta. Raakaan rautaan tottuneiden asentajien suusta kuultuna toive saada lasit suoraan työkalupakkiin herätti ajatuksia lisätyn todellisuuden (AR) mahdollisuuksista työmaalla.

Virtual Reality suunnittelupöydällä ja asiakasrajapinnassa

Hyvän asiakaspalautteen siivittämänä VR-laseja on hankittu useampaan Granlundin tytäryhtiöön ja maakunnissa asiakkaille on esitelty ensimmäisiä Granlundin talotekniikka-virtuaalimalleja. Vastaanotto on ollut innostuneen positiivista.

Taloteknisten ratkaisujen esittelyssä asiakkaille on siirrytty uuteen aikakauteen. Suunnitelmien, kuvien ja videoiden rinnalle on tullut interaktiivinen virtuaalinen kiinteistö. Menee toki vielä pitkään ennen kuin VR:stä tulee suunnittelijan arkipäivää, mutta jo nyt on havaittavissa nousevaa kiinnostusta käyttää virtuaalimalleja asiakasrajapinnassa.

Visuallisuuden merkitys on nostanut päätään muussakin käytössä kuin kauniiden markkinointikuvien ja lennokkaiden esittelyvideoiden muodossa. Suunnittelijat, tilaajat ja ennen kaikkea loppukäyttäjät haluavat tietää ennakkoon mitä ovat saamassa. Tila pitää saada kokea.

Digitaalisen kaksosen virtuaalinen veli

Granlundin 2017 lanseeraaman Virtuaalisen kiinteistön (digital twin = digitaalinen kaksonen) myötä tietomalleja ryhdytään käyttämään entistä laajemmin hyödyksi kiinteistöjen tietomassojen hallinnassa.

Suunnitteluaikaista dataa rikastetaan erilaisista antureista kerätyllä reaaliaikaisella informaatiolla ja tietokantoihin tallennetulla seurantatiedolla. Tietoa analysoidaan lennosta ja sen avulla voidaan ennustaa tulevaisuutta. Kaiken tämän ytimessä on rakennuksen virtuaalinen 3d-tietomalli, joka toimii käyttöliittymänä pilvissä sijaitseviin tietoihin.

Jatkossa mahdollisesti tarvitaan myös innovatiivisia tapoja operoida tämän käyttöliittymän kanssa ja esittää sen avulla haettua täsmäinformaatiota käyttäjälle. Työpisteen, laptopin ja hiiren rinnalle lähitulevaisuudessa tulevat Virtual Reality,

Augmented Reality, entistä mobiilimmat laitteet, HMD (Head mounted display) näytöt, ääniohjaus sekä kansainväliset käsimerkit.

Juha Tuomainen-4Kirjoittaja Juha Tuomainen työskentelee asiantuntijana Granlundin Innovaatiot ja kehitys -osastolla. Juha kertoo mieluusti lisää VR- ja AR-kehityksestä talotekniikka-alalla.

Juha Tuomainen p. 0503232935 (etunimi.sukunimi@granlund.fi)

 

 

 

Hyvin toimiva talotekniikka kunniaan

mkarkk DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, ENERGIATEHOKKUUS, HYVINVOINTI, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, KIINTEISTÖT, Yleinen

Kirjoittaja: Teemu Hausen

legopalikat_pieni

Asiakkaan tarpeen mukaan suunniteltuja, laadukkaasti urakoituja ja oikein ylläpidettyjä kiinteistöjä on olemassa. Niitä vain toivoisi olevan enemmän. Talotekniikka-alan huono maine konkretisoituu harmillisella tavalla sadoissa kohdekäynneissä, joita mekin olemme olleet tekemässä. Kiinteistön käyttäjä kärsii huonosta sisäympäristöstä, kun toteutusketju ei toimi.

Emme ole, emmekä uskottele olevamme, näissäkään asioissa mitään sateentekijöitä. Mutta aiomme toteuttaa palveluita, joilla kiinteistöt saadaan toimimaan ensin suunnitelmien mukaisesti ja sen jälkeen sitäkin paremmin digitalisaatiota hyödyntäen.

Digitalisaatio on ollut vaikuttamassa monen liiketoiminnan muutokseen ja kehittymiseen. Se on paitsi lisännyt työn tekemisen tehokkuutta, myös parantanut asiakkaan saamaa palvelua. Parhaissa tapauksissa sitä hyödyntäen on saatu luotua aivan uusia ja merkityksellisiä palveluita, kuten AirBnB ja Uber, jotka ovat aidosti muuttaneet toimialaansa.

Digitalisaatio on vaikuttanut myös kiinteistöjen rakentamiseen ja ylläpitoon, joskaan ei vielä niin radikaalisti kuin moneen muuhun liiketoimintaan – vielä. Murrosta mahdollistavaa teknologiaa on tullut alalle kiihtyvään tahtiin. Tietomallipohjainen suunnittelu on jokapäiväistynyt, työnohjauksen ja -seurannan mobiilit ratkaisut samoin. Mitattavuus sekä tiedon kerääminen ja siirtäminen IoT-ratkaisuilla ja -alustoilla on kehittynyt merkittävästi. Järjestelmien ja alustojen välinen kommunikointi on tullut helpommaksi.

Granlundin uusien digitaalisten kiinteistöpalveluiden perustana on vankka talotekninen osaamistamme ja analyysityökalumme sekä joukko start-up -toimijoita ja ammattimainen palvelutoimittajaverkko. Palvelumme ei vaadi juurikaan investointeja, sillä se rahoittaa itsensä syntyvillä säästöillä.

Kiinteistöjen talotekniikan käytön parantamiseksi hyödynnämme analytiikkaa, jonka päälle olemme rakentaneet ammattimaisen palvelukeskuksen. Tällä tekniikan ja osaamisemme yhdistelmällä päästään kiinni käyttövirheisiin sekä automaation järjestelmävirheisiin. Asiakashyödyt syntyvät, kun talotekniset ongelmat havaitaan aiemmin ja niihin pystytään reagoimaan aiempaa nopeammin.

Kiinteistöjen teknistä huoltoa tulemme ohjaamaan tarpeenmukaisemmaksi palveluillamme analytiikkaa ja IoT:ta lisäämällä. Nykyäänhän on paljon kohteita, joissa huoltoa tehdään liian vähän, ja siitä aiheutuu merkittäviä kiinteistön arvon alenemia sekä ongelmia käyttäjille. Samaan aikaan on myös kohteita, joiden huolto-ohjelma on laadittu one-fit-all metodilla, jossa huolto on kalenteripohjaista eikä se ota huomioon kiinteistön vaihetta elinkaarellaan. Huollon ali- tai yliresursointi ei ole omistajalle kannattavaa.

Olemme kokoamassa palvelutoimittajaverkkoa, joka voi tuottaa taloteknisiä huoltoja asiakkaidemme kohteisiin yhteisesti sovituilla pelisäännöillä, työkaluilla ja menettelytavoilla. Toiminnassa hyödynnetään keikkojen määrittelyyn, toteutukseen ja dokumentointiin start-up yrityksien sovelluksia.

Me uskomme, että aika on oikea. Viimeaikainen kehitys teknologioissa mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa. Kun uutta teknologiaa hyödyntämään pistetään talotekniikan kovimpia osaajia, on mahdollista muodostaa aivan uudenlaisia palveluita kiinteistöjen taloteknisiin palveluihin. Olemme innolla valmiina osoittamaan, että hyvin toimiva talotekniikka on paitsi mahdollista myös erittäin hyödyllistä.

Hausen_Teemu_10_10x10
Teemu Hausen

Kirjoittaja Teemu Hausen toimii liiketoimintajohtajana Digitaaliset kiinteistöpalvelut -osastolla.

Teemu kertoo mielellään lisää Digitaalisista Kiinteistöpalveluista puh. 050 385 3321 tai etunimi.sukunimi@granlund.fi.

Kuinka Lean voisi tehostaa terveydenhuollon toimintaa? Kolme keinoa, jotka nostavat potilaan keskiöön

Granlund KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, KONSULTOINTI, SUUNNITTELU , , , , , , ,

Teksti: Jori Reijula

Suomen Lean-yhdistyksen seminaarissa keski-ikäinen terveydenhuollon alan yritysjohtaja havahtui, kun ymmärsi Leanin vapauttavan työaikaa. ”Voinko siis irtisanoa työntekijöitä, jotta saamme kustannussäästöjä?” Syvä hiljaisuus täytti salin.

Lean vapauttaa työaikaa, mutta mikä on terveydenhuollon perustoimintaa? Hoitaa hyvin asiakkaita ja tuottaa heille parasta mahdollista palvelua.

Eläköityvien suhteellinen osuus Suomen väestöstä kasvaa, hoidon tarve muuttuu vaativammaksi ja  monisairaat potilaat tarvitsevat hoitoa yli perinteisten sairaalaorganisaatiorajojen. Siiloutuneille sairaalaorganisaatiolle tämä on kustannustehokkuuden näkökulmasta haastava tilanne. Soppaa hämmentämään tulee vielä paljon puhuttava SOTE-uudistus ja sen mahdollisesti mukanaan tuoma potilaan valinnanvapaus, joka saattaa entisestään mutkistaa tilannetta.

shutterstock_352316315

Suomen 1960-80 luvuilla rakennettu sairaalakanta, vanhanaikaiset työprosessit ja siiloutuneet organisaatiot kaipaavat muutosta, jotta tuleviin haasteisiin kyetään vastaamaan. Nykytilanteessa monisairaita ja tehokasta hoitoa vaativia potilaita pallotellaan yksiköstä toiseen ja kokonaiskuva sekä vastuu potilaan hoidosta jäävät usein epäselviksi. Tämä tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi veronmaksajille kiristynyttä tehokkuutta peräänkuuluttavassa työmarkkinataloudessa.

Sairaaloiden tietojärjestelmien kehittämiseen on käytetty miljoonia, mutta silti henkilökunta kirjaa potilastietoja päivittäin paperille. Potilastietojärjestelmät ovat usein liian monimutkaisia ja niitä vaivaavat yhteensopivuusongelmat. Yhdysvaltalaisen Kaiser-Permanente sairaalan suorittaman tutkimuksen mukaan dokumentaatio vie peräti 35 % hoitajan ajasta ja vain vaivaiset 19 % jää käytettäväksi potilastyöhön.

Kireän työtaakan keskellä olisi vielä muistettava, että lääkärin ja sairaanhoitajan työhön kuuluu olennaisena osana myötätunnon osoittaminen potilaalle osana hoitoa. Kuinka tämä huomioidaan, kun kustannussäästöt ja tehokkuusvaatimukset kiristävät terveydenhuollon henkilöstön työtaakkaa entisestään yhä kireämmäksi?

Yksi ratkaisu ongelmien setvimiseen voisi olla Japanista lähtöisin oleva Lean-ajattelu, joka perustuu yksinkertaisesti siihen, että niukoilla resursseilla tuotetaan asiakkaalle (potilaalle) mahdollisimman suuri arvo. Eli täytämme potilaan tarpeen niin hyvin kuin vain voimme sen tehdä. Hienointa Lean-ajattelussa on se, että se ei ole rakettitiedettä: jokainen kykenee ymmärtämään Lean-ajattelun ja pääsemään siihen halutessaan sisään – kyse on tahdosta ja tahdonvoimasta.

Voi olla utopiaa luvata, että Leanilla ongelmat katoavat. Sen sijaan esitän arvioni siitä, mitä hyötyä tämän päivän terveydenhuoltoon systemaattinen Leanin implementointi voisi tuoda.

  1. Siiloista yhteisöllisyyteen ja tehokkaampaan tilasuunnitteluun

Keskeistä on tiivis yhteistyö työntekijöiden kesken ja kokonaisuuden optimointi, jotta koko sairaalan työtä ja työprosesseja voidaan kehittää sujuvammaksi. Sairaalaorganisaatioiden siilot eivät edistä tehokkaita potilaanhoitoprosesseja etenkään nykysairaalassa, jossa kasvava osa potilaista on monisairaita tai sellaisia, joiden hoito ulottuu useamman yksikön toimialueelle.

Käyttäjiä tulisi kuunnella sairaalasuunnitteluhankkeissa enemmän ja ottaa heidät mukaan jo hankkeen  alussa. Tilasuunnittelussa olisi lähdettävä liikkeelle toiminnallisesta näkökulmasta. Hoitoprosessit on suunniteltava nöyrästi ja ennakkoluulottomasti monialaisten työryhmien avulla. Näissä tulisi olla mukana niin käyttäjiä kuin potilaanhoitoreitin eri ammattilaisia aina erikoislääkäreistä ja sairaanhoitajista logistiikkasuunnittelijoihin. Lean-asiantuntijoita tarvitaan fasilitaattoreiksi, jotta käyttäjäryhmien osaaminen saadaan kiteytettyä toiminnalliseen suunnitelmaan. Tämän pohjalta luodaan tilasuunnitelmat ja päästään sujuvaa työntekoa edistäviin työympäristöihin.

  1. Tietojärjestelmien yhteensopivuus tuo tehokkuutta

Lean näkee teknologian vahvuutena, mutta ainoastaan silloin, kun se edistää tehokasta työntekoa, eikä ole virhealtis. Sairaaloiden tietojärjestelmien tulisi olla yhteensopivia, jotta potilaiden tietoja voitaisiin siirtää paikkakunnasta ja sairaalasta riippumatta. Niiden tulisi olla myös nopeita ja helppoja käyttää. Nykytilanteessa jopa nuoret, ”teknologianatiivit” terveyskeskuslääkärit tuskailevat nykyisten järjestelmien kanssa.

Ideaalitilanteessa jokainen sairaala käyttäisi keskenään yhteensopivia ja helppokäyttöisiä järjestelmiä. Valitettavasti Suomen lainsäädännön sekä kuntien ja valtakunnan tason poliittisen päätöksenteon vuoksi tällaisen ideaalitilan saavuttaminen lyhyellä aikajänteellä osoittautunee mahdottomaksi. Omaksumalla Lean-filosofian ja sitoutumalla sen noudattamiseen sairaalat voisivat kuitenkin pitkässä juoksussa kukin sitoutua noudattamaan keskenään yhteensopivia tietojärjestelmiä.

  1. Potilaan huomioiminen keskiössä

Tulevaisuudessa potilaan kokemus tulee hallitsemaan terveydenhuoltoa: se, mikä ei nopeuta tai edesauta potilaan paranemista, helpota tämän oireita tai ennaltaehkäise sairauksia, tullaan leimaamaan hukaksi. Lean-ajattelussa päivittäisistä työprosesseista etsitään pullonkauloja, jotka dokumentoidaan, standardoidaan ja lopuksi pyritään kehittämään. Tehostunut työ vapauttaa työaikaa, joka voidaan käyttää asiakkaalle tuotettuun arvoon.

Yhä suurempi osa terveydenhuollon asiakkaista kaipaa paitsi fyysistä, myös psyykkistä hoitoa. Tämä ei välttämättä tarkoita ammattilaisen psykiatrista konsultaatiota vaan empatiaa, myötätuntoista läsnäoloa ja tunnetta, että potilaasta välitetään. Vuorovaikutus korostuu terveydenhuollossa ja sille tulisi varata enemmän aikaa. Tutkitusti potilaaseen käytetty aika ja kokemus siitä, että hänen asiaansa hoidetaan, näyttää vähentävän myös päivystyskäyntejä.

Lue lisää mahdollisuuksista terveydenhuollon toiminnan tehostamiseen Leanin, työpajojen ja digitaalisten palveluiden avulla. 

JoriKirjoittaja Jori Reijula toimii johtavana asiantuntijana Granlund Consulting Oy:n neuvonantopalveluissa ja on tutkinut viime vuosina etenkin terveydenhuollon käyttäjälähtöistä tilasuunnittelua, työprosesseja ja johtamista.

jori.reijula(a)granlund.fi

Digitaalisuus tuo tilojen käyttäjät keskiöön

Granlund DIGITALISAATIO, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS , , , , , , , ,

Kirjoittaja: Susanna Sairanen, Granlund Consulting

Digitalisaation muutosvaikutuksia yhteiskuntaamme verrataan teollistumisen aikaansaamiin muutoksiin niin taloudessa, työn tekemisessä kuin elämisessä yleisestikin.

Kiinteistöliiketoiminnan kannalta olennainen kysymys tulevaisuudessa on esimerkiksi se, miten digitalisaation muutokset tulevat vaikuttamaan kiinteistöjen arvoon, ylläpitoon ja käyttöön. Tuleeko esimerkiksi käyttäjien hyvinvointi olemaan yksi arvoon vaikuttava tekijä ja käyttäjien hyvinvointia lisäävät kiinteistöt seuraava trendi?

shutterstock_365329922
Tuleeko käyttäjien hyvinvointi olemaan yksi kiinteistön arvoon vaikuttava tekijä?

Kiinteistöt tai kiinteistöliiketoiminta eivät missään nimessä ole irrallinen osa reaalitaloudesta vaan hyvin kiinteästi sidoksissa siihen toimintaympäristöön, joka kullakin hetkellä esiintyvät voimakkaimpana. Kun tarkastellaan historiaa hieman taaksepäin, on helpompi saada perspektiiviä megatrendien vaikutuksesta kiinteistöalaan.

Maanviljelys loi perustan maanomistukselle

Maanviljelyn yleistyminen loi suuren muutoksen ihmisen siihenastisessa kehityksessä. Maanviljelys mahdollisti ihmiskunnalle huomattavasti nopeamman kasvun verrattuna aiempaan metsästäjä-keräilijä -aikaan. Paikoilleen asettumisen myötä ammatit eriytyivät, ja kulttuurilla ja taiteilla oli mahdollisuus kehittyä.

Samassa yhteydessä syntyi käsitys maanomistuksesta ja esimerkiksi Eurooppaan muodostui sarkajaoksi kutsuttu maankäyttöjärjestelmä. Maanomistus ja paikoilleen asettuminen loivat edellytyksiä myös rakennusten kehitykselle, kun luotiin pysyviä asuntoja, kauppoja, kouluja ja kirkkoja. Maanviljelyksen myötä kiinteistöala ja –liiketoiminta alkoi syntyä.

Teollistuminen muutti arvonmääritystä

Teollistuminen mullisti jälleen sekä ihmisten arkea että kiinteistöliiketoiminnan perusteita. Maan pinta-ala, maapohja tai ominaisuudet eivät olleetkaan enää olennaisimpia kriteerejä tilaa etsittäessä.

Yksi olennaisin tähän vaikuttava tekijä oli arjen toimintojen eriytyminen, kun töitä ei tehty enää asuinpaikassa. Samalla kulutusyhteiskunnan ja rahatalouden syntyminen loi tarvetta liiketiloille.

Teollistumisen myötä alkoi myös ensimmäinen todellinen muuttoaalto, kun työntekijät muuttivat työpaikkojensa lähelle kaupunkeihin. Kysyntä tehtaan lähellä olevista asunnoista kasvoi tarjontaa suuremmaksi, ja sijainnista muodostui kriittinen arvotekijä, joka määritti asunnon hinnan. Tämä dogmi on edelleen perustana kiinteistöliiketoiminnassa niin rakentamisen, sijoittamisen kuin käytönkin kannalta.

shutterstock_525198061
Digitalisaatio tuo tilojen käyttäjät keskiöön.

Digitalisaatio muuttaa taas kaiken?

Digitalisaation myötä työ- ja vapaa-aika sekoittuvat jälleen erilaiseksi kokonaisuudeksi kuin koskaan aiemmin. Kun jälleen suuri megatrendi tulee muuttamaan ihmisten suhdetta aikaan ja paikkaan, se tulee varmasti vaikuttamaan myös kiinteistöihin, niiden arvonmuodostukseen, käyttöön ja ylläpitoon.

En kuitenkaan usko, että tulevaisuuden voitajakiinteistö on ”älytalo”, jossa on itseisarvona mahdollisimman monta erilaista härpäkettä ja mittaria. En myöskään usko kivijalan kuolevan tai ihmisten jäävän yksinomaan sohvannurkkaan.

Sen sijaan uskon, että digitalisaatio tuo tilojen käyttäjät keskiöön. Mielenkiintoinen kysymys on, voiko käyttäjän tyytyväisyys ja hyvinvointi olla jopa sijaintiakin tärkeämpi kiinteistön arvonmuodostuksen tekijä tulevaisuudessa. Tai oikeammin, millä aikataululla tämä tapahtuu.

Tämän lisäksi uskon sosiaalisen verkoston nousevan tärkeäksi tekijäksi kiinteistön arvolle. Tähän liittyvät vahvasti tilojen muut käyttäjät, jotka tukevat niin sosiaalista tarvetta kuulua yhteen kuin työntekoa oikealla osaamisprofiilillaan, mutta myös toimimalla vertaistukena kiinteistön valinnassa. Tärkeä osa jälkimmäistä on esimerkiksi käyttäjien antama palaute kiinteistöstä: onko tämä hyvä kiinteistö, onko täällä hyvä olla?

Sairanen_Susanna_neliö
Kirjoittaja Susanna Sairanen  työskentelee Granlund Consultingissa.

Tällä kertaa ei tarvitse olla sivustakatsoja, joka mukautuu megatrendin vaikutuksiin, vaan kiinteistöala voi ja sen tulee olla mukana muokkaamassa tätä tulevaisuutta. Kiinteistöalalla on nyt myös erilaiset lähtökohdat megatrendin kohtaamiseen kuin koskaan aiemmin, ja digitalisaation mahdollisuuksien etsimiseen on tarjolla ulkopuolista tukea ja rahoitusta, kuten KiraDigi- kärkihanke.

Me Granlund Consultingissa haluamme tehdä asiakkaistamme edelläkävijöitä, joten olemme vahvasti mukana tukemassa asiakkaitamme myös näiden teemojen ympärillä.

Palaute muuttaa maailmaa

Maaret Pyhäjärvi KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS , , , , , , , ,

Neljään Granlund-vuoteeni on mahtunut monenmoista oppia. Opit ovat herättäneet keskustelua, saaneet miettimään asioita ja tekemään asioita toisin. Oppien iso teema on *palaute*.

 

 

Palaute

Katselin ihastellen jokin aika sitten, kun ohjelmistokehityksessä tiimissäni syntyi hieno pöhinä. Ei sitä paremmallakaan sanalla oikein voi kuvata, kun porukassa innostuneesti puhutaan asioista, ratkotaan juttuja reippaasti ja rakentamamme ohjelmisto menee eteenpäin harppauksin. Erityislaatuinen pöhinä syntyi siitä, että sovelluksen käyttäjä käytti muutaman tunnin aikaansa tullakseen istumaan kanssamme ja näyttämään, mitä rakentamallamme sovelluksella arkipäivässä tehdään.

Käyttäjämme ei aina sanonut jonkin asian olevan haastava, mutta ryhmä nämä asiat kyllä huomasi. Sekä sanallinen että sanaton palaute muuttuivat empatian kautta toiminnaksi. Lyhyellä aikavälillä hyvällä ymmärryksellä saimme aikaan monta muutosta.

Toisinaan palautteen saaminen on meille vaikeaa. Muistan lähes neljän vuoden takaa tilanteen, jossa käyttäjämme soitti meille torstai-iltapäivällä kertoakseen, että oli kokeillut tehdä ohjelmistollamme hoidettavaa tehtävää maanantaista lähtien kerran päivässä, siinä onnistumatta. Ohjelmistossamme oli vikaa.

Kerromme palautetta usein vikatilanteissa vain, jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Käyttäjämme oli kuitenkin kovin yllättynyt siitä, että vika ei ollut kadonnut alkuviikon aikana, ja kertoi että aina aikaisemmin viankorjaus oli tapahtunut asiasta puhumatta. Tietyntyyppisten ongelmien kanssa ohjelmistokehitys voikin toimia näin, kun näkyvistä virheilmoituksista kerätään tietoa automaattisesti.

On siis palautetta, joka pitää aktiivisesti kertoa sekä palautetta, joka kerätään automaattisesti. Usein on parempi, että palaute annetaan ääneen, ihmisen ääni vahvistaa sanotun ja lisää ymmärrystä.

Maailma on muuttunut siten, että jokainen meistä käyttää ohjelmistoja jatkuvasti. Joskus ne eivät toimi, ja olemme turtuneet siihen. Jäämme odottamaan, että joku muu huomaa, joku muu on aktiivinen ja kertoo. Kerromme palautetta vikatilanteista, vain jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu. Ohjelmistokehitysporukoissa tehdään aina kovasti töitä sen eteen, että opittaisiin ratkomaan asioita paremmin.

Me ajattelemme ohjelmistoja ratkaisuina ongelmiin. Usein ongelma on se, että halutaan tehdä sitä arkipäivän suunnittelu- ja ylläpitotyötä rakennuksille tehokkaammin, vähemmän tekijöitä kuormittaen. Jos ongelma ei ratkea, ei ohjelmisto toimi. Ja me haluamme sen toimivan, haluamme olla avuksi. Haluamme rakentaa hyvää yhdessä, ja rakennammekin. Tahto muuttuu toiminnaksi palautteen kautta.

Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Paras tapa antaa palautetta on usein jutustelu kahvikupposen äärellä tai käytävän nurkissa ohikulkiessa. Hyvä tapa antaa palautetta on myös laittaa omista pohdinnoista rohkeasti viestiä. Kohtaloonsa tyytyminen ja hiljaisuus ovat niitä huonoimpia tapoja, asian tärkeyttä kun usein mitataan myös sitä kautta, kuinka moni asiasta puhuu.

Kun itse olen testaajana omassa porukassani erikoistunut palautteen antamiseen sekä sen tulkitsemiseen toimenpiteiksi, muistelen yhtä erityisen hienoa kokemusta Granlundilta.

Maaret Pyhajarvi_kasitelty
Kirjoittaja Maaret Pyhäjärvi kuuntelee käyttäjiä ja parantaa maailmaa Granlundin ohjelmistokehityksessä.

Istuimme porukalla huoneessa ryhmäohjelmoimassa. Otimme kukin vuoroja yhdellä tietokoneella, toteuttaen muutoksia ohjelmistoon. Ne, jotka eivät olleet koneella, kertoivat mitä tehdään ja jokainen antoi palautetta toisten ehdotuksista saman tien. Mieleenpainuva oli se hetki, kun puolesta lauseesta löytyi ajatus, jonka korjaamalla teimme asiat oikein – heti. Nopea palaute on tehokasta palautetta.
Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Palaute muuttaa maailmaa. Ja maailmaa on aina hyvä kehittää parempaan suuntaan, monissa mittakaavoissa.

 

Kohti 2020: ajatellaan käyttäjän näkökulmasta

Pekka Metsi EDELLÄKÄVIJYYS, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS , , , , , , , , , ,

granlund_2020_tunnusGranlund julkaisi uuden 2020-strategian helmikuussa.

Sen painopisteitä ovat ihmisten hyvinvoinnin nostaminen kaiken tekemisen tavoitteeksi, nykyisten liiketoiminta-alueiden markkinajohtajuuden vahvistaminen edelleen, kansainvälisyys ja uusien digitaalisten palvelujen jatkuva kehitys.

Emme varmasti osaa ennakoida kaikkia niitä muutoksia, jotka seuraavina vuosina meitä draivaavat.  Haluammekin aktiivisella kehittämisellä ja kokeilukulttuurin tukemisella pysyä dynaamisena.

Mallia muilta toimialoilta

Autojen kehitys käyttäjäystävällisyydessä  ja ”älykkyydessä” on ollut huomattavasti rakennuksia nopeampaa.  Massaräätälöinti on tuonut tehokkuutta prosesseihin ja lisää katetta. Airbnb parantaa asuntojen käyttöastetta ja Uber autojen. Businesslogiikat ovat muuttuneet.

Erilaiset digitaaliset palvelut ovat laajasti avanneet muiden kuluttajien palautteet valintoja tekeville ravintolan tai hotellin asiakkaille.

Tätä samaa saadaan varmasti myös kiinteistöalalle ja sen vaikutus tulee pääosin olemaan positiivinen. Laatu korostuu, mutta samalla tehokkuus on oltava pelissä mukana.  Tällaisessa kehityksessä Granlund on innolla mukana. Äskettäin julkaisema Granlund PULSE on hyvä esimerkki uudesta suunnastamme.

Talotekniikka möröstä mahdollisuudeksi

Julkisessa keskustelussa (mm. HS 27.1.) on taas kerran spekuloitu tekniikan lisääntymistä rakennuksissa ja sen mukanaan tuomia ilmiöitä. Hiukan kummalliselta tuntuu, että monilla muilla toimialoilla tekniikka on mahdollistaja, mutta rakennuksissa se on myös selvä uhka.

Tesla on parasta mistä autoilija voi haaveilla, mutta koneellinen ilmanvaihto rakennuksessa on mörkö.  Alamme pitää tietysti ensi sijaisesti katsoa peiliin – tällaiset mielikuvat eivät synny tyhjästä.

Uskallan kuitenkin väittää, että todellisuus ainakin ammattimaisesti hoidetussa toimitilamarkkinassa on huomattavasti näitä mielikuvia parempi. Mittaamme jatkuvasti omien projektiemme ja asiakkaittemme palautteita. Niissä kriisi ei näy. Toki inhimillisessä toiminnassa tapahtuu myös virheitä, ne pitää korjata ja minimoida haitat.

Selvää kuitenkin on, että talo- ja tietotekniikka lisääntyy rakennuksissa seuraavien vuosien aikana.

shutterstock_161089205

Tulevaisuus nähdään käyttäjän näkökulmasta

Seuraavassa on pohdittu tekijöitä, joissa meidän täytyy alana kehittyä ja sitä kautta kasvattaa asiakastyytyväisyyttä ja toivottavasti myös parantaa mainettamme.

1. Informaatio ja käyttöliittymät

Ongelma: Talotekniikassa kerätään paljon tietoa, mutta sitä ei juurikaan jaeta. Varsinkaan käyttäjille.  Kaikki toimistojen neukkareissa aikaansa viettävät tunnistavat ovenpielen kryptiset painikkeet ja pöydällä kiemurtelevan johtohelvetin.

Ratkaisu: Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta. Määritellään automatiikka uudestaan ja tehdään siitä aidosti integroitu kokonaisuus. Ei siis vain rakennusautomaatio, vaan kaikki rakennuksen tietojärjestelmät.  Uudistetaan tilan käyttöliittymät täysin.

2. Tarvelähtöisyys

Ongelma: Liian montaa asiaa pyritään ohjaamaan ennalta esitettyjen kaavojen ja mallien mukaan. Lähtien tilantarpeesta, teknisten järjestelmien ohjauksesta aina ylläpidon johtamiseen. Teollisuuden käsite ”Performance Based” ei ole juurikaan jalkautunut kiinteistöihin.

Ratkaisu: Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta. Voisiko kiinteistöalalle ”Performance Based” ollakin käyttäjälähtöinen. Säädetään lämpötilaa, ylläpidon intensiteettiä ja siivoustiheyttä jatkuvan käyttäjäpalautteen perusteella. Todellinen tilojen käyttö ja käyttäjien palaute ohjaa kiinteistöjen johtamista.

3. Yhteiset tavoitteet ja yhteistyö

Ongelma:  Välillä tuntuu, että rakennusprojekteissa ei lämpimiä tunteita sallita. Oman reviirin puolustaminen ja syyllisten löytäminen muista osapuolista ei edistä yhteistyötä. Johtaminen keskittyy liikaa aikatauluihin ja rahan kulumiseen silloinkin, kun pitäisi saada ihmiset tekemään laadukasta ja tehokasta yhteistyötä.

Ratkaisu:  Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta. Jos mahdollista otetaan käyttäjä mukaan alusta. Tehdään tavoitteet niin, että niitä voidaan helposti kommunikoida myös käyttäjälle. Allianssityyppiset mallit ovat jo tuomassa tähän osaan ratkaisumalleja rakentamisessa. Niitä lisää.

4. Tuki käyttöönotolle ja käytölle

Ongelma:  Käyttäjän näkökulmasta ehkä herkin vaihe on uuden tilan käyttöönotto. Ensi vaikutelma on tärkeä. Mutta ammattilaisilla on jo kiire seuraavaan projektiin, varsinkin jos suurin osa laskuista on jo maksettu. Panostus jää liian vähäiseksi.

Ratkaisu: Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta.  Aika yksinkertaisia asioita kuten tehdään suunnitelma, ollaan läsnä, tuetaan fiksuilla tietojärjestelmillä ja ohjeilla. Annetaan käyttäjälle vaikutelma, että joku aidosti välittää ja panostaa asiaan.  Ja hoidetaan asiat niin, että tavoitteet myös toteutuvat.

5. Läpinäkyvyys kaikessa toiminnassa

Ongelma: Helsingin parhaat sushipaikat löytää helposti useankin sovelluksen kautta. Mutta mistä löytyvät todellisten loppuasiakkaiden palautteet potentiaalisesta vuokrauskohteesta tai urakoitsijasta tai konsultista?  Rakennus- ja kiinteistöalan sisällä kuulee kyllä sekä hyvin että huonosti menneistä projekteista. Mutta ulospäin tieto ei kiiri.

Ratkaisu:  Ajatellaan käyttäjän näkökulmasta ja tehdään palautteesta ymmärrettävää. Mistä löytyisi oman alamme reaaliaikainen palautteenantokanava? Ralassa meillä on jo pohja olemassa. Lisää dataa ja paremmin jakeluun.  Laatu korostuu ja ”kusettajat” karsiutuvat.

6. Avoin, yhteensopiva data

Ongelma:  Parempaa sovellusympäristöä  IoT/BigDatan hyödyntämiselle kuin kiinteistöt on vaikeaa keksiä. Data ei juurikaan liiku varsinkaan kiinteistöjen ulkopuolelle. Tietomallit ovat arkipäivää suunnittelussa, mutta niiden elinkaari jää harmittavan lyhyeksi.

Ratkaisu: Ei tehdä Suomessa räätälöityjä malleja, vaan osallistutaan kansainväliseen kehitystyöhön. IFC ja verkkojen tiedonsiirtostandardit ovat tästä hyviä esimerkkejä. Muutetaan asennetta, eli jaetaan tietoa omista järjestelmistämme ilman vastinetta. Ei käytetä suljettuja järjestelmiä. Kyberturvallisuus nousee haasteeksi eikä sinisilmäinen voi olla.  Vain avaamalla yleisiä ja yksityisiä tietovarastoja saamme sitä kuuluisaa kehityspöhinää alallemme.

Pekka_Metsi
Pekka Metsi on Granlundin toimitusjohtaja. Hän twiittaa tunnuksella @p_metsi

Kuusi pointtia ei mullista maailmaa, mutta vie sitä oikeaan suuntaan.  Pointteja toivotaan lisää keskustelun kautta.

Mutta pointteja tärkeämpää on konkretia. Eli toimeen ryhtyminen. Jos me emme tee, niin joku muu tekee meidän puolestamme.

Ja tämä kehitys on jo alkanut.