Älytöntä tekoa

mkarkk Yleinen

juoksija-startti-web

Minulla on nyt muutama kuukausi takana kiinteistöjen ihmeellisessä maailmassa, ja paljon on tullut jo opittua ja havaittua.

Teksti: Kimmo Mattila

Ihmetystä vanhoista kankeista toimintamalleista, toisaalta paljon hypetystä tietomalleista, digitaalisista kaksosista ja tekoälystä. Kaikki tällä hetkellä hypekäyrän korkeimmalla huipulla. Kuitenkin väittäisin, että tämä toimiala on edelleen lähtökuopissa mitä tulee digitalisaatioon.

Koitan nyt kertoa mitä olen havainnut ja miten itse näen digitalisaation tilan kiinteistöalalla.

Ensimmäinen havainto on, että digitaaliset tietomallit eivät varsinaisesti kulje ketjussa. Kiinteistöjen tiedot eivät siirry eri elinkaaren vaiheiden välillä digitaalisesti. Vaiheiden välillä ei tapahdu työntöä eikä imua tiedonsiirron suhteen.

Jokaisen eri vaiheen toimijat kyllä digitalisoivat omaa prosessiaan ja omia työvälineitään, mutta vaiheiden välillä tietoa siirretään parhaimmillaan Excelillä ja pdf-tiedostoina, pahimmillaan printattuina papereina, joilta tieto siirretään käsin seuraavaan järjestelmään.

Digitalisaation huumassa monet toimijat samalla haluavat tehdä omia ratkaisujaan ja miniekosysteemejään, osittain ihan hyvästä syystä, mutta tulevat samalla jatkaneeksi tätä hajaannusta. Onneksi olemme muutaman muun toimijan kanssa nyt päässyt jutuille, joissa pohditaan, miten tietomallit olisivat vähintäänkin linkitettävissä toisiinsa.

Yksi alue, jolla tämä digitalisaation hajanaisuus näkyy, on ns. digitaaliset kaksoset, tai 3D-mallit. Digital twin, olosuhdemalli, BIM2FM, rakkaalla lapsella jne. Alan kypsymättömyydestä hyvä esimerkki on, että nämä digitaaliset käsitteet tarkoittavat ihan eri asiaa eri ihmisille.

Oma näkemykseni on, että 3D-visualisointi ei ole sama asia kuin digitaalinen kaksonen. 3D-mallin voi tehdä staattisesta piirroksesta, se ei vielä millään tavalla simuloi reaalimaailman verrokkiaan. Samoin BIM2FM termiin (BIM = Building Information Model, FM=Facility Management) löytyy useita eri näkökulmia; toiset miettivät suunnittelu- ja rakennusaikaisen informaation siirtoa digitaalisena ylläpitoon, toisten mielestä taas ylläpidossa tehdään uusi digitaalinen malli kiinteistöstä, jotta sitä on helpompi hallita ja tehdä monipuolisempaa raportointia kiinteistön omistajalle.

3D-malli tai BI-raportointi ovat mielestäni vain eri visualisointia samasta asiasta. Kyseessä on digitaalinen malli, josta tehdään ihmissilmälle ja -aivoille helpommin ymmärrettävää tietoa. Kone lukee ja kirjoittaa molemmissa tapauksissa ykkösiä ja nollia ihan niin kuin ennenkin.

Mutta jotta visualisointi tai raportointi olisi mahdollisimman hyvää ja totuudenmukaista, tulee järjestelmän pohjalla olevan tietomallin olla hyvä ja selkeä. Hyvä tietomalli ja sen päällä olevat selkeät prosessit saavat digitaalisen kopion aidosti muistuttamaan reaalimaailman kaksostaan ja kertomaan siitä asioita.

Parhaimmillaan digitaalisella kaksosella voidaan simuloida ja analysoida muutostilanteita ennen kuin niitä viedään reaalimaailmaan. Kiinteistöjen ylläpidossa ollaan vielä jonkin matkan päässä tästä, mutta esimerkiksi telemaailmassa tämä on jo arkipäivää.

Niin ja se tekoäly. Osallistuin taannoin Tampereen Teknillisen Seuran ”Älyttömästi Älyä” – Enterprise2018 -seminaariin, jossa monessa puheenvuorossa hyvin tuotiin esille, ettei tekoälyä voi liimata tuotteen päälle ja olettaa sen tekevän jotain. ”Ostaisin yhden tekoälyn, kiitos” -ajattelu on vallalla monella alalla, ilman että mietitään mitä siltä oikeasti voidaan odottaa.

Tekoälyn todelliset sovellukset ovat pieniä ja lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisia. Poikkeamien tunnistus, datan luokittelu ja lajittelu, joidenkin yksinkertaisten tapahtumien ennakointi. Näillä kuitenkin voi olla suuri merkitys. Niin myös kiinteistöjen ylläpidossa.

Mutta jälleen, kaiken takana on tietomallien ja prosessien oikeanlainen organisointi. Siksi meillä panostetaan nyt vahvasti tietomalleihin yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, integraatioihin datan keräämiseksi, ja analytiikkaan ja raportointiin kaiken tuon tiedon tuomiseksi asiakkaille. Odotan innolla vuotta 2019, eiköhän siihen joku (teko)älyllinenkin sovellus mahdu mukaan.

mattila_kimmoKirjoittaja Kimmo Mattila työskentelee Granlundilla tuotejohtajana.

Joulun onnellisuustakuu

hanniemi EDELLÄKÄVIJYYS, HYVINVOINTI, KONSULTOINTI, Yleinen , ,

Kalenterit

Tämä rakentamisen täyteinen vuosi on pian kääntymässä uuteen. Vuosi 2018 on ollut hyvä kulkea kanssanne.

Teksti: Piia Sormunen

Olemme kokeneet riemun hetkiä asiakasprojekteissamme, ja todella tunnemme ja näemme, että rakennus- ja kiinteistöala kehittyy huimaa vauhtia yhteistoiminnan ja digitaalisuuden myötä.

Olemme asettaneet strategiassamme tärkeän tavoitteen – annamme onnellisuustakuun. Yleensä yritysten strategiat keskittyvät yritystoiminnan jatkuvaan parantamiseen, mutta haastaisin kaikkia meitä pohtimaan asettamaamme tavoitetta laajemmin.

Tyttäreni soitti minulle tällä viikolla keskellä Big Room -toimintaa täynnä olevaa päivää ja kysyi minulta: ”Äiti, onko ensi lauantaina joulukuun 1. päivä?”. Siinä hetkessä olin täysin uppoutuneena työhöni Vaasassa ja vastasin kiireessä nopeasti, että kyllä on, miksi sellaista kysyt. Hän vastasi, että silloin saa avata joulukalenterin, häntä jännittää. Tämä keskustelu sai minut pysähtymään ja pohtimaan sitä, että vaikka kuinka olemme suurella innolla uppoutuneita työhömme, kuitenkin moni läheinen tarvitsee meitä ­- olkoon he kumppaneita, lapsia, vanhempia tai ystäviä.

Päätin, että minä haluan antaa onnellisuustakuun myös läheisilleni ja työkavereilleni. Toin tänä aamuna joulukalenterit tiimilleni, koska haluan, että hekin jännittävät joka aamu kalenterin luukun avaamista.

Haluan toivottaa teille kaikille onnellista joulua! Annetaan onnellisuustakuu läheisillemme ja pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

GC_Piia_Sormunen

Piia Sormunen

Kirjoittaja toimii Granlund Consulting Oy:n Lean-rakentaminen -toimialan johtajana.

Yhteistoimintaa kiinteistöalalla = Big room -työpajat

hanniemi KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , ,

Palaveri-ihmiset3-web

Työpaikoilla haetaan yhteisiä toimintamalleja ja ratkaisuja prosessien sujuvuuteen – uusia, tehokkaampia tapoja toimia. Yhteistoiminta- eli Big room -työpajat ovat tapa osallistaa ja motivoida henkilöitä. Työpajoissa eri asioiden tekijät kokoontuvat yhdessä miettimään, keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja sovittujen aiheiden ympärille.

Teksti: Nina Volanen

Mikä on Big room -työpaja?

Yhteistoiminta on eri tehtävissä toimivien ihmisten yhdessä tekemistä, yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yhteistoimintaa voidaan tehdä eri yritysten välillä kuin myös yrityksen omissa organisaatioissa esimerkiksi toimintaprosessien kehittämiseksi.

Fasilitaattori huolehtii siitä, että työpajojen keskustelut, johtopäätökset ja ehdotukset tulee kirjattua, että niitä voidaan hyödyntää suoraan tai jatkojalostaa työpajan jälkeen. Fasilitaattorina toimiva henkilö voi olla omasta organisaatiosta tai ulkopuolelta, riittää että hänellä on riittävä osaaminen työpajojen vetämisestä ja ymmärrystä työpajan aihealueesta.

Miksi?

Perinteisten työtapojen rinnalle on haluttu löytää uusia osallistavia työmenetelmiä, esimerkiksi perinteisten palavereiden sijaan on kehityspalavereita haluttu tehdä työpaja-menetelmillä. On havaittu, että kun osallistujat, eri tehtävistä ja jopa eri yrityksistä, ovat aktiivisesti mukana, saadaan aikaan monipuolista keskustelua. Näin asioiden kehittäminen etenee vauhdilla ja huomioiduksi tulevat eri näkökulmat ja haasteista pystytään keskustelemaan samassa yhteydessä. Työpajoihin osallistuvat henkilöt sitoutuvat kehitettäviin aiheisiin ja ovat motivoituneita, kun ovat päässeet vaikuttamaan esim. omiin työtehtäviinsä. Myös ne oivallukset ja ideat, jotka muuten jäisivät helposti saamatta, nousevat esille pienissä ryhmissä työskenneltäessä.

Miten?

On tärkeää, että työpajat on valmisteltu hyvin, tavoitteet selkeästi määritelty, ja työpajalle on varattu riittävästi aikaa. Ammattitaitoinen fasilitaattori avustaa työpajan aikana esittämällä kysymyksiä, haastamalla ratkaisuja ja toimintamalleja. Työpajoissa asioita voidaan käsitellä eri menetelmillä riippuen käsiteltävästä aiheesta, henkilömäärästä ja siitä, millaisia tavoitteita työpajalle on asetettu.

Mitä hyötyä?

Yhteistoiminnan kehittäminen on koettu tarpeelliseksi ja on havaittu, että näin työskennellen yksilön on helpompi kertoa omista näkemyksistään ja tulla kuulluksi kuin esimerkiksi muodollisissa kokouksissa. Työyhteisössä tai eri yritysten välillä vapaa keskustelu auttaa madaltamaan yhteydenottokynnystä jatkossa ja auttaa ymmärtämään asioita esimerkiksi toisen yrityksen näkökulmasta ja sitä, miten oma työ vaikuttaa muihin.

Linkeistä löydät lisää tietoa Granlundin fasilitoimista työpajoista:

https://www.granlund.fi/uutiset/yhteiset-tavoitteet-etenevat-big-roomissa/

https://www.granlund.fi/asiakkaat/logicor-tyopajatyoskentely/

Volanen_Nina__04_10x10cm

Kirjoittaja Nina Volanen toimii Granlundilla Kiinteistöjohtamisen ryhmässä toimitila-asiantuntijana.

Mitä yhteistä on avantouinnilla ja EDD:llä?

hanniemi ENERGIATEHOKKUUS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, Yleinen , , ,

shutterstock_avantouinti Mika Heittola

Avantouinnista minulla on kokemusta jo kohta 20 vuotta ja kiinteistöjen EDD-hankkeista yli 22 vuotta. Silti molemmista löytyy aina jotakin uutta.

Teksti: Jussi Kuusola

Avantouinnissa ja haastavan kiinteistön ympäristöriskien selvityksessä eli EDD:ssä (Environmental Due Diligence) on yllättävän paljon yhteistä. Aluksi molemmat saattavat tuntua hyvin vaikeilta ja hankalilta, jopa mahdottomilta. Kun on päässyt asian sisään, alkaa tuntua selvästi paremmalta. Ja kun kokemus on ohi, tulee suorastaan euforinen olo.

Avantouinnissa esim. paikka, sää, ilman lämpötila ja mieliala ovat aina erilaiset. Kahta samanlaista avantouintikertaa tuskin löytyy. Kiinteistöt puolestaan sijaitsevat eri kaupungeissa, ovat eri-ikäisiä, käyttötarkoitukseltaan ja toiminnoiltaan erilaisia, ja niiden sijainti on erilainen. Samoin kiinteistöjen ympäristöolosuhteet saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Jopa vierekkäiset kiinteistöt ovat todennäköisesti täysin erilaiset.

Nykyisessä työssäni yhdistyy monta sellaista asiaa, joita arvostan ja joita olen aina työltä halunnut: erinomainen yritys, todelliset ammattilaiset työkavereina, mielenkiintoiset ja haastavat hankkeet sekä työtä siinä määrin riittävästi, ettei jää aikaa ihmetellä, mihin työpäiväni kuluvat.

Avantouinnista saan lisäbonusta työhöni kiireisinä ja hankalinakin päivinä. Avantoon voi aina heittää ja unohtaa työasiat. Kun kroppa rentoutuu avannossa tai ylipäätään ulkona uimisen jälkeen, on esim. uni paljon parempaa kuin muuten, ei ole stressiä eivätkä työasiat tule uniin. Avantouinnin hyödyt ja terveysvaikutukset ovat muutoinkin tutkitusti haittoja suuremmat.

EDD:n terveysvaikutuksia ei vielä ole tutkittu, mutta kokemuksestani voin sanoa, että EDD pitää mielen virkeänä ja sen tekeminen pitää yllä ammattitaitoa. Yhdistettynä hyviin ja terveellisiin elämäntapoihin EDD:ssä on sellaisia positiivisia vaikutuksia, että tällainen vanha käpykin pysyy vielä mukana nuorempien tahdissa.

Kuusola Jussi pieniKirjoittaja Jussi Kuusola toimii Granlundilla Omaisuudenhallinta-toimialalla Kiinteistönhoito-ryhmässä EDD-asiantuntijana.

 

 

 

 

 

Yläkuva: Shutterstock 

Urahaaveita ja ammatinvalintakysymyksiä

mkarkk RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, ura, Yleinen , , , , , ,

shakki-pelaaja-lapsi-web

Nautitko virtuaalimaailman rakentamisesta ja siellä seikkailemisesta? Mitä jos voisit tehdä sen kaiken saman oikeassa maailmassa?

Teksti: Miia Anttila

Rakennukset rakennetaan nykyisin enenevässä määrin ensin virtuaalisesti ja sitten vasta fyysisesti. Rakennukset mallinnetaan ja olosuhteet simuloidaan. Yksinkertaisimmissa moduuliratkaisuissa valmiita palikoita haetaan kirjastosta, aivan kuten Minecraftissa. VR- ja AR-tekniikkaa hyödynnetään sekä rakentamisen, että kiinteistöjen käytön aikana.

Suomi on toiminut BIM (building Information Model) käyttöönotossa pioneerina. Kaksi suomalaistaustaista tietomallinnuksen ja Lean rakentamisen uranuurtajaa, Arto Kiviniemi ja Lauri Koskela, toimivat nykyään professoria Englannissa.

Kauniit, Fiksut ja Rohkeat

Kaupungit kasvavat jatkuvasta. On ennustettu, että isojen kaupunkien merkitys voi jopa ohittaa valtioiden merkityksen jossain pisteessä. Panostukset ovat siinä, miten Smart cities ja Smart buildings tuovat jatkuvasti rakennettuun ympäristöön lisää ominaisuuksia tilojen käyttäjille ja asukkaille.

Parhaimmillaan rakennettu ympäristö on kaunis ja hivelee aistejamme. Haluaisitko toimia kauneuden lähettiläänä, kuten valaistus- tai äänisuunnittelijana?

Raha ratkaisee

Oletko kiinnostuneempi taloustieteistä tai juridiikasta? Kiinteistösijoittaminen on huikean suuri business, niin suuri, että se on käytännössä aina osana maailmantalouden kasvua ja romahdusta.

Tiesitkö, että Suomi on tällä hetkellä kiinnostavampi sijoitusmaa kuin Ruotsi? Kiinteistökaupoissa pyörivät alan todelliset salaiset agentit ja sisäpiiriläiset, jotka toimivat kauppoja valmistelevissa tehtävissä osana kansainvälistä yhteisöä.

Kestävää hyvinvointia

Rakennukset käyttävät 40 % luonnonvaroista ja aiheuttaa 33 % kasvihuonekaasupäästöistä. Tässä siis toimiala, jossa todella pääset vaikuttamaan paremman huomisen ratkaisuihin. Alamme ottaa haasteen erittäin vakavasti ja kestävän kehityksen keinovalikoima on laajasti käytössä. Tässä pari mainiota esimerkkiä: Fira panostaa ympäristövastuuseen ja Alko raportoi ympäristöasioistaan luotettavasti.

Tiesitkö, että Suomen kiinteistö- ja rakennusala on mahdollisesti maailman ainoana sitoutunut vapaaehtoiseen, ei siis lainsäädännön pakottavaan, energiatehokkuussopimukseen?

Ihmiset ja toimintakulttuuri

Mitä, jos oletkin eniten kiinnostunut ihmisistä? On totta, että kiinteistö- ja rakennusala on teknis-taloudellinen ala. Mutta että teknologia ei yksin riitä. Kaiken ytimessä on se, mitä ihmiset ja yhteiskunnat valitsevat ja päättävät tehdä. Tästä syystä alalla korostuvat uudet yhdessä tekemisen mallit ja sinua ihmisestä kiinnostunutta henkilöä tarvitaan!

Luonnontieteitä, tilastotieteitä ja todennäköisyyksiä, koodausta, datan murskausta, sisällöntuotantoa ja tiedon visualisointia, taloustieteitä ja juridiikkaa, ympäristötekniikkaa, käyttäytymistieteitä ja johtamista. Kaikkea tätä ja paljon muuta ovat kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijatehtävät. Monipuolista ja poikkitieteellistä tai syvällä porautuvaa asiantuntemusta, sinä päätät!

Missä siis voin kuulla lisää tästä huikeasta alasta?! Voisit aloittaa katsomalla nuorten ammattilaisten esittelyitä. Meihin Granlundlaisiin voit tutustua videoina tai muuten vain verkkosivuillamme.

Seuraavan kerran meidät voit tavata kiinteistö- ja rakennusalan hehkeimmässä tapahtumassa ReCoTechissa 4. joulukuuta. Tammikuussa löydät osastomme alan opiskelijatapahtumista, kuten Contact Forumista. Tule juttelemaan!

miia-anttila-nelioKirjoittaja Miia Anttila on Granlund Consulting Oy:n toimitusjohtaja.

 

Kun huonosta tulee uusi normaali

mkarkk ENERGIATEHOKKUUS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, Yleinen

mies-suurennuslasi-web

Teksti: Teemu Hausen

On harmittavaa mutta totta, ettei kiinteistöjen talotekniikka toimi niin hyvin kuin se voisi ja sen pitäisi. Se on tullut esille tuhansissa kohdekatselmuksissa, joita eri toimijat ovat tehneet. Toimimattomuus aiheuttaa harmituksen lisäksi myös täysin turhia kuluja, joiden välttäminen on kannattavaa toimintaa.

Niissä sadoissa kohteissa, joita seuraamme analytiikkamme avulla on havaittavissa kolmen eri kategorian ongelmia. Ensimmäiseksi talotekniikan käyttövirheistä aiheutuvat ongelmat, toiseksi viallisesta tekniikasta aiheutuvat ongelmat ja kolmanneksi systeemiset ongelmat.

Emme todellakaan viisastele ja syyttele käyttöhenkilöstöä, mutta käyttövirheistä johtuvia ongelmia löytyy lähes kaikista kohteista. Esimerkkejä löytyy vaikkapa hetkellisiksi tarkoitetuista aikaohjelma- tai asetusarvomuutoksista, jotka kiireessä ovat unohtuneet pysyviksi – ja muuttuneet kaikessa hiljaisuudessa uudeksi normaaliksi.

Käyttövirheistä johtuvia ongelmia löytyy lähes kaikista kohteista.

Viallista tekniikkaakin löytyy paljon. Tarkoitan laitteita, joiden vikaantumista automaatiojärjestelmä ei normaalisti havaitse. Esimerkiksi rikkinäinen lisäaikakytkin pyytää IV-konetta päälle jatkuvasti tai falskaava venttiili aiheuttaa IV-koneessa turhaa lämmitystä tai jäähdytystä.

Systeemisiä ongelmia alkaa syntyä silloin, kun kohdetta ei koskaan ole edes saatu tehtyä ja viritettyä kuntoon. Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali. Tämän väärän päälle tehdään sitten pikakorjauksia ja paikkauksia, jotka hetkellisesti saattavat auttaa, mutta perusta on jatkuvasti väärä. Näistä syntyy mittavia ongelmia ja suurta energiahukkaa.

Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali.

Havaintojemme mukaan 5–10 % energiaa hukataan rakennuksissa jatkuvasti yllämainittujen ongelmien takia ilman, että kukaan hyötyy mitään. No ehkä energiayhtiöt vähän. Mittakaavaa ongelmalle voi laskea kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksen kautta. Tässä esimerkki (perustana Motivan luku energian käytöstä):

motiva-taulukko-energia

Eli yli 200 M€ vuodessa hukataan rahaa kiinteistöissä, koska perusasiat eivät ole kunnossa. Yllä mainittujen asioiden kuntoon laittamiseen ei tarvita juurikaan investointeja. Ammattimaisilla palveluilla saadaan kotiutettua suurin osa hukatuista kuluista.

Perusasioiden kuntoon laittamisen jälkeen kannatta aloittaa energiatehokkuuden parantaminen, johon tarvitaan investointeja ja rahoitusmalleja. Mielestäni energiatehokkuuden parantaminen on erittäin tärkeää, ja se kannattaa aloittaa, kun perusasiat on laitettu kuntoon.

hausen_teemu_10_10x10.jpg

Kirjoittaja: Teemu Hausen
Liiketoimintajohtaja
Digitaaliset kiinteistöpalvelut

Tuleeko päästöttömistä energiajärjestelmistä uusi normaali?

mkarkk EDELLÄKÄVIJYYS, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, SUUNNITTELU, Uusiutuva energia, Yleinen , ,

insinoori-katolla-aurinkopaneelit-web

Teksti: Timo-Mikael Sivula ja Rene Zidbeck

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen väheneminen sekä jatkuva energiankulutuksen kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Asumisesta ja rakentamisesta syntyvä ympäristörasite on merkittävä, joten uusien vähäpäästöisempien rakentamistapojen sekä energiantuotantomuotojen on tultava rakennusalalle. Suomi on voimakkaasti riippuvainen ulkomaiden sähköntuotannosta. Yli 30 % Suomen kuluttamasta sähköenergiasta tuodaan ulkomailta.

Suurten keskitettyjen energiatuotantolaitosten omistajien tulee miettiä keinoja, joilla leikata nykyisen tuotannon CO2 -päästöjä. Isoissa energiaverkoissa on hyvin isot tehovaihtelut. Keskitetyt voimalaitokset eivät yksin riitä tuottamaan tarvittavia tehohuippuja. Tehohuippuja varten joudutaan käynnistämään verkoston varrella olevia lisävoimaloita, jotka toimivat yleensä polttoöljyllä ja ovat näin ollen kaikkea muuta kuin vähäpäästöisiä. Isot energiayhtiöt ovatkin lähteneet panostamaan voimakkaasti erilaisiin lämpöpumppuratkaisuihin sekä aurinkosähköratkaisuihin.

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut uusiutuvan energian käyttämisen fossiilisten polttoaineiden sijaan. Uusiutuvien energiavarojen käytöllä on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä ja samalla pienentää asumisesta syntyviä elinkaarikustannuksia. Kehittyneen teknologian avulla ei tarvitse tinkiä asuinmukavuudesta pienentääkseen hiilijalanjälkeä tai asuakseen ekologisesti.
Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olemalla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2045 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii uusia innovaatioita rakennusalalle sekä uusiutuvan energian hyödyntämistä energiatuotannossa.

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut uusiutuvan energian käyttämisen fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Me Granlundilla olemme tutkineet päästöttömiä energiajärjestelmiä. Markkinoilta löytyvät tekniset ratkaisut mahdollistavat päästöttömän energiantuotannon kustannustehokkaasti suuressakin mittakaavassa. Päästöttömässä energiajärjestelmässä tulee olla monia energiantuotantomuotoja, jotka kaikki perustuvat uusiutuvaan energiaan. Järjestelmä vaatii toimiakseen energiavaraston.

Olemme saaneet suunnitella ja laskea noin tuhannelle asukkaalle rakennettavan kylän päästöttömän energiajärjestelmän Kirkkonummen Masalaan rakennettavaan Ekoälykylään. Masalan Ekoälykylän energiajärjestelmä perustuu aurinkoenergiaan, joka varastoidaan sähköakkuihin.

Suunnitellussa järjestelmässä energiavaraston avulla pystytän kattamaan kesäkaudella noin 6 kuukauden ajan koko kylän sähköenergiatarve. Suurin osa lämpöenergiasta tuotetaan maalämpöpumppujärjestelmällä. Apuenergiana toimii biokaasulla toimivat mikroturbiinilaitokset, joilla tuotetaan loput tarvittavasta sähköstä ja lämmöstä. Jokin verran laskelmien mukaan joudutaan ostamaan markkinoilta vesivoimalla tuotettua sähköenergiaa.

Koko energiajärjestelmän mitoituksen tärkeimpänä lähtökohtana on ollut se, että kylä on hiilineutraali ja kaikki järjestelmät sekä laitteet on valittu siten, että niiden hiilidioksidipäästöt ovat mahdollisimman pienet.

Teknologian kehitys tulee vaikuttamaan energiatuotantotapoihin ja -hintoihin. Näin tulevaisuudessa yksittäiset kuluttajatkin voivat taloudellisesti tuottaa tarvitsemansa energian. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen on välttämätöntä ja kehittyneen teknologian avulla tämä voidaan toteuttaa taloudellisesti kannattavasti.

Blogi on julkaistu alun perin A-kruunun blogissa.

sivula_timo-mikael

Timo-Mikael Sivula
Projektipäällikkö
Granlund Consulting Oy

zidbeck_rene

Rene Zidbeck
Energia-asiantuntija
Granlund Consulting Oy

TVD 1-2-3 – kolme askelta hankkeen tavoitteiden hallintaan

Riikka Linna KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , , , , ,

koulu-rakennuspalikat-webHankkeen tavoitteena on rakentaa resurssiviisas tulevaisuuden koulu. Kukaan ei oikein tiedä, mitä se tarkoittaa, joten hankkeessa päätetään jatkaa niin kuin ennenkin. Kuulostaako tutulta?

TVD (target value design) on systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan, että tavoitteet tulee toteuttaa hankkeessa oikea-aikaisesti ja toiminta on läpinäkyvää kaikille osapuolille. Tavoitehan on tavoite vain silloin, kun sillä on ohjausvaikutus. Tavoite ei voi olla hankkeen lopputulos. Näillä pääkohdilla pääset jo pitkälle:

  1. Yhteistyö ja osallistaminen

TVD-prosessissa muuttuu tapa tehdä työtä. Enää ei puurreta omissa oloissa erillisiin tavoitteisiin tähdäten, vaan istutaan saman pöydän ääreen ja mietitään asioita yhdessä, monesta näkökulmasta. Vapaamuotoisemmalla vuorovaikutuksella syntyy enemmän ideoita ja innovaatioita, joilla voidaan varmistaa laadukas lopputulos. Myös tavoitteisiin sitouttamisen ensimmäinen askel on osallistaminen. Oletko miettinyt, kuinka työpajoja voisi hyödyntää tavoitteiden konkretisoimiseksi hankeryhmälle?

  1. Prosessi kuntoon

Jotta tavoitteisiin voidaan päästä, pitää prosessin olla kunnossa. TVD-prosessissa tavoitteita seurataan ja niihin reagoidaan systemaattisesti. Miten hankkeelle saataisiin luotua turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki osapuolet tietävät, mitä tavoitteita meillä on, kuinka niitä seurataan ja mitä kenenkin tulisi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisenä osa-alueena ovat myös päätösten aikataulutus ja riskitarkastelut. Vastuuta TVD-prosessi nimetylle henkilölle, niin langat pysyvät yksissä käsissä.

  1. Tiedolla johtaminen

Hyvien tavoitteiden tulee olla mitattavissa ja käsitettävissä. Kun tavoitteet on pureksittu ihmisen kokoiseksi, niiden toteutumista on helpompi seurata ja raportointikin on helpompaa. Systemaattinen raportointi kaikista hankkeen tavoitteista helpottaa myös viestintää hankkeen ulkopuolella. Ehkäpä olisi kerrankin syytä koota kaikki hankkeen tavoitteet yhteen, reaaliaikaisesti kaikkien saataville ja seurattavaksi?

Jos tällä kerralla rakennettaisiinkin oikeasti resurssiviisas koulu, aikataulussa ja budjetissa. Keksitään, mitä resurssiviisaus käytännössä juuri tälle hankkeelle tarkoittaa ja tehdään asiat paremmin kuin aiemmin, yhdessä.

ulla-nykter-nelio

Kirjoittaja Ulla Nykter toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia- ja elinkaarikonsultoinnin palvelupäällikkönä

 

Solving Everyday Problems with Technology

mkarkk DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, HYVINVOINTI, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, Yleinen

Kävely, HSL, Tikkurila, Vantaa
Teksti: Ken Dooley
Kuva:  HSL  / Lauri Eriksson

We spend a lot of time in the Granlund Innovation and Development testing and learning about new technologies such as augmented reality, digital twins, data integration platforms, IoT sensors etc and the purpose of this is to prepare our business for the future.

The digital transformation of the built environment is an important topic but it is also a long term development project. Thus, it is important from time to time to take our minds away from the future and to take inspiration from the successful solutions that exist today. We are committed to solving the everyday problems of building users and not just digitising the built environment for the sake of it.

In the following paragraphs, I will describe some of the digital solutions that I think have solved an everyday real-world problem. It’s important to note that these solutions:

  • are not just using technology because it exists, instead and that they are solving a clear and tangible problem
  • they haven’t just improved an old solution by 10%
  • they all save the user time and are easier to use than the old solution. Some of them even save you money and help you to be healthier
  • they are enabled by software and thus they are extremely scalable
  • the solutions also include bi-product benefits which make the solution even more beneficial for people and this adds stickiness1

Parking Apps
One of the best and simplest examples are mobile parking apps such as EasyPark. Parking apps essentially replace the process of buying a paper parking ticket. For example, you can buy 2 hours parking credit for the relevant zone on the app and press start. This replaces the need to find nearest ticket machine, walk to it, fill it with coins and walk back to your car to leave the ticket on display.

I am a big fan of this solution for one reason and that is that I no longer need to have a box full of coins in my car. The fact that it is a software / digital solution and not a physical ticket also adds some bi-product benefits. The app does not require me to walk to and from the ticket machine and the time can be cut short if I arrive back to my car or extended if I am running late.

HSL Travel Card App
HSL (the Helsinki regional transport authority) have begun to phase out their physical travel cards and to replace them with an app. The digital tickets can be bought from your phone and don’t require you to queue at a machine or at a shop to add credit to your travel card. The ticket can even be bought as you queue to get on the bus!

I switched to the app to avail of the primary function which is to buy tickets on the go but one of the bi-product benefits that I have enjoyed is the ability to get a description of your purchase history via the app. I often use public transport during working hours and I have found that the purchase history is extremely helpful when claiming back transport expenses from my employer.

Online Grocery Delivery
Online grocery deliver services such as that provided by Kesko’s Citymarket fit perfectly in this discussion. They save time, they are increasingly easier to use and again the trend is for people to switch to this service to avail of the primary function which is to have their groceries delivered. However, the bi-product benefits that are creating stickiness to the service are related to the digital user interface.

The shopping portal allows shopping lists to be rapidly made based on previous shopping lists, recommended meals or meals that you have previously saved. Furthermore, another bi-product functionality which is gaining appreciation is the ability to read the product details via the portal.

Healthy eating is becoming more and more important to consumers and people are more likely to read the label to check for sugar content when sitting on the sofa and ordering online than when standing in the middle of the shopping isle. For example, you can check the sugar content of a kids yogurt or jar of red pesto and compare it to similar items. That way if your preferred brand is less healthy than others then you can order a healthier version.

1A quick definition of stickiness is that your customers continue to use your products or services and “stick” with your solution.

Ken-Dooley-vaaka
Writer: Ken Dooley, Technology Director at Granlund

Tietoinen uuden opettelu vaatii kovaa työtä – mitä yhteistä on tenniksellä ja työelämällä?

Riikka Linna DIGITALISAATIO, ENERGIATEHOKKUUS, HYVINVOINTI, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , , ,

tennis-small

Aloitin vuosi sitten uuden harrastuksen. Tartuin ensimmäistä kertaa elämässäni tennismailaan ja suuntasin tennistunnille. Edellisestä uuden harrastuksen aloittamisesta oli kulunut reilut kaksikymmentä vuotta ja vaikka tuo vanhakin peli kulkee edelleen mukana, olin jo lähes unohtanut, miltä täysin uuden lajin aloittaminen aivan nollasta tuntuukaan. Jo kymmenettä kertaa toistettu yksinkertainen virhe kasvattaa sekä omaa että valmentajan kärsivällisyyttä. Edes jotenkin verkon toiselle puolelle kantava syöttö ja onnistunut verkolle nousu taas ruokkivat motivaatiota oppia aina vain lisää.

Työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä.

Samaan aikaan työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä aallonharjalla taituroimiseksi. Työtavat, ohjelmistot ja teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia eikä ’näin on aina ennenkin tehty’ -asenne kanna kauas. Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa. Kasvatamme osaamistamme jatkuvasti huomaamattamme kuuntelemalla muita ja ottamalla virheistä opiksi. Tietoinen uuden opettelu vaatii avoimen asenteen lisäksi kuitenkin usein kovaa työtä, omalle epämukavuusalueelle astumista ja hetkittäin jopa rohkeaa heittäytymistä tuntemattomaan.

Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa.

Olen työskennellyt Granlundilla reilut kuusi vuotta rakennushankkeiden energia- ja ympäristökonsultoinnissa. Jo tuona aikana yrityksessämme ja alallamme on tapahtunut paljon: omista työhuoneista on esimerkiksi siirrytty täysin mobiileihin työpisteisiin, tiedostoja ei enää tallenneta kansioihin C-levylle, vaan tietokantaan metatietoineen, ja osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta, rakennusten energiaratkaisuiden harppauksista nyt puhumattakaan. Tämä kaikki on vaatinut jatkuvaa uuden opettelua.

Osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta.

Meillä suhtaudutaankin uusiin tuuliin ihailtavan innostuneesti. Vamhoja käytäntöjä ei epäröidä haastaa, mutta samaan aikaan arvostetaan myös kertynyttä kokemusta. Uusia ohjelmistoja tai työskentelymenetelmiä otetaan rohkeasti kokeiluun ja kaikkea toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään entisestään. Henkilöstöä kannustetaan kasvattamaan omaa osaamistaan ja kehittymään huippuosaajiksi omalla alallaan. Uutta tietoa ja osaamista pyritään jakamaan tehokkaasti koko konsernin kesken esimerkiksi erilaisten virtuaaliorganisaatioiden kautta.

Vielä toistaiseksi pärjäämiseni tenniskentällä on perustunut siihen, että pallon suunta lyöntini jälkeen on yhtä suuri yllätys niin minulle kuin vastustajallenikin. Työelämässä seilaan onneksi jo enemmän taidolla kuin tuurilla. Olipa kyse sitten harrastamisesta tai rakennusten energiatehokkuudesta, pyrin ennen kaikkea pitämään mielessä kirjailija Og Mandinolta ajatuksen: ”Älä koskaan kasva niin isoksi, ettetkö voisi esittää kysymyksiä. Älä koskaan tiedä niin paljon, ettetkö voisi oppia jotain uutta.”

Tyni_Anni__05_10x10cm

 

Kirjoittaja Anni Tyni toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia-asiantuntijana