Hyvin toimiva talotekniikka kunniaan

Kirjoittaja: Teemu Hausen

legopalikat_pieni

Asiakkaan tarpeen mukaan suunniteltuja, laadukkaasti urakoituja ja oikein ylläpidettyjä kiinteistöjä on olemassa. Niitä vain toivoisi olevan enemmän. Talotekniikka-alan huono maine konkretisoituu harmillisella tavalla sadoissa kohdekäynneissä, joita mekin olemme olleet tekemässä. Kiinteistön käyttäjä kärsii huonosta sisäympäristöstä, kun toteutusketju ei toimi.

Emme ole, emmekä uskottele olevamme, näissäkään asioissa mitään sateentekijöitä. Mutta aiomme toteuttaa palveluita, joilla kiinteistöt saadaan toimimaan ensin suunnitelmien mukaisesti ja sen jälkeen sitäkin paremmin digitalisaatiota hyödyntäen.

Digitalisaatio on ollut vaikuttamassa monen liiketoiminnan muutokseen ja kehittymiseen. Se on paitsi lisännyt työn tekemisen tehokkuutta, myös parantanut asiakkaan saamaa palvelua. Parhaissa tapauksissa sitä hyödyntäen on saatu luotua aivan uusia ja merkityksellisiä palveluita, kuten AirBnB ja Uber, jotka ovat aidosti muuttaneet toimialaansa.

Digitalisaatio on vaikuttanut myös kiinteistöjen rakentamiseen ja ylläpitoon, joskaan ei vielä niin radikaalisti kuin moneen muuhun liiketoimintaan – vielä. Murrosta mahdollistavaa teknologiaa on tullut alalle kiihtyvään tahtiin. Tietomallipohjainen suunnittelu on jokapäiväistynyt, työnohjauksen ja -seurannan mobiilit ratkaisut samoin. Mitattavuus sekä tiedon kerääminen ja siirtäminen IoT-ratkaisuilla ja -alustoilla on kehittynyt merkittävästi. Järjestelmien ja alustojen välinen kommunikointi on tullut helpommaksi.

Granlundin uusien digitaalisten kiinteistöpalveluiden perustana on vankka talotekninen osaamistamme ja analyysityökalumme sekä joukko start-up -toimijoita ja ammattimainen palvelutoimittajaverkko. Palvelumme ei vaadi juurikaan investointeja, sillä se rahoittaa itsensä syntyvillä säästöillä.

Kiinteistöjen talotekniikan käytön parantamiseksi hyödynnämme analytiikkaa, jonka päälle olemme rakentaneet ammattimaisen palvelukeskuksen. Tällä tekniikan ja osaamisemme yhdistelmällä päästään kiinni käyttövirheisiin sekä automaation järjestelmävirheisiin. Asiakashyödyt syntyvät, kun talotekniset ongelmat havaitaan aiemmin ja niihin pystytään reagoimaan aiempaa nopeammin.

Kiinteistöjen teknistä huoltoa tulemme ohjaamaan tarpeenmukaisemmaksi palveluillamme analytiikkaa ja IoT:ta lisäämällä. Nykyäänhän on paljon kohteita, joissa huoltoa tehdään liian vähän, ja siitä aiheutuu merkittäviä kiinteistön arvon alenemia sekä ongelmia käyttäjille. Samaan aikaan on myös kohteita, joiden huolto-ohjelma on laadittu one-fit-all metodilla, jossa huolto on kalenteripohjaista eikä se ota huomioon kiinteistön vaihetta elinkaarellaan. Huollon ali- tai yliresursointi ei ole omistajalle kannattavaa.

Olemme kokoamassa palvelutoimittajaverkkoa, joka voi tuottaa taloteknisiä huoltoja asiakkaidemme kohteisiin yhteisesti sovituilla pelisäännöillä, työkaluilla ja menettelytavoilla. Toiminnassa hyödynnetään keikkojen määrittelyyn, toteutukseen ja dokumentointiin start-up yrityksien sovelluksia.

Me uskomme, että aika on oikea. Viimeaikainen kehitys teknologioissa mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa. Kun uutta teknologiaa hyödyntämään pistetään talotekniikan kovimpia osaajia, on mahdollista muodostaa aivan uudenlaisia palveluita kiinteistöjen taloteknisiin palveluihin. Olemme innolla valmiina osoittamaan, että hyvin toimiva talotekniikka on paitsi mahdollista myös erittäin hyödyllistä.

Hausen_Teemu_10_10x10
Teemu Hausen

Kirjoittaja Teemu Hausen toimii liiketoimintajohtajana Digitaaliset kiinteistöpalvelut -osastolla.

Teemu kertoo mielellään lisää Digitaalisista Kiinteistöpalveluista puh. 050 385 3321 tai etunimi.sukunimi@granlund.fi.

Onko rakennusala saanut oman Putouksensa allianssihankkeiden kilpailutuksen kehitystyöpajoista?

Big Room post it pienempi_small

Kirjoittaja: Piia Sormunen

Moni meistä on katsonut MTV3:n Putous-ohjelmaa, jossa kasa tunnettuja ja vähemmän tunnettuja näyttelijöitä heittäytyy juontajan asettamiin haasteisiin. Välillä soi torvi ja kyseessä on yllätystehtävä! Välissä katsotaan live-sketsejä ja yleisö repeää naurusta. Entä kun lavalle astelevat sketsihahmot, kuka näistä vie voiton kauden lopussa.

Onko rakennusalalle saatu uusien hankemuotojen ja allianssien myötä oma Putouksensa? Työpajatekniikat toimivat hyvin erilaisten kysymysten pohdintaan, joten toteutinkin ruokapöydälle oman yksinäisen pohdinnan aiheesta. Käytin menetelmänä dynaamista fasilitointia, jolla voidaan kategorisoida näkökulmia ratkaisuihin, ydinkysymyksiin, huoliin ja faktoihin.

Haussa yhteistyökykyinen ja osaava tiimi

Yksinäisen työpajani tulokset osoittivat, että kehitystyöpajat muistuttavat kyllä Putousta. Tiimi täpisee hermostuksissaan rivissä, että millaisia tehtäviä heille annetaan fasilitoitavaksi. Allianssikyvykkyyttä on kasvatettu sparritilaisuuksissa ja valmennuksissa.

IMG_2050

Tiimi ottaa hoitaakseen tehtävän ja projektipäällikkö lähtee vetämään työpajaa osallistaen tilaajat ja käyttäjät mukaan työskentelyyn. Kunnes soi torvi, ja tulee yllätystehtävä. Miten projektipäällikkö selviää tilanteesta yhdessä tiimin kanssa? Kuinka tiimi tekee työtä yhteistoiminnallisesti saavuttaen hyvän lopputuloksen?

Yllätystehtävän jälkeen seuraa toinen yllätystehtävä. Aletaanko mennä sketsihahmojen puolelle vai kestetäänkö tilanne rauhallisena? Entä kuka osallistujista on yleisön suosikki tai tilaajan kumppani? Loppupelissä tilaaja haluaa itselleen yhteistyökykyisen ja samoilla ajatusmaailmoilla olevan tiimin ja projektipäällikön, joka pystyy johtamaan allianssihanketta.

Onko allianssikyvykkyyden mittaamisessa menty liian raskaaseen menettelyyn?

Pohdinnassa syntyi ydinkysymyksiä: Miten allianssikilpailutuksen kehitystyöpajoihin voi valmistautua? Kuinka tiimi tietää, mitä heiltä odotetaan, vaikka yksityiskohtaiset arviointiperusteet on annettu etukäteen? Entä mikä on oikea ja hyväksyttävä toimintatapa kehitystyöpajassa? Kuinka se ”voltti” pitäisi heittää?

Pohdinkin, onko allianssikyvykkyyden mittaamisessa menty liian raskaaseen menettelyyn, jossa hyvän projektipäällikön haasteena on työpajojen pyörittäminen, kun perinteiset menettelytavat eivät ole sallittuja.

Huoleni olivat selviä: Ala ei saa riittävästi koulutusta. Mitä tarkoittavat termit VDC, TVD, DSM, ICE, Last Planner, KVA, Tahtiaikataulu, CBA, Big Room… Mitä ne tarkoittavat oikeasti hankkeen kehitysvaiheessa ja toteutusvaiheessa? Allianssitiimiä muodostettaessa valintojen taustalla ovat vaikuttamassa usein samat asiantuntijat.

Aiheuttaako tämä yksipuolisen näkemyksen siitä, mitä allianssikyvykkyys tarkoittaa? Uskomme, että jokaisen allianssitiimin pitää löytää sille sopivat toimintatavat, eikä niitä voi suoraan kopioida projektista toiseen. Yhteishenki muuttuu nopeasti pakkopullaksi jos olemassa on vain yksi ”oikea tapa”.

Allianssimallit ovat erittäin positiivinen asia

Jotta en mene analyysissani liian syviin vesiin, työpajani faktat-osastolta löytyvät selkeästi vastaukset. Ehdottomasti allianssimallit ovat erittäin positiivinen asia. Enää ei valita halvinta tarjousta, vaan tilaaja voi valita osaavan ja yhteistyökykyisen tiimin, joka toimii hankkeen parhaaksi, tuo arvoa hankkeelle ja vannoo jatkuvan parantamisen nimeen.

On huomionarvoista, että yhteistoiminnalliset mallit toimivat erittäin hyvin myös muissa hankemuodoissa. Hyvin johdettu ja selkeillä pelisäännöillä etenevä Big Room -toimintamalli parantaa työn tuottavuutta: Tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.

Haluankin toivottaa kaikille kaikille #onnellistarakentamista vuodelle 2018. Viemme osaltamme yhteistoiminnan työkaluja ja osaamista alalle sekä haluamme kehittää toimintatapoja jatkuvasti. Positiivisella asenteella ja yhteistyöllä voimme saada onnellisimpia tilaajia, käyttäjiä, suunnittelijoita ja rakentajia.

GC_Piia_Sormunen
Piia Sormunen

Kirjoittaja:
Piia Sormunen toimii Granlund Consulting Oy:n neuvonantopalvelut-toimialan johtajana vastaten Big Room -koordinoinnista ja valmennuksista. Sormusen tiimi vastaa tällä hetkellä mm. Olympiastadionin peruskorjauksen, Triplan pysäköinti- ja kauppakeskusosan, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristötalon sekä Finavia T2-terminaalin laajennuksen ja perusparannushankkeen allianssin Big Room -koordinoinnista. Sormunen tiimeineen valmentaa rakennusalaa yhteistoiminnalliseen työskentelyyn ja LEAN-rakentamiseen sekä sparraa tiimejä allianssikilpailuja varten.

@Piia.Sormunen  #onnellistarakentamista #BigRoom

 

Näin syntyy hyvin suunniteltu lämpöpumppujärjestelmä

Kirjoittajat: Miika Nuuttila ja Max Sevelius

öljyradioaattori_taloyhtiö1

Perinteisesti rakennusten energiatehokkuutta on parannettu pääasiassa lisäeristyksellä, kuten ikkuna- ja julkisivuremonteilla. Kuitenkin kustannustehokkain energiatehokkuusinvestointi monessa taloyhtiössä on lämmitysmuodon vaihtaminen, esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön tai muihin lämpöpumppuratkaisuihin.

Lämmitysmuodon vaihdon tavoitteena on aina mitattava hyöty, kuten ostoenergian tarpeen vähentäminen, alhaisemmat elinkaarikustannukset tai pääsy seuraavalle E-lukutasolle. Ensimmäinen askel tavoitteiden saavuttamiseksi on selvittää kiinteistön lähtötilanne tarkkaan eli laskea, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa tällä hetkellä.

Oikeat työkalut energiankulutuksen arviointiin

Useimmat urakoitsijat laskevat kiinteistön energiankulutuksen kuukausi- tai vuositasolla, mikä ei yleensä riitä varmistamaan, että taloyhtiöön valitaan pitkällä tähtäimellä toimivin ja edullisin ratkaisu. Me Granlundilla käytämmekin suunnitteluohjelmistoja ja simulointimalleja, joilla kiinteistön lämmityksen, jäähdytyksen, käyttöveden ja ilmanvaihdon energiakustannukset voidaan arvioida tarkasti tuntikohtaisesti.

Energiankulutuksen simuloinnin lisäksi tärkeää on rakennuksen LVI-verkostojen huomioiminen. Huolellisella suunnittelulla sekä nykyisen lämmitys-, ilmanvaihto- tai jäähdytysverkoston mallintamisella ja uudelleen tasapainottamisella voidaan saavuttaa säästöjä pitkän aikavälin energiakustannuksissa. Samalla jokaiseen tilaan saadaan sinne tarkoitetut sisäilmaolosuhteet sekä vältytään tilojen ylilämpenemiseltä tai -jäähtymiseltä.

Esimerkiksi kun huomioidaan rakennuksen olemassa olevat patterityypit, patteriverkoston menolämpötilaa saattaa olla mahdollista pudottaa alkuperäisestä arvosta ilman, että rakennuksen sisälämpötila kärsii. Menolämpötilan pudotus myös parantaa energiatehokkuutta kohteissa, joissa on käytössä lämpöpumppu.

Lämpöpumppujen hyötysuhde onkin sitä parempi, mitä alhaisemmaksi rakennuksen lämmitysverkoston lämpötila saadaan. Jäähdytyskäytössä taas lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa sitä enemmän, mitä korkeammalla lämpötilalla tilat saadaan jäähdytettyä tavoitelämpötilaan. Hyötysuhteen optimointi säästää aina energiaa!

Elinkaarikustannukset vähintään 20 vuoden päähän

Kun rakennuksen energiankulutus on määritetty ja kohteeseen on suunniteltu siihen sopiva lämpöpumppujärjestelmä, voidaan tehdä elinkaarikustannuslaskelmat. Niillä selvitetään järjestelmän kustannukset koko sen käyttökaaren aikana – investointikustannukset mukaan luettuna.

Lämpöpumppukohteissa yleisin laskenta-aika on 20 vuotta, mutta pidemmätkin tarkasteluajat ovat mahdollisia. Esimerkiksi maalämpökohteissa energiakaivokentän käyttäytyminen simuloidaan 40–50 vuoden päähän. Se antaa varmuuden, että lämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella eikä kaivokentän lämpötila laske liian alhaiseksi pitkälläkään aikavälillä.

Ei nyrkkisääntöjä, vaan räätälöityjä ratkaisuja

Kun tavoitellaan parasta mahdollista kiinteistökohtaista ratkaisua, energiatehokkuushankkeen kaikki osatekijät on otettava huomioon. Kyse on koko järjestelmän optimoinnista, jolloin tarkastellaan kaikkia niitä yksittäisiä ratkaisuja, jotka saavat kokonaisuuden toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Lämpöpumppuratkaisujen kiinteistökohtainen räätälöinti vaatiikin monialaista osaamista ja useiden eri näkökulmien huomiointia. Olennaista ovat esimerkiksi hyvät yhteydet lämpöpumppujen laitevalmistajiin, jolloin käytössä ovat uusimmat tiedot tarjonnasta ja hinnoista. Suunnittelijat ja konsultit tarvitsevat myös monipuolista kokemusta urakoitsijatasolta, kentältä.

Kun järjestelmien suunnittelussa on käytössä riittävästi monialaista osaamista, ratkaisuissa ei jouduta turvautumaan summittaisiin arvioihin ja kaikille samoihin nyrkkisääntöihin. Kiinteistön käyttäytyminen pystytään selvittämään järjestelmä järjestelmältä sekä räätälöimään uusi lämpöpumppujärjestelmä yksilöllisesti kohteen mukaan.

Silloin lopputulos on todellisuudessa toimintavarma ja investointikustannuksissa voidaan saavuttaa suuria säästöjä.

Artikkelin ovat kirjoittaneet asiantuntija projektipäällikkö Miika Nuuttila ja asiantuntija Max Sevelius Granlund Consulting Oy:n energiapalveluista.

Nuuttila_Miika_01_10x10cm
Projektipäällikkö Miika Nuuttila
Sevelius_Max__01_10x10cm
Asiantuntija Max Sevelius

 

Kun rakennus Loimuaa

Kirjoittaja: Ilkka Paloniemi, johtava esitystekniikan asiantuntija, Granlund

Keinovalon historia on sama kuin tulen keksimisen historia. Tulesta saatiin valoa ja lämpöä, se mahdollisti ihmisten siirtymisen pysyvästi pohjoisille alueille. Sauna oli mahdollinen tulen ansiosta ja se taisi olla yksi perusedellytyksistä Suomen asuttamiselle.

Nykyisin keinovaloa tuotetaan pääasiallisesti sähköllä ja sen käyttäminen rakennetussa ympäristössä lähtee tilojen ja alueiden valaisusta, jotta siellä nähdään ja voidaan toimia pimeään aikaan.

MG5A7551TommiHynynen

Keinovalo siis mahdollistaa kaamosaikana siedettävän elämisen näillä leveysasteilla ja valaisulle on annettu kriteereitä muun muassa valon voimakkuuden, värin ja esimerkiksi häikäisyn osalle. Yhä suurempaa osuutta saa myös se miltä ja mitä valo näyttää.

Valo luo pimeälle ajalle oman tunnelmansa ja tuottaa osaltaan hämärän ajan rakennetun ympäristön identiteettiä.

Tiedämme että keinovalolla tuotettu ympäristön visuaalinen ilme poikkeaa luonnonvalon vastaavasta, mutta millä tavoin? Kaikki keinovalo on aina jonkun henkilön tai tahon suunnittelemaa ja määrittelemää. Me teemme sen itse.

50 prosenttia ajastamme vietämme ilman luonnonvaloa, osin toki nukkuen, mutta melko paljon myös hereillä. Ei siis ole lainkaan tekevää minkä laatuista ja millä tavoin keinovaloa käytetään.

Loimu web
Valotaidetta Granlundin Malmin konttorilla. 12 metriä korkea Loimu-taideteos valaisee toimipisteen sisäänkäyntiä ja perustuu Lux Helsingissä 2017 esillä olleeseen Light Pipes -teokseen.

Rakennetun ympäristön kiinteään asennukseen tulevan valaistuksen suunnittelussa pyritään tasapainoiseen sekä maltilliseen ja hillittyyn lopputulokseen koska kiinteä valaistus ajatellaan pysyvänä, useita vuosikymmeniä kestävänä ratkaisuna. Hyvä niin, parempi on rauhallinen kuin levoton.

Rakennetun ympäristön visuaalisessa ilmeessä on merkittävä osuus myös kaupallisella viestinnällä eli mainonnalla. Kun tätä tehdään keinovalon avulla, se korostuu entisestään. Parhaimman näkyvyyden tuotteelleen saa kun ostaa paikan elävälle valomainokselle. Viime vuosien aikana isojen LED näyttöjen osuus on lisääntynyt merkittävästi kaupunkitilassa ja ne ovat lähes poikkeuksetta vain kaupallista sisältöä. Milloin LED näytöillä nähdään muuta sisältöä? Onko hämärän ajan kaupunkikuvassa kaupallinen osuus suurempi kuin päivällä?

Rakennuksilla ja ympäristöllä on oma identiteettinsä, joka on sidonnainen valoon. Päivänvalon aikaan tilanne on toinen kuin keinovalon aikaan. Voidaan sanoa että nyt on juuri käynnistynyt vuosikellossa (keino)valon vuodenaika.

Valon käyttö siis käsitetään ja määritellään usein vain funktionaalisuuden eli toiminnallisuuden ja estetiikan kautta eli ’kun näkee ja on hyvännäköistä’. Se on usein ainoa perustelu siihen, miksi tarvitaan valaistusta ja miksi valoa käytetään.

Tätä se toki usein onkin, mutta valo voi olla myös itsenäinen sisällöntuottaja ja ottaa aktiivisempaa roolia. Tällöin voidaan puhua valotaiteesta, jolla ei ole kaupallista tai funktionaalista tarkoitusta.

Ilkka Paloniemi-1_web
Kirjoittaja Ilkka Paloniemi on esitystekniikan johtava asiantuntija.

Ymmärrys siitä, että rakennetun ympäristön hämärän ajan visuaalista ilmettä voidaan tuottaa ja parantaa merkittävästi myös laadukkaalla valotaiteella, kasvaa koko ajan.

Pimeys on mahdollisuus ja valo on erittäin dynaaminen ja immateriaalinen väline joka skaalautuu moneen kokoluokkaan, mikroskooppisen pienestä valoteoksesta aina Helsingin Tuomiokirkon kokoiseen julkisivuprojisointiin, jättäen pysyviä jälkiä ainoastaan muistoihin.

Valotaiteen suosio kasvaa vuosi vuodelta ja erilaisten valotapahtumien määrä on myös kasvussa. Tällä tavalla pyritään edistämään hyvinvointia niin Granlundin kuin Suomen suurimman valotapahtuman Lux Helsingin strategiassa. Jos valolla ja valotaiteella voidaan taklata kaamosajan negatiiviset vaikutukset, on jotain tehty oikein.

Digital revolution will make us focus on the building’s end user

Writer: Ken Dooley, Senior Specialist, Digitalisation

It’s exciting to think that the 1st ever World Summit on the Digital Built Environment will take place in Helsinki next year and this week’s ReCoTech 2017 the official side event of Slush is a step on our journey to that event.

The industry is just beginning to sketch out the digital built environment and to consider what it will look and feel like. At the same time that this is happening, the Bank of Finland and the Finnish Ministry of Finance are forecasting that the platform economy will be 30% or more of the Finnish Economy by 2030.

The digital revolution will and already has enabled us to focus much more on the building’s end user and not just to offer solutions for the technical systems of a building.

The change that is happening is being driven by a number of factors such as a worldwide trend for people to want a better work-life balance and the new business models that make up the platform economy. All of this is being accelerated and enabled by digital tools such as IoT, smartphones, online booking platforms and virtual work tools such as Skype.

As we move more and more from the scale of the building to the scale of the city our focus moves from the end user of a building to the citizen of a city.

At this stage in the development of the real estate and construction industry we feel that the most important task is to improve the daily life of the citizen. This means helping them to be healthier or more sustainable or just saving them time or money as they go about their life in the new digitally enhanced built environment.

We feel that the best application of digital technology is to provide a better user experience throughout the whole day which we call the smart work day. If we solve all of the citizen’s problems first and in doing this we motivate them to use digital tools in their daily life then all of the data to make city more useable, energy efficient and sustainable will be available. Solving any privacy issues that are created by this is also a top priority.

AirBnB is often used as an example of how the platform economy is affecting the real estate and construction industries. This is because it is the world’s largest hotel chain even though it doesn’t own any buildings.

The platform economy will bring the user benefit and the new revenue streams to the future city and it is up to the digitalisation players to determine fine details of the digital built environment.

Writer Ken Dooley works as Senior Specialist in Digitalisation at Granlund’s innovation department

The citizens will want to find when the nearest tram or bus will arrive and they will want this information in real-time. They want to know where the nearest city bike station is and the current availability of bicycles or the location of the nearest desk in a coworking space. They will want to choose a nearby rooftop for their online shopping delivery drone to land on and they will also need access to that rooftop via the building’s stairs or elevators. When they leave their house to play with their kids they will choose a park based on the latest air quality data.

The key question is whether or not all of these services will be accessed through separate websites and apps or whether the city’s services will be merged into one node.

The user interface of the digital built environment could be a 3D model of the whole city and this digital twin of the city could act as the service node for the whole platform economy.

We don’t yet know where the developments of the digital built environment will come to equilibrium but we will certainly have fun finding out!

Ken Dooley and Tero Järvinen are speakers at the ReCoTech 2017 – official side event of Slush 2017. Their topic is ”Digital Twin – the playground for the platform economy” .

Text has been published in Finnish in Locus-magazine October 2017.

Miksi ammattikeittiösuunnittelu vaatii erityisosaamista?

Kirjoittaja: ammattikeittiösuunnittelija Inkeri Savela, Granlund Oy

Ammattikeittiöt ovat tekniikkaansa ja laitteistojensa takia kiinteistön kalleimpia osia rakentaa. Jos teknisiä ratkaisuja ja laitehankintoja ei mietitä huolellisesti jo suunnittelun aikana, keittiö voi tulla rakennuttajalle ja käyttäjälle kalliiksi kunnossapitää ja huoltaa.

Ammattikeittiöiden suunnittelussa onnistunut lopputulos syntyykin, kun kokonaisuus toimii. Tärkeää on kiinnittää huomiota esimerkiksi työskentelyolosuhteisiin, laitevalintoihin ja asiakkaiden kokemaan palveluun. Kaikki nämä asiat yhdessä auttavat lopulta säästämään myös kustannuksia.

motion chefs of a restaurant kitchen

Keittiöprosessit: ammattisuunnittelija tietää, mitä Cook & Chill tarkoittaa

Yksi tärkeimmistä asioista keittiösuunnittelussa on keittiöprosessien tunteminen. Ammattisuunnittelija tietää, mitä esimerkiksi Cook & Chill -toimintamalli tarkoittaa laitemitoituksessa, ruoankuljetuksessa tai tilojen teknisessä kylmäsuunnittelussa.

Kun suunnittelija tuntee keittiöprosessit, neliöt saadaan tehokkaaseen käyttöön ja tilasuunnittelulla luodaan toimivia ruoan varastointi-, valmistus- ja tarjoilutiloja. Prosessien tunteminen varmistaa myös tarjoilualueen ja ruokasalien oikean mitoituksen.

Ruokahuollon suunnitteluun ja keittiöverkostoselvityksiin liittyy myös laajempia prosesseja, kuten keskuskeittiön kustannustehokkaan toiminnan arviointi suhteessa palvelukeittiöihin. Kokonaiskustannuksia laskettaessa laitekustannukset ovat vain yksi osa: tärkeää on huomioida myös rakennustekniset kustannukset sekä kuljetus- ja henkilökustannukset.

Laitemitoitukset: liian pienet laitteet vaikeuttavat työtä

Toinen tärkeä asia keittiösuunnittelussa ovat laitemitoitukset. Keittiösuunnittelijan on tunnettava laitteiden tekninen toiminta ja välitettävä teknistä laitetietoa myös muille suunnittelijoille. Jos laitteet on mitoitettu liian pieniksi, keittiö on vaikeuksissa ruoantuotannon kanssa. Toimintaan nähden liian suuret laitteet taas kuluttavat turhaan energiaa ja nostavat käyttökustannuksia.

Lisäksi käyttäjät toivovat keittiölaitteiden mitoitukselta ja valinnalta joustavuutta ja muunneltavuutta. Keittiölaitteiden on oltava myös toimintavarmoja ja helppoja huoltaa

Työergonomia ja hyvinvointi on keittiöissä tärkeää

Kolmas keittiösuunnittelun kulmakivi on työergonomia. Keittiössä, tarjoilulinjastossa ja ruokasalissa toimiville työntekijöille on suunniteltava asianmukaiset työolosuhteet. Ne vähentävät sairauspoissaoloja ja parantavat keittiön tuottavuutta. Esimerkiksi korkeussäädettävät työpöydät vähentävät selkäsairauksia ja oikeanlainen valaistus poistaa RST-kalusteiden häikäisyä.

Savela_Inkeri_02_neliö
Kirjoittaja Inkeri Savela vetää Granlundilla ammattikeittiösuunnitteluryhmää.

Työergonomian kannalta yksi tärkeimmistä asioista on hallita keittiötilojen ilmanvaihtoa. Työpisteessä ei saa tuntea vetoa tai olla liian kuuma. Erityisesti astianpesuosasto on haasteellinen työpiste, koska koneet tuottavat paljon lämpöä ja kosteutta. Samalla fyysinen kuormitus on työntelijöille suurta ja melutaso kova.

Kun työympäristö toimii, työntekijät viihtyvät työssään ja myös asiakkaat saavat parempaa, nopeampaa ja sujuvampaa palvelua.

Miten taloyhtiössä varmistetaan lämpöpumppujärjestelmän energiatehokas toiminta?

Kirjoittajat: johtava asiantuntija Tuomo Niemelä ja projektipäällikkö Timo-Mikael Sivula,  Granlund Consulting Oy

Olemme saaneet viime vuosina yhä useammin viestejä taloyhtiöistä, joissa lämpöpumppujärjestelmä ei toimi aivan odotusten mukaan. Järjestelmä saattaa esimerkiksi kuluttaa yhtä paljon – tai jopa enemmän – energiaa kuin aikaisempi lämmitysmuoto. Lisäksi puolueetonta suunnittelu- ja konsultointipalvelua kysytään yhä enemmän tilanteissa, joissa taloyhtiöön ollaan vasta valitsemassa sopivaa lämpöpumppujärjestelmää.

Nainen ikkunassa

Kannattavin yksittäinen investointi – jos järjestelmä toimii

Lämpöpumppujärjestelmät aina maalämmöstä poistoilma-, ilma-vesi- ja hybridilämpöpumppuihin ovat yleistyneet 2–3 vuoden aikana vauhdilla. Hankkihan presidenttikin muutama vuosi sitten lämpöpumpun ja puolitti samalla sähkönkulutuksensa. Lämpöpumppujärjestelmät ovat asuinkerrostaloissa tyypillisesti kannattavin yksittäinen investointi, mutta suosiolla on kääntöpuolensa. Tarjonta on käynyt kirjavaksi, ja usein ensimmäisenä kärsii suunnittelun ja toteutuksen laatu.

Monessa taloyhtiössä kaivataankin kumppania, joka auttaa arvioimaan tarjolla olevia ratkaisuja objektiivisesti. Lisäksi voimme selvittää käytössä olevan järjestelmän toimintahäiriöiden syyt, mikä antaa parhaassa tapauksessa kaikille synninpäästön ja varmuuden siitä, että järjestelmä on suunniteltu ja asennettu oikein. Suurten korjausten sijaan järjestelmän hienosäätö voi riittää.

Järjestelmän mitoitus ja soveltuvuus kohteeseen

Laadukas suunnittelu on ensimmäinen askel kohti energiatehokkaasti toimivaa lämpöpumppujärjestelmää, mutta yksin se ei riitä. Yhtä tärkeää on järjestelmän oikeanlainen mitoitus kohteen erityispiirteiden ja käyttöprofiilin mukaan. Kerrostalot vain näyttävät identtisiltä!

Sopivan järjestelmän valinnassa on huomioitava muun muassa asukkaiden ja asuntojen lukumäärä, käyttövedenkulutustottumukset sekä ilmanvaihdon ja sisälämpötilan asetusarvot. Esimerkiksi iäkkäiden asukkaiden taloyhtiössä sisälämpötila on voitu asettaa keskiarvoa korkeammaksi.

Kun etsitään kohteeseen parhaiten soveltuvaa järjestelmää, on tärkeää selvittää myös lämpöpumpputyypin, kuten maalämmön, vaatimukset tontille ja sen maaperälle. Tontin sijainti ja koko, pohjavesiolosuhteet sekä mahdolliset maanalaiset rakennelmat ja varaukset vaikuttavat kaikki järjestelmän valintaan sekä investointi- ja rakennuskustannuksiin. Lisäksi on huomioitava tekniikan tilavaraukset teknisessä tilassa. Lämpöpumput aiheuttavat usein muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään.

Työmaavalvonta varmistaa toimivan lopputuloksen

Viimeinen silaus onnistuneelle toteutukselle on työmaavalvonta. Kyse ei ole urakoitsijoiden kyttäämisestä, vaan yhteistyöstä ja urakoitsijan tukemisesta. Suunnitelmat käydään läpi yhdessä asentajien kanssa, ja tehdyt valinnat perustellaan. Myöhemmin riittää, että valvoja käy keskeisissä asennusvaiheissa tarkastamassa esimerkiksi kytkennät ja säädöt.

Näin varmistetaan, että taloyhtiöön hankitaan toimiva, energiatehokas ja käyttäjille turvallinen lämpöpumppujärjestelmä.

Sivula ja NiemeläTuomo Niemelä työskentelee johtavana asiantuntijana ja TimoMikael Sivula projektipäällikkönä Granlund Consulting Oy:n Energia-toimialalla.