Yhdistystoiminta edistää tehokkaasti konesaliyhteistyötä

Jari_Innanen
Kirjoittaja Jari Innanen on Granlundin uuden Konesali-osaston johtaja.

Olen ollut mukana Finnish Data Center Forum Ry:n puheenjohtajana rakentamassa Suomeen konesaliammattilaisten verkostoa nyt noin kaksi vuotta.

Ajatus yhdistyksen perustamisesta tuntui ensi alkuun vaikealta ja hiukan vastenmieliseltä. Omia kokemuksia aktiivisesta yhdistystoiminnasta ei juuri ole ja käsityksenikin oli, että Suomessa yhdistyksiä on ihan liikaa ja jokaista ajatusta sekä aatetta varten ei yhdistystä tulisi perustaa. Toisaalta Suomessa yhdistyksen perustaminen on verraten helppoa ja tarjoaa hyvän tavan luoda yritysten ja henkilöiden välinen verkosto sekä mahdollisuudet esimerkiksi kerätä rahaa tarkoituksiin, jotka palvelevat koko toimialan etua.

Hukkalämmöllä maailmalle

SFS:lle tarjottiin mahdollisuutta osallistua konesalien hukkalämmönhyödyntämiseen liittyvän standardin laatimiseen, mutta rahoitusta tähän standardityöhön ei ollut.

Hukkalämmön hyötykäyttö voi Suomen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta olla ratkaiseva tekijä lähitulevaisuudessa, kun yritykset valitsevat konesalien sijoitusmaita.

FDCF syntyi, kun yhdeksän konesalialalla toimivaa yritystä perusti yhdistyksen ja sai turvatuksi standardin kehittämiseen tarvittavan rahoituksen ensimmäiseksi vuodeksi. Suomen edustaja saatiin mukaan standardiprojektiin ja koko standardin kirjoitus myöhemmin tehtiin Suomen toimesta (Energy reuse factor).

Yhdistystä ei kuitenkaan kannattanut perustaa vain tätä tarkoitusta varten ja siksi sille määriteltiin myös seuraava tehtävät:

  • Luoda konesaliammattilaisten verkosto
  • Järjestää jäsenille sekä alalle yleensä tapahtumia ja koulutusta
  • Aktivoida yrityksiä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön alan muiden yritysten kanssa
  • Kehittää alaa Suomessa siten, että kilpailukykymme on kansainvälisesti erinomainen
  • Toimia linkkinä, kun kansainväliset toimijat etsivät kumppaneita ja palveluja tarjoavia yrityksiä Suomesta
  • Edunvalvonta (ja lobbaus)

Hukkalämmön hyötykäytöstä voit lukea lisää aiemmasta blogitekstistäni.

datacenter-netti

Suomessa osataan tehdä yhteistyötä ja sitä myös arvostetaan

Hyvin nopeasti huomattiin, että tällaiselle yhdistykselle oli selkeä tarve. Nyt yhdistyksellä on yli 40 kannatusjäsenyritystä sekä lähes 150 henkilöjäsentä. Yhdistys on kasvanut pääosin siten, että jäsenet ovat suositelleet kumppaneilleen yhdistykseen liittymistä ja kasvu on toteutunut ilman markkinointia.

Yhdistyksen toiminta on aktiivista ja FDCF järjestää muun muassa seminaareja sekä osallistuu ja avustaa oppilaitoksia konesalisektorin koulutusohjelmissa, toimii aktiivisena osapuolena standartoimistyössä, tarjoaa kattavan verkoston ja kontaktipinnan alan eri yrityksiin, on antanut myös esimerkiksi lausuntoja konesalien verotuskysymyksiin.

Verkostoituminen ja kansainvälistyminen saa liikkeelle

Hiljattain luin Helsingin Sanomista, että Suomessa on 135 000 yhdistystä, joissa 40 000:ssa ei ollut aktiivista toimintaa vuoden 1995 jälkeen. Joskus voi olla vaikea tunnistaa ja tunnustaa tilanne, jossa parempi olisi laittaa lappu luukulle ja keskittyä muihin asioihin.

FDCF:n osalta tilanne näyttää onneksi päinvastaiselta ja viitteitä olisi siitä, että tässä tapauksessa yhdistystä pitää viedä oman toimen ohella tehtävästä harrastetoiminnasta ammattimaisemmin johdetuksi toiminnaksi. Tämä mahdollistaisi paremmin muun muassa kansainvälisien kontaktien ja rajapintojen välisen kanssakäymisen sekä edunvalvonta ja lobbaustehtävät.

Konesalisektorille investoidaan Euroopassa lähivuosien aikana kymmeniä miljardeja ja Suomella on mahdollisuus olla mukana toteuttamassa projekteja ja palveluja tähän liiketoimintaan.

fcdfSuomessa konesaliammattilaiset haluavat verkostoitua ja ala kehittyy vauhdilla, joten jatkuvasti on myös uutta tietoa jaettavana. Alan salamyhkäisyydestä (kohdekohtaiset vaitiolositoumukset) huolimatta toimialalla mukana olevat tahot jakavat tietoa ja kokemuksia, jotta yritykset voivat oppia toistensa virheistä ja kehittää toimintaa.

Granlundin Mission Critical mukana alan kehityksessä

Syyskuussa Granlundille perustettiin Mission Critical -osasto, jonka yhtenä perustehtävänä on konesalien suunnittelu- sekä konsultointitehtävät. Granlundin näkökulmasta on erinomaista, että Suomeen on syntynyt organisaatio, joka edistää alaa Suomessa yleisesti ja lisää Suomen kilpailukykyä. Olemmekin olleet mukana kannatusjäsenenä FDCF:ssä yhdistyksen alusta alkaen. On yhteinen etu, että alalla toimivat tahot ovat ammattilaisia ja ajan tasalla alan kansainvälisestä kehityksestä.

Lisätietoja yhdistyksestä löytyy nettisivuilta ja yhdistyksen uudesta esitteestä.

Nuoret suunnanmuuttajina

Teksti: Ella Rautio

Nuoret ovat enemmän ja enemmän tietoisia siitä, että ilmastonmuutos ei ole keksitty juttu ja että sen vaikutukset alkavat jo näkyä ympäristössämme. Koulussa on jos ala-asteelta lähtien puhuttu kierrätyksestä ja energiansäästöstä ja yläasteella ilmastonmuutoksesta, mutta vasta viime vuosina olen nähnyt nuorten muuttavan elämäntapojaan ekologisempaan suuntaan. Muutos voi johtua varttumisesta ja viisastumisesta, mutta myös sosiaalisella medialla on ollut osansa muutokseen. Nuoret ihannoivat enemmissä määrin kestävän kehityksen mukaisesti eläviä ihmisiä ja tutustuvat erilaisiin elämäntapavaihtoehtoihin internetissä.

shutterstock_305140589

Päätin tehdä kyselyn nuorille blogikirjoitukseni aiheesta, jotta saisin tietää enemmän heidän mielipiteistään ja kuulla erilaisia näkökantoja asiaan liittyen. Halusin ottaa selvitykseen mukaan sellaisia nuoria, joilla olisi jonkinlainen käsitys Granlundin toimialasta ja näkemyksiä ympäristöön ja kiinteistöihin liittyen.Otin yhteyttä Helsingin Evankelisen Opisto HEO:n, arkkitehtuurilinjaan. Sain mahdollisuuden järjestää kyselyn, johon vastasi kahdeksan opiskelijaa.

Vastuullisuus on käsite, joka nousee esiin eri medioissa. Se on erittäin tärkeä käsite, mutta laajuutensa takia joskus hankala hahmottaa.

Vastuullisuutta on toimia mahdollisimman kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla, mutta myös toimia eettisesti ja pyrkiä jatkuvaan kehitykseen. Arkkitehtuurinuoret pitivät vastuullisuutta tärkeänä ja tiesivät käsitteen olevan laaja. Monet nuoret ovat esimerkiksi vaihtaneet ruokailutottumuksiaan enemmän kasvisruokapainotteiseksi tai täysin vegaaniseksi. Tämä muutos ekologisempaan syömiseen vähentää kasvihuonepäästöjä runsaasti. Itsekin olen alkanut miettimään syömisiäni enemmän ja vähentänyt etenkin lihatuotteiden kulutusta runsaasti.

Osa kyselyyni vastanneista nuorista kertoi käyttävänsä julkisia kulkuvälineitä tai pyöräilevänsä paljon, jottei autoa tulisi käytettyä liikaa. Lyhyet välimatkat he taittavat kävellen. Kierrättäminen nousi esiin monen vastauksissa. Kierrätys on erittäin tärkeää, jotta jätteitä voidaan hyötykäyttää.

Energiatehokkuus tarkoittaa vähemmän rasitusta ympäristölle ja luonnolle. Se on energian tehokasta käyttöä ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaalla tavalla.

Kyselyyni vastanneet tulevaisuuden arkkitehdit aikovat tulevaisuudessa kiinnittää huomiota asiaan töitä tehdessään, jotta kaikki kiinteistöt saavuttaisivat hyvän energiatehokkuuden tason.

Tällä hetkellä suurien muutosten tekeminen ei ole heille ajankohtaista, ja energiatehokkuuteen pyritään pienillä muutoksilla, kuten energiansäästölampuilla.

Kysyin nuorilta myös heidän suhtautumistaan uusiutuvaan energiaan. Pitäisikö sitä lisätä ja minkälaista uusiutuvaa energiaa pitäisi suosia? Kaikki kannattivat uusiutuvaa energiaa. Eniten haluttiin lisätä aurinko- ja tuulienergian käyttöä. Yksi opiskelija ehdotti, että esimerkiksi julkinen liikenne voisi kulkea uusiutuvalla energialla.

ella_rautio_20160520

Sosiaalisella medialla on ollut suuri vaikutus nuorten ja vanhempienkin ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen.  Somesta löytyy paljon aktivisteja, jotka toiminnallaan lisäävät tietoisuutta ympäristöstä. Osa lähestyy asiaa positiivisuuden kautta, toiset taas jyrkemmin. Onnistuneiden kampanjoiden tai sometempausten johdosta tietoisuus ekologisista valinnoista ja planeettamme huonovointisuudesta leviää erittäin nopeasti.

On hienoa nähdä, miten asenteet ja tottumukset ovat muuttuneet lähivuosina. Toivottavasti samanlainen kehitys jatkuu ja voimme yhdessä vähentää ympäristölle haitallisia asioita.

Kirjoittaja on Granlund Consultingin harjoittelija.

”Tehokkaalla toimitusjohtajalla on toinen jalka menneisyydessä.”

GC_Miia_Anttila
Kirjoittaja on Granlund Consultingin toimitusjohtaja Miia Anttila

Otsikko on lainattu Eteran toimitusjohtajalta Stefan Björkmanilta. Hän puhui johtamisesta, mutta ajatus pätee mielestäni myös kiinteistöalan kehitykseen.

Alaamme liittyvät keskeisesti jättiläismäiset möhkäleet, rakennukset, joita ei noin vain korvata, jos lopputulos ei miellytä. Siksi on hyvä pitää toinen jalka menneisyydessä, vaikka toinen juokseekin jo kohti kokeilukulttuuria.

Digitaalisuus tulee vahvasti kiinteistöjen ylläpidon keskiöön, mutta missä ylläpidon teemoissa jalka on hyvä pitää menneessä?

Omien kokemusteni kautta nostan seuraavat asiat, joissa me voisimme olla niin sanotusti Retro Trendy.

Ylläpito huomioon jo suunnitteluvaiheessa

Muutama vuosi sitten olin mukana tienrakennushankkeessa, jossa urakoitsija muisteli kaiholla, kuinka ennen tiemestarit olivat aina mukana varmistamassa, että teemme teistä myös helposti ylläpidettäviä jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.  Tämän tarpeen ymmärtää varmasti jokainen.

Menneestä tähän päivään tuotu versio on elinkaarisuunnittelija, jonka rooliin kuuluu ylläpidon tarpeiden huomioiminen hankkeen jokaisessa vaiheessa, alun suunnittelusta lopun ylläpitoon.

Tärkeää tietoa ruutupaperilla

Toinen käytännönkokemus on jäähallihankkeen elinkaarikustannusten määrittämisen yhteydestä, jossa tuli puheeksi järjestelmien vikaantumisen ennustaminen sekä korjaussyklien suunnittelu.

Kokenut asiantuntija kaivoi esiin vanhat ruutuvihkomerkinnät, kuinka laitteiden ylläpitoon liittyviä tilastoja pidettiin ennen yllä. Kun toiminnan merkittävä tehostaminen alkoi 1990-luvulla, tällaiset ruutupaperimerkinnät alkoivat näyttää turhalta ja ne lopetettiin. Nyt niille kuitenkin oli taas käyttöä.

Ilokseni olen huomannut, että moni tiedostaa jälleen, että pelkkä investointikustannuksien määrittäminen ei enää vastaa kustannusohjauksen tarpeisiin. Käytön ja ylläpidon kustannustietoja analysoida taas pitkällä aikavälillä – eikä sitä enää edes tarvitse tehdä ruutupaperille.

Alliansseja ylläpitoon

Wikipedian mukaan talouden tehokkuus tarkoittaa ”käytössä olevien niukkojen tuotantoresurssien hyödyntämistä mahdollisimman suuren tuotannon aikaansaamiseksi mahdollisimman vähin uhrauksin”.

Ylläpidon näkökulmasta mahdollisimman suuri tuotanto tarkoittaa usein mahdollisimman monipuolista palvelukokonaisuutta. Onko se realistista?

Voisivatko allianssimallit rantautua myös ylläpitoon?

Tehokkuuden nimissä managereiden ja huoltohenkilökunnan odotetaan olevan monialaisia osaajia, suoranaisia ihmemiehiä ja -naisia, joiden pitää suorittaa kaikki tehtävät minimiajassa.

Retronäkökulma hankintamallille olisi hankkia ylläpitoa pienempinä kokonaisuuksina, eli parasta osaamista kuhunkin osa-alueeseen. Tämä vaatii tilaajalta enemmän johtamisen resursseja, joita ei enää välttämättä ole. Voisivatko allianssimallit rantautua myös ylläpitoon?

Ylläpidon hankinta ja johtaminen ovat niin tiukasti kiinni taloudellisessa tehokkuudessa, että uskon vain uusien hankintamallien voivan kasvattaa ylläpidon arvostusta ja palvelukokemusta.

Miia Anttilan kolumni on julkaistu  myös Halfdone -lehdessä 1/2016.

(Vain) konsultin elämää

Oletko aina miettinyt millaista konsultin elämä on? Jos vastauksesi on kyllä, ohessa ote erään konsultin viikkoon.

Kokous ihmiset

Maanantai

Aamu alkaa pahassa ruuhkassa istumisella, mutta sen on turha antaa lannistaa omaa intoa uutta viikkoa kohtaan. Töihin päästyäni alkaa aamu seuraavalla viikolla pidettävän seminaarin esityksen valmistelulla kollegan kanssa. Loppupäivä kuluu sisäisissä palavereissa.

Välissä yritän laatia ryhmän kehityssuunnitelmaa, jota läpikäydään iltapäivällä osastonjohtajan kanssa. Loppupäivästä käymme vielä läpi graafikon kanssa julkaisua, joka on tarkoitus saada painoon lähiviikkoina. Päivä päätyy ratsastustuntiin, joka saa ajatukset pois töistä.

Tiistai

Kahvien jälkeen otan suunnaksi Vanajanlinnan, jossa vietän seuraavat kaksi päivää esimiesvalmennuksessa. Vanajanlinnaan saavuttuani, majoittumisen jälkeen alkaa treenit haastavien vuorovaikutustilanteiden parissa. Pääsemme treenaamaan tilanteiden ratkaisemista näyttelijöiden kanssa ja sparraamme toisia osallistujia.

Kun koulutus päätyy, ehtii huoneessa vielä tekemään töitä ennen kuin on aika suunnata lenkille. Ilta päättyy yhteiseen illalliseen muiden osallistujien kanssa, mukana on Granlundin esimiehiä kaikista aluetoimistoista.

Keskiviikko

Koulutus jatkuu. Tänään vuorossa on työlainsäädännön opiskelua. Monimutkainen aihe, mutta mukavien kollegoiden avulla päivästä selvitään kunnialla. Koulutus antoi tälläkin kertaa paljon uutta tietoa ja taitoja hyödynnettäväksi arkipäivässä.

Koska konsultti ei päivisin pääse istumaan tarpeeksi kokouksissa, on illaksi hyvä suunnata harrastuksena järjestötoiminnan merkeissä kokoukseen. Auringon jo laskettua, pääsen vihdoin kotiin ja nukahdan heti makuuasentoon päästyäni.

Torstai

Aamu alkaa aikaisin, tiedossa on kiireinen päivä. Ensimmäiseksi jatkamme seminaariesitykseen liittyvän materiaalin läpikäyntiä ja esittelemme tuloksia yrityksen johdolle. Sen jälkeen luvassa on tulevien asiakaspalaverien valmistelupalavereita ja sisäisiä töiden koordinointi palavereita.

Nopean lounaan jälkeen suuntaamme kollegaan kanssa asiakkaan luokse esittelemään strategiatyön tuloksia. Innostava palaveri, strategiatöissä on mahtavaa päästä kehittämään asiakkaan prosesseja!

Palaverin jälkeen vielä paluu toimistolle päivän viimeiseen palaveriin, jossa tällä kertaa keskustellaan uusista toimitilaratkaisuista. Illaksi otan jälleen suunnaksi tallin ja lähden hevosen kanssa maastolenkille.

Perjantai

Viimeinen rutistus ennen viikonloppua. Aamupäivä kuluu palveluiden kehityspalaverissa, myyntipalaverissa ja asiakasprojektin valmistelupalaverissa. Lounaan jälkeen suunnaksi yhteistyökumppani, jonka kanssa keskustellaan keinoista tarjota yhteiselle asiakkaalle parempaa palvelua.

Palaverin jälkeen otan suunnaksi seuraavan asiakkaan, jonka luokse saavun etuajassa. Autossa ehtii hyvin tekemään hetken töitä. Päivän viimeinen palaveri on asiakkaan johdon kanssa tulevien haasteiden ratkaisemista ja toimintasuunnitelman valmistelua. Mukava palaveri, mutta niin täynnä tiukkaa asiaa, että päivän päätteeksi tuntee antaneensa kaikkensa.

Tähän on hyvä lopettaa aikaansaava viikko ja suunnata teatteriin ystävien kanssa!

Asta Varpio netti

Kirjoittaja Asta Varpio työskentelee Energia-palveluiden ryhmäpäällikkönä Granlund Consultingissa.

Palaute muuttaa maailmaa

Neljään Granlund-vuoteeni on mahtunut monenmoista oppia. Opit ovat herättäneet keskustelua, saaneet miettimään asioita ja tekemään asioita toisin. Oppien iso teema on *palaute*.

 

 

Palaute

Katselin ihastellen jokin aika sitten, kun ohjelmistokehityksessä tiimissäni syntyi hieno pöhinä. Ei sitä paremmallakaan sanalla oikein voi kuvata, kun porukassa innostuneesti puhutaan asioista, ratkotaan juttuja reippaasti ja rakentamamme ohjelmisto menee eteenpäin harppauksin. Erityislaatuinen pöhinä syntyi siitä, että sovelluksen käyttäjä käytti muutaman tunnin aikaansa tullakseen istumaan kanssamme ja näyttämään, mitä rakentamallamme sovelluksella arkipäivässä tehdään.

Käyttäjämme ei aina sanonut jonkin asian olevan haastava, mutta ryhmä nämä asiat kyllä huomasi. Sekä sanallinen että sanaton palaute muuttuivat empatian kautta toiminnaksi. Lyhyellä aikavälillä hyvällä ymmärryksellä saimme aikaan monta muutosta.

Toisinaan palautteen saaminen on meille vaikeaa. Muistan lähes neljän vuoden takaa tilanteen, jossa käyttäjämme soitti meille torstai-iltapäivällä kertoakseen, että oli kokeillut tehdä ohjelmistollamme hoidettavaa tehtävää maanantaista lähtien kerran päivässä, siinä onnistumatta. Ohjelmistossamme oli vikaa.

Kerromme palautetta usein vikatilanteissa vain, jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Käyttäjämme oli kuitenkin kovin yllättynyt siitä, että vika ei ollut kadonnut alkuviikon aikana, ja kertoi että aina aikaisemmin viankorjaus oli tapahtunut asiasta puhumatta. Tietyntyyppisten ongelmien kanssa ohjelmistokehitys voikin toimia näin, kun näkyvistä virheilmoituksista kerätään tietoa automaattisesti.

On siis palautetta, joka pitää aktiivisesti kertoa sekä palautetta, joka kerätään automaattisesti. Usein on parempi, että palaute annetaan ääneen, ihmisen ääni vahvistaa sanotun ja lisää ymmärrystä.

Maailma on muuttunut siten, että jokainen meistä käyttää ohjelmistoja jatkuvasti. Joskus ne eivät toimi, ja olemme turtuneet siihen. Jäämme odottamaan, että joku muu huomaa, joku muu on aktiivinen ja kertoo. Kerromme palautetta vikatilanteista, vain jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu. Ohjelmistokehitysporukoissa tehdään aina kovasti töitä sen eteen, että opittaisiin ratkomaan asioita paremmin.

Me ajattelemme ohjelmistoja ratkaisuina ongelmiin. Usein ongelma on se, että halutaan tehdä sitä arkipäivän suunnittelu- ja ylläpitotyötä rakennuksille tehokkaammin, vähemmän tekijöitä kuormittaen. Jos ongelma ei ratkea, ei ohjelmisto toimi. Ja me haluamme sen toimivan, haluamme olla avuksi. Haluamme rakentaa hyvää yhdessä, ja rakennammekin. Tahto muuttuu toiminnaksi palautteen kautta.

Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Paras tapa antaa palautetta on usein jutustelu kahvikupposen äärellä tai käytävän nurkissa ohikulkiessa. Hyvä tapa antaa palautetta on myös laittaa omista pohdinnoista rohkeasti viestiä. Kohtaloonsa tyytyminen ja hiljaisuus ovat niitä huonoimpia tapoja, asian tärkeyttä kun usein mitataan myös sitä kautta, kuinka moni asiasta puhuu.

Kun itse olen testaajana omassa porukassani erikoistunut palautteen antamiseen sekä sen tulkitsemiseen toimenpiteiksi, muistelen yhtä erityisen hienoa kokemusta Granlundilta.

Maaret Pyhajarvi_kasitelty
Kirjoittaja Maaret Pyhäjärvi kuuntelee käyttäjiä ja parantaa maailmaa Granlundin ohjelmistokehityksessä.

Istuimme porukalla huoneessa ryhmäohjelmoimassa. Otimme kukin vuoroja yhdellä tietokoneella, toteuttaen muutoksia ohjelmistoon. Ne, jotka eivät olleet koneella, kertoivat mitä tehdään ja jokainen antoi palautetta toisten ehdotuksista saman tien. Mieleenpainuva oli se hetki, kun puolesta lauseesta löytyi ajatus, jonka korjaamalla teimme asiat oikein – heti. Nopea palaute on tehokasta palautetta.
Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Palaute muuttaa maailmaa. Ja maailmaa on aina hyvä kehittää parempaan suuntaan, monissa mittakaavoissa.

 

Building a Culture of Experimentation (kokeilukulttuuri)

GC_Ken_Dooley
Writer Ken Dooley is the Sustainability Group Manager at Granlund Consulting

There is no doubt that digitalisation will continue to disrupt established industries and the construction and real estate industries are no different.

We are all aware of the impact that Google has made on advertising, Uber has made on the taxi industry and AirBnB has made on hotels, so how do established companies keep up with the disruptors in this increasingly digital age? The answer is experimentation.

Large companies are beginning to look at start-ups for inspiration and one marked difference is in the agility of development processes.  Big player companies have established internal processes and spend vast amounts of time and energy planning their next steps. In contrast, start-ups are empowered by the lean methods of people like Eric Ries and are able to try new things and experiment much more often. This is depicted by the mindset of the lean start-up movement which is embodied by phrases such as “get out of the building” and “start before you are ready”. This approach advocates speaking to customers and building ad hoc solutions that solve real world problems. It is totally opposite of spending large portions of time and money developing a product in-house and showing it to customers for the first time on launch day. The expectation is that the products and services developed by the lean approach are more customer oriented as they are incrementally developed with real customer feedback. This is why experimentation is becoming a popular development tool and even the Finnish government are conducting experiments which they call strategic policy trials.

Experiment 1: Hackathon

One of Granlund’s first attempts at experimentation was last year’s Behaviour Change Hackathon where the aim was to develop insights and tools for reducing user energy consumption in buildings.  The event was a departure from a traditional real estate industry workshop as it encouraged participation from a diverse range of backgrounds with extra emphasis on the inclusion of behavioural psychologists, software developers and energy experts. The event generated 5 concepts and on the day Granlund promised to bring at least one idea to the level of a prototype.

Experiment 2: Location

The idea from the hackathon that was chosen for further development was a concept called WarmEnough which was described in the hackathon as a solution to “optimise indoor temperature based on crowdsourced temperature feedback via mobile app”. Granlund worked with local start-up Nomenal who were part of the original hackathon team that came up with the WarmEnough idea.

The resultant smartphone app enabled building users to send a very simple feedback message which had 3 possible comments (1) I am too warm, (2) I am happy with the temperature or (3) I am too cold. The most important part of the app was that the feedback was location enabled. This meant that each feedback item could be tracked to the position in the building that it was sent from so that building managers could look for trends and prioritise areas with multiple feedback cases. In all, 2 separate apps were developed in order to test the best method for attaching location to the feedback. One app was developed using iBeacons and one app was developed using IndoorAtlas. A screenshot of the app may be seen below along with the map of the building showing where feedback has been sent from.

Dooley feedback
On the left: a screenshot of the warm enough app, on the right: a visual representation of the 3rd floor feedback generated by the app.

Experiment 3: Games

The local gaming ecosystem is one of Finland’s biggest success stories of recent years and so Granlund have been experimenting with how gaming can improve the user experience of our products and services. One way that gaming can be used in our business involves a “playable” user feedback survey and this concept is currently being developed with Oulu based gaming company PlaySign. The core idea is that taking part in the survey has to be fun and it must also give an immediate visual representation of the feedback that has been received.

Dooley feedback 2
Screenshots of an early prototype of the playable survey showing (left) neutral starting point at the beginning of the survey, (middle) setting showing that the area is marginally cold (right) setting showing that the area is very cold.

Experiment 4: More Location

In order to build on our expertise in the field of indoor positioning Granlund have also been experimenting with indoor mapping in our headquarters in Helsinki. Using the Steerpath technology of a local start-up Granlund have been developing an smartphone indoor mapping system that understands a users location and can direct them to parts of the building such as meeting rooms that they have never been to before. It is essentially a google maps for indoors.

Experiment 5: Occupancy

The latest concept being tested in our headquarters is real-time methods of measuring occupancy in buildings. More on this later!

Pariisi, Grönlanti, Helsinki

Miten yksi kuva voi pysäyttää pohtimaan oman työnsä merkitystä?

IceWatch Olafur
IceWatch by Olafur Eliasson and Minik Rosing, photo: Martin Argyroglo © 2015 Olafur Eliasson

Taiteilija Olafur Eliassonin teos IceWatchParis visualisoi Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä koskettavasti yhden globaaleista kipupisteistämme.

Grönlannista Pariisiin hinatut, jäätiköstä irronneet pienet jäävuoret sulivat keskellä Place du Pantheonia kellotaulun muodossa.

Ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja aika on loppumaisillaan. Poliittisen maailmanparantamisen keskellä käsinkosketeltava teos pysäytti paikalla olijat sekä kuvien välityksellä myös yhden valaistussuunnittelijan Helsingistä.

Teoksen tavoite oli saada pitkien puheiden ja raporttien jälkeen ihmiset ryhtymään käytännön toimiin – tekemään oikeita ilmastotekoja.

Taide toimi, eli alitajuntani alkoi raksuttaa:

Mikä on minun ilmastotekoni projektityössäni valaistusalalla?

Olen löytänyt kaksi teemaa.

1. Päivänvaloa pitää hyödyntää rakennuksissa yhä enemmän.

Rakennuksien aukot on ensisijainen ratkaisu valon saamiseksi sisätiloihin, mutta niiden sijoittelua, kokoa ja muotoa ohjaavat monet muutkin asiat kuin päivänvalon saatavuus. Aukkojen sijaintia on myös vaikea muuttaa.

Keinovalaistusjärjestelmän ohjaaminen päivänvalon saatavuuden mukaan voidaan toteuttaa kuitenkin jokaiseen rakennukseen. Tarpeenmukainen ohjaus pidentää myös valitun valaistustekniikan käyttöikää. Suomessa on tarjolla luonnonvaloa melkein vuorokauden ympäri puolet vuodesta, joten monessa kohteessa säästöt ovat merkittävät.

Päivänvalon saatavuuden ja valon määrän simulointi on suunnittelutyössä muuttunut yhä helpommaksi. Keinovalon säädöllä saavutetut pienemmät energiakustannukset voidaan nyt todentaa laskemalla ja säästöillä voidaan perustella investoinnit kehittyneempään teknologiaan.

Sannan blogi päivänvalo

Lisäksi näitä simulointeja voidaan käyttää valaistuksen laadun arviointiin. Luonnonvalon muutokset voivat aiheuttaa kiusallisia kontrastieroja tai jopa häikäisyä ja ne voivat vaatia keinovalaistukselta tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja. Simuloinneilla voidaan tarkentaa valaistusohjausalueiden ja -laitteiden sijoituspaikat, suunnitella valaistustilanteet tarkasti ohjelmointia varten ja tällä tavalla edistää rakennuksen helppoa ja tehokasta käyttöönottoa.

Puhuimme aiheesta Nina Peltolan kanssa Granlund Webinarissa viime syksynä.

Päivänvalon hyötykäyttöä visioin myös Ruukin Petteri Lautson kanssa oheisessa videossa.

2. Keinovalaistusratkaisun ja valaisimien energiatehokkuus on nykypäivänä työssämme itsestäänselvyys.

Kaunis ja miellyttävä on usein myös energiatehokasta – ja kaikkien halvin ei usein ole näitä kaikkia.

Kestävän kehityksen kannalta uusien ledivalaisimien ja niiden sisältämän elektroniikan kestävyys on kriittisen tärkeää. Ledivalaisimien päivitettävyys 7-10 vuoden käytön jälkeen on vielä pelkkää utopiaa eli koko valaisin täytyy mitä todennäköisimmin vaihtaa!

Usein pidempi valaisimen käyttöikä näkyy myös hankintahinnassa, koska parempi tuotesuunnittelu ja paremmat komponentit maksavat enemmän.

Investointikustannusten laskemisen sijaan meidän tulisikin aina arvioida elinkaarikustannuksia.

Elinkaarilaskelmissa puurot ja vellit menevät kuitenkin helposti sekaisin, koska yhtä ja toista voidaan jättää rivien väliin. Valaistusalalla on jo pitkään ollut tarve saada yleiseen käyttöön puolueeton työkalu. Motiva Oy:n vetämä energiatehokkaiden valaistusratkaisujen tieto- ja työkalupankki eli VALTTI-hanke on juuri julkaissut uuden Valaistustieto-nettisivuston, johon on kerätty tietoa, ohjeita sekä esimerkkikohteita energiatehokkaista valaistusratkaisuista.

Hankkeessa on laadittu Granlund Consultingin kanssa uusi helppokäyttöinen valaistuksen elinkaarikustannuslaskuri, jossa pyritään huomioimaan kaikkia edellä mainittuja näkökulmia. VALTTI-laskuria  voidaan käyttää suunnittelu-, tarjous-, hankinta- sekä ylläpitovaiheessa, joten tavoitteena on löytää laskurin käyttäjiä valaistusalan kaikista osapuolista.

Sanna Motivan laskuri

Kirjoitan tätä blogia takapihamme terassilla.

Tuntuu, että ilmastonmuutos on konkretisoitunut viimeisen puolen vuoden aikana minunkin elämässäni. Viime talven vähälumisuus tappoi vuosia kukoistaneen kärhön, puksipuun ja pikkutalvion. Jo äitienpäivänä söimme helteessä grilliruokaa terassilla. Nyt kesäkuun alussa perennojen kasvu ja kukinta ovat viikkoja etuajassa ja osa kukista, joita yleensä ihailen lomalla heinäkuussa, on jo nyt lakastumaisillaan.

Pitkää kuumaa kesää viettäessänne haastan teidät ilmastotekoihin katsomalla valokuvaaja James Balogin Extreme Ice Survey -hankkeen reportaaseja sekä huimaavan dokumentin Chasing IceElokuvan trailerin voi katsoa tästä.