Dronen käyttö vähentää riskialtista katoilla kiipeilyä

dronen kuvaTeksti: Markus Heinonen

Kauko-ohjattu drone eli nelikopteri on ehdoton apuväline vesikattoremonttien suunnittelussa, rakentamisen aikaisessa valvonnassa ja kiinteistönhoidossa. Drone antaa katon kunnosta ja ominaisuuksista kiistatonta tietoa nopeasti, ihmisten turvallisuutta vaarantamatta.

Dronen käytön suurin etu onkin juuri turvallisuus. Miehittämättömän lennokin avulla vesikaton rakenne ja yksityiskohdat kuvataan tarkasti ahtaimmistakin solukoista, joihin ihmisen on vaikea päästä – saatikka turvallista mennä. Drone säästääkin usein vesikatolle kiipeämisen riskiltä ja samalla kalliiden nosturien käyttökuluilta.

Videokuva auttaa suunnittelemaan vesikaton yksityiskohtaisesti

Droonien videokuvan laatu paranee vuosi vuodelta, vaikka hinnatkin tulevat koko ajan alaspäin. Nelikopterien kuvamateriaalista vesikaton korjausten suunnittelijat saavat helposti täsmällistä mitta- ja sijaintitietoa 3D-mallien luomista varten. Esimerkiksi kattokaivojen paikat tiedetään täsmälleen ja kallistukset suunnitellaan oikein.

Drone helpottaa valvojan työtä ja dokumentointia

Drone on erittäin käyttökelpoinen työväline myös korjaus- ja rakennustöiden valvonnassa. Droonin hyödyntäminen ei lisää valvonnan kuluja, koska kyse on yhdestä apuvälineestä muiden joukossa. Videokuvan ansiosta halutut tiedot saadaan talteen saman tien, mikä helpottaa dokumentointia. Drone auttaa myös akuuteissa tilanteissa, joissa tietoa on välitettävä eteenpäin nopeasti.

Käytön aikaisen huollon apuväline

Droonien käyttö lisääntyy koko ajan myös kiinteistönhoidossa. Dronen hyödyntäminen huollon tukena on edullista sen tarjoamiin hyötyihin nähden, voidaanhan videokuvauksella havaita kosteusvauriot hyvissä ajoin. Yksi palveluistamme onkin, että käymme kuvaamassa huoltoyhtiöiden kohteita huoltosuunnitelman mukaisesti keväisin ja syksyisin sekä raportoimme tulokset.

Eniten hyötyä miehittämättömistä lennokeista on jyrkillä harjakatoilla ja monimuotoisilla katoilla. Drone on erinomainen apuväline myös vanhoilla katoilla, joilta kattoturvatuotteet puuttuvat. Vaikka laki sallii dronen käytön kenelle tahansa melkein missä tahansa – muun muassa lentokieltoalueita ja yleisötapahtumia lukuun ottamatta – todellisia hyötyjä kuvaamisesta saadaan vain, kun kuvaaja tietää, mitä on tekemässä.

Tule keskustelemaan drone-lennokkien monipuolisesta käytöstä asiantuntijoidemme kanssa Isännöintipäiville Lahteen 12.9.2018 tai ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää!

Heinonen_Markus_06_10x10Kirjoittaja: Markus Heinonen
Ryhmäpäällikkö, korjausrakentaminen
taloyhtiö- ja toimitilapalvelut
etunimi.sukunimi@granlund.fi
p. 050 528 0975

 

 

Softamiehen seikkailut kiinteistöjohtamisessa

painon-nostaja-mies-asenne-web

Teksti: Kimmo Mattila

Meneepä aika nopeasti. Aloitin Granlundilla ohjelmistojen tuotejohtajana kesäkuun alussa ja rehellisesti sanottuna olin aika pihalla, missä nyt ollaan. En tiennyt Granlundista käytännössä juuri mitään, enkä varsinkaan sitä, että täällä tehdään niin mielenkiintoista softaa.

Oma taustani on softatuotteiden ja IT-palveluiden maailmasta. Olen toiminut lähes 20 vuotta tuotehallinnassa mobiilialustojen ja IT-peruspalveluiden liiketoiminnan vetäjänä.

Hyppy Granlundille pelotti, sillä vaikka kyseessä on Suomen johtava toimija, on tämä minulle aivan uusi toimiala ja olen kiinteistöasioissa täysin maallikko. Minulle ala on tuttu lähinnä omakotiasujan näkökulmasta – ensitöikseni muuten liityin Omakotiliiton jäseneksi, jotta sain sitä kautta ilmaisen Granlund Managerin oman taloni hallintaan.

Keskusteluni Granlundin porukan kanssa kuitenkin saivat minut innostumaan. Ensimmäistä kertaa urallani pääsen selkeästi soveltamaan teknologiaa ja järjestelmiä jonkun tietyn sovelluksen puitteissa – todella vaikuttamaan siihen, mitä teknologialla voidaan tehdä.

Tuotteemme Granlund Manager ja Designer ovat Suomen markkinassa käytössä laajalla joukolla asiakkaita. Useat merkittävät yksityiset ja julkiset toimijat luottavat meidän järjestelmiimme kiinteistöjohtamisessaan. Heidän vaatimuksia kuunnellessani olen parissa kuukaudessa jo saanut rautaisannoksen oppia kiinteistömaailmasta. Joukossa on hyvin yksityiskohtaisia ajankohtaisia vaatimuksia, mutta samaan aikaan itse koitan katsoa myös hieman pidemmälle. Kiinteistöalan digitalisaatiossa on huimia mahdollisuuksia, ja meillä on mielestäni ainutlaatuinen mahdollisuus olla tämän kehityksen suunnannäyttäjä.

Granlund Manager on ensisijaisesti kiinteistöjohtamisen työkalu. Näen siinä suuria mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kiinteistöjohtamiseen uusia teknologioita ja integraatioita hyödyntämällä. Integraatioiden kautta voidaan tuoda huimia määriä eri tietoja kiinteistöautomaatiosta, erilaisilta IoT -antureilta ja muista ulkoisista lähteistä. Tästä datamassasta pitää tuottaa visualisointia ja Business Intelligence tyyppistä analyysiä kiinteistöjohdolle, josta ensimmäinen ilmentymä on kesällä lanseeraamamme Virtuaalinen Kiinteistö.

Tähän päästäksemme tuomme vaiheittain tekoälyä uudenlaisten asioiden löytämiseksi datasta. Tässä yhtälössä on paljon toimijoita jo Suomessa, saati maailmalla, joten se vaatii integraatioiden, API-rajapintojen ja kumppanuuksien hallintaa.

Kuten sanoin, itse olen kiinteistöasioissa maallikko, mutta onneksi se ei haittaa. Olen monta kertaa todennut, että meillä on todella mielenkiintoinen yhdistelmä ohjelmisto- ja kiinteistöalan osaamista. Monet kollegoistani ovat kiinteistötalouden ja talotekniikan insinöörejä. Tämä tuo mielestäni laaja-alaisemmin esille osaamisvahvuuttamme – ei vähiten kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Olen pohtinut, että onkohan missään näin vahvaa toimialaosaamista suoraan softakehityksen kyljessä?

Tämä seikka tuo motivaatiota jokapäiväiseen tekemiseeni. Itse koetan tuoda esiin kahta näkökulmaa: ohjelmisto-osaamista ja tuoteosaamista. Granlund on perinteisesti ollut konsulttitalo, mutta itse koitan viedä ohjelmistoamme enemmän jatkuvana palveluna tuotettavaksi tuotteeksi. Vahva tavoitteemme kansainvälistymiseen mielestäni vaatii sitä. Vahvaa tuotestrategiaa, fokusoimista käyttökokemukseen ja käytettävyyteen, sekä selkeää mallia integraatioille muihin järjestelmiin.

SW-kehityksen ja toimialaosaamisen yhdistelmän lisäksi olen äärimmäisen innoissani siitä, että meillä on hieno SW-kehitysporukka. Juuri oikeanlainen yhdistelmä nuoruutta ja kokemusta. Ohjelmisto ja toimiala kättelevät mielenkiintoisella tavalla. Ohjelmisto-osastomme on tarpeeksi pieni, jotta tekemisen meininki säilyy, mutta tarpeeksi iso jotta voimme tehdä merkittäviä asioita. En ole varmaan koskaan urallani ollut näin motivoitunut työstäni.

mattila_kimmoKirjoittaja Kimmo Mattila työskentelee Granlundilla tuotejohtajana. 

 

Taloyhtiön remontointitarve selviää optimoinnilla

Sopimuspaperit-web

Teksti Timo-Mikael Sivula

Suuri määrä taloyhtiöitä kipuilee tälläkin hetkellä korjausvelan kanssa, kun talotekniikka ja erityisesti käyttövesiputket ja viemärit kaipaavat uusimista. Vaikeinta tuntuu olevan päättää, miltä osin talotekniikka kannattaa uusia ja kuinka laajasti. Tarvitaanko linjasaneeraus vai riittääkö putkien pinnoitus? Olisiko lämmityskuluille jo aika tehdä jotakin?

Aina kun taloyhtiössä tehdään päätöksiä mittavammista korjauksista, tarvitaan hyvät laskelmat ja selvitykset. Kustannusarvioissa on aivan olennaista vertailla investoinnin suuruutta taloyhtiön maksukykyyn. Onkin tavallista, että maksukyvyn parantamiseen etsitään keinoja esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteistä. Pienentynyt ostoenergian tarve näkyy mukavasti hoitovastikkeessa.

Lämpöpumppu on paras tapa säästää energiaa

Aina kun taloyhtiössä päätetään tehdä isompia korjauksia, yksi lämpimästi suositeltava energiatehokkuustoimenpide on lämpöpumppujärjestelmän asennus nykyisen lämmitysjärjestelmän tilalle tai rinnalle. Kiinteistöstä riippuu, valitaanko kohteeseen maalämpö- vai ilma-vesilämpöpumppu vai poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä (LTO).

Olennaista on mitoittaa valittu järjestelmä oikein suhteessa muihin kiinteistössä tehtyihin energiatehokkuustoimiin. Esimerkiksi jos ikkunat uusitaan tiiviimmiksi, selvitään usein pienemmällä lämpöpumpulla. Ilma-vesilämpöpumpulla ja poistoilman LTO-järjestelmällä voidaan vähentää ostoenergiantarvetta 40–50 prosenttia. Maalämmön ja LTO:n yhditelmällä päästään jopa 70 prosentin säästöihin.

Asumismukavuus osana kustannustehokasta kokonaisuutta

Helteinen kesä nosti yleiseen keskusteluun kerros- ja rivitaloasuntojen kuumuuden. Oikeilla korjaustoimilla voidaan vaikuttaa talon sisäilmaolosuhteisiin ja asukkaiden viihtymiseen eri vuodenaikoina. Esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmä, joka sisältää lämpökaivot, toimii kesällä myös huoneistojen jäähdytyksessä. Käyttökustannukset ovat pienet: asuntoon asennettavan puhaltimen sähkönkulutus on noin 1 kWh päivässä eli 0,10–0,15 euroa.

Me asiantuntijat huomaammekin kerta toisensa jälkeen, että taloyhtiöissä kannattaa määritellä kaikille korjaustoimenpiteille useita vaihtoehtoja. Hyödynnämme niiden vertailussa monitavoiteoptimointia (MOBO, Multi Objective Building Performance Optimization), joka auttaa valitsemaan energia- ja kustannustehokkaimman kokonaisuuden. Samalla päätöksissä huomioidaan niin elinkaarikustannukset kuin asukkaiden viihtyminen.

sivula_timo-mikael

Timo-Mikael Sivula
Projektipäällikkö, energia
LVI-insinööri, yamk

p. 040 651 7438
etunimi.sukunimi@granlund.fi

Tiedolla johtaminen – ennakointia suunnitteluun

Tavoitettavissa-small

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kuntapuolella usein pelkkä avoimempi keskustelu eri sektoreiden välillä lisää tietoutta siitä, mihin tehdyt päätökset tulevat vaikuttamaan. Keräämällä nämä näkemykset yhteen, voidaan piirtää kuva siitä tulevaisuudesta, jota ollaan suunnittelemassa. Tällaista tiedon yhteen keräämistä voidaan kutsua tiedolla johtamiseksi, ennakoinniksi, skenaarioiden luomiseksi, tai vain hyväksi suunnitteluksi.

Usein pelkkä kommunikoinnin lisääminen eri toimijoiden välillä ei käytännössä ole mahdollista, koska suunnittelussa ja kehittämistyössä tapahtuu jatkuvasti kovalla tempolla. Yksi vaihtoehto automatisoida tätä tiedon yhdistämistä on hyödyntää tallennettua dataa ympärillä olevista tietolähteistä.

Kaavoituksen toteutumista ja alueiden kehittymistä voidaan seurata rakennuslupien ja uusien valmistuneiden rakennusten kautta. Tämä tieto saadaan kunnan omista rekistereistä.

Granlund Consulting on mukana kehittämässä Pirkkalan kunnan tietojohtamista keskittymällä nimenomaan taustalla olevan kuntarekisteritiedon hyödyntämiseen sekä avoimen datan hyödyntämiseen päätöksenteon tukena. Käytännössä selvitämme ne tarpeet, jotka koetaan tärkeäksi kuntasuunnittelussa, ja tarjoamme datan joko kunnan omia tietoja hyödyntäen, tai ulkoa tuotuna. Usein aluesuunnittelussa pelkkä tieto oman kunnan kehityksestä ei riitä, vaan tarvitaan myös kuntarajat ylittävää tietoa alueiden kehittymisestä.

Kuntasuunnittelun kehittämisen lisäksi voimme ennakoida esimerkiksi potentiaalisia asiakkuuksia yrityksille hyödyntämällä tarjolla olevaa avointa dataa. Yritykset voivat tällöin kohdistaa palveluntarjontansa tehokkaammin heille tärkeimmiksi koetuille alueille.

Palveluverkkosuunnittelussa eri teemojen yhdistäminen tuo uusia näkökulmia päätöksiin. Yhdistämällä väestönkehityksen datan rakennuskantatietoon, voidaan tehdä päätöksiä, jotka huomioivat sekä palvelunäkökulman että rakennusnäkökulman.

Rakennettaessa älykkäitä kaupunkeja, taustalla on nimenomaan ajatus ennakoinnista. Kuinka voidaan ennakoida käyttäjien tarpeet, ja kuinka voidaan suunnitella ja rakentaa ennakoivasti. Tämän lisäksi Smart Cityssä asukkaat pääsevät muokkaamaan elinympäristöään helpommin kehittyneen osallistamisen kautta. Ottamalla askeleita kohti kehittyneempää kuntasuunnittelua ja älykästä kaupunkia, on hyvä kiinnittää ensin huomiota kuntasuunnittelun kehittämiseen kohti tiedolla johtamisen mallia. Asukkaiden näkökulmasta älykkäät kaupungit syntyvät usein markkinavetoisesti yritysten innovaatioiden kautta, jossa kaupunki on mahdollistajana.

Tampereen kaupunkiseudulla uudisrakentamisen seuranta on automatisoitu koko seudun osalta niin, että alueiden kehittymisen seurantaa voi seurata jatkuvasti päivittyvällä nettisivulla ja tietoja voidaan peilata aikaisempien vuosien kehitykseen. Tämä on mahdollista rakentaa myös muihin kuntiin ja seutuihin.

Kunnat keräävät jatkuvasti dataa rakennetun ympäristön kehittymisestä. Tiedot voivat olla laadultaan vielä heikkoja, mutta pohja on kunnossa. Tarvitaan vain tietoa siitä, mitkä tiedot kannattaa hyödyntää, miten tiedot ovat yhdistettävissä ja miten tämä kaikki automatisoidaan ja saadaan hyödynnettyä päätöksenteossa. Tätä työtä teemme parhaillaan Pirkkalan kunnan kanssa, jonka päätökset perustuvat jatkossa laadukkaaseen faktatietoon. Pirkkala kehittyy jatkossakin järkevästi, ennakointiin pohjautuen. Me Granlundilla haluamme kuntatiedon kehittämisen lisäksi osallistua myös älykkään kaupungin kehittämiseen pohtimalla kaupunkien ja yritysten yhteistyötä. Mitä lisäarvoa voisi tuoda kattavan kuntarekisteritiedon ja ajantasaisen yritysten rekisteritiedon yhdistäminen? Tähän kun yhdistetään vielä tiedon visualisointi esimerkiksi kolmiulotteiselle kartalle, olemme hypänneet taas seuraavalle portaalle älykkään kaupungin suunnittelussa.

Turunen_Simo__04_10x10cmKirjoittaja Simo Turunen toimii Granlund Consultingissa vanhempana asiantuntijana simo.turunen(a)granlund.fi

5 vinkkiä parempaan ylläpitoon

Tiimi-tabletti-kasi-small.jpg

Ylläpidon tehostaminen lähtee halusta saada muutoksia aikaan. Voimavaroja löytyy teknologiasta, eri toimijoiden yhteistyöstä sekä yhdessä asetetuista tavoitteista. Parhaisiin tuloksiin päästään hyödyntämällä yhteistoiminnallisia toimintatapoja, ja lopputuloksena tarpeenmukainen ylläpito on oikea-aikaista, tehokasta ja kustannuksia säästävää.

Näillä vinkeillä pystyt optimoimaan ylläpitoon varattuja resursseja portfoliotasolla:

1) Aloita asettamalla tavoite. Mitkä ovat omistajan strategiset tavoitteet, kiinteistökohtaiset erityispiirteet tai vuokralaisen kanssa sovitut asiat? Näiden perusteella voidaan määritellä ylläpidolle laatutaso, joka parhaimmillaan toimii portfoliotason työkaluna ja yhdistyy Capex-hallintaan.

2) Löydä nykytilanteen analyysista apua. Ihanteellista on, kun nykyisen kustannusrakenteen tarkastelussa yhdistetään ymmärrys tekniikasta, taloudesta, ylläpidosta ja energiasta. Tällainen tarkastelu auttaa hahmottamaan poikkeamien syitä ja tarkastelemaan kriittisesti, onko esimerkiksi huollon mitoitus laskettu oikein, sekä ohjaa päätöksentekoa ja tavoitteiden asetantaa.

3) Hyödy modernista teknologiasta.  Tarpeenmukaisen ylläpidon onnistumisessa on tärkeää, että kiinteistönhuolto perustuu mahdollisimman paljon mittareiden, analytiikan ja tekoälyn tuottamaan tietoon. Kun kiinteistössä toistuvat lainalaisuudet ovat selvillä, huolto pystytään suunnittelemaan järkevästi ja tarpeenmukaisesti.

4) Kilpailuta.  Yksi tapa muuttaa toimintamallia on kilpailutus, jonka yhteydessä voidaan kumppaniverkostolle asettaa uudenlaiset kriteerit, mittarit ja sopia uudenlaisesta toimintamallista. Kuitenkin kannattaa muistaa, että mikäli toimintaan halutaan muutosta, ei kannata lähteä kilpailutusprosessiin vanhoilla aineistoilla, vaan kilpailutuksen tulisi pohjautua uudenlaisiin tavoitteisiin.

5) Johda uudenlaista toimintaa uudenlaisilla työtavoilla. Lopulta kaikki nämä osatekijät, tavoitteet, tekniikka, mittarit ja kustannustehokkuus, on pidettävä mielessä arjessa ja toimintatapoja on kehitettävä jatkuvasti. Tärkeää on myös saada ylläpitoverkoston eri toimijat puhaltamaan yhteen hiileen ja toimimaan kokonaisuutena yhteistä tavoitetta kohti. Tämä onnistuu parhaiten yhteistoiminnallisilla menetelmillä, jotka kokoavat toimijat yhteen säännöllisin aika-ajoin kehittämään toimintamalleja ja prosesseja, täsmentämään roolituksia ja kehittämään uudenlaisia tapoja, joilla saadaan toiminnasta tehokkaampaa ja ihmisistä tyytyväisempiä.

Kirjoittaja Susanna Sairanen työskentelee Granlund Consultingilla omaisuudenhallinnan ryhmäpäällikkönä, susanna.sairanen(a)granlund.fi

Lue lisää aiheesta:

Case Logicor: Työpajatyöskentely hankintaprosessissa 

Case Suomenlinna: Kunnossapidon tiedonhallinnan parantamista työpajatyöskentelyllä 

Blogi: Yhdessä olemme enemmän 

Raja-alueelle tippuvat pallot erottavat erinomaiset tiimit hyvistä

Loistava tiimihenki voi nostaa joukkueen ja yksilöiden suoritustasoa aivan uudelle tasolle.  Insinöörikoulutuksen lisäksi minulla on vahva joukkueurheilutausta pesäpallon parissa. Lähestulkoon koko lapsuus- ja nuoruusaikani juoksin kesät pesäpallon perässä aina opiskelujen päättymiseen asti.  Pesäpallo ja urheilu ovat edelleen vahvasti osa minua, ja huomaankin usein etsiväni yhtymäkohtia työnteon ja urheilun välillä.  Olen myös nähnyt, miten loistava tiimihenki voi nostaa joukkueen ja yksilöiden suoritustasoa aivan uudelle tasolle.

Työurani alkutaival on mennyt pitkälti niin työnteon opettelemisessa kuin rakennusalaan tutustumisessa konsultin näkökulmasta. Olen koulutukseltani rakennustekniikan insinööri ja Granlund Consultingilla toimin pääasiallisesti talonrakennuksen määrä- ja kustannusasiantuntijana. Osaamisalueeseeni kuuluu myös teknisten kuntoarvioiden laadinta.

Loistava tiimihenki voi nostaa joukkueen ja yksilöiden suoritustasoa aivan uudelle tasolle.  

Oman tontin hoitaminen tai yleisesti vastuunkanto tarkoittaa minulle sitä, että pitää sanansa ja lupauksensa, sekä on tarvittaessa valmis venymään yhteisen päämäärän vuoksi. Pesäpallossa tämä voi tarkoittaa pallon kiinniottamista alueelta, joka on sinun ja joukkuekaverisi vastuualueiden rajalla. Samoin työelämässä näitä raja-alueelle tippuvia palloja tulee vastaan päivittäin ja niihin joutuu reagoimaan. Näiden tippuvien pallojen aika-ajoittainen noutaminen kuuluu mielestäni oman alueen hoitamiseen ja samalla se myös kasvattaa ja parantaa yhteistyötä eri ryhmien välillä.

Samoin työelämässä näitä raja-alueelle tippuvia palloja tulee vastaan päivittäin ja niihin joutuu reagoimaan.

Tiimihenkeä korostetaan usein puhuttaessa joukkueesta tai yrityksestä eikä turhaan. Koen, että hyvä  tiimihenki auttaa jaksamaan, kun on raskasta ja kiire. Kaikki tietävät, että hyvää tiimihenkeä on aina vaikea mitata rahassa tai menestyksessä.  Ne ajoittaiset selkään taputukset ja hyvästä suorituksesta kiittämiset ovat kuitenkin kultaakin kalliimpia ja säilyvät kehuttavan mielessä pitkään. Kannustankin jokaista olemaan se  oman tiimin, joukkueen tai yrityksen tsemppipelaaja.

Ilokseni olen huomannut, että Granlundilla mielestäni nämä kaksi asiaa toteutuvat loistavasti. Vaikka olen vasta untuvikko työelämässä ja nähnyt vähän, uskallan todeta että meillä Granlundilla on täyden kympin tiimihenki ja kaikki kantavat oman kortensa kekoon.  Tämä myös näkyy hienosti niin työtyytyväisyystutkimusten tuloksina, kuin firman rahallisena tuloksena.

Hyvää kesän jatkoa kaikille ja muistetaan mennä Posin kautta!

Kirjoittaja Juuso Suhonen toimii Granlund Consultingilla määrä- ja kustannusasiantuntijana, juuso.suhonen(a)granlund.fi.

 

 

 

 

 

 

 

 

The Future City should be Citizen Centric, Smart and Sustainable

Writer: Ken Dooley

Ihmiset-valoisa-tila-web

The smart city concept was initiated by technology companies saying we have this technology so let’s use it. Then they partnered with cities and the focus was on efficiency and reducing costs.

However, these days the focus is shifting towards the citizen. The focus is no longer on efficiency. Instead of this it’s on making their life easier, saving them time, making them safer, helping them to be healthy or giving more choice of the services that are offered. If we solve the citizen’s problems first and if we do this with intuitive and easy to use tools then all of the data to make city more efficient and sustainable will be available by default.

Over the past few years I have worked on many development projects that aim to accelerate concepts related to smart buildings or smart city districts. We have written market analysis reports, research articles and carried out short term proof of concepts and multi-year research projects.

Our focus should be on citizen centric solutions that make our daily life easier, safer and healthier and services that save us time, are easier to use and provide us with more choice.

One of the questions that we encountered on this journey was: “why does anyone care if a building is smart?” In other words “why should we invest in or why would I like to live, work, study or shop in a smart building?” The technology companies will tell you that it’s because it makes things more efficient. The thinking is that building owners or service providers can improve their operational efficiency by using smarter systems.

However, this logic relies on the cooperation of the stakeholders who use the buildings and services. This approach requires the stakeholders to do something new such as download the app and learn how to use it and often there is little incentive to do this. If we want stakeholders or citizens to get on board with new technologies then we have to add value beyond a nominal discount on their purchases. Air miles or loyalty card discount are no longer enough as user experience begins to compete with price and quality as the key driver for purchasing decisions. This is why our focus should be on citizen centric solutions that make our daily life easier, safer and healthier and services that save us time, are easier to use and provide us with more choice.

In my opinion the core concept of a citizen centric, smart and sustainable city is the optimized allocation of the assets with the city. This pool of shared assets could include buildings, outdoor spaces, vehicles and even equipment such as 3D printers or DIY tools. Mobility as a service has recently been introduced to Helsinki via the whim app and it is a good example of the benefit that can be derived from sharing assets. When other spaces and assets are added to the sharing pool then we really do have the building blocks of a citizen centric, smart and sustainable city.

Citizen Centric

  • Healthier: A more compact and space efficient city is more walkable and this results in less commuting time. In addition, getting rid of your car means more walking and cycling.
  • User experience: Platforms and sharing provide more choice of spaces, services & vehicles.
  • Easier to use: User friendly interfaces and apps make the services available to all.
  • Optimised: The product and service offering is optimised with analytics to give citizens exactly what they want.

Smart and Sustainable

  • Circular Economy: Sharing avoids unnecessary product ownership and enables all shared products to be designed for a long life.
  • Less carbon emissions: Mobility as a service and more flexible working dramatically reduces transport emissions.
  • Less energy: Better utilisation of our built environment reduces energy that is consumed in half empty buildings.
  • Less Cost: Optimising the use of all our assets reduces the cost of the associated services.

 

Ken-Dooley-vaaka

Writer: Ken Dooley, Technology Director at Granlund

Ken Dooley is a Technology Director at Granlund. He has over 15 years’ experience as a consultant in the built environment and has worked in London, Sydney, Dublin and Helsinki.

His current role in the innovation and development department involves research, lean experimentation, collaboration with startups and the development of Granlund’s future products and services. The focus is mostly in the areas of end user solutions, IoT and data analytics, energy, sustainability, circular economy, sharing economy and digital platforms.

He is currently working on two large European research projects which are NewTREND and eTeacher. NewTREND aims to develop a new software driven design methodology for large city areas. The focus here is on improving the energy efficiency of the European building stock. While, eTeacher is developing tools that encourage and enable building users to change their energy consuming behaviour.

He has just completed his doctorate at Aalto University. His research there has been related to environmental innovations and large corporations and it is expected to be completed in early 2018.