Yhteistoimintaa kiinteistöalalla = Big room -työpajat

Palaveri-ihmiset3-web

Työpaikoilla haetaan yhteisiä toimintamalleja ja ratkaisuja prosessien sujuvuuteen – uusia, tehokkaampia tapoja toimia. Yhteistoiminta- eli Big room -työpajat ovat tapa osallistaa ja motivoida henkilöitä. Työpajoissa eri asioiden tekijät kokoontuvat yhdessä miettimään, keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja sovittujen aiheiden ympärille.

Teksti: Nina Volanen

Mikä on Big room -työpaja?

Yhteistoiminta on eri tehtävissä toimivien ihmisten yhdessä tekemistä, yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yhteistoimintaa voidaan tehdä eri yritysten välillä kuin myös yrityksen omissa organisaatioissa esimerkiksi toimintaprosessien kehittämiseksi.

Fasilitaattori huolehtii siitä, että työpajojen keskustelut, johtopäätökset ja ehdotukset tulee kirjattua, että niitä voidaan hyödyntää suoraan tai jatkojalostaa työpajan jälkeen. Fasilitaattorina toimiva henkilö voi olla omasta organisaatiosta tai ulkopuolelta, riittää että hänellä on riittävä osaaminen työpajojen vetämisestä ja ymmärrystä työpajan aihealueesta.

Miksi?

Perinteisten työtapojen rinnalle on haluttu löytää uusia osallistavia työmenetelmiä, esimerkiksi perinteisten palavereiden sijaan on kehityspalavereita haluttu tehdä työpaja-menetelmillä. On havaittu, että kun osallistujat, eri tehtävistä ja jopa eri yrityksistä, ovat aktiivisesti mukana, saadaan aikaan monipuolista keskustelua. Näin asioiden kehittäminen etenee vauhdilla ja huomioiduksi tulevat eri näkökulmat ja haasteista pystytään keskustelemaan samassa yhteydessä. Työpajoihin osallistuvat henkilöt sitoutuvat kehitettäviin aiheisiin ja ovat motivoituneita, kun ovat päässeet vaikuttamaan esim. omiin työtehtäviinsä. Myös ne oivallukset ja ideat, jotka muuten jäisivät helposti saamatta, nousevat esille pienissä ryhmissä työskenneltäessä.

Miten?

On tärkeää, että työpajat on valmisteltu hyvin, tavoitteet selkeästi määritelty, ja työpajalle on varattu riittävästi aikaa. Ammattitaitoinen fasilitaattori avustaa työpajan aikana esittämällä kysymyksiä, haastamalla ratkaisuja ja toimintamalleja. Työpajoissa asioita voidaan käsitellä eri menetelmillä riippuen käsiteltävästä aiheesta, henkilömäärästä ja siitä, millaisia tavoitteita työpajalle on asetettu.

Mitä hyötyä?

Yhteistoiminnan kehittäminen on koettu tarpeelliseksi ja on havaittu, että näin työskennellen yksilön on helpompi kertoa omista näkemyksistään ja tulla kuulluksi kuin esimerkiksi muodollisissa kokouksissa. Työyhteisössä tai eri yritysten välillä vapaa keskustelu auttaa madaltamaan yhteydenottokynnystä jatkossa ja auttaa ymmärtämään asioita esimerkiksi toisen yrityksen näkökulmasta ja sitä, miten oma työ vaikuttaa muihin.

Linkeistä löydät lisää tietoa Granlundin fasilitoimista työpajoista:

https://www.granlund.fi/uutiset/yhteiset-tavoitteet-etenevat-big-roomissa/

https://www.granlund.fi/asiakkaat/logicor-tyopajatyoskentely/

Volanen_Nina__04_10x10cm

Kirjoittaja Nina Volanen toimii Granlundilla Kiinteistöjohtamisen ryhmässä toimitila-asiantuntijana.

Mitä yhteistä on avantouinnilla ja EDD:llä?

shutterstock_avantouinti Mika Heittola

Avantouinnista minulla on kokemusta jo kohta 20 vuotta ja kiinteistöjen EDD-hankkeista yli 22 vuotta. Silti molemmista löytyy aina jotakin uutta.

Teksti: Jussi Kuusola

Avantouinnissa ja haastavan kiinteistön ympäristöriskien selvityksessä eli EDD:ssä (Environmental Due Diligence) on yllättävän paljon yhteistä. Aluksi molemmat saattavat tuntua hyvin vaikeilta ja hankalilta, jopa mahdottomilta. Kun on päässyt asian sisään, alkaa tuntua selvästi paremmalta. Ja kun kokemus on ohi, tulee suorastaan euforinen olo.

Avantouinnissa esim. paikka, sää, ilman lämpötila ja mieliala ovat aina erilaiset. Kahta samanlaista avantouintikertaa tuskin löytyy. Kiinteistöt puolestaan sijaitsevat eri kaupungeissa, ovat eri-ikäisiä, käyttötarkoitukseltaan ja toiminnoiltaan erilaisia, ja niiden sijainti on erilainen. Samoin kiinteistöjen ympäristöolosuhteet saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Jopa vierekkäiset kiinteistöt ovat todennäköisesti täysin erilaiset.

Nykyisessä työssäni yhdistyy monta sellaista asiaa, joita arvostan ja joita olen aina työltä halunnut: erinomainen yritys, todelliset ammattilaiset työkavereina, mielenkiintoiset ja haastavat hankkeet sekä työtä siinä määrin riittävästi, ettei jää aikaa ihmetellä, mihin työpäiväni kuluvat.

Avantouinnista saan lisäbonusta työhöni kiireisinä ja hankalinakin päivinä. Avantoon voi aina heittää ja unohtaa työasiat. Kun kroppa rentoutuu avannossa tai ylipäätään ulkona uimisen jälkeen, on esim. uni paljon parempaa kuin muuten, ei ole stressiä eivätkä työasiat tule uniin. Avantouinnin hyödyt ja terveysvaikutukset ovat muutoinkin tutkitusti haittoja suuremmat.

EDD:n terveysvaikutuksia ei vielä ole tutkittu, mutta kokemuksestani voin sanoa, että EDD pitää mielen virkeänä ja sen tekeminen pitää yllä ammattitaitoa. Yhdistettynä hyviin ja terveellisiin elämäntapoihin EDD:ssä on sellaisia positiivisia vaikutuksia, että tällainen vanha käpykin pysyy vielä mukana nuorempien tahdissa.

Kuusola Jussi pieniKirjoittaja Jussi Kuusola toimii Granlundilla Omaisuudenhallinta-toimialalla Kiinteistönhoito-ryhmässä EDD-asiantuntijana.

 

 

 

 

 

Yläkuva: Shutterstock 

Kun huonosta tulee uusi normaali

mies-suurennuslasi-web

Teksti: Teemu Hausen

On harmittavaa mutta totta, ettei kiinteistöjen talotekniikka toimi niin hyvin kuin se voisi ja sen pitäisi. Se on tullut esille tuhansissa kohdekatselmuksissa, joita eri toimijat ovat tehneet. Toimimattomuus aiheuttaa harmituksen lisäksi myös täysin turhia kuluja, joiden välttäminen on kannattavaa toimintaa.

Niissä sadoissa kohteissa, joita seuraamme analytiikkamme avulla on havaittavissa kolmen eri kategorian ongelmia. Ensimmäiseksi talotekniikan käyttövirheistä aiheutuvat ongelmat, toiseksi viallisesta tekniikasta aiheutuvat ongelmat ja kolmanneksi systeemiset ongelmat.

Emme todellakaan viisastele ja syyttele käyttöhenkilöstöä, mutta käyttövirheistä johtuvia ongelmia löytyy lähes kaikista kohteista. Esimerkkejä löytyy vaikkapa hetkellisiksi tarkoitetuista aikaohjelma- tai asetusarvomuutoksista, jotka kiireessä ovat unohtuneet pysyviksi – ja muuttuneet kaikessa hiljaisuudessa uudeksi normaaliksi.

Käyttövirheistä johtuvia ongelmia löytyy lähes kaikista kohteista.

Viallista tekniikkaakin löytyy paljon. Tarkoitan laitteita, joiden vikaantumista automaatiojärjestelmä ei normaalisti havaitse. Esimerkiksi rikkinäinen lisäaikakytkin pyytää IV-konetta päälle jatkuvasti tai falskaava venttiili aiheuttaa IV-koneessa turhaa lämmitystä tai jäähdytystä.

Systeemisiä ongelmia alkaa syntyä silloin, kun kohdetta ei koskaan ole edes saatu tehtyä ja viritettyä kuntoon. Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali. Tämän väärän päälle tehdään sitten pikakorjauksia ja paikkauksia, jotka hetkellisesti saattavat auttaa, mutta perusta on jatkuvasti väärä. Näistä syntyy mittavia ongelmia ja suurta energiahukkaa.

Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali.

Havaintojemme mukaan 5–10 % energiaa hukataan rakennuksissa jatkuvasti yllämainittujen ongelmien takia ilman, että kukaan hyötyy mitään. No ehkä energiayhtiöt vähän. Mittakaavaa ongelmalle voi laskea kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksen kautta. Tässä esimerkki (perustana Motivan luku energian käytöstä):

motiva-taulukko-energia

Eli yli 200 M€ vuodessa hukataan rahaa kiinteistöissä, koska perusasiat eivät ole kunnossa. Yllä mainittujen asioiden kuntoon laittamiseen ei tarvita juurikaan investointeja. Ammattimaisilla palveluilla saadaan kotiutettua suurin osa hukatuista kuluista.

Perusasioiden kuntoon laittamisen jälkeen kannatta aloittaa energiatehokkuuden parantaminen, johon tarvitaan investointeja ja rahoitusmalleja. Mielestäni energiatehokkuuden parantaminen on erittäin tärkeää, ja se kannattaa aloittaa, kun perusasiat on laitettu kuntoon.

hausen_teemu_10_10x10.jpg

Kirjoittaja: Teemu Hausen
Liiketoimintajohtaja
Digitaaliset kiinteistöpalvelut

TVD 1-2-3 – kolme askelta hankkeen tavoitteiden hallintaan

koulu-rakennuspalikat-webHankkeen tavoitteena on rakentaa resurssiviisas tulevaisuuden koulu. Kukaan ei oikein tiedä, mitä se tarkoittaa, joten hankkeessa päätetään jatkaa niin kuin ennenkin. Kuulostaako tutulta?

TVD (target value design) on systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan, että tavoitteet tulee toteuttaa hankkeessa oikea-aikaisesti ja toiminta on läpinäkyvää kaikille osapuolille. Tavoitehan on tavoite vain silloin, kun sillä on ohjausvaikutus. Tavoite ei voi olla hankkeen lopputulos. Näillä pääkohdilla pääset jo pitkälle:

  1. Yhteistyö ja osallistaminen

TVD-prosessissa muuttuu tapa tehdä työtä. Enää ei puurreta omissa oloissa erillisiin tavoitteisiin tähdäten, vaan istutaan saman pöydän ääreen ja mietitään asioita yhdessä, monesta näkökulmasta. Vapaamuotoisemmalla vuorovaikutuksella syntyy enemmän ideoita ja innovaatioita, joilla voidaan varmistaa laadukas lopputulos. Myös tavoitteisiin sitouttamisen ensimmäinen askel on osallistaminen. Oletko miettinyt, kuinka työpajoja voisi hyödyntää tavoitteiden konkretisoimiseksi hankeryhmälle?

  1. Prosessi kuntoon

Jotta tavoitteisiin voidaan päästä, pitää prosessin olla kunnossa. TVD-prosessissa tavoitteita seurataan ja niihin reagoidaan systemaattisesti. Miten hankkeelle saataisiin luotua turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki osapuolet tietävät, mitä tavoitteita meillä on, kuinka niitä seurataan ja mitä kenenkin tulisi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisenä osa-alueena ovat myös päätösten aikataulutus ja riskitarkastelut. Vastuuta TVD-prosessi nimetylle henkilölle, niin langat pysyvät yksissä käsissä.

  1. Tiedolla johtaminen

Hyvien tavoitteiden tulee olla mitattavissa ja käsitettävissä. Kun tavoitteet on pureksittu ihmisen kokoiseksi, niiden toteutumista on helpompi seurata ja raportointikin on helpompaa. Systemaattinen raportointi kaikista hankkeen tavoitteista helpottaa myös viestintää hankkeen ulkopuolella. Ehkäpä olisi kerrankin syytä koota kaikki hankkeen tavoitteet yhteen, reaaliaikaisesti kaikkien saataville ja seurattavaksi?

Jos tällä kerralla rakennettaisiinkin oikeasti resurssiviisas koulu, aikataulussa ja budjetissa. Keksitään, mitä resurssiviisaus käytännössä juuri tälle hankkeelle tarkoittaa ja tehdään asiat paremmin kuin aiemmin, yhdessä.

ulla-nykter-nelio

Kirjoittaja Ulla Nykter toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia- ja elinkaarikonsultoinnin palvelupäällikkönä

 

Dronen käyttö vähentää riskialtista katoilla kiipeilyä

dronen kuvaTeksti: Markus Heinonen

Kauko-ohjattu drone eli nelikopteri on ehdoton apuväline vesikattoremonttien suunnittelussa, rakentamisen aikaisessa valvonnassa ja kiinteistönhoidossa. Drone antaa katon kunnosta ja ominaisuuksista kiistatonta tietoa nopeasti, ihmisten turvallisuutta vaarantamatta.

Dronen käytön suurin etu onkin juuri turvallisuus. Miehittämättömän lennokin avulla vesikaton rakenne ja yksityiskohdat kuvataan tarkasti ahtaimmistakin solukoista, joihin ihmisen on vaikea päästä – saatikka turvallista mennä. Drone säästääkin usein vesikatolle kiipeämisen riskiltä ja samalla kalliiden nosturien käyttökuluilta.

Videokuva auttaa suunnittelemaan vesikaton yksityiskohtaisesti

Droonien videokuvan laatu paranee vuosi vuodelta, vaikka hinnatkin tulevat koko ajan alaspäin. Nelikopterien kuvamateriaalista vesikaton korjausten suunnittelijat saavat helposti täsmällistä mitta- ja sijaintitietoa 3D-mallien luomista varten. Esimerkiksi kattokaivojen paikat tiedetään täsmälleen ja kallistukset suunnitellaan oikein.

Drone helpottaa valvojan työtä ja dokumentointia

Drone on erittäin käyttökelpoinen työväline myös korjaus- ja rakennustöiden valvonnassa. Droonin hyödyntäminen ei lisää valvonnan kuluja, koska kyse on yhdestä apuvälineestä muiden joukossa. Videokuvan ansiosta halutut tiedot saadaan talteen saman tien, mikä helpottaa dokumentointia. Drone auttaa myös akuuteissa tilanteissa, joissa tietoa on välitettävä eteenpäin nopeasti.

Käytön aikaisen huollon apuväline

Droonien käyttö lisääntyy koko ajan myös kiinteistönhoidossa. Dronen hyödyntäminen huollon tukena on edullista sen tarjoamiin hyötyihin nähden, voidaanhan videokuvauksella havaita kosteusvauriot hyvissä ajoin. Yksi palveluistamme onkin, että käymme kuvaamassa huoltoyhtiöiden kohteita huoltosuunnitelman mukaisesti keväisin ja syksyisin sekä raportoimme tulokset.

Eniten hyötyä miehittämättömistä lennokeista on jyrkillä harjakatoilla ja monimuotoisilla katoilla. Drone on erinomainen apuväline myös vanhoilla katoilla, joilta kattoturvatuotteet puuttuvat. Vaikka laki sallii dronen käytön kenelle tahansa melkein missä tahansa – muun muassa lentokieltoalueita ja yleisötapahtumia lukuun ottamatta – todellisia hyötyjä kuvaamisesta saadaan vain, kun kuvaaja tietää, mitä on tekemässä.

Tule keskustelemaan drone-lennokkien monipuolisesta käytöstä asiantuntijoidemme kanssa Isännöintipäiville Lahteen 12.9.2018 tai ota yhteyttä – kerromme mielellämme lisää!

Heinonen_Markus_06_10x10Kirjoittaja: Markus Heinonen
Ryhmäpäällikkö, korjausrakentaminen
taloyhtiö- ja toimitilapalvelut
etunimi.sukunimi@granlund.fi
p. 050 528 0975

 

 

Softamiehen seikkailut kiinteistöjohtamisessa

painon-nostaja-mies-asenne-web

Teksti: Kimmo Mattila

Meneepä aika nopeasti. Aloitin Granlundilla ohjelmistojen tuotejohtajana kesäkuun alussa ja rehellisesti sanottuna olin aika pihalla, missä nyt ollaan. En tiennyt Granlundista käytännössä juuri mitään, enkä varsinkaan sitä, että täällä tehdään niin mielenkiintoista softaa.

Oma taustani on softatuotteiden ja IT-palveluiden maailmasta. Olen toiminut lähes 20 vuotta tuotehallinnassa mobiilialustojen ja IT-peruspalveluiden liiketoiminnan vetäjänä.

Hyppy Granlundille pelotti, sillä vaikka kyseessä on Suomen johtava toimija, on tämä minulle aivan uusi toimiala ja olen kiinteistöasioissa täysin maallikko. Minulle ala on tuttu lähinnä omakotiasujan näkökulmasta – ensitöikseni muuten liityin Omakotiliiton jäseneksi, jotta sain sitä kautta ilmaisen Granlund Managerin oman taloni hallintaan.

Keskusteluni Granlundin porukan kanssa kuitenkin saivat minut innostumaan. Ensimmäistä kertaa urallani pääsen selkeästi soveltamaan teknologiaa ja järjestelmiä jonkun tietyn sovelluksen puitteissa – todella vaikuttamaan siihen, mitä teknologialla voidaan tehdä.

Tuotteemme Granlund Manager ja Designer ovat Suomen markkinassa käytössä laajalla joukolla asiakkaita. Useat merkittävät yksityiset ja julkiset toimijat luottavat meidän järjestelmiimme kiinteistöjohtamisessaan. Heidän vaatimuksia kuunnellessani olen parissa kuukaudessa jo saanut rautaisannoksen oppia kiinteistömaailmasta. Joukossa on hyvin yksityiskohtaisia ajankohtaisia vaatimuksia, mutta samaan aikaan itse koitan katsoa myös hieman pidemmälle. Kiinteistöalan digitalisaatiossa on huimia mahdollisuuksia, ja meillä on mielestäni ainutlaatuinen mahdollisuus olla tämän kehityksen suunnannäyttäjä.

Granlund Manager on ensisijaisesti kiinteistöjohtamisen työkalu. Näen siinä suuria mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kiinteistöjohtamiseen uusia teknologioita ja integraatioita hyödyntämällä. Integraatioiden kautta voidaan tuoda huimia määriä eri tietoja kiinteistöautomaatiosta, erilaisilta IoT -antureilta ja muista ulkoisista lähteistä. Tästä datamassasta pitää tuottaa visualisointia ja Business Intelligence tyyppistä analyysiä kiinteistöjohdolle, josta ensimmäinen ilmentymä on kesällä lanseeraamamme Virtuaalinen Kiinteistö.

Tähän päästäksemme tuomme vaiheittain tekoälyä uudenlaisten asioiden löytämiseksi datasta. Tässä yhtälössä on paljon toimijoita jo Suomessa, saati maailmalla, joten se vaatii integraatioiden, API-rajapintojen ja kumppanuuksien hallintaa.

Kuten sanoin, itse olen kiinteistöasioissa maallikko, mutta onneksi se ei haittaa. Olen monta kertaa todennut, että meillä on todella mielenkiintoinen yhdistelmä ohjelmisto- ja kiinteistöalan osaamista. Monet kollegoistani ovat kiinteistötalouden ja talotekniikan insinöörejä. Tämä tuo mielestäni laaja-alaisemmin esille osaamisvahvuuttamme – ei vähiten kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Olen pohtinut, että onkohan missään näin vahvaa toimialaosaamista suoraan softakehityksen kyljessä?

Tämä seikka tuo motivaatiota jokapäiväiseen tekemiseeni. Itse koetan tuoda esiin kahta näkökulmaa: ohjelmisto-osaamista ja tuoteosaamista. Granlund on perinteisesti ollut konsulttitalo, mutta itse koitan viedä ohjelmistoamme enemmän jatkuvana palveluna tuotettavaksi tuotteeksi. Vahva tavoitteemme kansainvälistymiseen mielestäni vaatii sitä. Vahvaa tuotestrategiaa, fokusoimista käyttökokemukseen ja käytettävyyteen, sekä selkeää mallia integraatioille muihin järjestelmiin.

SW-kehityksen ja toimialaosaamisen yhdistelmän lisäksi olen äärimmäisen innoissani siitä, että meillä on hieno SW-kehitysporukka. Juuri oikeanlainen yhdistelmä nuoruutta ja kokemusta. Ohjelmisto ja toimiala kättelevät mielenkiintoisella tavalla. Ohjelmisto-osastomme on tarpeeksi pieni, jotta tekemisen meininki säilyy, mutta tarpeeksi iso jotta voimme tehdä merkittäviä asioita. En ole varmaan koskaan urallani ollut näin motivoitunut työstäni.

mattila_kimmoKirjoittaja Kimmo Mattila työskentelee Granlundilla tuotejohtajana. 

 

Taloyhtiön remontointitarve selviää optimoinnilla

Sopimuspaperit-web

Teksti Timo-Mikael Sivula

Suuri määrä taloyhtiöitä kipuilee tälläkin hetkellä korjausvelan kanssa, kun talotekniikka ja erityisesti käyttövesiputket ja viemärit kaipaavat uusimista. Vaikeinta tuntuu olevan päättää, miltä osin talotekniikka kannattaa uusia ja kuinka laajasti. Tarvitaanko linjasaneeraus vai riittääkö putkien pinnoitus? Olisiko lämmityskuluille jo aika tehdä jotakin?

Aina kun taloyhtiössä tehdään päätöksiä mittavammista korjauksista, tarvitaan hyvät laskelmat ja selvitykset. Kustannusarvioissa on aivan olennaista vertailla investoinnin suuruutta taloyhtiön maksukykyyn. Onkin tavallista, että maksukyvyn parantamiseen etsitään keinoja esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteistä. Pienentynyt ostoenergian tarve näkyy mukavasti hoitovastikkeessa.

Lämpöpumppu on paras tapa säästää energiaa

Aina kun taloyhtiössä päätetään tehdä isompia korjauksia, yksi lämpimästi suositeltava energiatehokkuustoimenpide on lämpöpumppujärjestelmän asennus nykyisen lämmitysjärjestelmän tilalle tai rinnalle. Kiinteistöstä riippuu, valitaanko kohteeseen maalämpö- vai ilma-vesilämpöpumppu vai poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä (LTO).

Olennaista on mitoittaa valittu järjestelmä oikein suhteessa muihin kiinteistössä tehtyihin energiatehokkuustoimiin. Esimerkiksi jos ikkunat uusitaan tiiviimmiksi, selvitään usein pienemmällä lämpöpumpulla. Ilma-vesilämpöpumpulla ja poistoilman LTO-järjestelmällä voidaan vähentää ostoenergiantarvetta 40–50 prosenttia. Maalämmön ja LTO:n yhditelmällä päästään jopa 70 prosentin säästöihin.

Asumismukavuus osana kustannustehokasta kokonaisuutta

Helteinen kesä nosti yleiseen keskusteluun kerros- ja rivitaloasuntojen kuumuuden. Oikeilla korjaustoimilla voidaan vaikuttaa talon sisäilmaolosuhteisiin ja asukkaiden viihtymiseen eri vuodenaikoina. Esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmä, joka sisältää lämpökaivot, toimii kesällä myös huoneistojen jäähdytyksessä. Käyttökustannukset ovat pienet: asuntoon asennettavan puhaltimen sähkönkulutus on noin 1 kWh päivässä eli 0,10–0,15 euroa.

Me asiantuntijat huomaammekin kerta toisensa jälkeen, että taloyhtiöissä kannattaa määritellä kaikille korjaustoimenpiteille useita vaihtoehtoja. Hyödynnämme niiden vertailussa monitavoiteoptimointia (MOBO, Multi Objective Building Performance Optimization), joka auttaa valitsemaan energia- ja kustannustehokkaimman kokonaisuuden. Samalla päätöksissä huomioidaan niin elinkaarikustannukset kuin asukkaiden viihtyminen.

sivula_timo-mikael

Timo-Mikael Sivula
Projektipäällikkö, energia
LVI-insinööri, yamk

p. 040 651 7438
etunimi.sukunimi@granlund.fi