Virtual ja Augmented Reality törmäyskurssilla Reality Realityn kanssa

Kirjoittaja: Juha Tuomainen

mallinnus_kuvasarja_pieni_B
Revitin tietomallista saadaan aikaiseksi visuaalisesti näyttävän näköistä materiaalia pienellä lisätyöllä. Vastaavaan suoritukseen kului ennen päiväkausia. Kuvassa on mallinnettu Vaasan keskussairaalan F-taloa.

Mielellään sanoisi, että AR/VR -teknologian uusi tuleminen 20 vuoden odottamisen jälkeen on nyt suurta juhlaa. Kuitenkin on todettava, että reaalimaailman rajoitukset ovat edelleen olemassa. Eikä ihminen omine asenteineen ole niistä pienin haaste.

Kiihkeimmän innovoinnin huumassa on ehkä unohdettu kehittää itse prosessia. Ketä varten tätä tehdään, miten sitä tuotetaan ja mitä hyötyä siitä on? Viihdepuolella visio on jo ollut selvä pitkään, mutta suunnittelussa otetaan edelleen pieniä virtuaalisia askeleita oikeaan suuntaan.

Parhaillaan insinöörimaailmassa ratkotaan suurimpia pullonkauloja AR/VR-käyttämiselle. Suunnittelun kanssa synkronoituja virtuaalimalleja ja nykyisiä markkinoilla olevia laitteita voidaan jo täysin hyödyntää osana laadukasta suunnittelua.

Revit taipuu VR:ksi ja menee pilveen

Tällä hetkellä Revit + Enscape -yhdistelmä on tehokkain ympäristö tuottaa virtuaalisia malleja suoraan suunnittelusta. Revit projektiin voidaan tuoda IFC-tiedostoja lähes mistä tahansa suunnitteluohjelmasta ja Revitin rinnalle asennettavan Enscape ohjelman avulla VR-laseilla tai näytöltä katseltava malli syntyy jopa minuuteissa.

Visuaalisesti laadukkain lopputulos syntyy, kun tietomalli tehdään kokonaisuudessaan Revitissä, jolloin arkkitehti voi omassa mallissaan huomioida materiaalit ja muut yksityiskohdat. LVIS-suunnitelmat esitetään meille tutummassa muodossa järjestelmiä kuvaavina värillisinä malleina, mutta Revitissä voidaan myös LVIS-suunnittelu esittää visuaalisesti näyttävämmässä muodossa.

Useat valaisinvalmistajat tarjoavat valaisimien täydellisiä ns. Family-malleja suunnittelun tueksi. Nämä mahdollistavat hyvin realististen valaistustilateiden luomisen virtuaalimalliin suhteellisen pienellä työmäärällä.

Revit pohjaisia ARK-RAK-TATE yhdistelmämalleja on tehty mm. Eastonin, Triplan, Finavian, Länsimetron kohteista. Vaasan ABB:n kohteen sähkö- ja valaistussuunnittelu tehdään kokonaisuudessaan Revitillä ja tarkastelussa käytettään tehokkaasti VR:ää apuna. 2018 käynnistyy useampi Revitin pilvipalvelua hyödyntävä suunnittelukohde, joissa myös VR:ää hyödynnetään osana suunnittelua.

malli_vaasa_sairaalahuone
Mallinnuesimerkkinä tämän blogin kuvassa toimivan Vaasan keskussairaalan F-talon talotekniikkasuunnittelusta vastaa Granlund Vaasa, arkkitehtisuunnittelusta  Sweco ja rakennesuunnittelusta Contria.

Virtual Reality Länsimetron työpajoissa

Vuoden 2017 lopussa Granlundin VR-työkalut jalkautettiin kentälle asiakkaan tiloihin. Länsimetron huolto- ja huolintatyöpajoissa projektihenkilöstö, suunnittelijat ja huoltohenkilökunta pääsivät virtuaalisesti tarkastelemaan tulevien metroasemien huoltotiloja ja kulkureittejä.

Keskustelu oli avointa ja palaute välitöntä. Yhden henkilön kokeillessa VR-laseja toiset kommentoivat näkemäänsä suoraan ruudulta. Suunnittelu sai arvokasta lisätietoa suoraan loppukäyttäjiltä.

1:1 mittakaavassa olevassa virtuaalimallissa kulkeminen on tehokas tapa tarkastella kriittisiä huoltokohteita ja etäisyyksiä pääasiassa kallion sisään louhittavissa tiloissa. VR-laitteiden käyttöä jatketaan myös muiden Länsimetron työpajojen yhteydessä 2018.

Virtuaalista lentokenttää rakentamassa Finavian työmaalla

Finavian uuden terminaalin Revit yhdistelmämallia esiteltiin kahden päivän ajan henkilökunnalle työmaatoimistossa. Virtual Reality ei sinänsä ole uutta Finavialla, sillä laseja ja visuaalisesti näyttäviä malleja on jo arkkitehdin tuottamana esitelty heille aikaisemmin. Uutta oli kuitenkin suoraan suunnittelusta tuotettujen teknisten mallien tarkastelu virtuaalilasien avulla.

Erilaisten yhdistelmien avulla urakoitsijat ja työnjohto saattoivat tutkia mm. teräsrakenteiden ja iv-kanavien risteilyjä sekä ripustusratkaisujen toteutusta. Raakaan rautaan tottuneiden asentajien suusta kuultuna toive saada lasit suoraan työkalupakkiin herätti ajatuksia lisätyn todellisuuden (AR) mahdollisuuksista työmaalla.

Virtual Reality suunnittelupöydällä ja asiakasrajapinnassa

Hyvän asiakaspalautteen siivittämänä VR-laseja on hankittu useampaan Granlundin tytäryhtiöön ja maakunnissa asiakkaille on esitelty ensimmäisiä Granlundin talotekniikka-virtuaalimalleja. Vastaanotto on ollut innostuneen positiivista.

Taloteknisten ratkaisujen esittelyssä asiakkaille on siirrytty uuteen aikakauteen. Suunnitelmien, kuvien ja videoiden rinnalle on tullut interaktiivinen virtuaalinen kiinteistö. Menee toki vielä pitkään ennen kuin VR:stä tulee suunnittelijan arkipäivää, mutta jo nyt on havaittavissa nousevaa kiinnostusta käyttää virtuaalimalleja asiakasrajapinnassa.

Visuallisuuden merkitys on nostanut päätään muussakin käytössä kuin kauniiden markkinointikuvien ja lennokkaiden esittelyvideoiden muodossa. Suunnittelijat, tilaajat ja ennen kaikkea loppukäyttäjät haluavat tietää ennakkoon mitä ovat saamassa. Tila pitää saada kokea.

Digitaalisen kaksosen virtuaalinen veli

Granlundin 2017 lanseeraaman Virtuaalisen kiinteistön (digital twin = digitaalinen kaksonen) myötä tietomalleja ryhdytään käyttämään entistä laajemmin hyödyksi kiinteistöjen tietomassojen hallinnassa.

Suunnitteluaikaista dataa rikastetaan erilaisista antureista kerätyllä reaaliaikaisella informaatiolla ja tietokantoihin tallennetulla seurantatiedolla. Tietoa analysoidaan lennosta ja sen avulla voidaan ennustaa tulevaisuutta. Kaiken tämän ytimessä on rakennuksen virtuaalinen 3d-tietomalli, joka toimii käyttöliittymänä pilvissä sijaitseviin tietoihin.

Jatkossa mahdollisesti tarvitaan myös innovatiivisia tapoja operoida tämän käyttöliittymän kanssa ja esittää sen avulla haettua täsmäinformaatiota käyttäjälle. Työpisteen, laptopin ja hiiren rinnalle lähitulevaisuudessa tulevat Virtual Reality,

Augmented Reality, entistä mobiilimmat laitteet, HMD (Head mounted display) näytöt, ääniohjaus sekä kansainväliset käsimerkit.

Juha Tuomainen-4Kirjoittaja Juha Tuomainen työskentelee asiantuntijana Granlundin Innovaatiot ja kehitys -osastolla. Juha kertoo mieluusti lisää VR- ja AR-kehityksestä talotekniikka-alalla.

Juha Tuomainen p. 0503232935 (etunimi.sukunimi@granlund.fi)

 

 

 

Hyvin toimiva talotekniikka kunniaan

Kirjoittaja: Teemu Hausen

legopalikat_pieni

Asiakkaan tarpeen mukaan suunniteltuja, laadukkaasti urakoituja ja oikein ylläpidettyjä kiinteistöjä on olemassa. Niitä vain toivoisi olevan enemmän. Talotekniikka-alan huono maine konkretisoituu harmillisella tavalla sadoissa kohdekäynneissä, joita mekin olemme olleet tekemässä. Kiinteistön käyttäjä kärsii huonosta sisäympäristöstä, kun toteutusketju ei toimi.

Emme ole, emmekä uskottele olevamme, näissäkään asioissa mitään sateentekijöitä. Mutta aiomme toteuttaa palveluita, joilla kiinteistöt saadaan toimimaan ensin suunnitelmien mukaisesti ja sen jälkeen sitäkin paremmin digitalisaatiota hyödyntäen.

Digitalisaatio on ollut vaikuttamassa monen liiketoiminnan muutokseen ja kehittymiseen. Se on paitsi lisännyt työn tekemisen tehokkuutta, myös parantanut asiakkaan saamaa palvelua. Parhaissa tapauksissa sitä hyödyntäen on saatu luotua aivan uusia ja merkityksellisiä palveluita, kuten AirBnB ja Uber, jotka ovat aidosti muuttaneet toimialaansa.

Digitalisaatio on vaikuttanut myös kiinteistöjen rakentamiseen ja ylläpitoon, joskaan ei vielä niin radikaalisti kuin moneen muuhun liiketoimintaan – vielä. Murrosta mahdollistavaa teknologiaa on tullut alalle kiihtyvään tahtiin. Tietomallipohjainen suunnittelu on jokapäiväistynyt, työnohjauksen ja -seurannan mobiilit ratkaisut samoin. Mitattavuus sekä tiedon kerääminen ja siirtäminen IoT-ratkaisuilla ja -alustoilla on kehittynyt merkittävästi. Järjestelmien ja alustojen välinen kommunikointi on tullut helpommaksi.

Granlundin uusien digitaalisten kiinteistöpalveluiden perustana on vankka talotekninen osaamistamme ja analyysityökalumme sekä joukko start-up -toimijoita ja ammattimainen palvelutoimittajaverkko. Palvelumme ei vaadi juurikaan investointeja, sillä se rahoittaa itsensä syntyvillä säästöillä.

Kiinteistöjen talotekniikan käytön parantamiseksi hyödynnämme analytiikkaa, jonka päälle olemme rakentaneet ammattimaisen palvelukeskuksen. Tällä tekniikan ja osaamisemme yhdistelmällä päästään kiinni käyttövirheisiin sekä automaation järjestelmävirheisiin. Asiakashyödyt syntyvät, kun talotekniset ongelmat havaitaan aiemmin ja niihin pystytään reagoimaan aiempaa nopeammin.

Kiinteistöjen teknistä huoltoa tulemme ohjaamaan tarpeenmukaisemmaksi palveluillamme analytiikkaa ja IoT:ta lisäämällä. Nykyäänhän on paljon kohteita, joissa huoltoa tehdään liian vähän, ja siitä aiheutuu merkittäviä kiinteistön arvon alenemia sekä ongelmia käyttäjille. Samaan aikaan on myös kohteita, joiden huolto-ohjelma on laadittu one-fit-all metodilla, jossa huolto on kalenteripohjaista eikä se ota huomioon kiinteistön vaihetta elinkaarellaan. Huollon ali- tai yliresursointi ei ole omistajalle kannattavaa.

Olemme kokoamassa palvelutoimittajaverkkoa, joka voi tuottaa taloteknisiä huoltoja asiakkaidemme kohteisiin yhteisesti sovituilla pelisäännöillä, työkaluilla ja menettelytavoilla. Toiminnassa hyödynnetään keikkojen määrittelyyn, toteutukseen ja dokumentointiin start-up yrityksien sovelluksia.

Me uskomme, että aika on oikea. Viimeaikainen kehitys teknologioissa mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa. Kun uutta teknologiaa hyödyntämään pistetään talotekniikan kovimpia osaajia, on mahdollista muodostaa aivan uudenlaisia palveluita kiinteistöjen taloteknisiin palveluihin. Olemme innolla valmiina osoittamaan, että hyvin toimiva talotekniikka on paitsi mahdollista myös erittäin hyödyllistä.

Hausen_Teemu_10_10x10
Teemu Hausen

Kirjoittaja Teemu Hausen toimii liiketoimintajohtajana Digitaaliset kiinteistöpalvelut -osastolla.

Teemu kertoo mielellään lisää Digitaalisista Kiinteistöpalveluista puh. 050 385 3321 tai etunimi.sukunimi@granlund.fi.

Näin syntyy hyvin suunniteltu lämpöpumppujärjestelmä

Kirjoittajat: Miika Nuuttila ja Max Sevelius

öljyradioaattori_taloyhtiö1

Perinteisesti rakennusten energiatehokkuutta on parannettu pääasiassa lisäeristyksellä, kuten ikkuna- ja julkisivuremonteilla. Kuitenkin kustannustehokkain energiatehokkuusinvestointi monessa taloyhtiössä on lämmitysmuodon vaihtaminen, esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön tai muihin lämpöpumppuratkaisuihin.

Lämmitysmuodon vaihdon tavoitteena on aina mitattava hyöty, kuten ostoenergian tarpeen vähentäminen, alhaisemmat elinkaarikustannukset tai pääsy seuraavalle E-lukutasolle. Ensimmäinen askel tavoitteiden saavuttamiseksi on selvittää kiinteistön lähtötilanne tarkkaan eli laskea, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa tällä hetkellä.

Oikeat työkalut energiankulutuksen arviointiin

Useimmat urakoitsijat laskevat kiinteistön energiankulutuksen kuukausi- tai vuositasolla, mikä ei yleensä riitä varmistamaan, että taloyhtiöön valitaan pitkällä tähtäimellä toimivin ja edullisin ratkaisu. Me Granlundilla käytämmekin suunnitteluohjelmistoja ja simulointimalleja, joilla kiinteistön lämmityksen, jäähdytyksen, käyttöveden ja ilmanvaihdon energiakustannukset voidaan arvioida tarkasti tuntikohtaisesti.

Energiankulutuksen simuloinnin lisäksi tärkeää on rakennuksen LVI-verkostojen huomioiminen. Huolellisella suunnittelulla sekä nykyisen lämmitys-, ilmanvaihto- tai jäähdytysverkoston mallintamisella ja uudelleen tasapainottamisella voidaan saavuttaa säästöjä pitkän aikavälin energiakustannuksissa. Samalla jokaiseen tilaan saadaan sinne tarkoitetut sisäilmaolosuhteet sekä vältytään tilojen ylilämpenemiseltä tai -jäähtymiseltä.

Esimerkiksi kun huomioidaan rakennuksen olemassa olevat patterityypit, patteriverkoston menolämpötilaa saattaa olla mahdollista pudottaa alkuperäisestä arvosta ilman, että rakennuksen sisälämpötila kärsii. Menolämpötilan pudotus myös parantaa energiatehokkuutta kohteissa, joissa on käytössä lämpöpumppu.

Lämpöpumppujen hyötysuhde onkin sitä parempi, mitä alhaisemmaksi rakennuksen lämmitysverkoston lämpötila saadaan. Jäähdytyskäytössä taas lämpöpumpun hyötysuhde kasvaa sitä enemmän, mitä korkeammalla lämpötilalla tilat saadaan jäähdytettyä tavoitelämpötilaan. Hyötysuhteen optimointi säästää aina energiaa!

Elinkaarikustannukset vähintään 20 vuoden päähän

Kun rakennuksen energiankulutus on määritetty ja kohteeseen on suunniteltu siihen sopiva lämpöpumppujärjestelmä, voidaan tehdä elinkaarikustannuslaskelmat. Niillä selvitetään järjestelmän kustannukset koko sen käyttökaaren aikana – investointikustannukset mukaan luettuna.

Lämpöpumppukohteissa yleisin laskenta-aika on 20 vuotta, mutta pidemmätkin tarkasteluajat ovat mahdollisia. Esimerkiksi maalämpökohteissa energiakaivokentän käyttäytyminen simuloidaan 40–50 vuoden päähän. Se antaa varmuuden, että lämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella eikä kaivokentän lämpötila laske liian alhaiseksi pitkälläkään aikavälillä.

Ei nyrkkisääntöjä, vaan räätälöityjä ratkaisuja

Kun tavoitellaan parasta mahdollista kiinteistökohtaista ratkaisua, energiatehokkuushankkeen kaikki osatekijät on otettava huomioon. Kyse on koko järjestelmän optimoinnista, jolloin tarkastellaan kaikkia niitä yksittäisiä ratkaisuja, jotka saavat kokonaisuuden toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Lämpöpumppuratkaisujen kiinteistökohtainen räätälöinti vaatiikin monialaista osaamista ja useiden eri näkökulmien huomiointia. Olennaista ovat esimerkiksi hyvät yhteydet lämpöpumppujen laitevalmistajiin, jolloin käytössä ovat uusimmat tiedot tarjonnasta ja hinnoista. Suunnittelijat ja konsultit tarvitsevat myös monipuolista kokemusta urakoitsijatasolta, kentältä.

Kun järjestelmien suunnittelussa on käytössä riittävästi monialaista osaamista, ratkaisuissa ei jouduta turvautumaan summittaisiin arvioihin ja kaikille samoihin nyrkkisääntöihin. Kiinteistön käyttäytyminen pystytään selvittämään järjestelmä järjestelmältä sekä räätälöimään uusi lämpöpumppujärjestelmä yksilöllisesti kohteen mukaan.

Silloin lopputulos on todellisuudessa toimintavarma ja investointikustannuksissa voidaan saavuttaa suuria säästöjä.

Artikkelin ovat kirjoittaneet asiantuntija projektipäällikkö Miika Nuuttila ja asiantuntija Max Sevelius Granlund Consulting Oy:n energiapalveluista.

Nuuttila_Miika_01_10x10cm
Projektipäällikkö Miika Nuuttila
Sevelius_Max__01_10x10cm
Asiantuntija Max Sevelius

 

Energiayhtiöt avoimen tulevaisuuden äärellä

Kirjoittaja: Timo-Mikael Sivula, Granlund Consulting

sivula_timo-mikaelViime viikolla Simo Turunen kirjoitti tiedon visualisoinnista, mikä herätti minua pohtimaan energian kulutustietoja, niiden julkisuutta ja hyödyntämistä kiinteistöjen ylläpidossa.

Energiayhtiöt ovat suorittaneet ison urakan vaihtaessaan kiinteistöjen energiamittarit etäluettaviksi. Samassa yhteydessä suurin osa mittareista vaihtui versioon, joka kykenee välittämään tunnin, tai jopa lyhyemmän ajanjakson tarkkuudella, kulutetun energian määrän. Näiden mittareiden kyvykkyys jää kuitenkin vielä hyvin pitkälti hyödyntämättä.

Kuluttajat ja kiinteistöjen omistajat ovat tottuneet, että energiayhtiöiden mittareiden keräämä mittausdata on energiayhtiöiden omaisuutta. Onko kuitenkaan näin – kuka tiedon oikeasti omistaa vai omistaako kukaan?

Mitä kaikkea voitaisiinkin saada aikaiseksi, jos energian kulutustiedot olisi avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä kiinteistön ylläpidossa sekä energiatehokkuuden hallinnassa? Mitä seuraisi, jos energian kulutus saataisiin visualisoitua rakennuskannan kolmiulotteiseen karttaan?

Kasvukeskuksissa asuntorakentaminen on kasvanut (ja kasvaa jatkossakin) talouskasvun kanssa käsikädessä. Kiinteistökannan kasvaessa tehon tarve energiaverkoissa lisääntyy. Tämä väistämättä johtaa energiayhtiöiden tehoreservien suurempaan käyttöön ja näin ollen energiahintojen nousuun vähintään kulutushuippujen aikana. Voisiko tälle tehdä jotakin?

Kyllä voi!

Mikäli energiayhtiöt mahdollistavat energian kulutustietojen avoimen ja vapaan käytön kiinteistön hyväksi, voidaan luoda työllisyyttä sekä mahdollistaa energiayhtiöille nykyisten voimalaitosten tehon parempi riittävyys. Tällöin energiayhtiöille voidaan myös helpommin luvata kysyntäjoustoa sekä tehoreserviä todennettuna. Miltä kuulostaisi, jos energiayhtiö alkaisi markkinoimaan omaa verkkoaan energiatehokkailla kiinteistöillä? Syntyisikö energiayhtiöiden välille kilpailua kenen verkossa on energiatehokkain kiinteistökanta?

Kuulostaa mielenkiintoiselta mahdollisuudelta, eikö?

Suomessa on valtava potentiaali kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisessa sekä energiaverkkojen tehon tarpeen säädöissä.

Korjausrakentamisen yhteydessä kannattaa panostaa energiatehokkuuteen ja suunnitella kiinteistöjen mittarointi ja ohjausautomatiikka tulevaisuuden näkökulmasta. Siinä vaiheessa, kun energiayhtiöt antavat kulutustiedot reaaliajassa hyödynnettäviksi, pystytään reagoimaan peremmin energiaverkon kulutushuippuihin ja ennakoimaan tulevaa säänmuutosta leikkaamalla tehohuippuja todennetusti.

Haastankin jokaisen energiayhtiön miettimään mittausdatan avaamista realiaikaisena kiinteistöjen käyttöön.

Kirjoittaja Timo-Mikael Sivula työskentelee energiatehokkuushankkeissa projektipäällikkönä Granlund Consultingissa. Hän on toiminut sadoissa kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa suunnittelijana. Timo-Mikael keskustelee asiasta mielellään lisää: timo-mikael.sivula(a)granlund.fi.

Voiko rakennusten mittausdata olla niiden sijaintiakin arvokkaampaa?

Ihasalo Heikki 2
Kirjoittaja toimii Granlundilla johtavana asiantuntijana ja Aalto yliopistossa professorina alueenaan Smart building technologies and services.

Sanotaan, että kolme kiinteistön arvoon eniten vaikuttavaa tekijää ovat sijainti, sijainti ja sijainti. Mutta pitääkö tämä enää paikkaansa tulevaisuudessa? Voiko jatkossa rakennuksien tuhansista antureista kerättävä mittausdata olla rakennusten sijaintiakin arvokkaampaa?

Digitalisaation ja itseohjautuvien ajoneuvojen myötä sijainnin merkitys vähenee. Meille on arkipäivää, että työtä tehdään toimiston lisäksi kotona, kahvilassa ja asiakkaan luona. Lisäksi etäneuvottelulla hoituu näppärästi yhteydenpito vaikka toiselle puolelle maapalloa ja samalla säästetään aikaa ja rahaa.

Netti on jo korvannut pankit ja osan kaupoistakin. Tulevaisuudessa erilaiset virtuaaliset ympäristöt vain lisääntyvät. Miksipä esimerkiksi rakennushankkeen osapuolet eivät kokoontuisi virtuaalisesti rakennuksen tietomallissa sen sijaan, että katselisivat tietomallia neukkarin näytöltä (kuten tehdään nykyisin)?

Itseohjautuvien ajoneuvojen ansiosta myös siirtymisiin käytetty aika voidaan hyödyntää työskentelyyn eikä koti kauempana työpaikasta ole enää ongelma. Robottiauto voi olla jopa toimistoakin miellyttävämpi työympäristö, sillä se tarjoaa käyttäjälleen parempia vaikutusmahdollisuuksia muuttaa esimerkiksi lämpötilaa, äänimaisemaa ja työskentelyasentoa.

Toisaalta, miksi enää edes siirtyä robottiautosta perinteiseen toimistoon, kun auto voi viedä käyttäjänsä siihen ympäristöön, joka on hänelle mieluisin – oli tämä ympäristö sitten hiljainen korpimetsä tai urbaani kaupunkikeskusta?

Robottiajoneuvot eivät jää palvelemaan vain yksittäisiä käyttäjiä, vaan tarjolle tulee myös esimerkiksi liikkuvia neukkareita joiden koon voi valita kulloisenkin tarpeen mukaan. Tässä Ideon visio:

Ihasalo liikkuvat toimistot
Kuva: Ideon visio tulevaisuuden liikkuvasta toimistosta (https://automobility.ideo.com/moving-spaces/morning-routine)

Sijainnin merkitys vähenee, datan merkitys kasvaa

Jos teknologinen kehitys vähentää sijainnin merkitystä, niin se toisaalta kasvattaa datan tärkeyttä. Kiinteistöjen pyörittäminen, käsittäen muun muassa tilaratkaisujen suunnittelun, käyttäjäpalvelut ja kiinteistön ylläpidon, tulee perustumaan mitattuun dataan.

Rakennusten tuhannet anturit tuottavat reaaliaikaista tietoa siitä, missä ja milloin ihmiset liikkuvat, mitä he tiloissa tekevät, millaisissa olosuhteissa he ovat tyytyväisiä ja milloin laitteet tulevat elinkaarensa päähän.

Datan avulla muokataan tilaratkaisuja käyttäjille sopivimmiksi, resursoidaan oikea määrä henkilökuntaa tuottamaan käyttäjien haluamia palveluja ja suunnitellaan laitehuollot perustuen niiden todelliseen tarpeeseen. Tämä on suuri muutos nykytilanteeseen, jossa tyypillisesti kerätään mittausdataa vain energiankulutuksesta.

Suostuuko kukaan jatkossa omistamaan, vuokraamaan tai tuottamaan palveluja rakennuksessa, josta ei ole saatavissa riittävästi mittausdataa? Ilman mitattua tietoa kun on hankala johtaa ja kehittää toimintaa.

Kiinteistön käyttäjät tarjoavat arvokasta tietoa

Ehkäpä kuitenkin se arvokkain tieto liittyy meihin kiinteistön käyttäjiin. Markkinoinnin ja kiinteistössä toimivien palveluntarjoajien näkökulmasta mielenkiintoista tietoa ovat käyttäjien tarkemmat profiloinnit ja tilankäyttöhistoriat. Tätä tietoa voidaan jo nykyisin tuottaa videoanalytiikkaohjelmilla ja sisäpaikannusteknologioilla, jotka kertovat käyttäjien sijainnin lisäksi heidän iän, sukupuolen ja tunteet.

Tämä tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia kohdistaa tarjontaa perustuen käyttäjien taustoihin, aikaisempaan käyttäytymiseen ja reagointiin. Internetin selaushistorian perusteella pystytään kertomaan melko paljon mielenkiinnonkohteistamme.

Vastaavaa analyysia pystyttäisiin tekemään tilankäyttöhistoriammekin avulla, esimerkiksi siitä, millaiset liikkeet ja tilat meidät kiinnostavat kauppakeskuksessa.

Datan avulla voidaan myös kehittää asiakaspalvelua ja palvelu voi tulevaisuudessa olla hyvinkin personoitua, sillä se voi perustua historiatietoihin tilanteista, jotka saivat juuri sinut hyvälle tuulelle.

Internetiä ja mobiilisovelluksia käyttäessä olemme tottuneet jakamaan henkilökohtaisia tietoja, joiden perusteella meille tarjotaan kohdennettua mainontaa ja palveluja. Olemmeko valmiita jakamaan vastaavia tietoja myös rakennuksen kanssa?

Esimerkiksi perustuen aiemmin kerättyyn tietoon voisi toimiston virtuaalinen vahtimestari tarjota juuri sinulle sopivaa työskentelytilaa, sisäilmanolosuhteita sekä lounaspaikkaa.

Itse en ainakaan tällaisesta ehdotuksesta pahastuisi. Pahastuisitko sinä?

Voiko kiinteistö tehdä meille myös hyvää?

Teksti: Heli Kotilainen

Kotilainen_Heli_10 netti
Kirjoittaja on Granlund Consultingin ympäristöpalveluiden toimialajohtaja.

Uskoisitko, että rakennusten terveysvaikutukset voivat olla myös positiivisia?

Kun kiinteistön tekniseen suorituskykyyn lisätään työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevia tekijöitä, paranee myös työn tuottavuus. 

Monet megatrendit vahvistavat tilojen merkityksen kasvua. Työssä käydään yhä vanhempana – ja samalla keskimäärin vähemmän terveinä. Kilpailu osaavista työntekijöistä kasvaa tietyillä aloilla, jolloin työnantajalla on oltava välineitä huippuosaajien houkuttelemiseen. Myös tietoisuus stressin ja henkisen hyvinvoinnin merkityksestä lisääntyy Työaikaan, -paikkaan ja -tapoihin kaivataan koko ajan enemmän joustoa.

Vietämme keskimäärin 90 % ajastamme sisätiloissa, joten sisätilojen vaikutus hyvinvointiimme on merkittävä.

Yleisen hyvinvointibuumin yhteydessä myös terveysteknologia kehittyy huimaa vauhtia: oman terveyden mittaaminen ja tarkkailu on koko ajan helpompaa.  Tilojen kasvavaa merkitystä hyvinvoinnille tukee myös laajan European Occupier Survey –tutkimuksen tulokset: noin 74 prosentilla eurooppalaisista käyttäjäorganisaatioista on jo käytössä hyvinvointiohjelma.

Tutkimusta eri tekijöiden merkityksestä tilojen käyttäjien hyvinvointiin on tehty nyt kymmenkunta vuotta ja keskeisiksi tekijöiksi on noussut erityisesti sisäilmaston laatu, valaistus, tilaratkaisut ja työtavat, ravinto, tilojen viihtyisyys sekä työilmapiiri.

Ensisijaista on myös käyttäjän kokemus: vaikka mittausarvot olisivat suunnitellun mukaiset, jos käyttäjä ei koe asian olevan niin, sillä ei ole merkitystä.

Hyvinvointia rakennetaan monin eri tavoin

Rakennukset suunnitellaan usein täyttämään rakentamismääräysten minimitasot esimerkiksi ilmamäärien suhteen sen sijaan, että pyrittäisiin käyttäjille optimaaliseen tasoon.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa työntekijät työskentelivät tiloissa, joissa ilmamäärää säädeltiin. Tuloksena oli, että työntekijöiden tulokset kognitiivisia kykyjä mittaavassa testissä työpäivän lopussa olivat tuplasti paremmat, kun rakennuksen tuloilmamäärä oli kaksinkertainen. Samassa tutkimuksessa todettiin, että kohonneen tuottavuuden tuomat tulot olivat moninkertaiset verrattuna lisäilmanvaihdon kustannukseen.

Asiasta on paljon tutkittua tietoa: hyvällä sisäilmalla saadaan vähennettyä merkittävästi sairauspoissaoloja, sopivalla lämpötilalla nostettua tuottavuutta ja tilojen korkea CO2-pitoisuus puolestaan heikentää päätöksentekokykyä.

Aika merkittäviä vaikutuksia, eikös?

Granlund_Pulse_Hyvinvoivatila_blanco LOPULLINEN

Valaistuksella on suuri merkitys erityisesti Suomessa, jossa meillä on pitkä pimeä kausi. Sillä on todettu olevan suoria vaikutuksia mm. vireyteemme, keskittymiskykyymme, mielialaamme sekä unemme laatuun.

Ikkunoiden läheisyydessä työskentelevät nukkuvat öisin paremmin ja näkymät ja päivänvalo voivat vaikuttaa jopa sairaspoissaolojen määrään.

Voimme siis merkittävästi paremmin ollessamme tiloissa, joissa valaistus on tarpeenmukaista ja joista on myös hyvät näkymät ulos.

Tilojen toteutuksella voidaan vaikuttaa aktiivisuuteen: miten eri toiminnot on sijoitettu, ovatko portaat viihtyisät ja sijaitsevat luonnollisilla kulkureiteillä, miten tuetaan työmatkapyöräilyä?

Työmatkapyöräilijöillä on vuosittain 4-6 sairauspoissaolopäivää vähemmän – jokainen voi helposti laskea tämän talousvaikutuksen omassa organisaatiossaan.

Eri toimintoihin soveltuvat joustavat ja viihtyisät tilat antavat työntekijöille myös tunteen, että he hallitsevat omaa työtään. Ergonomian vaikutus on tunnustettu jo pitkään, tarjolle on tullutkin yhä enemmän hyvää ergonomiaa tukevia ratkaisuja. Tilaratkaisuilla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti meluun: häiritsevän melun on todettu laskevan suorituskykyä jopa noin 60 %.

Pelkkä fyysiseen ympäristöön panostaminen ei riitä. Tarvitaan panostusta myös siihen, miten työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa työyhteisön pelisääntöihin, miten tuetaan työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista erilaisissa elämäntilanteissa sekä miten stressiä hallitaan.

Usein keinot ovat hyvin yksinkertaisia: sovitaan esimerkiksi ettei lähetetä sähköposteja klo 22-06 välillä, matkustussäännöissä otetaan huomioon matkalaisten jaksaminen tai sovitaan lyhemmistä työajoista ruuhkavuosia viettäville.

Sanonta ”tie sydämeen käy vatsan kautta” pätee myös töissä.

On tärkeää miten ruokailutilat on järjestetty ja millaista ruokaa on tarjolla, otetaanko huomioon esim. erikoisruokavaliot ja ovatko tilat viihtyisät ja rauhalliset.

Hyvinvointi näyttäytyy eri tavoin eri toimijoille

Kiinteistökehittäjä miettii, miten löydän hyvän ja pysyvän vuokralaisen? Miten viestin tilojemme hyvistä ominaisuuksista nykyisille ja tuleville vuokralaisille? Vuokralaisen sopimus on loppumassa, kuinka saan heidät jatkamaan sopimusta?

Toimitiloja rakennetaan ja remontoidaan koko ajan, joten kiristyvillä markkinoilla tarvitaan keinoja erottua. Hyvinvointia todennetusti tukevat tilat tulevat olemaan yhä tärkeämpi keino erottua ja saada arvoa omille tiloille.

Työnantaja pohtii, miten saan houkuteltua parhaat osaajat yritykseeni ja pidettyä heidät täällä? Voinko vaikuttaa sairauspoissaolojen määriin? Miten kannustan henkilökuntaa liikkuvaan elämäntapaan, jotta he jaksavat työssään?

Työntekijän arvostuksessa reilun palkan lisäksi työn sisältöön ja työolosuhteisiin liittyvät tekijät ovat nousemassa yhä merkittävimmiksi. Ja lopultahan me kaikki olemme työntekijöitä – olkoon työroolimme mikä tahansa, on hyvinvointi meille kaikille tärkeää.

Hyvinvoiva tila yhdistää HR:n ja kiinteistöjen ylläpidon

PULSE_hyvinvoivatila_transparent_4vSuomalainen Hyvinvoiva tila -konsepti yhdistää tilojen tekniset ominaisuudet, käyttäjien vaikutusmahdollisuudet, hyvinvointiin vaikuttavat toimintatavat ja organisaatiokulttuurin.

Siinä nivotaan kiinteistön kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin yhteen uudella tavalla: HR ja kiinteistöjen ylläpito saavat yhteisen työkalun uusilla konsepteilla.

Konsepti perustuu jatkuvaan parantamiseen, jossa tärkeimmät kehityskohteet valitaan aina seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Tätä tukeva Granlund PULSE puolestaan yhdistää kiinteistön käyttäjien palautteen rakennusautomaation antamaan olosuhdetietoon.

Kansainvälinen WELL-sertifiointi puolestaan on International Well Building Instituten myöntämä sertifikaatti, joka keskittyy niihin rakennuksen ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat eniten käyttäjien hyvinvointiin. WELL-sertifikaatin saanut kiinteistö huomioi todennetusti käyttäjien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Uskon, että tällaisille työkaluille on paljon tarvetta Suomessa. Yksinkertaisillakin asioilla voidaan saada jo paljon aikaan eikä kaikkea tarvitse tehdä kerralla.

Tekstiä kirjoitettaessa käytetyt lähteet:
– Institution of Occupational Safety and Health. Working well (2015)
– The Guardian. John Alker. Office buildings are key to workers’ health, wellbeing and productivity (2014)
– Word Green Building Council. Health, Wellbeing and Productivity in Offices (2014)
– CBRE. European Occupier Survey (2016)

Healthy Buildings: Fad or the Future?

GC_Ken_Dooley
Writer Ken Dooley works at Granlund’s Innovation department.

The Health and Well-being boom seems to be influencing every industry at the moment and it’s no surprise that this also includes the real estate sector. This is especially relevant to office buildings where more and more employers want to ensure that they are providing a healthy workplace. The trend is growing as it is seen as an important way to attract and retain staff and also to increase productivity by decreasing sick leave.

Building design

A recent article in the Guardian discussed this trend in the context of the Dutch office market and focused on the ability of certain office designs to reduce the risk of employee burnout. So the question everyone is asking is: how do you design a building to be healthy?

The Amsterdam-based design studio, D/DOCK, has identified 10 indicators which together make up their healing office concept. The indicators include indoor climate, daylight, physical activity, healthy food, diversity and nature. D/DOCK believe that if these elements are improved, then sick leave can be reduced by up to 30% and productivity can be improved by up to 20%. They also claim that the end result is a longer life expectancy for employees as they spend such a large proportion of their time in the workplace.

So from a building design point of view this means greater focus on indoor air quality and maximising daylight. It means healthier food in the restaurants and a greater focus on encouraging more activity while at work. This could be as simple as encouraging people to take the stairs instead of the elevator or the emergence of treadmills under our desks!

johnson-treadmill.jpg.662x0_q70_crop-scale.jpgPicture: Steven M. Johnson

WELL Building Standard

Guidance on how to design healthy buildings can also be found in the WELL building standard. In October 2014, the international WELL building institute launched the world’s first standard that focuses exclusively on improving human health and well-being through the built environment.

The purpose is to measure, certify and monitor the performance of building features that impact health and well-being. It focuses 105 criteria which includes traditional design measures such as internal conditions and daylight but also food, activity, safety and many more.

Real-time monitoring

Another industry area that is commanding attention is the real-time monitoring of workplace activity. This is being driven by HealthTech such as wearable devices or smartphone apps which gives the user real-time feedback on daily targets such as the number of steps taken that day.

In the US most of the large health insurers have or are about to offer discounts to employees using these kinds of devices. While, in Finland, LähiTapiola insurance group have announced a pilot to offer discounted health insurance to people who use the Wellmo app. In one US study more than 20,000 people chose to wear activity tracking devices at work and after 2 years the organisers claim that the fitness tracker group had 59% lower healthcare costs than their colleagues without trackers. Another study using fitbits claimed an average of 25% less per person in healthcare costs than a control group.

We at Granlud are also committed to delivering healthy buildings so if you are interested in anything from daylight modelling to WELL certification then let us know!