Parempaa maailmaa pala kerrallaan – ote tietotyöläisen arjesta

AgilityMM2014_JukkaPa¦êtynen__20140913_4MG_3300

Olen xenniaali, se tarkoittaa että edustan sukupolvea, joka on elänyt analogisen lapsuuden ja digitaalisen nuoruuden. Olen kelannut c-kasettia lyijykynällä ja palauttanut koulutehtäviä disketeillä. Ensimmäisessä työpaikassani myynti-insinöörinä sain kannettavan tietokoneen ja Nokian kommunikaattorin, olin onnellinen.

Edustan sitä sukupolvea, joka ennakkoluulottomasti ottaa käyttöönsä digitaaliset työkalut ja surffaa tietovirrassa luontevasti samaan aikaan hakien aktiivisesti tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Tätäkin kirjoittaessani kalenteri muistuttaa huomisen kohdekatselmuksen aineiston lataamisesta ja illan agilitytreenien ratapiirustuksen lähettämisestä. Samaan aikaan iwatch kehuu, että olen taas tunnin lähempänä seisomistavoitettani. Olen ympäristöjohtamisen asiantuntija ja työni on auttaa organisaatioita menestymään paremmin tekemällä ympäristövastuullisempia valintoja.

Viihdyn työssäni, koska olen eturivissä maailman parhaiden yritysten kanssa muuttamassa maailmaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan, pala kerrallaan. Olen loputtoman utelias ja ahmin tietoa digitaalisista kanavista, nopeasti ja ajantasaisesti. Murskaan dataa – luen johtopäätöksiä ja kerään rusinat pullasta, jotta voisin tukea menestyjiä valinnoissaan.

Loputtoman tietovirran maksimikulutus on henkilökohtainen riski. Tietotyöläinen on saatavilla aina ja kaikkialla. Oli aika, jolloin yritin rajoittaa tiedon käyttöä. Keinotekoiset rajat eivät kuitenkaan toimi, kun päivän täyttää päiväkoti-ikäinen, kotiaskareet ja kahden kilpakoiran treenaamisen trio, joka ei ole valmis menemään läpi yhdestä muotista.

Tietotyö onneksi kehittyy, metsälenkillä ja auton ratissa ehtii puhumaan hyvin työasioista ja sopimaan projektin etenemisestä asiakkaan kanssa. Se sopii minulle, sillä hoitamatta jättäminen vaivaa minua enemmän kuin se, että puhun hyvien tyyppien kanssa puhelimessa varsinaisen työajan jälkeen.

Vaativa fyysinen treeni tai jooga tyhjentää pään hyvin työasioista silloin, kun tuntuu että leposyke ei enää laske. Iltaisin rannekello muistuttaa, että 30 minuutin kuluttua pitää olla pää tyynyssä, kroppa kyllä kertoo seuraavana päivänä, jos sitä ei noudattanut.

Olen kokonaisuutenaan aito ja inhimillinen, työssäni olen nopea, määrätietoinen ja ahkera. Tärkeintä on kuitenkin olla aito ja läsnä. Haluan tuntea asiakkaan yrityksen ilmapiirin, auttaa, kannustaa ja keskustella asioista. Digitaalisessa ajassa meidät erottaa koneista kyky tunnistaa emootiot ja kysyä juuri ne oikeat kysymykset oikealla hetkellä.

Kuva: Koirakuvat.fi/Jukka Pätynen 

Vakkuri_Iida__15_10x10cm

 

Kirjoittaja Iida Vakkuri toimii Granlund Consultingilla ympäristöjohtamisen palvelupäällikkönä.

Virtual ja Augmented Reality törmäyskurssilla Reality Realityn kanssa

Kirjoittaja: Juha Tuomainen

mallinnus_kuvasarja_pieni_B
Revitin tietomallista saadaan aikaiseksi visuaalisesti näyttävän näköistä materiaalia pienellä lisätyöllä. Vastaavaan suoritukseen kului ennen päiväkausia. Kuvassa on mallinnettu Vaasan keskussairaalan F-taloa.

Mielellään sanoisi, että AR/VR -teknologian uusi tuleminen 20 vuoden odottamisen jälkeen on nyt suurta juhlaa. Kuitenkin on todettava, että reaalimaailman rajoitukset ovat edelleen olemassa. Eikä ihminen omine asenteineen ole niistä pienin haaste.

Kiihkeimmän innovoinnin huumassa on ehkä unohdettu kehittää itse prosessia. Ketä varten tätä tehdään, miten sitä tuotetaan ja mitä hyötyä siitä on? Viihdepuolella visio on jo ollut selvä pitkään, mutta suunnittelussa otetaan edelleen pieniä virtuaalisia askeleita oikeaan suuntaan.

Parhaillaan insinöörimaailmassa ratkotaan suurimpia pullonkauloja AR/VR-käyttämiselle. Suunnittelun kanssa synkronoituja virtuaalimalleja ja nykyisiä markkinoilla olevia laitteita voidaan jo täysin hyödyntää osana laadukasta suunnittelua.

Revit taipuu VR:ksi ja menee pilveen

Tällä hetkellä Revit + Enscape -yhdistelmä on tehokkain ympäristö tuottaa virtuaalisia malleja suoraan suunnittelusta. Revit projektiin voidaan tuoda IFC-tiedostoja lähes mistä tahansa suunnitteluohjelmasta ja Revitin rinnalle asennettavan Enscape ohjelman avulla VR-laseilla tai näytöltä katseltava malli syntyy jopa minuuteissa.

Visuaalisesti laadukkain lopputulos syntyy, kun tietomalli tehdään kokonaisuudessaan Revitissä, jolloin arkkitehti voi omassa mallissaan huomioida materiaalit ja muut yksityiskohdat. LVIS-suunnitelmat esitetään meille tutummassa muodossa järjestelmiä kuvaavina värillisinä malleina, mutta Revitissä voidaan myös LVIS-suunnittelu esittää visuaalisesti näyttävämmässä muodossa.

Useat valaisinvalmistajat tarjoavat valaisimien täydellisiä ns. Family-malleja suunnittelun tueksi. Nämä mahdollistavat hyvin realististen valaistustilateiden luomisen virtuaalimalliin suhteellisen pienellä työmäärällä.

Revit pohjaisia ARK-RAK-TATE yhdistelmämalleja on tehty mm. Eastonin, Triplan, Finavian, Länsimetron kohteista. Vaasan ABB:n kohteen sähkö- ja valaistussuunnittelu tehdään kokonaisuudessaan Revitillä ja tarkastelussa käytettään tehokkaasti VR:ää apuna. 2018 käynnistyy useampi Revitin pilvipalvelua hyödyntävä suunnittelukohde, joissa myös VR:ää hyödynnetään osana suunnittelua.

malli_vaasa_sairaalahuone
Mallinnuesimerkkinä tämän blogin kuvassa toimivan Vaasan keskussairaalan F-talon talotekniikkasuunnittelusta vastaa Granlund Vaasa, arkkitehtisuunnittelusta  Sweco ja rakennesuunnittelusta Contria.

Virtual Reality Länsimetron työpajoissa

Vuoden 2017 lopussa Granlundin VR-työkalut jalkautettiin kentälle asiakkaan tiloihin. Länsimetron huolto- ja huolintatyöpajoissa projektihenkilöstö, suunnittelijat ja huoltohenkilökunta pääsivät virtuaalisesti tarkastelemaan tulevien metroasemien huoltotiloja ja kulkureittejä.

Keskustelu oli avointa ja palaute välitöntä. Yhden henkilön kokeillessa VR-laseja toiset kommentoivat näkemäänsä suoraan ruudulta. Suunnittelu sai arvokasta lisätietoa suoraan loppukäyttäjiltä.

1:1 mittakaavassa olevassa virtuaalimallissa kulkeminen on tehokas tapa tarkastella kriittisiä huoltokohteita ja etäisyyksiä pääasiassa kallion sisään louhittavissa tiloissa. VR-laitteiden käyttöä jatketaan myös muiden Länsimetron työpajojen yhteydessä 2018.

Virtuaalista lentokenttää rakentamassa Finavian työmaalla

Finavian uuden terminaalin Revit yhdistelmämallia esiteltiin kahden päivän ajan henkilökunnalle työmaatoimistossa. Virtual Reality ei sinänsä ole uutta Finavialla, sillä laseja ja visuaalisesti näyttäviä malleja on jo arkkitehdin tuottamana esitelty heille aikaisemmin. Uutta oli kuitenkin suoraan suunnittelusta tuotettujen teknisten mallien tarkastelu virtuaalilasien avulla.

Erilaisten yhdistelmien avulla urakoitsijat ja työnjohto saattoivat tutkia mm. teräsrakenteiden ja iv-kanavien risteilyjä sekä ripustusratkaisujen toteutusta. Raakaan rautaan tottuneiden asentajien suusta kuultuna toive saada lasit suoraan työkalupakkiin herätti ajatuksia lisätyn todellisuuden (AR) mahdollisuuksista työmaalla.

Virtual Reality suunnittelupöydällä ja asiakasrajapinnassa

Hyvän asiakaspalautteen siivittämänä VR-laseja on hankittu useampaan Granlundin tytäryhtiöön ja maakunnissa asiakkaille on esitelty ensimmäisiä Granlundin talotekniikka-virtuaalimalleja. Vastaanotto on ollut innostuneen positiivista.

Taloteknisten ratkaisujen esittelyssä asiakkaille on siirrytty uuteen aikakauteen. Suunnitelmien, kuvien ja videoiden rinnalle on tullut interaktiivinen virtuaalinen kiinteistö. Menee toki vielä pitkään ennen kuin VR:stä tulee suunnittelijan arkipäivää, mutta jo nyt on havaittavissa nousevaa kiinnostusta käyttää virtuaalimalleja asiakasrajapinnassa.

Visuallisuuden merkitys on nostanut päätään muussakin käytössä kuin kauniiden markkinointikuvien ja lennokkaiden esittelyvideoiden muodossa. Suunnittelijat, tilaajat ja ennen kaikkea loppukäyttäjät haluavat tietää ennakkoon mitä ovat saamassa. Tila pitää saada kokea.

Digitaalisen kaksosen virtuaalinen veli

Granlundin 2017 lanseeraaman Virtuaalisen kiinteistön (digital twin = digitaalinen kaksonen) myötä tietomalleja ryhdytään käyttämään entistä laajemmin hyödyksi kiinteistöjen tietomassojen hallinnassa.

Suunnitteluaikaista dataa rikastetaan erilaisista antureista kerätyllä reaaliaikaisella informaatiolla ja tietokantoihin tallennetulla seurantatiedolla. Tietoa analysoidaan lennosta ja sen avulla voidaan ennustaa tulevaisuutta. Kaiken tämän ytimessä on rakennuksen virtuaalinen 3d-tietomalli, joka toimii käyttöliittymänä pilvissä sijaitseviin tietoihin.

Jatkossa mahdollisesti tarvitaan myös innovatiivisia tapoja operoida tämän käyttöliittymän kanssa ja esittää sen avulla haettua täsmäinformaatiota käyttäjälle. Työpisteen, laptopin ja hiiren rinnalle lähitulevaisuudessa tulevat Virtual Reality,

Augmented Reality, entistä mobiilimmat laitteet, HMD (Head mounted display) näytöt, ääniohjaus sekä kansainväliset käsimerkit.

Juha Tuomainen-4Kirjoittaja Juha Tuomainen työskentelee asiantuntijana Granlundin Innovaatiot ja kehitys -osastolla. Juha kertoo mieluusti lisää VR- ja AR-kehityksestä talotekniikka-alalla.

Juha Tuomainen p. 0503232935 (etunimi.sukunimi@granlund.fi)

 

 

 

Onko rakennusala saanut oman Putouksensa allianssihankkeiden kilpailutuksen kehitystyöpajoista?

Big Room post it pienempi_small

Kirjoittaja: Piia Sormunen

Moni meistä on katsonut MTV3:n Putous-ohjelmaa, jossa kasa tunnettuja ja vähemmän tunnettuja näyttelijöitä heittäytyy juontajan asettamiin haasteisiin. Välillä soi torvi ja kyseessä on yllätystehtävä! Välissä katsotaan live-sketsejä ja yleisö repeää naurusta. Entä kun lavalle astelevat sketsihahmot, kuka näistä vie voiton kauden lopussa.

Onko rakennusalalle saatu uusien hankemuotojen ja allianssien myötä oma Putouksensa? Työpajatekniikat toimivat hyvin erilaisten kysymysten pohdintaan, joten toteutinkin ruokapöydälle oman yksinäisen pohdinnan aiheesta. Käytin menetelmänä dynaamista fasilitointia, jolla voidaan kategorisoida näkökulmia ratkaisuihin, ydinkysymyksiin, huoliin ja faktoihin.

Haussa yhteistyökykyinen ja osaava tiimi

Yksinäisen työpajani tulokset osoittivat, että kehitystyöpajat muistuttavat kyllä Putousta. Tiimi täpisee hermostuksissaan rivissä, että millaisia tehtäviä heille annetaan fasilitoitavaksi. Allianssikyvykkyyttä on kasvatettu sparritilaisuuksissa ja valmennuksissa.

IMG_2050

Tiimi ottaa hoitaakseen tehtävän ja projektipäällikkö lähtee vetämään työpajaa osallistaen tilaajat ja käyttäjät mukaan työskentelyyn. Kunnes soi torvi, ja tulee yllätystehtävä. Miten projektipäällikkö selviää tilanteesta yhdessä tiimin kanssa? Kuinka tiimi tekee työtä yhteistoiminnallisesti saavuttaen hyvän lopputuloksen?

Yllätystehtävän jälkeen seuraa toinen yllätystehtävä. Aletaanko mennä sketsihahmojen puolelle vai kestetäänkö tilanne rauhallisena? Entä kuka osallistujista on yleisön suosikki tai tilaajan kumppani? Loppupelissä tilaaja haluaa itselleen yhteistyökykyisen ja samoilla ajatusmaailmoilla olevan tiimin ja projektipäällikön, joka pystyy johtamaan allianssihanketta.

Onko allianssikyvykkyyden mittaamisessa menty liian raskaaseen menettelyyn?

Pohdinnassa syntyi ydinkysymyksiä: Miten allianssikilpailutuksen kehitystyöpajoihin voi valmistautua? Kuinka tiimi tietää, mitä heiltä odotetaan, vaikka yksityiskohtaiset arviointiperusteet on annettu etukäteen? Entä mikä on oikea ja hyväksyttävä toimintatapa kehitystyöpajassa? Kuinka se ”voltti” pitäisi heittää?

Pohdinkin, onko allianssikyvykkyyden mittaamisessa menty liian raskaaseen menettelyyn, jossa hyvän projektipäällikön haasteena on työpajojen pyörittäminen, kun perinteiset menettelytavat eivät ole sallittuja.

Huoleni olivat selviä: Ala ei saa riittävästi koulutusta. Mitä tarkoittavat termit VDC, TVD, DSM, ICE, Last Planner, KVA, Tahtiaikataulu, CBA, Big Room… Mitä ne tarkoittavat oikeasti hankkeen kehitysvaiheessa ja toteutusvaiheessa? Allianssitiimiä muodostettaessa valintojen taustalla ovat vaikuttamassa usein samat asiantuntijat.

Aiheuttaako tämä yksipuolisen näkemyksen siitä, mitä allianssikyvykkyys tarkoittaa? Uskomme, että jokaisen allianssitiimin pitää löytää sille sopivat toimintatavat, eikä niitä voi suoraan kopioida projektista toiseen. Yhteishenki muuttuu nopeasti pakkopullaksi jos olemassa on vain yksi ”oikea tapa”.

Allianssimallit ovat erittäin positiivinen asia

Jotta en mene analyysissani liian syviin vesiin, työpajani faktat-osastolta löytyvät selkeästi vastaukset. Ehdottomasti allianssimallit ovat erittäin positiivinen asia. Enää ei valita halvinta tarjousta, vaan tilaaja voi valita osaavan ja yhteistyökykyisen tiimin, joka toimii hankkeen parhaaksi, tuo arvoa hankkeelle ja vannoo jatkuvan parantamisen nimeen.

On huomionarvoista, että yhteistoiminnalliset mallit toimivat erittäin hyvin myös muissa hankemuodoissa. Hyvin johdettu ja selkeillä pelisäännöillä etenevä Big Room -toimintamalli parantaa työn tuottavuutta: Tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.

Haluankin toivottaa kaikille kaikille #onnellistarakentamista vuodelle 2018. Viemme osaltamme yhteistoiminnan työkaluja ja osaamista alalle sekä haluamme kehittää toimintatapoja jatkuvasti. Positiivisella asenteella ja yhteistyöllä voimme saada onnellisimpia tilaajia, käyttäjiä, suunnittelijoita ja rakentajia.

GC_Piia_Sormunen
Piia Sormunen

Kirjoittaja:
Piia Sormunen toimii Granlund Consulting Oy:n neuvonantopalvelut-toimialan johtajana vastaten Big Room -koordinoinnista ja valmennuksista. Sormusen tiimi vastaa tällä hetkellä mm. Olympiastadionin peruskorjauksen, Triplan pysäköinti- ja kauppakeskusosan, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristötalon sekä Finavia T2-terminaalin laajennuksen ja perusparannushankkeen allianssin Big Room -koordinoinnista. Sormunen tiimeineen valmentaa rakennusalaa yhteistoiminnalliseen työskentelyyn ja LEAN-rakentamiseen sekä sparraa tiimejä allianssikilpailuja varten.

@Piia.Sormunen  #onnellistarakentamista #BigRoom

 

Kun rakennus Loimuaa

Kirjoittaja: Ilkka Paloniemi, johtava esitystekniikan asiantuntija, Granlund

Keinovalon historia on sama kuin tulen keksimisen historia. Tulesta saatiin valoa ja lämpöä, se mahdollisti ihmisten siirtymisen pysyvästi pohjoisille alueille. Sauna oli mahdollinen tulen ansiosta ja se taisi olla yksi perusedellytyksistä Suomen asuttamiselle.

Nykyisin keinovaloa tuotetaan pääasiallisesti sähköllä ja sen käyttäminen rakennetussa ympäristössä lähtee tilojen ja alueiden valaisusta, jotta siellä nähdään ja voidaan toimia pimeään aikaan.

MG5A7551TommiHynynen

Keinovalo siis mahdollistaa kaamosaikana siedettävän elämisen näillä leveysasteilla ja valaisulle on annettu kriteereitä muun muassa valon voimakkuuden, värin ja esimerkiksi häikäisyn osalle. Yhä suurempaa osuutta saa myös se miltä ja mitä valo näyttää.

Valo luo pimeälle ajalle oman tunnelmansa ja tuottaa osaltaan hämärän ajan rakennetun ympäristön identiteettiä.

Tiedämme että keinovalolla tuotettu ympäristön visuaalinen ilme poikkeaa luonnonvalon vastaavasta, mutta millä tavoin? Kaikki keinovalo on aina jonkun henkilön tai tahon suunnittelemaa ja määrittelemää. Me teemme sen itse.

50 prosenttia ajastamme vietämme ilman luonnonvaloa, osin toki nukkuen, mutta melko paljon myös hereillä. Ei siis ole lainkaan tekevää minkä laatuista ja millä tavoin keinovaloa käytetään.

Loimu web
Valotaidetta Granlundin Malmin konttorilla. 12 metriä korkea Loimu-taideteos valaisee toimipisteen sisäänkäyntiä ja perustuu Lux Helsingissä 2017 esillä olleeseen Light Pipes -teokseen.

Rakennetun ympäristön kiinteään asennukseen tulevan valaistuksen suunnittelussa pyritään tasapainoiseen sekä maltilliseen ja hillittyyn lopputulokseen koska kiinteä valaistus ajatellaan pysyvänä, useita vuosikymmeniä kestävänä ratkaisuna. Hyvä niin, parempi on rauhallinen kuin levoton.

Rakennetun ympäristön visuaalisessa ilmeessä on merkittävä osuus myös kaupallisella viestinnällä eli mainonnalla. Kun tätä tehdään keinovalon avulla, se korostuu entisestään. Parhaimman näkyvyyden tuotteelleen saa kun ostaa paikan elävälle valomainokselle. Viime vuosien aikana isojen LED näyttöjen osuus on lisääntynyt merkittävästi kaupunkitilassa ja ne ovat lähes poikkeuksetta vain kaupallista sisältöä. Milloin LED näytöillä nähdään muuta sisältöä? Onko hämärän ajan kaupunkikuvassa kaupallinen osuus suurempi kuin päivällä?

Rakennuksilla ja ympäristöllä on oma identiteettinsä, joka on sidonnainen valoon. Päivänvalon aikaan tilanne on toinen kuin keinovalon aikaan. Voidaan sanoa että nyt on juuri käynnistynyt vuosikellossa (keino)valon vuodenaika.

Valon käyttö siis käsitetään ja määritellään usein vain funktionaalisuuden eli toiminnallisuuden ja estetiikan kautta eli ’kun näkee ja on hyvännäköistä’. Se on usein ainoa perustelu siihen, miksi tarvitaan valaistusta ja miksi valoa käytetään.

Tätä se toki usein onkin, mutta valo voi olla myös itsenäinen sisällöntuottaja ja ottaa aktiivisempaa roolia. Tällöin voidaan puhua valotaiteesta, jolla ei ole kaupallista tai funktionaalista tarkoitusta.

Ilkka Paloniemi-1_web
Kirjoittaja Ilkka Paloniemi on esitystekniikan johtava asiantuntija.

Ymmärrys siitä, että rakennetun ympäristön hämärän ajan visuaalista ilmettä voidaan tuottaa ja parantaa merkittävästi myös laadukkaalla valotaiteella, kasvaa koko ajan.

Pimeys on mahdollisuus ja valo on erittäin dynaaminen ja immateriaalinen väline joka skaalautuu moneen kokoluokkaan, mikroskooppisen pienestä valoteoksesta aina Helsingin Tuomiokirkon kokoiseen julkisivuprojisointiin, jättäen pysyviä jälkiä ainoastaan muistoihin.

Valotaiteen suosio kasvaa vuosi vuodelta ja erilaisten valotapahtumien määrä on myös kasvussa. Tällä tavalla pyritään edistämään hyvinvointia niin Granlundin kuin Suomen suurimman valotapahtuman Lux Helsingin strategiassa. Jos valolla ja valotaiteella voidaan taklata kaamosajan negatiiviset vaikutukset, on jotain tehty oikein.

Digital revolution will make us focus on the building’s end user

Writer: Ken Dooley, Senior Specialist, Digitalisation

It’s exciting to think that the 1st ever World Summit on the Digital Built Environment will take place in Helsinki next year and this week’s ReCoTech 2017 the official side event of Slush is a step on our journey to that event.

The industry is just beginning to sketch out the digital built environment and to consider what it will look and feel like. At the same time that this is happening, the Bank of Finland and the Finnish Ministry of Finance are forecasting that the platform economy will be 30% or more of the Finnish Economy by 2030.

The digital revolution will and already has enabled us to focus much more on the building’s end user and not just to offer solutions for the technical systems of a building.

The change that is happening is being driven by a number of factors such as a worldwide trend for people to want a better work-life balance and the new business models that make up the platform economy. All of this is being accelerated and enabled by digital tools such as IoT, smartphones, online booking platforms and virtual work tools such as Skype.

As we move more and more from the scale of the building to the scale of the city our focus moves from the end user of a building to the citizen of a city.

At this stage in the development of the real estate and construction industry we feel that the most important task is to improve the daily life of the citizen. This means helping them to be healthier or more sustainable or just saving them time or money as they go about their life in the new digitally enhanced built environment.

We feel that the best application of digital technology is to provide a better user experience throughout the whole day which we call the smart work day. If we solve all of the citizen’s problems first and in doing this we motivate them to use digital tools in their daily life then all of the data to make city more useable, energy efficient and sustainable will be available. Solving any privacy issues that are created by this is also a top priority.

AirBnB is often used as an example of how the platform economy is affecting the real estate and construction industries. This is because it is the world’s largest hotel chain even though it doesn’t own any buildings.

The platform economy will bring the user benefit and the new revenue streams to the future city and it is up to the digitalisation players to determine fine details of the digital built environment.

Writer Ken Dooley works as Senior Specialist in Digitalisation at Granlund’s innovation department

The citizens will want to find when the nearest tram or bus will arrive and they will want this information in real-time. They want to know where the nearest city bike station is and the current availability of bicycles or the location of the nearest desk in a coworking space. They will want to choose a nearby rooftop for their online shopping delivery drone to land on and they will also need access to that rooftop via the building’s stairs or elevators. When they leave their house to play with their kids they will choose a park based on the latest air quality data.

The key question is whether or not all of these services will be accessed through separate websites and apps or whether the city’s services will be merged into one node.

The user interface of the digital built environment could be a 3D model of the whole city and this digital twin of the city could act as the service node for the whole platform economy.

We don’t yet know where the developments of the digital built environment will come to equilibrium but we will certainly have fun finding out!

Ken Dooley and Tero Järvinen are speakers at the ReCoTech 2017 – official side event of Slush 2017. Their topic is ”Digital Twin – the playground for the platform economy” .

Text has been published in Finnish in Locus-magazine October 2017.

Tiedon visualisointi taklaa PDF-tiedostot ja Powerpointit

Kirjoittaja: Simo Turunen, Granlund Consulting

Tieto on valtaa, ja tietoon perustuva päätöksenteko on viisautta. Nykyhetkessä on arvossa ajatus tiedon nopeasta saatavuudesta, luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta sekä tarve tiedon nopealle ymmärtämiselle. Tähän erinomaisena välineenä toimii tiedon sijoittaminen paikkaan, sillä lähes kaikki tieto on osoitettavissa kartalle sekä paikkaan sijoitetun tiedon esittäminen helposti ymmärrettävästi.

Tätä kutsutaan paikkatiedoksi – välineeksi, joka on jo nyt kaikkialla toiminnassamme, ja joka tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle eri näkökulmista.

Paikkatieto tarjoaa erinomaisen työkalun sekä tiedon visualisointiin, että tiedon varastointiin, toimien eräänlaisena alustana tiedon koonnille.

Kartat kehittyvät jatkuvasti, ja nykyään niissä on tarjolla kolmiulotteista näkymää kohteista. Karttanäkymistä on tullut myös vuorovaikutteisia, jolloin kuvan lisäksi kohteista saa ominaisuustietoja. Seuraavia kehityssuuntia ovat muun muassa ennakointitiedon tuottaminen ja sen visualisointi sekä sisätilapaikannus.

Avoin data ja tietokantojen yhdistely tarjoavat varsinkin ennakointitiedon kehittämiseen erinomaiset lähtökohdat. Ennustettavuus voi liittyä rakennuksien elinkaareen (korjaustarpeet), energiankulutuksien ennakointiin tai vaikkapa palvelutarpeen ennakointiin.

Kuva: Paikkatietoa käytännössä. Kolmiulotteinen kartta rakennuskannasta, jossa klikkaamalla rakennusta, avautuvat rakennuksen ajantasaiset perustiedot suoraan kunnan rekisteristä.

(Paikka)tietojen avaaminen rajapinnoille on ollut julkishallinnon strateginen linjaus jo muutamien vuosien ajan  – niin valtion organisaatioilla kuin kunnilla.

Tavoitteena on ollut tarjota muun muassa yrityksille mahdollisuus liiketoimintansa kehittämiselle (esimerkkinä 6Aika-hanke).

Pelkkä avoin tieto yksittäisestä lähteestä ei tarjoa uutta liiketoimintaa, vaan tietojen yhdistäminen on avainsana innovaatiotyössä. Tähän ovat heränneet myös yritykset.

Tarjoamalla dataa rajapinnalta, voidaan luoda jotain uutta – jotain sellaista, mitä ei vielä edes tiedetä. On yhtä iso päätös olla olematta mukana avoimen datan ja rajapintojen hyödyntämisessä kuin päätös olla mukana siinä. Kunnille avoimet rajapinnat voivat tarkoittaa uudenlaista profiloitumista ja aluemarkkinointia ja taas yrityksille uudenlaisten palveluiden kehittämistä.

Työssäni olen mukana kehittämässä uusia palveluita hyödyntämällä lähes rajatonta määrää tietoa ja tarjoamassa ajantasaista sekä visualisoitua tietoa siten, että voimme aidosti puhua tiedolla johtamisesta.

Kirjoittaja Simo Turunen työskentelee aluekehityshankkeiden, palvelusuunnittelun ja tiedolla johtamisen parissa Granlund Consultingilla. Hän on hyödyntänyt paikkatietoa ja avointa dataa mm. aluekohtaisissa tarkasteluissa, tiedon visualisoinnissa sekä rakennusten elinkaarten ja lähestyvien korjaustarpeiden esittämisessä. Simon kanssa voi keskustella aiheesta lisää simo.turunen(a)granlund.fi.

Visionäärejä tarvitaan rakentamisessakin

Innovaatiostrategia
Granlundin innovaatiostrategian tiekartta vuosille 2017-2021.

Rakentamisen ja ylläpidon laadussa on käyttäjäpalautteen ja alan imagon perusteella vielä paljon kehittämistä. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa suunnittelua, jossa käyttäjät, arkkitehdit, urakoitsijat ja tekniset suunnittelijat yhteistyössä luovat energiatehokkaita ja käyttäjiensä hyvinvointia edistäviä rakennuksia. Paraskaan suunnittelu ei yksin riitä, vaan hyvä lopputulos edellyttää tiiviissä yhteistyössä työskentelevää urakoitsija- ja laitetoimittajajoukkoa, joka ei optimoi omia etujaan, vaan pyrkii yhdessä toimivaan ja terveeseen lopputulokseen.

Yksi lupaavimmista uusista toimintamalleista on niin sanottu allianssimalli, jossa käyttäjät, suunnittelijat ja toteuttajat työskentelevät yhteisvastuullisesti hankkeen eduksi ja mahdolliset voitot tai tappiot jaetaan kaikkien osallistujien kesken.

Vielä 10 vuotta sitten tietomallit tuntuivat utopialta

Huonot uutiset peittoavat helposti rakennusalalla tapahtuneet myönteiset kehityksen kehitysaskeleet. Malliesimerkkinä onnistumisista voi ottaa tietomallipohjaisen suunnittelun, joka vielä noin 10 vuotta sitten tuntui monesta toimijasta liian työläältä ja utopistiselta voidakseen kehittyä ja yleistyä normikäytännöksi.

Muistan elävästi BIMin suomalaisen uranuurtajan, Granlund Oy:n entisen toimitusjohtajan Reijo Hännisen esitykset tietomallista eräälle vaasalaiselle kiinteistöjohtajalle. Edelläkävijän tie ei ole aina helppo, mutta visionääri Reijo uskalsi tuoda esille ja puolustaa fiksuiksi näkemiään kehityspolkuja. Myös kyseinen asiakas oli visionääri, ja seuraavat heidän kohteensa suunniteltiinkin mallintaen.

Visiönäärejä tarvitaan.

Nykyisin tietomallisuunnittelu on arkipäivää, ja mallinnuksen hyödyt ovat selvillä. Tilojen tulevat käyttäjät voivat nauttia tietomallien visualisoinnin eduista, sillä heidän on mahdollista nähdä ja ymmärtää jo suunnitteluvaiheessa, millaisia tiloja heille suunnitellaan.

Tietomallinnus mahdollistaa suunnitelmien kommentoinnin ja toimimattomien ratkaisujen korjaamisen jo suunnitteluvaiheessa. Tietomalli hyödyntää myös monien työmaiden tekniikka-asennusten koordinointia ja tarkasti laaditulla mallilla toimittajilta voidaan saada luotettavia urakkahintoja. Tietomallista saatavien massalistojen heikko hyödynnettävyys herättää kummastusta ja voisikin kysyä, olisiko jo aika ottaa ne urakkalaskennan pohjamateriaaliksi.

Seuraava askel on BIM to FM

Seuraava, lähivuosina toteutuva askel on tietomallien valjastaminen helpottamaan kiinteistöjen huoltoa ja ylläpitoa eli BIM to FM. Pilottihankkeita on käynnissä esimerkiksi Senaatti-kiinteistöillä.

Granlundilla on löytynyt talotekniikka-alan visionäärejä jo lähes 60 vuoden ajan. Olemme olleet mukana kansainvälisessä kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, jotta voimme tarjota asiakkaillemme ajanmukaisia ratkaisuja, jotka lisäävät heidän kiinteistöjensä ja käyttäjiensä hyvinvointia, ja vaikuttavat osaltaan heidän liiketoimintaansa myönteisesti.

wasa_station
Kuva: Wasa Station

Tänään IoT, Big Data ja tekoäly luovat mielenkiintoista painetta uuteen ajatteluun hieman konservatiiviselle alallemme. Innovaattorit uskovat esimerkiksi, että lähitulevaisuudessa huoltoinsinöörejä ja huoltomiehiä ei tarvita selvittämään, miksi tilaolosuhteet eivät mahdollisesti ole tyydyttävällä tasolla.

Analyysin tekevät tekoälyllä varustetut automaatiolaitteet, jotka kertovat itse kenet kannattaa kutsua korjaamaan vika, mitä varaosia pitää ottaa mukaan, ja miten korjaus suoritetaan. Muutamia isomman mittakaavan pilottikohteita on Suomessa jo suunnitteilla, muun muassa Pohjanmaan uusi ylpeys, kongressi- ja liikekeskus Wasa Station.

Monille päivittäin rakennushankkeiden käytännön haasteiden kanssa painiville edellä esitetty voi kuulostaa utopistiselta. Veikkaukseni kuitenkin on, että visionäärimme ovat tälläkin kertaa oikeassa.

Kirjoittaja on Granlund Pohjanmaan toimitusjohtaja.