DIGITALISAATIO

Solving Everyday Problems with Technology

mkarkk DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, HYVINVOINTI, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, Yleinen

Kävely, HSL, Tikkurila, Vantaa
Teksti: Ken Dooley
Kuva:  HSL  / Lauri Eriksson

We spend a lot of time in the Granlund Innovation and Development testing and learning about new technologies such as augmented reality, digital twins, data integration platforms, IoT sensors etc and the purpose of this is to prepare our business for the future.

The digital transformation of the built environment is an important topic but it is also a long term development project. Thus, it is important from time to time to take our minds away from the future and to take inspiration from the successful solutions that exist today. We are committed to solving the everyday problems of building users and not just digitising the built environment for the sake of it.

In the following paragraphs, I will describe some of the digital solutions that I think have solved an everyday real-world problem. It’s important to note that these solutions:

  • are not just using technology because it exists, instead and that they are solving a clear and tangible problem
  • they haven’t just improved an old solution by 10%
  • they all save the user time and are easier to use than the old solution. Some of them even save you money and help you to be healthier
  • they are enabled by software and thus they are extremely scalable
  • the solutions also include bi-product benefits which make the solution even more beneficial for people and this adds stickiness1

Parking Apps
One of the best and simplest examples are mobile parking apps such as EasyPark. Parking apps essentially replace the process of buying a paper parking ticket. For example, you can buy 2 hours parking credit for the relevant zone on the app and press start. This replaces the need to find nearest ticket machine, walk to it, fill it with coins and walk back to your car to leave the ticket on display.

I am a big fan of this solution for one reason and that is that I no longer need to have a box full of coins in my car. The fact that it is a software / digital solution and not a physical ticket also adds some bi-product benefits. The app does not require me to walk to and from the ticket machine and the time can be cut short if I arrive back to my car or extended if I am running late.

HSL Travel Card App
HSL (the Helsinki regional transport authority) have begun to phase out their physical travel cards and to replace them with an app. The digital tickets can be bought from your phone and don’t require you to queue at a machine or at a shop to add credit to your travel card. The ticket can even be bought as you queue to get on the bus!

I switched to the app to avail of the primary function which is to buy tickets on the go but one of the bi-product benefits that I have enjoyed is the ability to get a description of your purchase history via the app. I often use public transport during working hours and I have found that the purchase history is extremely helpful when claiming back transport expenses from my employer.

Online Grocery Delivery
Online grocery deliver services such as that provided by Kesko’s Citymarket fit perfectly in this discussion. They save time, they are increasingly easier to use and again the trend is for people to switch to this service to avail of the primary function which is to have their groceries delivered. However, the bi-product benefits that are creating stickiness to the service are related to the digital user interface.

The shopping portal allows shopping lists to be rapidly made based on previous shopping lists, recommended meals or meals that you have previously saved. Furthermore, another bi-product functionality which is gaining appreciation is the ability to read the product details via the portal.

Healthy eating is becoming more and more important to consumers and people are more likely to read the label to check for sugar content when sitting on the sofa and ordering online than when standing in the middle of the shopping isle. For example, you can check the sugar content of a kids yogurt or jar of red pesto and compare it to similar items. That way if your preferred brand is less healthy than others then you can order a healthier version.

1A quick definition of stickiness is that your customers continue to use your products or services and “stick” with your solution.

Ken-Dooley-vaaka
Writer: Ken Dooley, Technology Director at Granlund

Tietoinen uuden opettelu vaatii kovaa työtä – mitä yhteistä on tenniksellä ja työelämällä?

Riikka Linna DIGITALISAATIO, ENERGIATEHOKKUUS, HYVINVOINTI, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , , ,

tennis-small

Aloitin vuosi sitten uuden harrastuksen. Tartuin ensimmäistä kertaa elämässäni tennismailaan ja suuntasin tennistunnille. Edellisestä uuden harrastuksen aloittamisesta oli kulunut reilut kaksikymmentä vuotta ja vaikka tuo vanhakin peli kulkee edelleen mukana, olin jo lähes unohtanut, miltä täysin uuden lajin aloittaminen aivan nollasta tuntuukaan. Jo kymmenettä kertaa toistettu yksinkertainen virhe kasvattaa sekä omaa että valmentajan kärsivällisyyttä. Edes jotenkin verkon toiselle puolelle kantava syöttö ja onnistunut verkolle nousu taas ruokkivat motivaatiota oppia aina vain lisää.

Työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä.

Samaan aikaan työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä aallonharjalla taituroimiseksi. Työtavat, ohjelmistot ja teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia eikä ’näin on aina ennenkin tehty’ -asenne kanna kauas. Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa. Kasvatamme osaamistamme jatkuvasti huomaamattamme kuuntelemalla muita ja ottamalla virheistä opiksi. Tietoinen uuden opettelu vaatii avoimen asenteen lisäksi kuitenkin usein kovaa työtä, omalle epämukavuusalueelle astumista ja hetkittäin jopa rohkeaa heittäytymistä tuntemattomaan.

Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa.

Olen työskennellyt Granlundilla reilut kuusi vuotta rakennushankkeiden energia- ja ympäristökonsultoinnissa. Jo tuona aikana yrityksessämme ja alallamme on tapahtunut paljon: omista työhuoneista on esimerkiksi siirrytty täysin mobiileihin työpisteisiin, tiedostoja ei enää tallenneta kansioihin C-levylle, vaan tietokantaan metatietoineen, ja osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta, rakennusten energiaratkaisuiden harppauksista nyt puhumattakaan. Tämä kaikki on vaatinut jatkuvaa uuden opettelua.

Osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta.

Meillä suhtaudutaankin uusiin tuuliin ihailtavan innostuneesti. Vamhoja käytäntöjä ei epäröidä haastaa, mutta samaan aikaan arvostetaan myös kertynyttä kokemusta. Uusia ohjelmistoja tai työskentelymenetelmiä otetaan rohkeasti kokeiluun ja kaikkea toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään entisestään. Henkilöstöä kannustetaan kasvattamaan omaa osaamistaan ja kehittymään huippuosaajiksi omalla alallaan. Uutta tietoa ja osaamista pyritään jakamaan tehokkaasti koko konsernin kesken esimerkiksi erilaisten virtuaaliorganisaatioiden kautta.

Vielä toistaiseksi pärjäämiseni tenniskentällä on perustunut siihen, että pallon suunta lyöntini jälkeen on yhtä suuri yllätys niin minulle kuin vastustajallenikin. Työelämässä seilaan onneksi jo enemmän taidolla kuin tuurilla. Olipa kyse sitten harrastamisesta tai rakennusten energiatehokkuudesta, pyrin ennen kaikkea pitämään mielessä kirjailija Og Mandinolta ajatuksen: ”Älä koskaan kasva niin isoksi, ettetkö voisi esittää kysymyksiä. Älä koskaan tiedä niin paljon, ettetkö voisi oppia jotain uutta.”

Tyni_Anni__05_10x10cm

 

Kirjoittaja Anni Tyni toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia-asiantuntijana

 

Tiedolla johtaminen – ennakointia suunnitteluun

Riikka Linna DIGITALISAATIO, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, SUUNNITTELU, Yleinen

Tavoitettavissa-small

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kuntapuolella usein pelkkä avoimempi keskustelu eri sektoreiden välillä lisää tietoutta siitä, mihin tehdyt päätökset tulevat vaikuttamaan. Keräämällä nämä näkemykset yhteen, voidaan piirtää kuva siitä tulevaisuudesta, jota ollaan suunnittelemassa. Tällaista tiedon yhteen keräämistä voidaan kutsua tiedolla johtamiseksi, ennakoinniksi, skenaarioiden luomiseksi, tai vain hyväksi suunnitteluksi.

Usein pelkkä kommunikoinnin lisääminen eri toimijoiden välillä ei käytännössä ole mahdollista, koska suunnittelussa ja kehittämistyössä tapahtuu jatkuvasti kovalla tempolla. Yksi vaihtoehto automatisoida tätä tiedon yhdistämistä on hyödyntää tallennettua dataa ympärillä olevista tietolähteistä.

Kaavoituksen toteutumista ja alueiden kehittymistä voidaan seurata rakennuslupien ja uusien valmistuneiden rakennusten kautta. Tämä tieto saadaan kunnan omista rekistereistä.

Granlund Consulting on mukana kehittämässä Pirkkalan kunnan tietojohtamista keskittymällä nimenomaan taustalla olevan kuntarekisteritiedon hyödyntämiseen sekä avoimen datan hyödyntämiseen päätöksenteon tukena. Käytännössä selvitämme ne tarpeet, jotka koetaan tärkeäksi kuntasuunnittelussa, ja tarjoamme datan joko kunnan omia tietoja hyödyntäen, tai ulkoa tuotuna. Usein aluesuunnittelussa pelkkä tieto oman kunnan kehityksestä ei riitä, vaan tarvitaan myös kuntarajat ylittävää tietoa alueiden kehittymisestä.

Kuntasuunnittelun kehittämisen lisäksi voimme ennakoida esimerkiksi potentiaalisia asiakkuuksia yrityksille hyödyntämällä tarjolla olevaa avointa dataa. Yritykset voivat tällöin kohdistaa palveluntarjontansa tehokkaammin heille tärkeimmiksi koetuille alueille.

Palveluverkkosuunnittelussa eri teemojen yhdistäminen tuo uusia näkökulmia päätöksiin. Yhdistämällä väestönkehityksen datan rakennuskantatietoon, voidaan tehdä päätöksiä, jotka huomioivat sekä palvelunäkökulman että rakennusnäkökulman.

Rakennettaessa älykkäitä kaupunkeja, taustalla on nimenomaan ajatus ennakoinnista. Kuinka voidaan ennakoida käyttäjien tarpeet, ja kuinka voidaan suunnitella ja rakentaa ennakoivasti. Tämän lisäksi Smart Cityssä asukkaat pääsevät muokkaamaan elinympäristöään helpommin kehittyneen osallistamisen kautta. Ottamalla askeleita kohti kehittyneempää kuntasuunnittelua ja älykästä kaupunkia, on hyvä kiinnittää ensin huomiota kuntasuunnittelun kehittämiseen kohti tiedolla johtamisen mallia. Asukkaiden näkökulmasta älykkäät kaupungit syntyvät usein markkinavetoisesti yritysten innovaatioiden kautta, jossa kaupunki on mahdollistajana.

Tampereen kaupunkiseudulla uudisrakentamisen seuranta on automatisoitu koko seudun osalta niin, että alueiden kehittymisen seurantaa voi seurata jatkuvasti päivittyvällä nettisivulla ja tietoja voidaan peilata aikaisempien vuosien kehitykseen. Tämä on mahdollista rakentaa myös muihin kuntiin ja seutuihin.

Kunnat keräävät jatkuvasti dataa rakennetun ympäristön kehittymisestä. Tiedot voivat olla laadultaan vielä heikkoja, mutta pohja on kunnossa. Tarvitaan vain tietoa siitä, mitkä tiedot kannattaa hyödyntää, miten tiedot ovat yhdistettävissä ja miten tämä kaikki automatisoidaan ja saadaan hyödynnettyä päätöksenteossa. Tätä työtä teemme parhaillaan Pirkkalan kunnan kanssa, jonka päätökset perustuvat jatkossa laadukkaaseen faktatietoon. Pirkkala kehittyy jatkossakin järkevästi, ennakointiin pohjautuen. Me Granlundilla haluamme kuntatiedon kehittämisen lisäksi osallistua myös älykkään kaupungin kehittämiseen pohtimalla kaupunkien ja yritysten yhteistyötä. Mitä lisäarvoa voisi tuoda kattavan kuntarekisteritiedon ja ajantasaisen yritysten rekisteritiedon yhdistäminen? Tähän kun yhdistetään vielä tiedon visualisointi esimerkiksi kolmiulotteiselle kartalle, olemme hypänneet taas seuraavalle portaalle älykkään kaupungin suunnittelussa.

Turunen_Simo__04_10x10cmKirjoittaja Simo Turunen toimii Granlund Consultingissa vanhempana asiantuntijana simo.turunen(a)granlund.fi

Parempaa maailmaa pala kerrallaan – ote tietotyöläisen arjesta

Riikka Linna DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, Yleinen , , , ,

AgilityMM2014_JukkaPa¦êtynen__20140913_4MG_3300

Olen xenniaali, se tarkoittaa että edustan sukupolvea, joka on elänyt analogisen lapsuuden ja digitaalisen nuoruuden. Olen kelannut c-kasettia lyijykynällä ja palauttanut koulutehtäviä disketeillä. Ensimmäisessä työpaikassani myynti-insinöörinä sain kannettavan tietokoneen ja Nokian kommunikaattorin, olin onnellinen.

Edustan sitä sukupolvea, joka ennakkoluulottomasti ottaa käyttöönsä digitaaliset työkalut ja surffaa tietovirrassa luontevasti samaan aikaan hakien aktiivisesti tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Tätäkin kirjoittaessani kalenteri muistuttaa huomisen kohdekatselmuksen aineiston lataamisesta ja illan agilitytreenien ratapiirustuksen lähettämisestä. Samaan aikaan iwatch kehuu, että olen taas tunnin lähempänä seisomistavoitettani. Olen ympäristöjohtamisen asiantuntija ja työni on auttaa organisaatioita menestymään paremmin tekemällä ympäristövastuullisempia valintoja.

Viihdyn työssäni, koska olen eturivissä maailman parhaiden yritysten kanssa muuttamassa maailmaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan, pala kerrallaan. Olen loputtoman utelias ja ahmin tietoa digitaalisista kanavista, nopeasti ja ajantasaisesti. Murskaan dataa – luen johtopäätöksiä ja kerään rusinat pullasta, jotta voisin tukea menestyjiä valinnoissaan.

Loputtoman tietovirran maksimikulutus on henkilökohtainen riski. Tietotyöläinen on saatavilla aina ja kaikkialla. Oli aika, jolloin yritin rajoittaa tiedon käyttöä. Keinotekoiset rajat eivät kuitenkaan toimi, kun päivän täyttää päiväkoti-ikäinen, kotiaskareet ja kahden kilpakoiran treenaamisen trio, joka ei ole valmis menemään läpi yhdestä muotista.

Tietotyö onneksi kehittyy, metsälenkillä ja auton ratissa ehtii puhumaan hyvin työasioista ja sopimaan projektin etenemisestä asiakkaan kanssa. Se sopii minulle, sillä hoitamatta jättäminen vaivaa minua enemmän kuin se, että puhun hyvien tyyppien kanssa puhelimessa varsinaisen työajan jälkeen.

Vaativa fyysinen treeni tai jooga tyhjentää pään hyvin työasioista silloin, kun tuntuu että leposyke ei enää laske. Iltaisin rannekello muistuttaa, että 30 minuutin kuluttua pitää olla pää tyynyssä, kroppa kyllä kertoo seuraavana päivänä, jos sitä ei noudattanut.

Olen kokonaisuutenaan aito ja inhimillinen, työssäni olen nopea, määrätietoinen ja ahkera. Tärkeintä on kuitenkin olla aito ja läsnä. Haluan tuntea asiakkaan yrityksen ilmapiirin, auttaa, kannustaa ja keskustella asioista. Digitaalisessa ajassa meidät erottaa koneista kyky tunnistaa emootiot ja kysyä juuri ne oikeat kysymykset oikealla hetkellä.

Kuva: Koirakuvat.fi/Jukka Pätynen 

Vakkuri_Iida__15_10x10cm

 

Kirjoittaja Iida Vakkuri toimii Granlund Consultingilla ympäristöjohtamisen palvelupäällikkönä.

Virtual ja Augmented Reality törmäyskurssilla Reality Realityn kanssa

mkarkk DIGITALISAATIO, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, KIINTEISTÖT, OHJELMISTOT, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , ,

Kirjoittaja: Juha Tuomainen

mallinnus_kuvasarja_pieni_B
Revitin tietomallista saadaan aikaiseksi visuaalisesti näyttävän näköistä materiaalia pienellä lisätyöllä. Vastaavaan suoritukseen kului ennen päiväkausia. Kuvassa on mallinnettu Vaasan keskussairaalan F-taloa.

Mielellään sanoisi, että AR/VR -teknologian uusi tuleminen 20 vuoden odottamisen jälkeen on nyt suurta juhlaa. Kuitenkin on todettava, että reaalimaailman rajoitukset ovat edelleen olemassa. Eikä ihminen omine asenteineen ole niistä pienin haaste.

Kiihkeimmän innovoinnin huumassa on ehkä unohdettu kehittää itse prosessia. Ketä varten tätä tehdään, miten sitä tuotetaan ja mitä hyötyä siitä on? Viihdepuolella visio on jo ollut selvä pitkään, mutta suunnittelussa otetaan edelleen pieniä virtuaalisia askeleita oikeaan suuntaan.

Parhaillaan insinöörimaailmassa ratkotaan suurimpia pullonkauloja AR/VR-käyttämiselle. Suunnittelun kanssa synkronoituja virtuaalimalleja ja nykyisiä markkinoilla olevia laitteita voidaan jo täysin hyödyntää osana laadukasta suunnittelua.

Revit taipuu VR:ksi ja menee pilveen

Tällä hetkellä Revit + Enscape -yhdistelmä on tehokkain ympäristö tuottaa virtuaalisia malleja suoraan suunnittelusta. Revit projektiin voidaan tuoda IFC-tiedostoja lähes mistä tahansa suunnitteluohjelmasta ja Revitin rinnalle asennettavan Enscape ohjelman avulla VR-laseilla tai näytöltä katseltava malli syntyy jopa minuuteissa.

Visuaalisesti laadukkain lopputulos syntyy, kun tietomalli tehdään kokonaisuudessaan Revitissä, jolloin arkkitehti voi omassa mallissaan huomioida materiaalit ja muut yksityiskohdat. LVIS-suunnitelmat esitetään meille tutummassa muodossa järjestelmiä kuvaavina värillisinä malleina, mutta Revitissä voidaan myös LVIS-suunnittelu esittää visuaalisesti näyttävämmässä muodossa.

Useat valaisinvalmistajat tarjoavat valaisimien täydellisiä ns. Family-malleja suunnittelun tueksi. Nämä mahdollistavat hyvin realististen valaistustilateiden luomisen virtuaalimalliin suhteellisen pienellä työmäärällä.

Revit pohjaisia ARK-RAK-TATE yhdistelmämalleja on tehty mm. Eastonin, Triplan, Finavian, Länsimetron kohteista. Vaasan ABB:n kohteen sähkö- ja valaistussuunnittelu tehdään kokonaisuudessaan Revitillä ja tarkastelussa käytettään tehokkaasti VR:ää apuna. 2018 käynnistyy useampi Revitin pilvipalvelua hyödyntävä suunnittelukohde, joissa myös VR:ää hyödynnetään osana suunnittelua.

malli_vaasa_sairaalahuone
Mallinnuesimerkkinä tämän blogin kuvassa toimivan Vaasan keskussairaalan F-talon talotekniikkasuunnittelusta vastaa Granlund Vaasa, arkkitehtisuunnittelusta  Sweco ja rakennesuunnittelusta Contria.

Virtual Reality Länsimetron työpajoissa

Vuoden 2017 lopussa Granlundin VR-työkalut jalkautettiin kentälle asiakkaan tiloihin. Länsimetron huolto- ja huolintatyöpajoissa projektihenkilöstö, suunnittelijat ja huoltohenkilökunta pääsivät virtuaalisesti tarkastelemaan tulevien metroasemien huoltotiloja ja kulkureittejä.

Keskustelu oli avointa ja palaute välitöntä. Yhden henkilön kokeillessa VR-laseja toiset kommentoivat näkemäänsä suoraan ruudulta. Suunnittelu sai arvokasta lisätietoa suoraan loppukäyttäjiltä.

1:1 mittakaavassa olevassa virtuaalimallissa kulkeminen on tehokas tapa tarkastella kriittisiä huoltokohteita ja etäisyyksiä pääasiassa kallion sisään louhittavissa tiloissa. VR-laitteiden käyttöä jatketaan myös muiden Länsimetron työpajojen yhteydessä 2018.

Virtuaalista lentokenttää rakentamassa Finavian työmaalla

Finavian uuden terminaalin Revit yhdistelmämallia esiteltiin kahden päivän ajan henkilökunnalle työmaatoimistossa. Virtual Reality ei sinänsä ole uutta Finavialla, sillä laseja ja visuaalisesti näyttäviä malleja on jo arkkitehdin tuottamana esitelty heille aikaisemmin. Uutta oli kuitenkin suoraan suunnittelusta tuotettujen teknisten mallien tarkastelu virtuaalilasien avulla.

Erilaisten yhdistelmien avulla urakoitsijat ja työnjohto saattoivat tutkia mm. teräsrakenteiden ja iv-kanavien risteilyjä sekä ripustusratkaisujen toteutusta. Raakaan rautaan tottuneiden asentajien suusta kuultuna toive saada lasit suoraan työkalupakkiin herätti ajatuksia lisätyn todellisuuden (AR) mahdollisuuksista työmaalla.

Virtual Reality suunnittelupöydällä ja asiakasrajapinnassa

Hyvän asiakaspalautteen siivittämänä VR-laseja on hankittu useampaan Granlundin tytäryhtiöön ja maakunnissa asiakkaille on esitelty ensimmäisiä Granlundin talotekniikka-virtuaalimalleja. Vastaanotto on ollut innostuneen positiivista.

Taloteknisten ratkaisujen esittelyssä asiakkaille on siirrytty uuteen aikakauteen. Suunnitelmien, kuvien ja videoiden rinnalle on tullut interaktiivinen virtuaalinen kiinteistö. Menee toki vielä pitkään ennen kuin VR:stä tulee suunnittelijan arkipäivää, mutta jo nyt on havaittavissa nousevaa kiinnostusta käyttää virtuaalimalleja asiakasrajapinnassa.

Visuallisuuden merkitys on nostanut päätään muussakin käytössä kuin kauniiden markkinointikuvien ja lennokkaiden esittelyvideoiden muodossa. Suunnittelijat, tilaajat ja ennen kaikkea loppukäyttäjät haluavat tietää ennakkoon mitä ovat saamassa. Tila pitää saada kokea.

Digitaalisen kaksosen virtuaalinen veli

Granlundin 2017 lanseeraaman Virtuaalisen kiinteistön (digital twin = digitaalinen kaksonen) myötä tietomalleja ryhdytään käyttämään entistä laajemmin hyödyksi kiinteistöjen tietomassojen hallinnassa.

Suunnitteluaikaista dataa rikastetaan erilaisista antureista kerätyllä reaaliaikaisella informaatiolla ja tietokantoihin tallennetulla seurantatiedolla. Tietoa analysoidaan lennosta ja sen avulla voidaan ennustaa tulevaisuutta. Kaiken tämän ytimessä on rakennuksen virtuaalinen 3d-tietomalli, joka toimii käyttöliittymänä pilvissä sijaitseviin tietoihin.

Jatkossa mahdollisesti tarvitaan myös innovatiivisia tapoja operoida tämän käyttöliittymän kanssa ja esittää sen avulla haettua täsmäinformaatiota käyttäjälle. Työpisteen, laptopin ja hiiren rinnalle lähitulevaisuudessa tulevat Virtual Reality,

Augmented Reality, entistä mobiilimmat laitteet, HMD (Head mounted display) näytöt, ääniohjaus sekä kansainväliset käsimerkit.

Juha Tuomainen-4Kirjoittaja Juha Tuomainen työskentelee asiantuntijana Granlundin Innovaatiot ja kehitys -osastolla. Juha kertoo mieluusti lisää VR- ja AR-kehityksestä talotekniikka-alalla.

Juha Tuomainen p. 0503232935 (etunimi.sukunimi@granlund.fi)

 

 

 

Hyvin toimiva talotekniikka kunniaan

mkarkk DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, ENERGIATEHOKKUUS, HYVINVOINTI, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, KIINTEISTÖT, Yleinen

Kirjoittaja: Teemu Hausen

legopalikat_pieni

Asiakkaan tarpeen mukaan suunniteltuja, laadukkaasti urakoituja ja oikein ylläpidettyjä kiinteistöjä on olemassa. Niitä vain toivoisi olevan enemmän. Talotekniikka-alan huono maine konkretisoituu harmillisella tavalla sadoissa kohdekäynneissä, joita mekin olemme olleet tekemässä. Kiinteistön käyttäjä kärsii huonosta sisäympäristöstä, kun toteutusketju ei toimi.

Emme ole, emmekä uskottele olevamme, näissäkään asioissa mitään sateentekijöitä. Mutta aiomme toteuttaa palveluita, joilla kiinteistöt saadaan toimimaan ensin suunnitelmien mukaisesti ja sen jälkeen sitäkin paremmin digitalisaatiota hyödyntäen.

Digitalisaatio on ollut vaikuttamassa monen liiketoiminnan muutokseen ja kehittymiseen. Se on paitsi lisännyt työn tekemisen tehokkuutta, myös parantanut asiakkaan saamaa palvelua. Parhaissa tapauksissa sitä hyödyntäen on saatu luotua aivan uusia ja merkityksellisiä palveluita, kuten AirBnB ja Uber, jotka ovat aidosti muuttaneet toimialaansa.

Digitalisaatio on vaikuttanut myös kiinteistöjen rakentamiseen ja ylläpitoon, joskaan ei vielä niin radikaalisti kuin moneen muuhun liiketoimintaan – vielä. Murrosta mahdollistavaa teknologiaa on tullut alalle kiihtyvään tahtiin. Tietomallipohjainen suunnittelu on jokapäiväistynyt, työnohjauksen ja -seurannan mobiilit ratkaisut samoin. Mitattavuus sekä tiedon kerääminen ja siirtäminen IoT-ratkaisuilla ja -alustoilla on kehittynyt merkittävästi. Järjestelmien ja alustojen välinen kommunikointi on tullut helpommaksi.

Granlundin uusien digitaalisten kiinteistöpalveluiden perustana on vankka talotekninen osaamistamme ja analyysityökalumme sekä joukko start-up -toimijoita ja ammattimainen palvelutoimittajaverkko. Palvelumme ei vaadi juurikaan investointeja, sillä se rahoittaa itsensä syntyvillä säästöillä.

Kiinteistöjen talotekniikan käytön parantamiseksi hyödynnämme analytiikkaa, jonka päälle olemme rakentaneet ammattimaisen palvelukeskuksen. Tällä tekniikan ja osaamisemme yhdistelmällä päästään kiinni käyttövirheisiin sekä automaation järjestelmävirheisiin. Asiakashyödyt syntyvät, kun talotekniset ongelmat havaitaan aiemmin ja niihin pystytään reagoimaan aiempaa nopeammin.

Kiinteistöjen teknistä huoltoa tulemme ohjaamaan tarpeenmukaisemmaksi palveluillamme analytiikkaa ja IoT:ta lisäämällä. Nykyäänhän on paljon kohteita, joissa huoltoa tehdään liian vähän, ja siitä aiheutuu merkittäviä kiinteistön arvon alenemia sekä ongelmia käyttäjille. Samaan aikaan on myös kohteita, joiden huolto-ohjelma on laadittu one-fit-all metodilla, jossa huolto on kalenteripohjaista eikä se ota huomioon kiinteistön vaihetta elinkaarellaan. Huollon ali- tai yliresursointi ei ole omistajalle kannattavaa.

Olemme kokoamassa palvelutoimittajaverkkoa, joka voi tuottaa taloteknisiä huoltoja asiakkaidemme kohteisiin yhteisesti sovituilla pelisäännöillä, työkaluilla ja menettelytavoilla. Toiminnassa hyödynnetään keikkojen määrittelyyn, toteutukseen ja dokumentointiin start-up yrityksien sovelluksia.

Me uskomme, että aika on oikea. Viimeaikainen kehitys teknologioissa mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa. Kun uutta teknologiaa hyödyntämään pistetään talotekniikan kovimpia osaajia, on mahdollista muodostaa aivan uudenlaisia palveluita kiinteistöjen taloteknisiin palveluihin. Olemme innolla valmiina osoittamaan, että hyvin toimiva talotekniikka on paitsi mahdollista myös erittäin hyödyllistä.

Hausen_Teemu_10_10x10
Teemu Hausen

Kirjoittaja Teemu Hausen toimii liiketoimintajohtajana Digitaaliset kiinteistöpalvelut -osastolla.

Teemu kertoo mielellään lisää Digitaalisista Kiinteistöpalveluista puh. 050 385 3321 tai etunimi.sukunimi@granlund.fi.

Digital revolution will make us focus on the building’s end user

Ken Dooley DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , , , , , , , , ,

Writer: Ken Dooley, Senior Specialist, Digitalisation

It’s exciting to think that the 1st ever World Summit on the Digital Built Environment will take place in Helsinki next year and this week’s ReCoTech 2017 the official side event of Slush is a step on our journey to that event.

The industry is just beginning to sketch out the digital built environment and to consider what it will look and feel like. At the same time that this is happening, the Bank of Finland and the Finnish Ministry of Finance are forecasting that the platform economy will be 30% or more of the Finnish Economy by 2030.

The digital revolution will and already has enabled us to focus much more on the building’s end user and not just to offer solutions for the technical systems of a building.

The change that is happening is being driven by a number of factors such as a worldwide trend for people to want a better work-life balance and the new business models that make up the platform economy. All of this is being accelerated and enabled by digital tools such as IoT, smartphones, online booking platforms and virtual work tools such as Skype.

As we move more and more from the scale of the building to the scale of the city our focus moves from the end user of a building to the citizen of a city.

At this stage in the development of the real estate and construction industry we feel that the most important task is to improve the daily life of the citizen. This means helping them to be healthier or more sustainable or just saving them time or money as they go about their life in the new digitally enhanced built environment.

We feel that the best application of digital technology is to provide a better user experience throughout the whole day which we call the smart work day. If we solve all of the citizen’s problems first and in doing this we motivate them to use digital tools in their daily life then all of the data to make city more useable, energy efficient and sustainable will be available. Solving any privacy issues that are created by this is also a top priority.

AirBnB is often used as an example of how the platform economy is affecting the real estate and construction industries. This is because it is the world’s largest hotel chain even though it doesn’t own any buildings.

The platform economy will bring the user benefit and the new revenue streams to the future city and it is up to the digitalisation players to determine fine details of the digital built environment.

Writer Ken Dooley works as Senior Specialist in Digitalisation at Granlund’s innovation department

The citizens will want to find when the nearest tram or bus will arrive and they will want this information in real-time. They want to know where the nearest city bike station is and the current availability of bicycles or the location of the nearest desk in a coworking space. They will want to choose a nearby rooftop for their online shopping delivery drone to land on and they will also need access to that rooftop via the building’s stairs or elevators. When they leave their house to play with their kids they will choose a park based on the latest air quality data.

The key question is whether or not all of these services will be accessed through separate websites and apps or whether the city’s services will be merged into one node.

The user interface of the digital built environment could be a 3D model of the whole city and this digital twin of the city could act as the service node for the whole platform economy.

We don’t yet know where the developments of the digital built environment will come to equilibrium but we will certainly have fun finding out!

Ken Dooley and Tero Järvinen are speakers at the ReCoTech 2017 – official side event of Slush 2017. Their topic is ”Digital Twin – the playground for the platform economy” .

Text has been published in Finnish in Locus-magazine October 2017.

Tiedon visualisointi taklaa PDF-tiedostot ja Powerpointit

Granlund DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , , , , , ,

Kirjoittaja: Simo Turunen, Granlund Consulting

Tieto on valtaa, ja tietoon perustuva päätöksenteko on viisautta. Nykyhetkessä on arvossa ajatus tiedon nopeasta saatavuudesta, luotettavuudesta ja ajantasaisuudesta sekä tarve tiedon nopealle ymmärtämiselle. Tähän erinomaisena välineenä toimii tiedon sijoittaminen paikkaan, sillä lähes kaikki tieto on osoitettavissa kartalle sekä paikkaan sijoitetun tiedon esittäminen helposti ymmärrettävästi.

Tätä kutsutaan paikkatiedoksi – välineeksi, joka on jo nyt kaikkialla toiminnassamme, ja joka tarjoaa rajattomasti mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle eri näkökulmista.

Paikkatieto tarjoaa erinomaisen työkalun sekä tiedon visualisointiin, että tiedon varastointiin, toimien eräänlaisena alustana tiedon koonnille.

Kartat kehittyvät jatkuvasti, ja nykyään niissä on tarjolla kolmiulotteista näkymää kohteista. Karttanäkymistä on tullut myös vuorovaikutteisia, jolloin kuvan lisäksi kohteista saa ominaisuustietoja. Seuraavia kehityssuuntia ovat muun muassa ennakointitiedon tuottaminen ja sen visualisointi sekä sisätilapaikannus.

Avoin data ja tietokantojen yhdistely tarjoavat varsinkin ennakointitiedon kehittämiseen erinomaiset lähtökohdat. Ennustettavuus voi liittyä rakennuksien elinkaareen (korjaustarpeet), energiankulutuksien ennakointiin tai vaikkapa palvelutarpeen ennakointiin.

Kuva: Paikkatietoa käytännössä. Kolmiulotteinen kartta rakennuskannasta, jossa klikkaamalla rakennusta, avautuvat rakennuksen ajantasaiset perustiedot suoraan kunnan rekisteristä.

(Paikka)tietojen avaaminen rajapinnoille on ollut julkishallinnon strateginen linjaus jo muutamien vuosien ajan  – niin valtion organisaatioilla kuin kunnilla.

Tavoitteena on ollut tarjota muun muassa yrityksille mahdollisuus liiketoimintansa kehittämiselle (esimerkkinä 6Aika-hanke).

Pelkkä avoin tieto yksittäisestä lähteestä ei tarjoa uutta liiketoimintaa, vaan tietojen yhdistäminen on avainsana innovaatiotyössä. Tähän ovat heränneet myös yritykset.

Tarjoamalla dataa rajapinnalta, voidaan luoda jotain uutta – jotain sellaista, mitä ei vielä edes tiedetä. On yhtä iso päätös olla olematta mukana avoimen datan ja rajapintojen hyödyntämisessä kuin päätös olla mukana siinä. Kunnille avoimet rajapinnat voivat tarkoittaa uudenlaista profiloitumista ja aluemarkkinointia ja taas yrityksille uudenlaisten palveluiden kehittämistä.

Työssäni olen mukana kehittämässä uusia palveluita hyödyntämällä lähes rajatonta määrää tietoa ja tarjoamassa ajantasaista sekä visualisoitua tietoa siten, että voimme aidosti puhua tiedolla johtamisesta.

Kirjoittaja Simo Turunen työskentelee aluekehityshankkeiden, palvelusuunnittelun ja tiedolla johtamisen parissa Granlund Consultingilla. Hän on hyödyntänyt paikkatietoa ja avointa dataa mm. aluekohtaisissa tarkasteluissa, tiedon visualisoinnissa sekä rakennusten elinkaarten ja lähestyvien korjaustarpeiden esittämisessä. Simon kanssa voi keskustella aiheesta lisää simo.turunen(a)granlund.fi.

Digitaalinen kaksonen

terojarvinen DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, SUUNNITTELU , , , , , , , , , , , ,
Kirjoittaja Tero Järvinen on Granlundin teknologiajohtaja

Termi ”Digital Twin” on näkynyt viime aikoina silloin tällöin ulkomaisissa kirjoituksissa, joissa teemana on ollut tietomallien käyttö ylläpidossa.

Termi on mielestäni hyvä, koska se luo ajatustasolla ympäristön rakennusten analysoinnille ja ohjaamiselle. Termi sinänsä ei ole uusi, se on ollut jo vuosia käytössä mm. mekaniikkateollisuudessa.

Tarvitsemme rakennuksen digitalisen kaksosen, jos aiomme hallita sensoreiden synnyttämää valtavaa tietomäärää ihmiselle ymmärrettävässä muodossa.

Kun keräämme informaatiota rakennuksesta ja sitä analysoimalla luomme uutta tietoa, tarvitsemme tavan visualisoida sitä käyttäjälle. Yksinkertaisin visualisointitapa on esim. värjätä tiloja riippuen mitatusta lämpötilasta. Ihminen ymmärtää, että mitä punaisempi tila, sitä kuumempi se on.

Digitaalinen kaksonen synnytetään API –rajapinnoilla sekä alusta-ajattelulla

Jotta pystymme luomaan digitaalisen kaksosen, tarvitsemme reseptiksi vähintään:
1. Rakennuksen graafisen tietomallin, standardisoidulla tai tiedossa olevalla tietosisällöllä
2. Alustan, joka yhdistää graafisen näkymän pilvipalveluiden tietosisältöihin.
3. Dokumentoidut (tai avoimet) rajapinnat, joilla eri järjestelmät kommunikoivat keskenänsä

Järvinen periaatekaavio API
Kuva 1: Periaatekaavio dokumentoitujen API:en avulla rakennettuun kehitysympäristöön.

Yksi tärkeä asia on ymmärtää staattinen ja dynaamisen tiedon ero. Staattisesta tiedon esimerkkinä toimii mm. ilmanvaihdon palvelualue. Se ei muutu, jollei rakennukseen tehdä konkreettisia muutostöitä.

Dynaamisen tiedon esimerkkinä toimikoon tilan lämpötila. Sitä mitataan jatkuvasti ja mittaustuloksen perusteella voidaan analysoida, onko tilassa kaikki OK. Jos ei ole, niin staattisen IV-palvelualuetiedon perusteella voidaan päästä käsiksi lisätietoon, esim. IV-koneen ulospuhalluslämpötilaan ja analysoida, onko se kunnossa.

Yksittäisen tilan tai tiloista koostuvan palvelualueen välille muodostetaan siis yhteys, jonka kautta voidaan lähteä automaattisesti selvittämään mahdollisia ongelmakohtia kysymykseen: ”Miksi tilassa on kuuma?”

Analysoinnin perusteella järjestelmän tulee pystyä esittämään käyttäjälle mahdollisia vaihtoehtoja ongelman syyksi. Tietoa kerätään myös ohi rakennusautomaatiojärjestelmän, mm. API rajapinnoilla varustetuista IoT antureista, joista saatujen lisätietojen perusteella digitaalinen kaksonen muodostaa kokonaiskuvan.

Järvinen mallinnus
Kuva 2: Esimerkki Granlund Manager Metrix –prototyypistä, jossa kiinteistöautomaatiojärjestelmä syöttää lämpötiloja pilvipohjaiseen tietomalliin.

Visiona ”Virtuaalinen kiinteistö, jossa käyttäjä ja rakennus kommunikoivat keskenään”

Granlund on julkaissut Innovaatiostrategian vuosille 2017-2021.

Innovaatiostrategian visiona on saavuttaa ”Virtuaalinen kiinteistö, jossa käyttäjä ja rakennus kommunikoivat keskenään”

Kun pystymme yhdistämään virtuaalisen rakennuksen käytettävissä olevaan staattiseen ja dynaamiseen tietoon, pystymme niiden avulla luomaan uutta informaatiota. Kuljemme analysointien avulla kohti raportoivaa kiinteistöä.

Seuraava askel analysoinnista on kiinteistön käyttäytymisen ennustaminen. Tässä vaiheessa pystymme simuloimaan automaattisesti esim. kiinteistön energiankulutuksen ja sisäympäristön olosuhteet seuraavalle päivälle sääennustuksen sekä tulevan ihmiskuorman ja sen aikataulujen perusteella. Tällä tiedolla pystymme ohjaamaan järjestelmää ennakoivasti, ilman manuaalisäätöjä.

Näin olemme matkalla kohta oppivaa kiinteistöä. Kiinteistö kehittää itsellensä vuosien saatossa omaa tekoälyä oppien tekemistään virheistä mm. silloin, kun tehty ennustus ei vastannutkaan kiinteistön todellista, mitattua tilannetta.

Oppiva kiinteistö tarvitsee käyttäjäpalautetta, jonka avulla tuotetaan tilojen käyttäjille optimaalisinta olosuhdetta. Vain käyttäjä voi tietää, mitä hän haluaa – siihen ei edes tekoäly auta. Tämän lisäksi kiinteistön käyttöä anonyymisti seuraamalla ja analysoimalla pystymme muodostamaan kuvan miten käyttäjäjoukko vaikuttaa kiinteistön toimintaan. Jo pelkkä oppiminen siitä, mikä on kiinteistön käyttöaste eri ajankohtina kertoo paljon talotekniselle ohjausjärjestelmälle – puhumattakaan, mitä se kertoo yrityksen johdolle kiinteistön soveltuvuudesta oman liiketoiminnan harjoittamiseksi.

Emme voi kuitenkaan unohtaa kiinteistön fysikaalisia ominaisuuksia, kiinteistön on toimittava kuten se on suunniteltu toimivan. Granlund-konsernin 2020 -strategian missiona on ”Hyvinvointia rakennetussa ympäristössä”.

Tätä tavoitetta toteutamme myös Innovaatiostrategiassamme, kun muistamme että: ”Käyttö ohjaa kaikkea tekemistämme”.

Kuva 3: Granlundin innovaatiostrategia julkaistiin keväällä 2017, sen keskiössä ovat käyttäjät ja hyvinvointi.

Digitaalisuus tuo tilojen käyttäjät keskiöön

Granlund DIGITALISAATIO, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS , , , , , , , ,

Kirjoittaja: Susanna Sairanen, Granlund Consulting

Digitalisaation muutosvaikutuksia yhteiskuntaamme verrataan teollistumisen aikaansaamiin muutoksiin niin taloudessa, työn tekemisessä kuin elämisessä yleisestikin.

Kiinteistöliiketoiminnan kannalta olennainen kysymys tulevaisuudessa on esimerkiksi se, miten digitalisaation muutokset tulevat vaikuttamaan kiinteistöjen arvoon, ylläpitoon ja käyttöön. Tuleeko esimerkiksi käyttäjien hyvinvointi olemaan yksi arvoon vaikuttava tekijä ja käyttäjien hyvinvointia lisäävät kiinteistöt seuraava trendi?

shutterstock_365329922
Tuleeko käyttäjien hyvinvointi olemaan yksi kiinteistön arvoon vaikuttava tekijä?

Kiinteistöt tai kiinteistöliiketoiminta eivät missään nimessä ole irrallinen osa reaalitaloudesta vaan hyvin kiinteästi sidoksissa siihen toimintaympäristöön, joka kullakin hetkellä esiintyvät voimakkaimpana. Kun tarkastellaan historiaa hieman taaksepäin, on helpompi saada perspektiiviä megatrendien vaikutuksesta kiinteistöalaan.

Maanviljelys loi perustan maanomistukselle

Maanviljelyn yleistyminen loi suuren muutoksen ihmisen siihenastisessa kehityksessä. Maanviljelys mahdollisti ihmiskunnalle huomattavasti nopeamman kasvun verrattuna aiempaan metsästäjä-keräilijä -aikaan. Paikoilleen asettumisen myötä ammatit eriytyivät, ja kulttuurilla ja taiteilla oli mahdollisuus kehittyä.

Samassa yhteydessä syntyi käsitys maanomistuksesta ja esimerkiksi Eurooppaan muodostui sarkajaoksi kutsuttu maankäyttöjärjestelmä. Maanomistus ja paikoilleen asettuminen loivat edellytyksiä myös rakennusten kehitykselle, kun luotiin pysyviä asuntoja, kauppoja, kouluja ja kirkkoja. Maanviljelyksen myötä kiinteistöala ja –liiketoiminta alkoi syntyä.

Teollistuminen muutti arvonmääritystä

Teollistuminen mullisti jälleen sekä ihmisten arkea että kiinteistöliiketoiminnan perusteita. Maan pinta-ala, maapohja tai ominaisuudet eivät olleetkaan enää olennaisimpia kriteerejä tilaa etsittäessä.

Yksi olennaisin tähän vaikuttava tekijä oli arjen toimintojen eriytyminen, kun töitä ei tehty enää asuinpaikassa. Samalla kulutusyhteiskunnan ja rahatalouden syntyminen loi tarvetta liiketiloille.

Teollistumisen myötä alkoi myös ensimmäinen todellinen muuttoaalto, kun työntekijät muuttivat työpaikkojensa lähelle kaupunkeihin. Kysyntä tehtaan lähellä olevista asunnoista kasvoi tarjontaa suuremmaksi, ja sijainnista muodostui kriittinen arvotekijä, joka määritti asunnon hinnan. Tämä dogmi on edelleen perustana kiinteistöliiketoiminnassa niin rakentamisen, sijoittamisen kuin käytönkin kannalta.

shutterstock_525198061
Digitalisaatio tuo tilojen käyttäjät keskiöön.

Digitalisaatio muuttaa taas kaiken?

Digitalisaation myötä työ- ja vapaa-aika sekoittuvat jälleen erilaiseksi kokonaisuudeksi kuin koskaan aiemmin. Kun jälleen suuri megatrendi tulee muuttamaan ihmisten suhdetta aikaan ja paikkaan, se tulee varmasti vaikuttamaan myös kiinteistöihin, niiden arvonmuodostukseen, käyttöön ja ylläpitoon.

En kuitenkaan usko, että tulevaisuuden voitajakiinteistö on ”älytalo”, jossa on itseisarvona mahdollisimman monta erilaista härpäkettä ja mittaria. En myöskään usko kivijalan kuolevan tai ihmisten jäävän yksinomaan sohvannurkkaan.

Sen sijaan uskon, että digitalisaatio tuo tilojen käyttäjät keskiöön. Mielenkiintoinen kysymys on, voiko käyttäjän tyytyväisyys ja hyvinvointi olla jopa sijaintiakin tärkeämpi kiinteistön arvonmuodostuksen tekijä tulevaisuudessa. Tai oikeammin, millä aikataululla tämä tapahtuu.

Tämän lisäksi uskon sosiaalisen verkoston nousevan tärkeäksi tekijäksi kiinteistön arvolle. Tähän liittyvät vahvasti tilojen muut käyttäjät, jotka tukevat niin sosiaalista tarvetta kuulua yhteen kuin työntekoa oikealla osaamisprofiilillaan, mutta myös toimimalla vertaistukena kiinteistön valinnassa. Tärkeä osa jälkimmäistä on esimerkiksi käyttäjien antama palaute kiinteistöstä: onko tämä hyvä kiinteistö, onko täällä hyvä olla?

Sairanen_Susanna_neliö
Kirjoittaja Susanna Sairanen  työskentelee Granlund Consultingissa.

Tällä kertaa ei tarvitse olla sivustakatsoja, joka mukautuu megatrendin vaikutuksiin, vaan kiinteistöala voi ja sen tulee olla mukana muokkaamassa tätä tulevaisuutta. Kiinteistöalalla on nyt myös erilaiset lähtökohdat megatrendin kohtaamiseen kuin koskaan aiemmin, ja digitalisaation mahdollisuuksien etsimiseen on tarjolla ulkopuolista tukea ja rahoitusta, kuten KiraDigi- kärkihanke.

Me Granlund Consultingissa haluamme tehdä asiakkaistamme edelläkävijöitä, joten olemme vahvasti mukana tukemassa asiakkaitamme myös näiden teemojen ympärillä.