YHDESSÄ TEKEMINEN

Yhteistoimintaa kiinteistöalalla = Big room -työpajat

hanniemi KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , ,

Palaveri-ihmiset3-web

Työpaikoilla haetaan yhteisiä toimintamalleja ja ratkaisuja prosessien sujuvuuteen – uusia, tehokkaampia tapoja toimia. Yhteistoiminta- eli Big room -työpajat ovat tapa osallistaa ja motivoida henkilöitä. Työpajoissa eri asioiden tekijät kokoontuvat yhdessä miettimään, keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja sovittujen aiheiden ympärille.

Teksti: Nina Volanen

Mikä on Big room -työpaja?

Yhteistoiminta on eri tehtävissä toimivien ihmisten yhdessä tekemistä, yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yhteistoimintaa voidaan tehdä eri yritysten välillä kuin myös yrityksen omissa organisaatioissa esimerkiksi toimintaprosessien kehittämiseksi.

Fasilitaattori huolehtii siitä, että työpajojen keskustelut, johtopäätökset ja ehdotukset tulee kirjattua, että niitä voidaan hyödyntää suoraan tai jatkojalostaa työpajan jälkeen. Fasilitaattorina toimiva henkilö voi olla omasta organisaatiosta tai ulkopuolelta, riittää että hänellä on riittävä osaaminen työpajojen vetämisestä ja ymmärrystä työpajan aihealueesta.

Miksi?

Perinteisten työtapojen rinnalle on haluttu löytää uusia osallistavia työmenetelmiä, esimerkiksi perinteisten palavereiden sijaan on kehityspalavereita haluttu tehdä työpaja-menetelmillä. On havaittu, että kun osallistujat, eri tehtävistä ja jopa eri yrityksistä, ovat aktiivisesti mukana, saadaan aikaan monipuolista keskustelua. Näin asioiden kehittäminen etenee vauhdilla ja huomioiduksi tulevat eri näkökulmat ja haasteista pystytään keskustelemaan samassa yhteydessä. Työpajoihin osallistuvat henkilöt sitoutuvat kehitettäviin aiheisiin ja ovat motivoituneita, kun ovat päässeet vaikuttamaan esim. omiin työtehtäviinsä. Myös ne oivallukset ja ideat, jotka muuten jäisivät helposti saamatta, nousevat esille pienissä ryhmissä työskenneltäessä.

Miten?

On tärkeää, että työpajat on valmisteltu hyvin, tavoitteet selkeästi määritelty, ja työpajalle on varattu riittävästi aikaa. Ammattitaitoinen fasilitaattori avustaa työpajan aikana esittämällä kysymyksiä, haastamalla ratkaisuja ja toimintamalleja. Työpajoissa asioita voidaan käsitellä eri menetelmillä riippuen käsiteltävästä aiheesta, henkilömäärästä ja siitä, millaisia tavoitteita työpajalle on asetettu.

Mitä hyötyä?

Yhteistoiminnan kehittäminen on koettu tarpeelliseksi ja on havaittu, että näin työskennellen yksilön on helpompi kertoa omista näkemyksistään ja tulla kuulluksi kuin esimerkiksi muodollisissa kokouksissa. Työyhteisössä tai eri yritysten välillä vapaa keskustelu auttaa madaltamaan yhteydenottokynnystä jatkossa ja auttaa ymmärtämään asioita esimerkiksi toisen yrityksen näkökulmasta ja sitä, miten oma työ vaikuttaa muihin.

Linkeistä löydät lisää tietoa Granlundin fasilitoimista työpajoista:

https://www.granlund.fi/uutiset/yhteiset-tavoitteet-etenevat-big-roomissa/

https://www.granlund.fi/asiakkaat/logicor-tyopajatyoskentely/

Volanen_Nina__04_10x10cm

Kirjoittaja Nina Volanen toimii Granlundilla Kiinteistöjohtamisen ryhmässä toimitila-asiantuntijana.

TVD 1-2-3 – kolme askelta hankkeen tavoitteiden hallintaan

Riikka Linna KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , , , , ,

koulu-rakennuspalikat-webHankkeen tavoitteena on rakentaa resurssiviisas tulevaisuuden koulu. Kukaan ei oikein tiedä, mitä se tarkoittaa, joten hankkeessa päätetään jatkaa niin kuin ennenkin. Kuulostaako tutulta?

TVD (target value design) on systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan, että tavoitteet tulee toteuttaa hankkeessa oikea-aikaisesti ja toiminta on läpinäkyvää kaikille osapuolille. Tavoitehan on tavoite vain silloin, kun sillä on ohjausvaikutus. Tavoite ei voi olla hankkeen lopputulos. Näillä pääkohdilla pääset jo pitkälle:

  1. Yhteistyö ja osallistaminen

TVD-prosessissa muuttuu tapa tehdä työtä. Enää ei puurreta omissa oloissa erillisiin tavoitteisiin tähdäten, vaan istutaan saman pöydän ääreen ja mietitään asioita yhdessä, monesta näkökulmasta. Vapaamuotoisemmalla vuorovaikutuksella syntyy enemmän ideoita ja innovaatioita, joilla voidaan varmistaa laadukas lopputulos. Myös tavoitteisiin sitouttamisen ensimmäinen askel on osallistaminen. Oletko miettinyt, kuinka työpajoja voisi hyödyntää tavoitteiden konkretisoimiseksi hankeryhmälle?

  1. Prosessi kuntoon

Jotta tavoitteisiin voidaan päästä, pitää prosessin olla kunnossa. TVD-prosessissa tavoitteita seurataan ja niihin reagoidaan systemaattisesti. Miten hankkeelle saataisiin luotua turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki osapuolet tietävät, mitä tavoitteita meillä on, kuinka niitä seurataan ja mitä kenenkin tulisi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisenä osa-alueena ovat myös päätösten aikataulutus ja riskitarkastelut. Vastuuta TVD-prosessi nimetylle henkilölle, niin langat pysyvät yksissä käsissä.

  1. Tiedolla johtaminen

Hyvien tavoitteiden tulee olla mitattavissa ja käsitettävissä. Kun tavoitteet on pureksittu ihmisen kokoiseksi, niiden toteutumista on helpompi seurata ja raportointikin on helpompaa. Systemaattinen raportointi kaikista hankkeen tavoitteista helpottaa myös viestintää hankkeen ulkopuolella. Ehkäpä olisi kerrankin syytä koota kaikki hankkeen tavoitteet yhteen, reaaliaikaisesti kaikkien saataville ja seurattavaksi?

Jos tällä kerralla rakennettaisiinkin oikeasti resurssiviisas koulu, aikataulussa ja budjetissa. Keksitään, mitä resurssiviisaus käytännössä juuri tälle hankkeelle tarkoittaa ja tehdään asiat paremmin kuin aiemmin, yhdessä.

ulla-nykter-nelio

Kirjoittaja Ulla Nykter toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia- ja elinkaarikonsultoinnin palvelupäällikkönä

 

Tietoinen uuden opettelu vaatii kovaa työtä – mitä yhteistä on tenniksellä ja työelämällä?

Riikka Linna DIGITALISAATIO, ENERGIATEHOKKUUS, HYVINVOINTI, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , , ,

tennis-small

Aloitin vuosi sitten uuden harrastuksen. Tartuin ensimmäistä kertaa elämässäni tennismailaan ja suuntasin tennistunnille. Edellisestä uuden harrastuksen aloittamisesta oli kulunut reilut kaksikymmentä vuotta ja vaikka tuo vanhakin peli kulkee edelleen mukana, olin jo lähes unohtanut, miltä täysin uuden lajin aloittaminen aivan nollasta tuntuukaan. Jo kymmenettä kertaa toistettu yksinkertainen virhe kasvattaa sekä omaa että valmentajan kärsivällisyyttä. Edes jotenkin verkon toiselle puolelle kantava syöttö ja onnistunut verkolle nousu taas ruokkivat motivaatiota oppia aina vain lisää.

Työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä.

Samaan aikaan työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä aallonharjalla taituroimiseksi. Työtavat, ohjelmistot ja teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia eikä ’näin on aina ennenkin tehty’ -asenne kanna kauas. Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa. Kasvatamme osaamistamme jatkuvasti huomaamattamme kuuntelemalla muita ja ottamalla virheistä opiksi. Tietoinen uuden opettelu vaatii avoimen asenteen lisäksi kuitenkin usein kovaa työtä, omalle epämukavuusalueelle astumista ja hetkittäin jopa rohkeaa heittäytymistä tuntemattomaan.

Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa.

Olen työskennellyt Granlundilla reilut kuusi vuotta rakennushankkeiden energia- ja ympäristökonsultoinnissa. Jo tuona aikana yrityksessämme ja alallamme on tapahtunut paljon: omista työhuoneista on esimerkiksi siirrytty täysin mobiileihin työpisteisiin, tiedostoja ei enää tallenneta kansioihin C-levylle, vaan tietokantaan metatietoineen, ja osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta, rakennusten energiaratkaisuiden harppauksista nyt puhumattakaan. Tämä kaikki on vaatinut jatkuvaa uuden opettelua.

Osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta.

Meillä suhtaudutaankin uusiin tuuliin ihailtavan innostuneesti. Vamhoja käytäntöjä ei epäröidä haastaa, mutta samaan aikaan arvostetaan myös kertynyttä kokemusta. Uusia ohjelmistoja tai työskentelymenetelmiä otetaan rohkeasti kokeiluun ja kaikkea toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään entisestään. Henkilöstöä kannustetaan kasvattamaan omaa osaamistaan ja kehittymään huippuosaajiksi omalla alallaan. Uutta tietoa ja osaamista pyritään jakamaan tehokkaasti koko konsernin kesken esimerkiksi erilaisten virtuaaliorganisaatioiden kautta.

Vielä toistaiseksi pärjäämiseni tenniskentällä on perustunut siihen, että pallon suunta lyöntini jälkeen on yhtä suuri yllätys niin minulle kuin vastustajallenikin. Työelämässä seilaan onneksi jo enemmän taidolla kuin tuurilla. Olipa kyse sitten harrastamisesta tai rakennusten energiatehokkuudesta, pyrin ennen kaikkea pitämään mielessä kirjailija Og Mandinolta ajatuksen: ”Älä koskaan kasva niin isoksi, ettetkö voisi esittää kysymyksiä. Älä koskaan tiedä niin paljon, ettetkö voisi oppia jotain uutta.”

Tyni_Anni__05_10x10cm

 

Kirjoittaja Anni Tyni toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia-asiantuntijana

 

Softamiehen seikkailut kiinteistöjohtamisessa

mkarkk EDELLÄKÄVIJYYS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, OHJELMISTOT, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen

painon-nostaja-mies-asenne-web

Teksti: Kimmo Mattila

Meneepä aika nopeasti. Aloitin Granlundilla ohjelmistojen tuotejohtajana kesäkuun alussa ja rehellisesti sanottuna olin aika pihalla, missä nyt ollaan. En tiennyt Granlundista käytännössä juuri mitään, enkä varsinkaan sitä, että täällä tehdään niin mielenkiintoista softaa.

Oma taustani on softatuotteiden ja IT-palveluiden maailmasta. Olen toiminut lähes 20 vuotta tuotehallinnassa mobiilialustojen ja IT-peruspalveluiden liiketoiminnan vetäjänä.

Hyppy Granlundille pelotti, sillä vaikka kyseessä on Suomen johtava toimija, on tämä minulle aivan uusi toimiala ja olen kiinteistöasioissa täysin maallikko. Minulle ala on tuttu lähinnä omakotiasujan näkökulmasta – ensitöikseni muuten liityin Omakotiliiton jäseneksi, jotta sain sitä kautta ilmaisen Granlund Managerin oman taloni hallintaan.

Keskusteluni Granlundin porukan kanssa kuitenkin saivat minut innostumaan. Ensimmäistä kertaa urallani pääsen selkeästi soveltamaan teknologiaa ja järjestelmiä jonkun tietyn sovelluksen puitteissa – todella vaikuttamaan siihen, mitä teknologialla voidaan tehdä.

Tuotteemme Granlund Manager ja Designer ovat Suomen markkinassa käytössä laajalla joukolla asiakkaita. Useat merkittävät yksityiset ja julkiset toimijat luottavat meidän järjestelmiimme kiinteistöjohtamisessaan. Heidän vaatimuksia kuunnellessani olen parissa kuukaudessa jo saanut rautaisannoksen oppia kiinteistömaailmasta. Joukossa on hyvin yksityiskohtaisia ajankohtaisia vaatimuksia, mutta samaan aikaan itse koitan katsoa myös hieman pidemmälle. Kiinteistöalan digitalisaatiossa on huimia mahdollisuuksia, ja meillä on mielestäni ainutlaatuinen mahdollisuus olla tämän kehityksen suunnannäyttäjä.

Granlund Manager on ensisijaisesti kiinteistöjohtamisen työkalu. Näen siinä suuria mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kiinteistöjohtamiseen uusia teknologioita ja integraatioita hyödyntämällä. Integraatioiden kautta voidaan tuoda huimia määriä eri tietoja kiinteistöautomaatiosta, erilaisilta IoT -antureilta ja muista ulkoisista lähteistä. Tästä datamassasta pitää tuottaa visualisointia ja Business Intelligence tyyppistä analyysiä kiinteistöjohdolle, josta ensimmäinen ilmentymä on kesällä lanseeraamamme Virtuaalinen Kiinteistö.

Tähän päästäksemme tuomme vaiheittain tekoälyä uudenlaisten asioiden löytämiseksi datasta. Tässä yhtälössä on paljon toimijoita jo Suomessa, saati maailmalla, joten se vaatii integraatioiden, API-rajapintojen ja kumppanuuksien hallintaa.

Kuten sanoin, itse olen kiinteistöasioissa maallikko, mutta onneksi se ei haittaa. Olen monta kertaa todennut, että meillä on todella mielenkiintoinen yhdistelmä ohjelmisto- ja kiinteistöalan osaamista. Monet kollegoistani ovat kiinteistötalouden ja talotekniikan insinöörejä. Tämä tuo mielestäni laaja-alaisemmin esille osaamisvahvuuttamme – ei vähiten kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Olen pohtinut, että onkohan missään näin vahvaa toimialaosaamista suoraan softakehityksen kyljessä?

Tämä seikka tuo motivaatiota jokapäiväiseen tekemiseeni. Itse koetan tuoda esiin kahta näkökulmaa: ohjelmisto-osaamista ja tuoteosaamista. Granlund on perinteisesti ollut konsulttitalo, mutta itse koitan viedä ohjelmistoamme enemmän jatkuvana palveluna tuotettavaksi tuotteeksi. Vahva tavoitteemme kansainvälistymiseen mielestäni vaatii sitä. Vahvaa tuotestrategiaa, fokusoimista käyttökokemukseen ja käytettävyyteen, sekä selkeää mallia integraatioille muihin järjestelmiin.

SW-kehityksen ja toimialaosaamisen yhdistelmän lisäksi olen äärimmäisen innoissani siitä, että meillä on hieno SW-kehitysporukka. Juuri oikeanlainen yhdistelmä nuoruutta ja kokemusta. Ohjelmisto ja toimiala kättelevät mielenkiintoisella tavalla. Ohjelmisto-osastomme on tarpeeksi pieni, jotta tekemisen meininki säilyy, mutta tarpeeksi iso jotta voimme tehdä merkittäviä asioita. En ole varmaan koskaan urallani ollut näin motivoitunut työstäni.

mattila_kimmoKirjoittaja Kimmo Mattila työskentelee Granlundilla tuotejohtajana. 

 

Onko rakennusala saanut oman Putouksensa allianssihankkeiden kilpailutuksen kehitystyöpajoista?

mkarkk KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , ,

Big Room post it pienempi_small

Kirjoittaja: Piia Sormunen

Moni meistä on katsonut MTV3:n Putous-ohjelmaa, jossa kasa tunnettuja ja vähemmän tunnettuja näyttelijöitä heittäytyy juontajan asettamiin haasteisiin. Välillä soi torvi ja kyseessä on yllätystehtävä! Välissä katsotaan live-sketsejä ja yleisö repeää naurusta. Entä kun lavalle astelevat sketsihahmot, kuka näistä vie voiton kauden lopussa.

Onko rakennusalalle saatu uusien hankemuotojen ja allianssien myötä oma Putouksensa? Työpajatekniikat toimivat hyvin erilaisten kysymysten pohdintaan, joten toteutinkin ruokapöydälle oman yksinäisen pohdinnan aiheesta. Käytin menetelmänä dynaamista fasilitointia, jolla voidaan kategorisoida näkökulmia ratkaisuihin, ydinkysymyksiin, huoliin ja faktoihin.

Haussa yhteistyökykyinen ja osaava tiimi

Yksinäisen työpajani tulokset osoittivat, että kehitystyöpajat muistuttavat kyllä Putousta. Tiimi täpisee hermostuksissaan rivissä, että millaisia tehtäviä heille annetaan fasilitoitavaksi. Allianssikyvykkyyttä on kasvatettu sparritilaisuuksissa ja valmennuksissa.

IMG_2050

Tiimi ottaa hoitaakseen tehtävän ja projektipäällikkö lähtee vetämään työpajaa osallistaen tilaajat ja käyttäjät mukaan työskentelyyn. Kunnes soi torvi, ja tulee yllätystehtävä. Miten projektipäällikkö selviää tilanteesta yhdessä tiimin kanssa? Kuinka tiimi tekee työtä yhteistoiminnallisesti saavuttaen hyvän lopputuloksen?

Yllätystehtävän jälkeen seuraa toinen yllätystehtävä. Aletaanko mennä sketsihahmojen puolelle vai kestetäänkö tilanne rauhallisena? Entä kuka osallistujista on yleisön suosikki tai tilaajan kumppani? Loppupelissä tilaaja haluaa itselleen yhteistyökykyisen ja samoilla ajatusmaailmoilla olevan tiimin ja projektipäällikön, joka pystyy johtamaan allianssihanketta.

Onko allianssikyvykkyyden mittaamisessa menty liian raskaaseen menettelyyn?

Pohdinnassa syntyi ydinkysymyksiä: Miten allianssikilpailutuksen kehitystyöpajoihin voi valmistautua? Kuinka tiimi tietää, mitä heiltä odotetaan, vaikka yksityiskohtaiset arviointiperusteet on annettu etukäteen? Entä mikä on oikea ja hyväksyttävä toimintatapa kehitystyöpajassa? Kuinka se ”voltti” pitäisi heittää?

Pohdinkin, onko allianssikyvykkyyden mittaamisessa menty liian raskaaseen menettelyyn, jossa hyvän projektipäällikön haasteena on työpajojen pyörittäminen, kun perinteiset menettelytavat eivät ole sallittuja.

Huoleni olivat selviä: Ala ei saa riittävästi koulutusta. Mitä tarkoittavat termit VDC, TVD, DSM, ICE, Last Planner, KVA, Tahtiaikataulu, CBA, Big Room… Mitä ne tarkoittavat oikeasti hankkeen kehitysvaiheessa ja toteutusvaiheessa? Allianssitiimiä muodostettaessa valintojen taustalla ovat vaikuttamassa usein samat asiantuntijat.

Aiheuttaako tämä yksipuolisen näkemyksen siitä, mitä allianssikyvykkyys tarkoittaa? Uskomme, että jokaisen allianssitiimin pitää löytää sille sopivat toimintatavat, eikä niitä voi suoraan kopioida projektista toiseen. Yhteishenki muuttuu nopeasti pakkopullaksi jos olemassa on vain yksi ”oikea tapa”.

Allianssimallit ovat erittäin positiivinen asia

Jotta en mene analyysissani liian syviin vesiin, työpajani faktat-osastolta löytyvät selkeästi vastaukset. Ehdottomasti allianssimallit ovat erittäin positiivinen asia. Enää ei valita halvinta tarjousta, vaan tilaaja voi valita osaavan ja yhteistyökykyisen tiimin, joka toimii hankkeen parhaaksi, tuo arvoa hankkeelle ja vannoo jatkuvan parantamisen nimeen.

On huomionarvoista, että yhteistoiminnalliset mallit toimivat erittäin hyvin myös muissa hankemuodoissa. Hyvin johdettu ja selkeillä pelisäännöillä etenevä Big Room -toimintamalli parantaa työn tuottavuutta: Tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.

Haluankin toivottaa kaikille kaikille #onnellistarakentamista vuodelle 2018. Viemme osaltamme yhteistoiminnan työkaluja ja osaamista alalle sekä haluamme kehittää toimintatapoja jatkuvasti. Positiivisella asenteella ja yhteistyöllä voimme saada onnellisimpia tilaajia, käyttäjiä, suunnittelijoita ja rakentajia.

GC_Piia_Sormunen
Piia Sormunen

Kirjoittaja:
Piia Sormunen toimii Granlund Consulting Oy:n neuvonantopalvelut-toimialan johtajana vastaten Big Room -koordinoinnista ja valmennuksista. Sormusen tiimi vastaa tällä hetkellä mm. Olympiastadionin peruskorjauksen, Triplan pysäköinti- ja kauppakeskusosan, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristötalon sekä Finavia T2-terminaalin laajennuksen ja perusparannushankkeen allianssin Big Room -koordinoinnista. Sormunen tiimeineen valmentaa rakennusalaa yhteistoiminnalliseen työskentelyyn ja LEAN-rakentamiseen sekä sparraa tiimejä allianssikilpailuja varten.

@Piia.Sormunen  #onnellistarakentamista #BigRoom

 

Mitäs me rikkaat!

Granlund YHDESSÄ TEKEMINEN , , , , , , , , ,
miia-anttila-nelio
Miia Anttila kirjoitti viimeksi rohkeudesta, nyt hän tarttuu blogitekstissään vaurauteen.

Sattumien summana istuin eräänä sunnuntaina kirkossa, ihan tavallisessa jumalanpalveluksessa. Pappi puhui maailmanmenosta aiheinaan vakaus, vauraus ja rohkeus. Tästä syntyi ajatus tarttua aiheeseen, joka vahvistaa viime vuotista blogikirjoitustani, jossa käsittelin asiantuntijaorganisaation rohkeutta.

Nyt olkoon siis vuorossa vauraus – mutta ei pelkästään varallisuus.

Unna Lehtipuu on kirjoittanut sijoitusoppaan nimeltä Timanttipesula. Oppaan avulla on tarkoitus tehdä lukijasta taloudellisesti vauraampi, mutta myös onnellisempi ja sitä kautta muillakin tavoilla rikkaampi.

Lehtipuun mukaan ihmisen strategiset pääomat ovat raha, aika ja talentti. Talentilla hän tarkoitta meillä jokaisella olevaa omaa osaamista ja älyä sekä kokemuksia, energiaa ja suhteita.

Asiantuntijaorganisaatiossa kaikki nämä kolme ovat vahvasti menestyneen liiketoiminnan ytimessä.

Mehän myymme talenttia.

Sekä yrityksen menestyksen että työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää tukea kunkin työntekijämme strategista pääomaa.

Luettuani uudelleen Unna Lehtipuusta kertovan jutun Hesarissa aloin pohtia, miten nämä asiat näkyvät yritys- ja työelämässä.

Miten palkitsemme osaajiamme?

Lehtipuun mukaan tulojen kasvaminen lisää tyytyväisyyttä noin keskitulotasoon saakka. Yrityksenä meidän tulee siis taata, että palkkatasomme vastaa asiantuntijoidemme osaamista sekä alan trendejä.

Meillä Granlundilla on poikkeuksellisen hyvä tulospalkkiojärjestelmä, jossa palkitaan koko porukan tekemästä hyvästä työstä. Yksilöllisyyttä tuo myös henkilökohtaisiin tavoitteiseen sidottu tulospalkkio, joka antaa ihmisille vaikutusmahdollisuudet omaan elämään.

8741_web

Mutta onko raha ainoa palkitsemisen mittari?

Uskaltaisin kuitenkin väittää, että aika on meille suurempi kysymys kuin raha. Asiantuntijatyössä aika on omissa käsissä, puhutaan sitten työajan ja vapaa-ajan erottamisesta tai työtehtävien suorittamisesta.

Asiantuntijalla on suuri vapaus. Viime vuoden marraskuussa Helsingin Sanomissa oli juttu otsikolla ”Liika vapaus töissä uuvutti palkitun yhtiön johtajan”. Itsensä johtamisen taidot olivat Vincit Oy:n Petri Suhosella hakusessa. Vincit on palkittu suomalaisyritys, joka on luopunut esimiehistä.

Ajatus yrityksestä ilman esimiehiä on kiehtova – näin projektiorganisaatiossa kuin mekin toimimme.

Olen kuitenkin itse aina ajatellut, että kaikilla asiantuntijoilla on oikeus hyvään esimiespalveluun.

Sitä voi tarvita esimerkiksi juurikin itsensä johtamisen tukena.

Talentti hyötykäyttöön

Karkeasti yleistäen kysymys on siitä, että kokee voivansa käyttää itsessään olevaa talenttia. Me haluamme kokea, ettei se ei mene hukkaan – ja että ajan kuluessa talenttini kasvaa.

Konsultointityön ja projektityön yksi palkitsevia puolia on se, että oman talentin toteen näyttäminen on konkreettista ja mittarit selkeitä.

Hyvin tehty työ poikii uuden työn. Kun kantaa vastuuta saa lisää vastuuta. Erilaiset projekti kartuttavat osaamista ja kokemusta. Erilaiset asiakkuudet kasvattavat suhdeverkostoa.

Paluu vaurauteen

Mutta palataan vielä alun vaurauteen.

Ajatellaanpa, että olemme hyviä keskituloisia, kunhan saamme oikeudenmukaista korvausta tekemästämme työstä, osaamme johtaa omaa ajankäyttöämme ja työtehtävät tukevat talenttiamme.

Mikä sitten tekee meistä rikkaita?

Lainatakseni Lehtipuuta: ”Antaminen on nopein tapa rikastua, sillä se saa ihmisen tuntemaan itsensä vauraammaksi, palkitsee aivoja ja luo yhteyden muihin.”

Hän viittaa aiheesta puhuessaan Science-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa todetaan, että antaminen aktivoi aivojen palkitsemiskeskukset.

8860_web

Keskustelimme aiheesta työporukalla iltapäiväkahveille, meidän maanantai-sumpeillmme, jossa keskustelu on vapaata. Totesimme, että yrityksessämme vallitsee suuri auttamisen kulttuuri. Aina on aikaa pysäyttää oma työ, antaa omaa osaamistaan ja auttaa toista eteenpäin.

Tästä syntyi oivallus. Avun pyytäminen toiselta ei ole rasite vaan päinvastoin.

Auttamalla teit toisesta juuri rikkaamman ja auttamisen määrästä syntyi yhteinen hyvänolon tunne.

Ja olihan se mukava todeta koko porukalla, että meitä istui aika monta rikasta saman pöydän ääressä.

Kirjoittaja on Granlund Consultingin toimitusjohtaja.

Yhdistystoiminta edistää tehokkaasti konesaliyhteistyötä

Granlund YHDESSÄ TEKEMINEN , , , , , ,
Jari_Innanen
Kirjoittaja Jari Innanen on Granlundin uuden Konesali-osaston johtaja.

Olen ollut mukana Finnish Data Center Forum Ry:n puheenjohtajana rakentamassa Suomeen konesaliammattilaisten verkostoa nyt noin kaksi vuotta.

Ajatus yhdistyksen perustamisesta tuntui ensi alkuun vaikealta ja hiukan vastenmieliseltä. Omia kokemuksia aktiivisesta yhdistystoiminnasta ei juuri ole ja käsityksenikin oli, että Suomessa yhdistyksiä on ihan liikaa ja jokaista ajatusta sekä aatetta varten ei yhdistystä tulisi perustaa. Toisaalta Suomessa yhdistyksen perustaminen on verraten helppoa ja tarjoaa hyvän tavan luoda yritysten ja henkilöiden välinen verkosto sekä mahdollisuudet esimerkiksi kerätä rahaa tarkoituksiin, jotka palvelevat koko toimialan etua.

Hukkalämmöllä maailmalle

SFS:lle tarjottiin mahdollisuutta osallistua konesalien hukkalämmönhyödyntämiseen liittyvän standardin laatimiseen, mutta rahoitusta tähän standardityöhön ei ollut.

Hukkalämmön hyötykäyttö voi Suomen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta olla ratkaiseva tekijä lähitulevaisuudessa, kun yritykset valitsevat konesalien sijoitusmaita.

FDCF syntyi, kun yhdeksän konesalialalla toimivaa yritystä perusti yhdistyksen ja sai turvatuksi standardin kehittämiseen tarvittavan rahoituksen ensimmäiseksi vuodeksi. Suomen edustaja saatiin mukaan standardiprojektiin ja koko standardin kirjoitus myöhemmin tehtiin Suomen toimesta (Energy reuse factor).

Yhdistystä ei kuitenkaan kannattanut perustaa vain tätä tarkoitusta varten ja siksi sille määriteltiin myös seuraava tehtävät:

  • Luoda konesaliammattilaisten verkosto
  • Järjestää jäsenille sekä alalle yleensä tapahtumia ja koulutusta
  • Aktivoida yrityksiä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön alan muiden yritysten kanssa
  • Kehittää alaa Suomessa siten, että kilpailukykymme on kansainvälisesti erinomainen
  • Toimia linkkinä, kun kansainväliset toimijat etsivät kumppaneita ja palveluja tarjoavia yrityksiä Suomesta
  • Edunvalvonta (ja lobbaus)

Hukkalämmön hyötykäytöstä voit lukea lisää aiemmasta blogitekstistäni.

datacenter-netti

Suomessa osataan tehdä yhteistyötä ja sitä myös arvostetaan

Hyvin nopeasti huomattiin, että tällaiselle yhdistykselle oli selkeä tarve. Nyt yhdistyksellä on yli 40 kannatusjäsenyritystä sekä lähes 150 henkilöjäsentä. Yhdistys on kasvanut pääosin siten, että jäsenet ovat suositelleet kumppaneilleen yhdistykseen liittymistä ja kasvu on toteutunut ilman markkinointia.

Yhdistyksen toiminta on aktiivista ja FDCF järjestää muun muassa seminaareja sekä osallistuu ja avustaa oppilaitoksia konesalisektorin koulutusohjelmissa, toimii aktiivisena osapuolena standartoimistyössä, tarjoaa kattavan verkoston ja kontaktipinnan alan eri yrityksiin, on antanut myös esimerkiksi lausuntoja konesalien verotuskysymyksiin.

Verkostoituminen ja kansainvälistyminen saa liikkeelle

Hiljattain luin Helsingin Sanomista, että Suomessa on 135 000 yhdistystä, joissa 40 000:ssa ei ollut aktiivista toimintaa vuoden 1995 jälkeen. Joskus voi olla vaikea tunnistaa ja tunnustaa tilanne, jossa parempi olisi laittaa lappu luukulle ja keskittyä muihin asioihin.

FDCF:n osalta tilanne näyttää onneksi päinvastaiselta ja viitteitä olisi siitä, että tässä tapauksessa yhdistystä pitää viedä oman toimen ohella tehtävästä harrastetoiminnasta ammattimaisemmin johdetuksi toiminnaksi. Tämä mahdollistaisi paremmin muun muassa kansainvälisien kontaktien ja rajapintojen välisen kanssakäymisen sekä edunvalvonta ja lobbaustehtävät.

Konesalisektorille investoidaan Euroopassa lähivuosien aikana kymmeniä miljardeja ja Suomella on mahdollisuus olla mukana toteuttamassa projekteja ja palveluja tähän liiketoimintaan.

fcdfSuomessa konesaliammattilaiset haluavat verkostoitua ja ala kehittyy vauhdilla, joten jatkuvasti on myös uutta tietoa jaettavana. Alan salamyhkäisyydestä (kohdekohtaiset vaitiolositoumukset) huolimatta toimialalla mukana olevat tahot jakavat tietoa ja kokemuksia, jotta yritykset voivat oppia toistensa virheistä ja kehittää toimintaa.

Granlundin Mission Critical mukana alan kehityksessä

Syyskuussa Granlundille perustettiin Mission Critical -osasto, jonka yhtenä perustehtävänä on konesalien suunnittelu- sekä konsultointitehtävät. Granlundin näkökulmasta on erinomaista, että Suomeen on syntynyt organisaatio, joka edistää alaa Suomessa yleisesti ja lisää Suomen kilpailukykyä. Olemmekin olleet mukana kannatusjäsenenä FDCF:ssä yhdistyksen alusta alkaen. On yhteinen etu, että alalla toimivat tahot ovat ammattilaisia ja ajan tasalla alan kansainvälisestä kehityksestä.

Lisätietoja yhdistyksestä löytyy nettisivuilta ja yhdistyksen uudesta esitteestä.

Resepti onnistuneeseen työpajaan

Granlund YHDESSÄ TEKEMINEN , , , , , , , ,

Rakennusala on murroksessa ja perinteinen ylhäältä johdettu kokouskäytäntö ei enää toimi. 

Uudenlainen maailma vaatii myös kiinteistö- ja rakennusalalla uusia työtapoja.

Olemme hyviä projektin tehtävien ja resurssien hallinnassa, mutta miten onnistumme viestinnässä, tiedonhallinnassa ja projektille asetettujen tavoitteiden hallinnassa?

Työpajoilla voimme tehostaa projektin yhteisen tahtotilan rakentamista ja tiedonhallintaa.

Suomenlinna 2 netti

Vuorovaikutteisella työpajamenetelmällä luodaan lisäksi positiivinen ilmapiiri aiheen ympärille ja ihmiset sitoutuvat projekteihin paremmin. Kaikki pääsevät vaikuttamaan ja antamaan oman näkemyksensä, jolloin lopputuloskin on parempi kuin perinteisillä työskentelymenetelmillä.

Kaikki työpajat eivät kuitenkaan ole hyviä, innostavia, sitouttavia tai toimivia.  Hyvän työpajan rakentaminen tarvitsee ammattitaitoa, ymmärrystä ja kokemusta. 

Onnistuneen työpajan resepti löytyy kokemuksemme mukaan seuraavista asioista:

  1. Valmistautuminen, valmistautuminen, valmistautuminen

Onnistunut työpaja sujuu tai oikeammin soljuu eteenpäin vaivattomasti ja helposti. Hyvän kokouksen taustalla on kuitenkin valtava määrä valmistautumista. Mikä työpajamenetelmä sopii tähän tilanteeseen, osallistujamäärään, projektiin ja näille osallistujien parhaiten? Minkälaisia välineitä tarvitsemme? Mikä on aikaraami ja miten siinä pysytään? Miten saavutetaan työpajalle asetetut tavoitteet?

Kokemus ja osaaminen tuovat varmuutta ja tehokkuutta myös työpajojen tekemiseen.  Meillä on kokemusta lukuisien työpajojen vetämisestä, niihin osallistumisesta ja työpajatyöskentely-valmennuksesta.

  1. Ymmärrys prosessista

Kiinteistö- ja rakennusalalla prosessit ovat pitkiä, monimutkaisia, niihin osallistuu paljon eri ihmisiä ja lopputuloksen onnistuminen – turvallinen ja terveellinen toimisto, koti, sairaala, koulu, kauppakeskus tai vaikkapa tie – on ensiarvoisen tärkeää.  Tämän vuoksi uskomme että työpajamenetelmien lisäksi olennaista on liiketoiminnan ymmärtäminen.

Asiantuntijuutemme mahdollistaa työpajojen onnistumisen. Emme keskity ainoastaan prosessin ohjaukseen vaan osallistumme rakennusalan asiantuntijoina sisällön rakentamiseen mahdollistaen työpajan tehokkaan toteutuksen ja laadukkaan lopputuloksen.

  1. Oikeanlaiset ihmiset

Työpajojen fasilitointi ei ole kaikkien heiniä. Edellisten kahden lisäksi onnistuneen työpajan edellytys on se, että vetäjä viihtyy fasilitaattorin roolissaan.  Hyvä fasilitaattori luo tilanteeseen hyvän hengen, pystyy mukautumaan eri tilanteisiin, hahmottaa kokonaisuuksia, ymmärtää ihmisiä, herättää luottamusta ja pystyy hallitsemaan koko fasilitointitilannetta.  Tunneäly ja kyky reagoida muuttuviin tilanteisiin ovat niin ikään hyvän fasilitaattorin ominaisuuksia. Tietyissä ongelmatilanteissa fasilitaattorilta vaaditaan myös vahvaa johtajuutta työpajan etenemisen takaamiseksi.

Meiltä löytyvät ihmiset, joille fasilitointi on luontaista ja toimivaa ja jotka pystyvät tuomaan tilanteeseen tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja positiivista fiilistä.

  1. Tiedonhallinta

Mitä suurempi projekti, sitä suuremmat haasteet muodostuvat projektissa syntyvän tiedon ja sen hallinnan näkökulmasta. Suurissa rakennushankkeissa pidetään

Työpajatyöskentely
Lähde: Lauri Koskela

paljon työkokouksia ja työpajoja. Varsinkin työpajoissa syntyy niin päätöksiä kuin jatkotoimenpiteitä. Perinteinen muistiomenettely on tällöin kankea ja on vaikeasti seurattava. Yhdessä viikoittaisessa tehokkaassa kahden tunnin työpajassa voi syntyä yli 50 päätöstä ja jatkotoimenpidettä! Miten hallitaan tietomäärää ja taataan, että myös kaikki tehtävät tulevat tehdyksi työpajojen välillä?

Jos haluat lukea fasilitoinnista käytännössä, tutustu  Suomenlinnasta kertovaan juttuumme. Siitä saa hyvän käsityksen, mitä työpajat voivat parhaimmillaan tarjota.

Voit myös katsoa työpajatyöskentelyä käsittelevä webinaarimme Youtube-kanavaltamme.

Kirjoittajat Piia Sormunen ja Susanna Sairanen vievät työpajojen ja fasilitoinnin ilosanomaa eteenpäin Granlund Consultingin Neuvonanto-palveluissa.

Piia Sormunen
Susanna Sairanen

Yhdessä olemme enemmän

Granlund YHDESSÄ TEKEMINEN , , , , , , , , , ,
Susanna Sairanen
Kirjoittaja Susanna Sairanen työskentelee Granlund Consultingissa.

Allianssimallit, Big Room-työskentely, ekosysteemit, joukkorahoitus, parvityöskentely, jakamistalous… Suuri osa tämän päivän uusista työskentelymalleista tai trendeistä liittyy yhteistyöhön tavalla tai toisella. Olennaista on erilaisten resurssien yhdistäminen yhteisen hyvän vuoksi. Yhdessä tekeminen paitsi tuo energiaa, innostavuutta ja uusia näkökulmia, myös mahdollistaa ratkaisut, joita ei voisi yksin saavuttaa.

Yhteistyön lisääntyminen on olennaista myös koko Suomen menestymisen kannalta. Sitran mukaan suomalaisen työelämän suurimpana haasteena ovat jäykät rakenteet ja teollisen ajan työkulttuuri. ”Ihmisten vahvuudet ja potentiaali pitää saada käyttöön” todetaan Sitran ”Uusi työ” – hankkeessa.

Tulevaisuudessa tarvittavat taidot

Howard Gardner
Harvardin yliopiston professori Howard Gardner on erikoistunut kognitiotieteeseen ja oppimiseen.

Jotta tulevaisuuden muutoksiin voidaan vastata, tarvitaan uudenlaisia taitoja.  Ehkä paras näkemys näistä taidoista on Harvardin yliopiston professori Howard Gardnerilla. Gardner on erikoistunut kognitiotieteeseen ja oppimiseen, ja tunnetaan parhaiten moniälykkyysteoriastaan. Gardner on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja ja hänet on palkittu uraauurtavasta työstään useamman kerran. Olin syksyllä kuuntelemassa häntä, enkä ole ennen tavannut ihmistä, jolla on niin suunnaton määrä yleissivistystä, näkemystä ja halua jakaa tätä tietoa eteenpäin.

Vierailun aikana Gardner kertoi mm. näkemyksiään niistä taidoista, joita tulevaisuudessa tarvitaan (5 minds to the future). Tässä yhteydessä haluaisin nostaa niistä esille kolme:

Ensimmäinen on kyky luoda synteesejä, jonka yhtenä lähtökohtana on pystyä hyötymään erilaisista asiantuntijoista muodostetuista tiimeistä.

Toinen on toisten kunnioittaminen, jonka taustalla on kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, huolimatta heidän taustoistaan.

Viimeinen taito, eettinen mieli, on kyky toimia vastuullisesti ajattelemalla asioita kokonaisuuden kannalta, ei vain itsensä näkökulmasta. Eettinen mieli on myös luottamuksen yksi edellytys ja luottamus puolestaan aidon yhteistyön olennainen lähtökohta.

Laaja-alaista yhteistyötä

Myös suuret suomalaiset yritykset ovat ymmärtäneet yhteistyön tärkeyden. Esimerkiksi Sanoman uusi toimitusjohtaja Susan Duinhover tuo yritykseen uudenlaista ajattelua. Kilpailussa menestyäkseen Sanoma on valmis yhteistyöhön myös kilpailijoiden kanssa.

Kira-alalla puolestaan yhteistyön merkitys näkyy erityisesti vaativissa hankkeissa, joissa yhteistyö on jopa välttämätöntä. Tästä esimerkkinä on Meilahden Siltasairaalan talotekninen suunnittelu, jossa kaksi suurta suunnittelutoimistoa, Granlund ja Ramboll, suunnittelevat yhdessä 75 000 bruttoneliön trauma- ja syöpäsairaalan.

Myös asiakkaan, tilojen käyttäjän, kuunteleminen tulee entistä tärkeämmäksi. Tilat eivät voi jatkossa olla vain kustannus, sillä digitalisaation ja uudenlaisten työskentelytapojen myötä niiden on – kuten minkä tahansa muun resurssin – tuotava arvoa niiden käyttäjille. Miten voisi paremmin rakentaa tilat, jotka sopivat käyttäjän tarpeisiin, kuin tekemällä yhteistyötä käyttäjän kanssa? Käyttäjän näkökulmasta ajattelua avasikin Pekka Metsi viime kuun blogissaan.

Kiinteistöt yhteistyön tukena

Perinteiset toimistokäyttäjät tiivistävät tilojaan, mutta se ei tarkoita, että niistä halutaan luopua kokonaan. Yhteistyötä ei synny, jos ihmiset eivät kohtaa. Toimiston pitää olla houkutteleva ja siellä työskentelyn miellyttävää, jotta toimistolle tullaan ja jotta siellä viihdytään.

Hyvällä ylläpidolla ja työskentelyolosuhteilla voidaankin vaikuttaa hyvinvointiin, tuottavuuteen ja sitä kautta yrityksen tulokseen. Tulevaisuudessa työntekijöiden tyytyväisyys on entistä tärkeämpää sekä kiinteistön omistajien että niitä käyttävien yritysten kannalta. Yksi keino tukea käyttäjätyytyväisyyttä on Granlundin Pulse -palvelu, joka yhdistää käyttäjän ja kiinteistön hyvinvoinnin.GranlundPulse-1197_pienempi_logolla

Myös erilaiset yhteiskäyttötilat kasvavat merkittävää vauhtia. Yksi hienosti toimiva konsepti on Amsterdamissa toimiva Seats to Meet, jonka menestys perustuu siihen, että tilan käyttäjät ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Tätä tuetaan monilla tavalla, kuten ihmisten osaamista keräväällä softalla, yhteisillä tapahtumilla ja tietenkin tilasuunnittelulla. Global Coworking Forecast lupaakin ennusteissaan hyvää vuotta 2016 erilaisten yhteistilojen omistajille ja operaattoreille.

Kerro minulle ja unohdan. Opeta minua ja muistan. Osallista minut niin opin.

Otsikossa käytetty Benjamin Franklinin lause on edelleen – tai nimenomaisesti – 8860_webnykypäivää. Se soveltuu erinomaisesti myös nykyiseen työelämään, jossa jatkuva kehittyminen, oppiminen ja yhteistyö ovat avainsanoja menestyksessä.

Asiantuntijatyössä osaaminen ei ole vain yhden ihmisen takana. Yhteistyössä on mahdollista luoda synergiaa, löytää ketteriä ratkaisuja ja päästä tavoitteisiin nopeasti. Päätösten tekeminen on vahvemmalla pohjalla ja ihmiset sitoutuvat paremmin, kun pääsevät osallistumaan.

Yhteistyöhön pääsemiseen on onneksi olemassa työkaluja. Esimerkiksi Big room –työpajatyöskentely keskittyy juuri tähän. Työpajamenettelyllä kootaan toimijat saman pöydän ääreen ja sen avulla mahdollistetaan vuorovaikutus ja tiedon siirtyminen asiantuntijalta toiselle. Näin on mahdollista saada kaikkien osaaminen huomioitua ja löydetään nopeasti ja tehokkaasti oikeat ratkaisut. Asiakkailta saadun palautteen mukaan esimerkiksi Big Room -työskentely auttaa huomaamaan, että eri osapuolilla oli asioista samoja näkemyksiä ja että yhteinen kieli voi löytyä. Ihmiset eivät myöskään koe olevansa yksin asioiden kanssa.

Päätän tämän kertaisen blogin Howard Gardnerin lauseeseen. Mielestäni se on hienosti sanottu:

“We are the sum of whoever we worked with”

Susanna Sairanen työskentelee Granlundin Consultingilla ja haluaa kehittää kiinteistöjä palvelemaan paremmin ihmistä.

Työelämässä jokaisen rohkeus ratkaisee

Granlund YHDESSÄ TEKEMINEN , , , , , , ,

Suomalaiset toivovat vuodelta 2016 rohkeutta ja johtajuutta. Tämä oli yhteenveto Helsingin Sanomien vuoden vaihteessa teettämästä kansalaiskyselystä.

Olen harrastanut partiota ja se on harrastus, jossa johtaminen on läsnä kokoajan. Partio on hyvä harrastus myös siksi, että siinä oppii, että johtajuutta ja rohkeutta on hyvin monenlaista.

03 partiotaitokisat 2011
Kuva: Suomen Partiolaiset http://www.partio.fi

Esimerkki. Järjestimme metsäviikonlopun, jossa suunnistettiin. Yksi lapsiryhmä eksyi viimeisellä rastivälillä ja tuli jo pilkkopimeä. Eksynyt ryhmä pysyi tyynenä, rohkeana, minkä lisäksi joukosta löytyi johtajuutta siitä, miten nyt toimitaan. Suunnistuksen järjestävä ryhmä teki päätöksiä, miten etsintöjä tehdään ja päättää milloin tuli aika kutsua poliisi apuun.

Viranomaisten avustuksella lapset löytyivät muutaman tunnin kuluttua ja kaikki nukkuivat yönsä lämpimässä. Uudenlaista johtajuutta ja rohkeutta tarvittiin, kun ymmärrettiin, että vanhemmathan tässä eniten pelästyivät. Seuraavana päivänä järjestettiin tilaisuus vanhemmille, joka vedettiin kunniakkaasti läpi.

Akuutin tilanteen ratkettua tehtiin vielä päätöksiä siitä, millaisia muutoksia niin sanottuun perustoimintaan tehdään. Lähtökohdat olivat kuitenkin kunnossa. Lapset olivat selvinneet hienosti toiseksi viimeiselle rastille asti, ja herpaantuessaankin he selvisivät tilanteesta esimerkillisesti.

Kenellä tässä tilanteessa oli eniten rohkeutta tai parasta johtajuutta?  Lapsella, joka otti tilanteen haltuun pimeässä metsässä? Nuorella, joka teki päätöksen kutsua lisäapuja etsintään? Vai nuorella aikuisella, joka tyynesti otti vastaan lasten vanhemmat?

Vastaus toki on, että kaikkien rohkeutta ja johtajuutta tarvittiin. Jos yksikin olisi puuttunut, tilanne oli päättynyt hyvin eri tavalla.

Millaista on rohkeus työelämässä?

Asiantuntijaorganisaatiossa jokainen työntekijä johtaa ja jokainen on rohkea.

Jos partioesimerkistäni vetää yhtymäkohtia työelämään, voi kysyä samaan tapaan, kenellä työyhteisössä on eniten rohkeutta tai parasta johtajuutta?

RW_OlliSalo2
Kuva: Suomen Partiolaiset http://www.partio.fi

Asiantuntijalla, joka ratkoo haasteita ja keksii se olennaisen? Projektipäälliköllä, joka saa projektitiimin toimimaan saumatta? Esimiehellä, joka huolehtii ryhmänsä työkannasta? Yritysjohtajalla, joka tekee uuden yrityskaupan?

Jälleen vastaus on sama: kaikkien rohkeutta ja johtajuutta tarvitaan ja jos yksikin puuttuu, tilanne päättyy hyvin eri tavalla.

Idolista oppia

Kuinka siis löytää itse itsestään oikeanlaista sekä omanlaista johtajuutta ja rohkeutta?

Johtajuus ja rohkeus ovat vahvasti sidottuna oman persoonaan ja temperamenttiin, joten itsetutkiskelu on suotavaa. Koulutusta ja kirjoja on. Elämänkokemus on myös yksi hyvä. Harvemmin tulee kuitenkaan keskusteltua siitä, että kuka johtaja on itse kukin idoli, esikuva tai roolimalli. Näitä on hyvä olla. Kuka on siis sinun idolisi?

Koska itsensä johtaminen on tärkein osa-alue, on hyvä katsoa lähelle. Kenellä lähipiirissä tuntuu olevan homma hanskassa? Mitä häneltä voisi oppia?

Idoli, roolimalli tai esikuva löytyy todennäköisimmin jostain kauempaa. Ehkäpä täysin eri toimialalta, maailmalta tai historiasta. Jotta idolia voi kunnolla fanittaa, häntä ei voi tuntea hyvin, mutta hänen ominaisuuksiaan täytyy ihailla ja ammentaa niistä itselleen.

Nyt pahoittelut kaikille esimiehille. Idoli ei käytännössä koskaan ole oma esimies. Esimiestä pääsee liian lähelle ja hänet näkee kokonaisuutena.

Jos olet esimies, jota kunnioitetaan, voit tuulettaa! Silloin on jo hyvin todennäköistä, että olet jonkun toisen osaston henkilöiden silmissä idoli.

GC_Miia_Anttila

Kirjoittaja on 1.6.2015 perustetun Granlund Consulting Oy:n toimitusjohtaja, jolle vuoden 2015 tärkeimpiä teemoja olivat rohkeus ja johtajuus. Kun tekee työelämään liittyviä isoja liikkeitä, asiasta tekee mittavan Due Diligencen. Kun kaikki riskit ja mahdollisuudet on kartoitettu, viimeiseksi kysymykseksi jää: löytyykö minusta tarpeeksi rohkeutta?