OHJELMISTOT

Softamiehen seikkailut kiinteistöjohtamisessa

mkarkk EDELLÄKÄVIJYYS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, OHJELMISTOT, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen

painon-nostaja-mies-asenne-web

Teksti: Kimmo Mattila

Meneepä aika nopeasti. Aloitin Granlundilla ohjelmistojen tuotejohtajana kesäkuun alussa ja rehellisesti sanottuna olin aika pihalla, missä nyt ollaan. En tiennyt Granlundista käytännössä juuri mitään, enkä varsinkaan sitä, että täällä tehdään niin mielenkiintoista softaa.

Oma taustani on softatuotteiden ja IT-palveluiden maailmasta. Olen toiminut lähes 20 vuotta tuotehallinnassa mobiilialustojen ja IT-peruspalveluiden liiketoiminnan vetäjänä.

Hyppy Granlundille pelotti, sillä vaikka kyseessä on Suomen johtava toimija, on tämä minulle aivan uusi toimiala ja olen kiinteistöasioissa täysin maallikko. Minulle ala on tuttu lähinnä omakotiasujan näkökulmasta – ensitöikseni muuten liityin Omakotiliiton jäseneksi, jotta sain sitä kautta ilmaisen Granlund Managerin oman taloni hallintaan.

Keskusteluni Granlundin porukan kanssa kuitenkin saivat minut innostumaan. Ensimmäistä kertaa urallani pääsen selkeästi soveltamaan teknologiaa ja järjestelmiä jonkun tietyn sovelluksen puitteissa – todella vaikuttamaan siihen, mitä teknologialla voidaan tehdä.

Tuotteemme Granlund Manager ja Designer ovat Suomen markkinassa käytössä laajalla joukolla asiakkaita. Useat merkittävät yksityiset ja julkiset toimijat luottavat meidän järjestelmiimme kiinteistöjohtamisessaan. Heidän vaatimuksia kuunnellessani olen parissa kuukaudessa jo saanut rautaisannoksen oppia kiinteistömaailmasta. Joukossa on hyvin yksityiskohtaisia ajankohtaisia vaatimuksia, mutta samaan aikaan itse koitan katsoa myös hieman pidemmälle. Kiinteistöalan digitalisaatiossa on huimia mahdollisuuksia, ja meillä on mielestäni ainutlaatuinen mahdollisuus olla tämän kehityksen suunnannäyttäjä.

Granlund Manager on ensisijaisesti kiinteistöjohtamisen työkalu. Näen siinä suuria mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kiinteistöjohtamiseen uusia teknologioita ja integraatioita hyödyntämällä. Integraatioiden kautta voidaan tuoda huimia määriä eri tietoja kiinteistöautomaatiosta, erilaisilta IoT -antureilta ja muista ulkoisista lähteistä. Tästä datamassasta pitää tuottaa visualisointia ja Business Intelligence tyyppistä analyysiä kiinteistöjohdolle, josta ensimmäinen ilmentymä on kesällä lanseeraamamme Virtuaalinen Kiinteistö.

Tähän päästäksemme tuomme vaiheittain tekoälyä uudenlaisten asioiden löytämiseksi datasta. Tässä yhtälössä on paljon toimijoita jo Suomessa, saati maailmalla, joten se vaatii integraatioiden, API-rajapintojen ja kumppanuuksien hallintaa.

Kuten sanoin, itse olen kiinteistöasioissa maallikko, mutta onneksi se ei haittaa. Olen monta kertaa todennut, että meillä on todella mielenkiintoinen yhdistelmä ohjelmisto- ja kiinteistöalan osaamista. Monet kollegoistani ovat kiinteistötalouden ja talotekniikan insinöörejä. Tämä tuo mielestäni laaja-alaisemmin esille osaamisvahvuuttamme – ei vähiten kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Olen pohtinut, että onkohan missään näin vahvaa toimialaosaamista suoraan softakehityksen kyljessä?

Tämä seikka tuo motivaatiota jokapäiväiseen tekemiseeni. Itse koetan tuoda esiin kahta näkökulmaa: ohjelmisto-osaamista ja tuoteosaamista. Granlund on perinteisesti ollut konsulttitalo, mutta itse koitan viedä ohjelmistoamme enemmän jatkuvana palveluna tuotettavaksi tuotteeksi. Vahva tavoitteemme kansainvälistymiseen mielestäni vaatii sitä. Vahvaa tuotestrategiaa, fokusoimista käyttökokemukseen ja käytettävyyteen, sekä selkeää mallia integraatioille muihin järjestelmiin.

SW-kehityksen ja toimialaosaamisen yhdistelmän lisäksi olen äärimmäisen innoissani siitä, että meillä on hieno SW-kehitysporukka. Juuri oikeanlainen yhdistelmä nuoruutta ja kokemusta. Ohjelmisto ja toimiala kättelevät mielenkiintoisella tavalla. Ohjelmisto-osastomme on tarpeeksi pieni, jotta tekemisen meininki säilyy, mutta tarpeeksi iso jotta voimme tehdä merkittäviä asioita. En ole varmaan koskaan urallani ollut näin motivoitunut työstäni.

mattila_kimmoKirjoittaja Kimmo Mattila työskentelee Granlundilla tuotejohtajana. 

 

Virtual ja Augmented Reality törmäyskurssilla Reality Realityn kanssa

mkarkk DIGITALISAATIO, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, KIINTEISTÖT, OHJELMISTOT, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , ,

Kirjoittaja: Juha Tuomainen

mallinnus_kuvasarja_pieni_B
Revitin tietomallista saadaan aikaiseksi visuaalisesti näyttävän näköistä materiaalia pienellä lisätyöllä. Vastaavaan suoritukseen kului ennen päiväkausia. Kuvassa on mallinnettu Vaasan keskussairaalan F-taloa.

Mielellään sanoisi, että AR/VR -teknologian uusi tuleminen 20 vuoden odottamisen jälkeen on nyt suurta juhlaa. Kuitenkin on todettava, että reaalimaailman rajoitukset ovat edelleen olemassa. Eikä ihminen omine asenteineen ole niistä pienin haaste.

Kiihkeimmän innovoinnin huumassa on ehkä unohdettu kehittää itse prosessia. Ketä varten tätä tehdään, miten sitä tuotetaan ja mitä hyötyä siitä on? Viihdepuolella visio on jo ollut selvä pitkään, mutta suunnittelussa otetaan edelleen pieniä virtuaalisia askeleita oikeaan suuntaan.

Parhaillaan insinöörimaailmassa ratkotaan suurimpia pullonkauloja AR/VR-käyttämiselle. Suunnittelun kanssa synkronoituja virtuaalimalleja ja nykyisiä markkinoilla olevia laitteita voidaan jo täysin hyödyntää osana laadukasta suunnittelua.

Revit taipuu VR:ksi ja menee pilveen

Tällä hetkellä Revit + Enscape -yhdistelmä on tehokkain ympäristö tuottaa virtuaalisia malleja suoraan suunnittelusta. Revit projektiin voidaan tuoda IFC-tiedostoja lähes mistä tahansa suunnitteluohjelmasta ja Revitin rinnalle asennettavan Enscape ohjelman avulla VR-laseilla tai näytöltä katseltava malli syntyy jopa minuuteissa.

Visuaalisesti laadukkain lopputulos syntyy, kun tietomalli tehdään kokonaisuudessaan Revitissä, jolloin arkkitehti voi omassa mallissaan huomioida materiaalit ja muut yksityiskohdat. LVIS-suunnitelmat esitetään meille tutummassa muodossa järjestelmiä kuvaavina värillisinä malleina, mutta Revitissä voidaan myös LVIS-suunnittelu esittää visuaalisesti näyttävämmässä muodossa.

Useat valaisinvalmistajat tarjoavat valaisimien täydellisiä ns. Family-malleja suunnittelun tueksi. Nämä mahdollistavat hyvin realististen valaistustilateiden luomisen virtuaalimalliin suhteellisen pienellä työmäärällä.

Revit pohjaisia ARK-RAK-TATE yhdistelmämalleja on tehty mm. Eastonin, Triplan, Finavian, Länsimetron kohteista. Vaasan ABB:n kohteen sähkö- ja valaistussuunnittelu tehdään kokonaisuudessaan Revitillä ja tarkastelussa käytettään tehokkaasti VR:ää apuna. 2018 käynnistyy useampi Revitin pilvipalvelua hyödyntävä suunnittelukohde, joissa myös VR:ää hyödynnetään osana suunnittelua.

malli_vaasa_sairaalahuone
Mallinnuesimerkkinä tämän blogin kuvassa toimivan Vaasan keskussairaalan F-talon talotekniikkasuunnittelusta vastaa Granlund Vaasa, arkkitehtisuunnittelusta  Sweco ja rakennesuunnittelusta Contria.

Virtual Reality Länsimetron työpajoissa

Vuoden 2017 lopussa Granlundin VR-työkalut jalkautettiin kentälle asiakkaan tiloihin. Länsimetron huolto- ja huolintatyöpajoissa projektihenkilöstö, suunnittelijat ja huoltohenkilökunta pääsivät virtuaalisesti tarkastelemaan tulevien metroasemien huoltotiloja ja kulkureittejä.

Keskustelu oli avointa ja palaute välitöntä. Yhden henkilön kokeillessa VR-laseja toiset kommentoivat näkemäänsä suoraan ruudulta. Suunnittelu sai arvokasta lisätietoa suoraan loppukäyttäjiltä.

1:1 mittakaavassa olevassa virtuaalimallissa kulkeminen on tehokas tapa tarkastella kriittisiä huoltokohteita ja etäisyyksiä pääasiassa kallion sisään louhittavissa tiloissa. VR-laitteiden käyttöä jatketaan myös muiden Länsimetron työpajojen yhteydessä 2018.

Virtuaalista lentokenttää rakentamassa Finavian työmaalla

Finavian uuden terminaalin Revit yhdistelmämallia esiteltiin kahden päivän ajan henkilökunnalle työmaatoimistossa. Virtual Reality ei sinänsä ole uutta Finavialla, sillä laseja ja visuaalisesti näyttäviä malleja on jo arkkitehdin tuottamana esitelty heille aikaisemmin. Uutta oli kuitenkin suoraan suunnittelusta tuotettujen teknisten mallien tarkastelu virtuaalilasien avulla.

Erilaisten yhdistelmien avulla urakoitsijat ja työnjohto saattoivat tutkia mm. teräsrakenteiden ja iv-kanavien risteilyjä sekä ripustusratkaisujen toteutusta. Raakaan rautaan tottuneiden asentajien suusta kuultuna toive saada lasit suoraan työkalupakkiin herätti ajatuksia lisätyn todellisuuden (AR) mahdollisuuksista työmaalla.

Virtual Reality suunnittelupöydällä ja asiakasrajapinnassa

Hyvän asiakaspalautteen siivittämänä VR-laseja on hankittu useampaan Granlundin tytäryhtiöön ja maakunnissa asiakkaille on esitelty ensimmäisiä Granlundin talotekniikka-virtuaalimalleja. Vastaanotto on ollut innostuneen positiivista.

Taloteknisten ratkaisujen esittelyssä asiakkaille on siirrytty uuteen aikakauteen. Suunnitelmien, kuvien ja videoiden rinnalle on tullut interaktiivinen virtuaalinen kiinteistö. Menee toki vielä pitkään ennen kuin VR:stä tulee suunnittelijan arkipäivää, mutta jo nyt on havaittavissa nousevaa kiinnostusta käyttää virtuaalimalleja asiakasrajapinnassa.

Visuallisuuden merkitys on nostanut päätään muussakin käytössä kuin kauniiden markkinointikuvien ja lennokkaiden esittelyvideoiden muodossa. Suunnittelijat, tilaajat ja ennen kaikkea loppukäyttäjät haluavat tietää ennakkoon mitä ovat saamassa. Tila pitää saada kokea.

Digitaalisen kaksosen virtuaalinen veli

Granlundin 2017 lanseeraaman Virtuaalisen kiinteistön (digital twin = digitaalinen kaksonen) myötä tietomalleja ryhdytään käyttämään entistä laajemmin hyödyksi kiinteistöjen tietomassojen hallinnassa.

Suunnitteluaikaista dataa rikastetaan erilaisista antureista kerätyllä reaaliaikaisella informaatiolla ja tietokantoihin tallennetulla seurantatiedolla. Tietoa analysoidaan lennosta ja sen avulla voidaan ennustaa tulevaisuutta. Kaiken tämän ytimessä on rakennuksen virtuaalinen 3d-tietomalli, joka toimii käyttöliittymänä pilvissä sijaitseviin tietoihin.

Jatkossa mahdollisesti tarvitaan myös innovatiivisia tapoja operoida tämän käyttöliittymän kanssa ja esittää sen avulla haettua täsmäinformaatiota käyttäjälle. Työpisteen, laptopin ja hiiren rinnalle lähitulevaisuudessa tulevat Virtual Reality,

Augmented Reality, entistä mobiilimmat laitteet, HMD (Head mounted display) näytöt, ääniohjaus sekä kansainväliset käsimerkit.

Juha Tuomainen-4Kirjoittaja Juha Tuomainen työskentelee asiantuntijana Granlundin Innovaatiot ja kehitys -osastolla. Juha kertoo mieluusti lisää VR- ja AR-kehityksestä talotekniikka-alalla.

Juha Tuomainen p. 0503232935 (etunimi.sukunimi@granlund.fi)

 

 

 

Tekeminen ei aina ole etenemistä

Maaret Pyhäjärvi OHJELMISTOT, SUUNNITTELU , , , ,

Maaret prosessiViime aikoina on pohdittu paljon tekemisen ja etenemisen suhdetta ja katsonkin nyt aihetta ohjelmistokehityksen silmin. Meistä jokaisella voi olla kädet täynnä töitä, mutta siitä huolimatta ei aina valmista synny. Kiireisyys ei aina tarkoita eteenpäin pääsemistä.

Kun asioita katsotaan leanin ja ketteryyden silmälasien läpi, keskusteluun nousee nopeasti asiakkaiden ja käyttäjien kokema arvo. Rakennamme asioita pienissä palasissa, arvokeskeisesti. Niinpä oleellista onkin pysähtyä miettimään ilmiötä, joka kulkee nimellä häiriökysyntä.

Palvelumuotoisen tekemisen osalta voidaan katsoa, karkeasti systeemiajattelun termein, että meillä on kahdenlaista kysyntää.

Ensimmäinen on arvokysyntää. Tämä on tekemistä, jossa tuotoksemme on hyvä, ja sitä tarvitaan enemmän: lisäarvoa tuotteeseen tai palveluun asiakkaan näkökulmasta. Tätä haluamme enemmän! Toimimme rajallisin voimavaroin epävarmuuden keskellä ja siksi teemme pienissä palasissa, jatkuvasti ja sujuvasti.

Toinen on häiriökysyntää.  Tämä on tekemistä, joka juontaa juurensa erilaisiin puutteisiin ja aiheuttaa lisätöitä, joita haluamme oppia välttämään toimimalla oikeaan aikaan paremmin. Häiriökysyntä on työtä, joka aiheutuu siitä, ettemme onnistu oikeaan aikaan täyttämään asiakkaan luomaa kysyntää, joko puuttuvien tuotteiden tai palveluiden tai laatupuutteiden vuoksi. Ja silloin  tehdään työtä, joka paikkaa puutteita.

Pyrimme aktiivisesti pohtimaan, milloin teemme töitä, jotka aiheutuvat siitä, että emme onnistuneet tekemään jotain oikein asiakkaan näkökulmasta.

Joskus teemme pyydettyjä ominaisuuksia, jotka eivät olleetkaan tarpeellisia – vielä. Joskus tekemämme ominaisuudet osoittautuvat pyynnön mukaisiksi, mutta pyyntö oli tulkittavissa väärin ja tarve ei täyty. Joskus teemme kiirehtien tai puutteellisella osaamisella, ja täydennämme myöhemmin.

Toimiessa monimutkaisten kokonaisuuksien ja inhimillisten rajoitteiden puitteissa, voimme aktiivisesti oppia lisää ja parantaa toimintaamme jatkuvasti. Kokonaisuuden häiriöt tuottavat työnkenttää muualla, ja haluamme oppia optimoimaan kokonaisuutta osien sijaan.

Ohjelmistokehittäminen, siinä missä suunnittelutoimintakin, on sosiaalinen systeemi. Jokaisella osalla on tarkoitus, kuten myös kokonaisuudella. Systeemin kannalta hyvät osat ovat sellaisia, jotka toimivat hyvin yhteen. Ohjelmistokehityksen tuotoksilla viedään eteenpäin suunnittelutoiminnan tehokkuutta.

Maaret Pyhajarvi_kasitelty
Maaret Pyhäjärvi kirjoittaa myös suosittua ”A Seasoned Tester’s Crystal Ball” -blogia.

Meidän mantramme ketteryydestä on hakea ”pieniä epäonnistumisia” sekä oppia nopeasti, miten onnistutaan. Mietimme mikä on arvokasta, millaisen asiakaskokemuksen haluamme luoda ja työstämme omaa rohkeuttamme yhdessä mennä oikeaan suuntaan.

Menemme eteenpäin ja luomme uutta, sen sijaan että pidämme itsemme kiireisenä, missä tahansa tekemisessä.

Niin, tekeminen ei ole aina etenemistä. Ja eteneminen on tärkeää.

Kokeilukulttuurin supervoimat

Kuva Maaret Pyhäjärvi OHJELMISTOT , , ,

Maaret Pyhajarvi_kasiteltyInsinööritoimistossa rakennetaan monenlaisia asioita. Ja monenlaisella tapaa. Minun porukkani rakentaa ohjelmistoja. Muutamme ideoita koodiksi, ja sehän on oikeastaan tässä modernissa maailmassa tapa päästä lähimmäs reaalimaailman supervoimia, kun tietokoneet saa valjastettua avuksi mitä moninaisimmissa asioissa. Minun porukkani käyttää supervoimiaan Granlund Designer ja Granlund Manager  -ohjelmistotuotteiden parissa. Gradesigner

Kun me rakennamme, rakennamme vähän eri tavalla. Ohjelmistot ovat näkymättömiä ja muokattavia, ja kun ideamme paranevat oppimisen kautta, paranee myös rakentamamme ohjelmisto. Meillä ei vain puhuta kokeilukulttuurista, vaan meillä eletään sitä. Rakennamme aktiivisesti pientä, joskus jopa niin pientä, että sitä ei oikein huomaakaan. Mutta pitkällä aikavälillä pienistä palasista koostuu suuria kokonaisuuksia.

Pieni palanen kerrallaan ratkotaan toiminnan tehostamisen ja tukemisen tarvetta, niin että joka päivä meidän tekemisistämme olisi muulle tekemiselle jälleen enemmän hyötyä.  Taloja rakennetaan ihmisten käyttöön, jotta meillä olisi paikkoja asua ja toteuttaa itseämme. Ohjelmistoja rakennetaan ihmisten käyttöön, jotta voisimme tehdä asioita, jotka ilman ohjelmistoja olisivat hitaita, vaikeita tai mahdottomia.

Rakennamme paljon myös samalla tapaa kuin eri tekniikanaloja edustavat työkaverimme ympärillä. Yhteistyössä. Keskustellen. Tavoitehakuisesti. Parempaa tavoitellen, nykytasoon tyytymättä. Kukin omien erityisosaamistensa puitteissa.

Pientä rakentamalla jatkuvasti enemmän

GRA_GP01_GraMan___lb____RGBJoskus aikanaan ohjelmistoja tehtiin siten, että kerran vuodessa tuli ulos pääversio, jossa oli kaikenlaista uutta ja kivaa. Sitten siinä välissä tuli joku pienempi versio, jossa jotain kiireellisiä ominaisuuksia. Tämä on mennyttä.

Nykyisin ohjelmistoja tehdään siten, että käyttäjällä on käytössään kullakin hetkellä paras mahdollinen työkalu tekemistään tukemaan. Se tarkoittaa, että tämän päivän ja huomisen työkalu voi olla eri – mutta se on paras mitä juuri nyt on saatavilla. Kun aktiivisesti rakennetaan pientä ja mennään jatkuvasti eteenpäin, ei käyttäjä välttämättä edes huomaa, että tiedot tallentuvat nopeammin ja suoraviivaisemmin. Tai että tieto, jonka tallensi kuukausi sitten, onkin juuri sopivasti nähtävillä raportilla, jota ei silloin vielä tarvinnut – eikä sitä silloin myöskään ollut.

Toiveita, tarpeita ja ideoita on enemmän kuin tekemisen putkeen mahtuu. Ja siksipä asioita tehdäänkin asia kerrallaan. Yksi kerrallaan ja monta peräkkäin, jatkuvana virtana.  Supervoimat ja taika eivät muuta ideoita koodiksi ilman tiukkaa asiantuntijatyötä. Ja työ vaatii aikaa ja panostusta.

Mahdollisuuksien maailma ja toteutuksen maailma

Kokeilukulttuuri on tapa toimia, kehittää ja suunnitella nopeasti ja pienellä riskillä. Isojen projektien ja suunnitelmien sijaan silmät ovat jatkuvasti avoinna oppimiselle, ja asioita edistetään pienissä palasissa. Ehkä opimme, että alkujaan tunnistettu tarve täyttyykin jollain ihan toisella tapaa, kunhan oivalletaan. Ideat paranevat käytännön tekemisen kautta.  Etsitään uusia ratkaisuja ja selvitetään mikä toimii ja mikä ei.

Kun ohjelmistoja rakennetaan, asioita kokeillaan paljon jo ideatasolla. Olisiko tästä hyötyä? Ilman että mitään merkittävää on vielä rakennettu, eletään mahdollisuuksien maailmassa: keräten ja priorisoiden ideoita, kartoittaen vaihtoehtoja. Ideoista keskusteleminen on halpaa, kun toteutuksen voimavaroja ei ole vielä sidottu tehtyyn valintaan.

Toteutuksen maailma on putki, jossa tehdään asia kerrallaan. Kokeilukulttuurin myötä joskus opimme, että hyvästä ideasta ei tullutkaan täydellistä toteutusta, ja käytön kautta opitaan uusia täydentäviä tai korvaavia ideoita. Kun putkeen laittaa pieniä asioita, asia kerrallaan, ei putki tukkiudu. Ja uudet oivallukset juuri tänään voivat vaikuttaa tekemisiin nopeastikin.

Mallina muille

Tavalla, jolla ohjelmistoja teemme, olemme mallina muille. Mallinnettavana on oikeastaan yksi keskeinen asia: fiksut ihmiset yhteistyössä tekevät hyviä asioita. Ohjelmistot pitää rakentaa muutettaviksi, joten panostamme merkittävästi pinnan alla oleviin rakenteisiin. Ohjelmistoammattilaisena houkutus olisi kertoa pitkästi, mitä nämä rakenteet ovat, mutta tämän tarinan osalta tyydyn toteamaan: antakaa osaaville ohjelmistoihmisille tilaa tehdä hyviä päätöksiä ja oppia.

Osaavat ihmiset ovat ohjelmistokehityksen taikaa.

Granlund Designer webinaariemme uranuurtajana

Minttu Vilander OHJELMISTOT , , ,

GradesignerGranlund piti ensimmäisen webinaarinsa 3.6.2015, aiheenaan Granlund Designer. Kesän kynnyksellä lanseerattu Designer on täysin uudenlainen ohjelmisto tietomallipohjaiseen talotekniikan laiteluetteloiden hallintaan. Uutuudesta haluttiin tarjota tehokas tutustumispaketti puolessatunnissa. Ja niin, ettei kuulijoiden tarvitse nousta oman työpöytänsä ääreltä.

Ensimmäinen webinaarikokeilu onnistui mainiosti. Osallistujia oli paljon, tekniikka toimi ja puhujat pysyivät aikataulussa. Koska webinaarit ovat hieno tapa saada ihmisiä aiheen pariin helposti, jopa työpäivän lomassa, Granlund aikoo jatkaa positiivisia kokeiluja. Syksyllä 2015 tullaan pitämään, niin Designerin kuin muiden aiheiden osalta, lisää webinaareja. Seuraatahan somekanaviamme ja nettisivujamme lisätietoa saadaksesi.

Mutta mistä ensimmäisessä webinaarissa siis puhuttiin? Granlund Designer on käytettävissä suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, minkä lisäksi se toimii ensiaskeleena tietomallipohjaiselle ylläpidolle. Ohjelman tehtävänä on toimia suunnittelijan ja urakoitsijan välisen kommunikoinnin apuna sekä tietojen tallentajana. Reaaliajassa päivittyvä laiteluettelo ja hyväksyntäjärjestelmä nopeuttavat rakennusprosessia  ja muutosseuranta on ohjelman avulla mahdollista koko prosessin ajan.

Jos et ollut webinaarissa mukana ja olet kiinnostunut, mistä puhuttiin, voit katsoa webinaarin tästä: