Tuleeko päästöttömistä energiajärjestelmistä uusi normaali?

insinoori-katolla-aurinkopaneelit-web

Teksti: Timo-Mikael Sivula ja Rene Zidbeck

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen väheneminen sekä jatkuva energiankulutuksen kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Asumisesta ja rakentamisesta syntyvä ympäristörasite on merkittävä, joten uusien vähäpäästöisempien rakentamistapojen sekä energiantuotantomuotojen on tultava rakennusalalle. Suomi on voimakkaasti riippuvainen ulkomaiden sähköntuotannosta. Yli 30 % Suomen kuluttamasta sähköenergiasta tuodaan ulkomailta.

Suurten keskitettyjen energiatuotantolaitosten omistajien tulee miettiä keinoja, joilla leikata nykyisen tuotannon CO2 -päästöjä. Isoissa energiaverkoissa on hyvin isot tehovaihtelut. Keskitetyt voimalaitokset eivät yksin riitä tuottamaan tarvittavia tehohuippuja. Tehohuippuja varten joudutaan käynnistämään verkoston varrella olevia lisävoimaloita, jotka toimivat yleensä polttoöljyllä ja ovat näin ollen kaikkea muuta kuin vähäpäästöisiä. Isot energiayhtiöt ovatkin lähteneet panostamaan voimakkaasti erilaisiin lämpöpumppuratkaisuihin sekä aurinkosähköratkaisuihin.

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut uusiutuvan energian käyttämisen fossiilisten polttoaineiden sijaan. Uusiutuvien energiavarojen käytöllä on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä ja samalla pienentää asumisesta syntyviä elinkaarikustannuksia. Kehittyneen teknologian avulla ei tarvitse tinkiä asuinmukavuudesta pienentääkseen hiilijalanjälkeä tai asuakseen ekologisesti.
Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olemalla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2045 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii uusia innovaatioita rakennusalalle sekä uusiutuvan energian hyödyntämistä energiatuotannossa.

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut uusiutuvan energian käyttämisen fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Me Granlundilla olemme tutkineet päästöttömiä energiajärjestelmiä. Markkinoilta löytyvät tekniset ratkaisut mahdollistavat päästöttömän energiantuotannon kustannustehokkaasti suuressakin mittakaavassa. Päästöttömässä energiajärjestelmässä tulee olla monia energiantuotantomuotoja, jotka kaikki perustuvat uusiutuvaan energiaan. Järjestelmä vaatii toimiakseen energiavaraston.

Olemme saaneet suunnitella ja laskea noin tuhannelle asukkaalle rakennettavan kylän päästöttömän energiajärjestelmän Kirkkonummen Masalaan rakennettavaan Ekoälykylään. Masalan Ekoälykylän energiajärjestelmä perustuu aurinkoenergiaan, joka varastoidaan sähköakkuihin.

Suunnitellussa järjestelmässä energiavaraston avulla pystytän kattamaan kesäkaudella noin 6 kuukauden ajan koko kylän sähköenergiatarve. Suurin osa lämpöenergiasta tuotetaan maalämpöpumppujärjestelmällä. Apuenergiana toimii biokaasulla toimivat mikroturbiinilaitokset, joilla tuotetaan loput tarvittavasta sähköstä ja lämmöstä. Jokin verran laskelmien mukaan joudutaan ostamaan markkinoilta vesivoimalla tuotettua sähköenergiaa.

Koko energiajärjestelmän mitoituksen tärkeimpänä lähtökohtana on ollut se, että kylä on hiilineutraali ja kaikki järjestelmät sekä laitteet on valittu siten, että niiden hiilidioksidipäästöt ovat mahdollisimman pienet.

Teknologian kehitys tulee vaikuttamaan energiatuotantotapoihin ja -hintoihin. Näin tulevaisuudessa yksittäiset kuluttajatkin voivat taloudellisesti tuottaa tarvitsemansa energian. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen on välttämätöntä ja kehittyneen teknologian avulla tämä voidaan toteuttaa taloudellisesti kannattavasti.

Blogi on julkaistu alun perin A-kruunun blogissa.

sivula_timo-mikael

Timo-Mikael Sivula
Projektipäällikkö
Granlund Consulting Oy

zidbeck_rene

Rene Zidbeck
Energia-asiantuntija
Granlund Consulting Oy

TVD 1-2-3 – kolme askelta hankkeen tavoitteiden hallintaan

koulu-rakennuspalikat-webHankkeen tavoitteena on rakentaa resurssiviisas tulevaisuuden koulu. Kukaan ei oikein tiedä, mitä se tarkoittaa, joten hankkeessa päätetään jatkaa niin kuin ennenkin. Kuulostaako tutulta?

TVD (target value design) on systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan, että tavoitteet tulee toteuttaa hankkeessa oikea-aikaisesti ja toiminta on läpinäkyvää kaikille osapuolille. Tavoitehan on tavoite vain silloin, kun sillä on ohjausvaikutus. Tavoite ei voi olla hankkeen lopputulos. Näillä pääkohdilla pääset jo pitkälle:

  1. Yhteistyö ja osallistaminen

TVD-prosessissa muuttuu tapa tehdä työtä. Enää ei puurreta omissa oloissa erillisiin tavoitteisiin tähdäten, vaan istutaan saman pöydän ääreen ja mietitään asioita yhdessä, monesta näkökulmasta. Vapaamuotoisemmalla vuorovaikutuksella syntyy enemmän ideoita ja innovaatioita, joilla voidaan varmistaa laadukas lopputulos. Myös tavoitteisiin sitouttamisen ensimmäinen askel on osallistaminen. Oletko miettinyt, kuinka työpajoja voisi hyödyntää tavoitteiden konkretisoimiseksi hankeryhmälle?

  1. Prosessi kuntoon

Jotta tavoitteisiin voidaan päästä, pitää prosessin olla kunnossa. TVD-prosessissa tavoitteita seurataan ja niihin reagoidaan systemaattisesti. Miten hankkeelle saataisiin luotua turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki osapuolet tietävät, mitä tavoitteita meillä on, kuinka niitä seurataan ja mitä kenenkin tulisi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisenä osa-alueena ovat myös päätösten aikataulutus ja riskitarkastelut. Vastuuta TVD-prosessi nimetylle henkilölle, niin langat pysyvät yksissä käsissä.

  1. Tiedolla johtaminen

Hyvien tavoitteiden tulee olla mitattavissa ja käsitettävissä. Kun tavoitteet on pureksittu ihmisen kokoiseksi, niiden toteutumista on helpompi seurata ja raportointikin on helpompaa. Systemaattinen raportointi kaikista hankkeen tavoitteista helpottaa myös viestintää hankkeen ulkopuolella. Ehkäpä olisi kerrankin syytä koota kaikki hankkeen tavoitteet yhteen, reaaliaikaisesti kaikkien saataville ja seurattavaksi?

Jos tällä kerralla rakennettaisiinkin oikeasti resurssiviisas koulu, aikataulussa ja budjetissa. Keksitään, mitä resurssiviisaus käytännössä juuri tälle hankkeelle tarkoittaa ja tehdään asiat paremmin kuin aiemmin, yhdessä.

ulla-nykter-nelio

Kirjoittaja Ulla Nykter toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia- ja elinkaarikonsultoinnin palvelupäällikkönä

 

Tietoinen uuden opettelu vaatii kovaa työtä – mitä yhteistä on tenniksellä ja työelämällä?

tennis-small

Aloitin vuosi sitten uuden harrastuksen. Tartuin ensimmäistä kertaa elämässäni tennismailaan ja suuntasin tennistunnille. Edellisestä uuden harrastuksen aloittamisesta oli kulunut reilut kaksikymmentä vuotta ja vaikka tuo vanhakin peli kulkee edelleen mukana, olin jo lähes unohtanut, miltä täysin uuden lajin aloittaminen aivan nollasta tuntuukaan. Jo kymmenettä kertaa toistettu yksinkertainen virhe kasvattaa sekä omaa että valmentajan kärsivällisyyttä. Edes jotenkin verkon toiselle puolelle kantava syöttö ja onnistunut verkolle nousu taas ruokkivat motivaatiota oppia aina vain lisää.

Työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä.

Samaan aikaan työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä aallonharjalla taituroimiseksi. Työtavat, ohjelmistot ja teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia eikä ’näin on aina ennenkin tehty’ -asenne kanna kauas. Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa. Kasvatamme osaamistamme jatkuvasti huomaamattamme kuuntelemalla muita ja ottamalla virheistä opiksi. Tietoinen uuden opettelu vaatii avoimen asenteen lisäksi kuitenkin usein kovaa työtä, omalle epämukavuusalueelle astumista ja hetkittäin jopa rohkeaa heittäytymistä tuntemattomaan.

Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa.

Olen työskennellyt Granlundilla reilut kuusi vuotta rakennushankkeiden energia- ja ympäristökonsultoinnissa. Jo tuona aikana yrityksessämme ja alallamme on tapahtunut paljon: omista työhuoneista on esimerkiksi siirrytty täysin mobiileihin työpisteisiin, tiedostoja ei enää tallenneta kansioihin C-levylle, vaan tietokantaan metatietoineen, ja osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta, rakennusten energiaratkaisuiden harppauksista nyt puhumattakaan. Tämä kaikki on vaatinut jatkuvaa uuden opettelua.

Osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta.

Meillä suhtaudutaankin uusiin tuuliin ihailtavan innostuneesti. Vamhoja käytäntöjä ei epäröidä haastaa, mutta samaan aikaan arvostetaan myös kertynyttä kokemusta. Uusia ohjelmistoja tai työskentelymenetelmiä otetaan rohkeasti kokeiluun ja kaikkea toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään entisestään. Henkilöstöä kannustetaan kasvattamaan omaa osaamistaan ja kehittymään huippuosaajiksi omalla alallaan. Uutta tietoa ja osaamista pyritään jakamaan tehokkaasti koko konsernin kesken esimerkiksi erilaisten virtuaaliorganisaatioiden kautta.

Vielä toistaiseksi pärjäämiseni tenniskentällä on perustunut siihen, että pallon suunta lyöntini jälkeen on yhtä suuri yllätys niin minulle kuin vastustajallenikin. Työelämässä seilaan onneksi jo enemmän taidolla kuin tuurilla. Olipa kyse sitten harrastamisesta tai rakennusten energiatehokkuudesta, pyrin ennen kaikkea pitämään mielessä kirjailija Og Mandinolta ajatuksen: ”Älä koskaan kasva niin isoksi, ettetkö voisi esittää kysymyksiä. Älä koskaan tiedä niin paljon, ettetkö voisi oppia jotain uutta.”

Tyni_Anni__05_10x10cm

 

Kirjoittaja Anni Tyni toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia-asiantuntijana

 

Softamiehen seikkailut kiinteistöjohtamisessa

painon-nostaja-mies-asenne-web

Teksti: Kimmo Mattila

Meneepä aika nopeasti. Aloitin Granlundilla ohjelmistojen tuotejohtajana kesäkuun alussa ja rehellisesti sanottuna olin aika pihalla, missä nyt ollaan. En tiennyt Granlundista käytännössä juuri mitään, enkä varsinkaan sitä, että täällä tehdään niin mielenkiintoista softaa.

Oma taustani on softatuotteiden ja IT-palveluiden maailmasta. Olen toiminut lähes 20 vuotta tuotehallinnassa mobiilialustojen ja IT-peruspalveluiden liiketoiminnan vetäjänä.

Hyppy Granlundille pelotti, sillä vaikka kyseessä on Suomen johtava toimija, on tämä minulle aivan uusi toimiala ja olen kiinteistöasioissa täysin maallikko. Minulle ala on tuttu lähinnä omakotiasujan näkökulmasta – ensitöikseni muuten liityin Omakotiliiton jäseneksi, jotta sain sitä kautta ilmaisen Granlund Managerin oman taloni hallintaan.

Keskusteluni Granlundin porukan kanssa kuitenkin saivat minut innostumaan. Ensimmäistä kertaa urallani pääsen selkeästi soveltamaan teknologiaa ja järjestelmiä jonkun tietyn sovelluksen puitteissa – todella vaikuttamaan siihen, mitä teknologialla voidaan tehdä.

Tuotteemme Granlund Manager ja Designer ovat Suomen markkinassa käytössä laajalla joukolla asiakkaita. Useat merkittävät yksityiset ja julkiset toimijat luottavat meidän järjestelmiimme kiinteistöjohtamisessaan. Heidän vaatimuksia kuunnellessani olen parissa kuukaudessa jo saanut rautaisannoksen oppia kiinteistömaailmasta. Joukossa on hyvin yksityiskohtaisia ajankohtaisia vaatimuksia, mutta samaan aikaan itse koitan katsoa myös hieman pidemmälle. Kiinteistöalan digitalisaatiossa on huimia mahdollisuuksia, ja meillä on mielestäni ainutlaatuinen mahdollisuus olla tämän kehityksen suunnannäyttäjä.

Granlund Manager on ensisijaisesti kiinteistöjohtamisen työkalu. Näen siinä suuria mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kiinteistöjohtamiseen uusia teknologioita ja integraatioita hyödyntämällä. Integraatioiden kautta voidaan tuoda huimia määriä eri tietoja kiinteistöautomaatiosta, erilaisilta IoT -antureilta ja muista ulkoisista lähteistä. Tästä datamassasta pitää tuottaa visualisointia ja Business Intelligence tyyppistä analyysiä kiinteistöjohdolle, josta ensimmäinen ilmentymä on kesällä lanseeraamamme Virtuaalinen Kiinteistö.

Tähän päästäksemme tuomme vaiheittain tekoälyä uudenlaisten asioiden löytämiseksi datasta. Tässä yhtälössä on paljon toimijoita jo Suomessa, saati maailmalla, joten se vaatii integraatioiden, API-rajapintojen ja kumppanuuksien hallintaa.

Kuten sanoin, itse olen kiinteistöasioissa maallikko, mutta onneksi se ei haittaa. Olen monta kertaa todennut, että meillä on todella mielenkiintoinen yhdistelmä ohjelmisto- ja kiinteistöalan osaamista. Monet kollegoistani ovat kiinteistötalouden ja talotekniikan insinöörejä. Tämä tuo mielestäni laaja-alaisemmin esille osaamisvahvuuttamme – ei vähiten kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Olen pohtinut, että onkohan missään näin vahvaa toimialaosaamista suoraan softakehityksen kyljessä?

Tämä seikka tuo motivaatiota jokapäiväiseen tekemiseeni. Itse koetan tuoda esiin kahta näkökulmaa: ohjelmisto-osaamista ja tuoteosaamista. Granlund on perinteisesti ollut konsulttitalo, mutta itse koitan viedä ohjelmistoamme enemmän jatkuvana palveluna tuotettavaksi tuotteeksi. Vahva tavoitteemme kansainvälistymiseen mielestäni vaatii sitä. Vahvaa tuotestrategiaa, fokusoimista käyttökokemukseen ja käytettävyyteen, sekä selkeää mallia integraatioille muihin järjestelmiin.

SW-kehityksen ja toimialaosaamisen yhdistelmän lisäksi olen äärimmäisen innoissani siitä, että meillä on hieno SW-kehitysporukka. Juuri oikeanlainen yhdistelmä nuoruutta ja kokemusta. Ohjelmisto ja toimiala kättelevät mielenkiintoisella tavalla. Ohjelmisto-osastomme on tarpeeksi pieni, jotta tekemisen meininki säilyy, mutta tarpeeksi iso jotta voimme tehdä merkittäviä asioita. En ole varmaan koskaan urallani ollut näin motivoitunut työstäni.

mattila_kimmoKirjoittaja Kimmo Mattila työskentelee Granlundilla tuotejohtajana. 

 

Taloyhtiön remontointitarve selviää optimoinnilla

Sopimuspaperit-web

Teksti Timo-Mikael Sivula

Suuri määrä taloyhtiöitä kipuilee tälläkin hetkellä korjausvelan kanssa, kun talotekniikka ja erityisesti käyttövesiputket ja viemärit kaipaavat uusimista. Vaikeinta tuntuu olevan päättää, miltä osin talotekniikka kannattaa uusia ja kuinka laajasti. Tarvitaanko linjasaneeraus vai riittääkö putkien pinnoitus? Olisiko lämmityskuluille jo aika tehdä jotakin?

Aina kun taloyhtiössä tehdään päätöksiä mittavammista korjauksista, tarvitaan hyvät laskelmat ja selvitykset. Kustannusarvioissa on aivan olennaista vertailla investoinnin suuruutta taloyhtiön maksukykyyn. Onkin tavallista, että maksukyvyn parantamiseen etsitään keinoja esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteistä. Pienentynyt ostoenergian tarve näkyy mukavasti hoitovastikkeessa.

Lämpöpumppu on paras tapa säästää energiaa

Aina kun taloyhtiössä päätetään tehdä isompia korjauksia, yksi lämpimästi suositeltava energiatehokkuustoimenpide on lämpöpumppujärjestelmän asennus nykyisen lämmitysjärjestelmän tilalle tai rinnalle. Kiinteistöstä riippuu, valitaanko kohteeseen maalämpö- vai ilma-vesilämpöpumppu vai poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä (LTO).

Olennaista on mitoittaa valittu järjestelmä oikein suhteessa muihin kiinteistössä tehtyihin energiatehokkuustoimiin. Esimerkiksi jos ikkunat uusitaan tiiviimmiksi, selvitään usein pienemmällä lämpöpumpulla. Ilma-vesilämpöpumpulla ja poistoilman LTO-järjestelmällä voidaan vähentää ostoenergiantarvetta 40–50 prosenttia. Maalämmön ja LTO:n yhditelmällä päästään jopa 70 prosentin säästöihin.

Asumismukavuus osana kustannustehokasta kokonaisuutta

Helteinen kesä nosti yleiseen keskusteluun kerros- ja rivitaloasuntojen kuumuuden. Oikeilla korjaustoimilla voidaan vaikuttaa talon sisäilmaolosuhteisiin ja asukkaiden viihtymiseen eri vuodenaikoina. Esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmä, joka sisältää lämpökaivot, toimii kesällä myös huoneistojen jäähdytyksessä. Käyttökustannukset ovat pienet: asuntoon asennettavan puhaltimen sähkönkulutus on noin 1 kWh päivässä eli 0,10–0,15 euroa.

Me asiantuntijat huomaammekin kerta toisensa jälkeen, että taloyhtiöissä kannattaa määritellä kaikille korjaustoimenpiteille useita vaihtoehtoja. Hyödynnämme niiden vertailussa monitavoiteoptimointia (MOBO, Multi Objective Building Performance Optimization), joka auttaa valitsemaan energia- ja kustannustehokkaimman kokonaisuuden. Samalla päätöksissä huomioidaan niin elinkaarikustannukset kuin asukkaiden viihtyminen.

sivula_timo-mikael

Timo-Mikael Sivula
Projektipäällikkö, energia
LVI-insinööri, yamk

p. 040 651 7438
etunimi.sukunimi@granlund.fi

Tiedolla johtaminen – ennakointia suunnitteluun

Tavoitettavissa-small

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kuntapuolella usein pelkkä avoimempi keskustelu eri sektoreiden välillä lisää tietoutta siitä, mihin tehdyt päätökset tulevat vaikuttamaan. Keräämällä nämä näkemykset yhteen, voidaan piirtää kuva siitä tulevaisuudesta, jota ollaan suunnittelemassa. Tällaista tiedon yhteen keräämistä voidaan kutsua tiedolla johtamiseksi, ennakoinniksi, skenaarioiden luomiseksi, tai vain hyväksi suunnitteluksi.

Usein pelkkä kommunikoinnin lisääminen eri toimijoiden välillä ei käytännössä ole mahdollista, koska suunnittelussa ja kehittämistyössä tapahtuu jatkuvasti kovalla tempolla. Yksi vaihtoehto automatisoida tätä tiedon yhdistämistä on hyödyntää tallennettua dataa ympärillä olevista tietolähteistä.

Kaavoituksen toteutumista ja alueiden kehittymistä voidaan seurata rakennuslupien ja uusien valmistuneiden rakennusten kautta. Tämä tieto saadaan kunnan omista rekistereistä.

Granlund Consulting on mukana kehittämässä Pirkkalan kunnan tietojohtamista keskittymällä nimenomaan taustalla olevan kuntarekisteritiedon hyödyntämiseen sekä avoimen datan hyödyntämiseen päätöksenteon tukena. Käytännössä selvitämme ne tarpeet, jotka koetaan tärkeäksi kuntasuunnittelussa, ja tarjoamme datan joko kunnan omia tietoja hyödyntäen, tai ulkoa tuotuna. Usein aluesuunnittelussa pelkkä tieto oman kunnan kehityksestä ei riitä, vaan tarvitaan myös kuntarajat ylittävää tietoa alueiden kehittymisestä.

Kuntasuunnittelun kehittämisen lisäksi voimme ennakoida esimerkiksi potentiaalisia asiakkuuksia yrityksille hyödyntämällä tarjolla olevaa avointa dataa. Yritykset voivat tällöin kohdistaa palveluntarjontansa tehokkaammin heille tärkeimmiksi koetuille alueille.

Palveluverkkosuunnittelussa eri teemojen yhdistäminen tuo uusia näkökulmia päätöksiin. Yhdistämällä väestönkehityksen datan rakennuskantatietoon, voidaan tehdä päätöksiä, jotka huomioivat sekä palvelunäkökulman että rakennusnäkökulman.

Rakennettaessa älykkäitä kaupunkeja, taustalla on nimenomaan ajatus ennakoinnista. Kuinka voidaan ennakoida käyttäjien tarpeet, ja kuinka voidaan suunnitella ja rakentaa ennakoivasti. Tämän lisäksi Smart Cityssä asukkaat pääsevät muokkaamaan elinympäristöään helpommin kehittyneen osallistamisen kautta. Ottamalla askeleita kohti kehittyneempää kuntasuunnittelua ja älykästä kaupunkia, on hyvä kiinnittää ensin huomiota kuntasuunnittelun kehittämiseen kohti tiedolla johtamisen mallia. Asukkaiden näkökulmasta älykkäät kaupungit syntyvät usein markkinavetoisesti yritysten innovaatioiden kautta, jossa kaupunki on mahdollistajana.

Tampereen kaupunkiseudulla uudisrakentamisen seuranta on automatisoitu koko seudun osalta niin, että alueiden kehittymisen seurantaa voi seurata jatkuvasti päivittyvällä nettisivulla ja tietoja voidaan peilata aikaisempien vuosien kehitykseen. Tämä on mahdollista rakentaa myös muihin kuntiin ja seutuihin.

Kunnat keräävät jatkuvasti dataa rakennetun ympäristön kehittymisestä. Tiedot voivat olla laadultaan vielä heikkoja, mutta pohja on kunnossa. Tarvitaan vain tietoa siitä, mitkä tiedot kannattaa hyödyntää, miten tiedot ovat yhdistettävissä ja miten tämä kaikki automatisoidaan ja saadaan hyödynnettyä päätöksenteossa. Tätä työtä teemme parhaillaan Pirkkalan kunnan kanssa, jonka päätökset perustuvat jatkossa laadukkaaseen faktatietoon. Pirkkala kehittyy jatkossakin järkevästi, ennakointiin pohjautuen. Me Granlundilla haluamme kuntatiedon kehittämisen lisäksi osallistua myös älykkään kaupungin kehittämiseen pohtimalla kaupunkien ja yritysten yhteistyötä. Mitä lisäarvoa voisi tuoda kattavan kuntarekisteritiedon ja ajantasaisen yritysten rekisteritiedon yhdistäminen? Tähän kun yhdistetään vielä tiedon visualisointi esimerkiksi kolmiulotteiselle kartalle, olemme hypänneet taas seuraavalle portaalle älykkään kaupungin suunnittelussa.

Turunen_Simo__04_10x10cmKirjoittaja Simo Turunen toimii Granlund Consultingissa vanhempana asiantuntijana simo.turunen(a)granlund.fi

Raja-alueelle tippuvat pallot erottavat erinomaiset tiimit hyvistä

Loistava tiimihenki voi nostaa joukkueen ja yksilöiden suoritustasoa aivan uudelle tasolle.  Insinöörikoulutuksen lisäksi minulla on vahva joukkueurheilutausta pesäpallon parissa. Lähestulkoon koko lapsuus- ja nuoruusaikani juoksin kesät pesäpallon perässä aina opiskelujen päättymiseen asti.  Pesäpallo ja urheilu ovat edelleen vahvasti osa minua, ja huomaankin usein etsiväni yhtymäkohtia työnteon ja urheilun välillä.  Olen myös nähnyt, miten loistava tiimihenki voi nostaa joukkueen ja yksilöiden suoritustasoa aivan uudelle tasolle.

Työurani alkutaival on mennyt pitkälti niin työnteon opettelemisessa kuin rakennusalaan tutustumisessa konsultin näkökulmasta. Olen koulutukseltani rakennustekniikan insinööri ja Granlund Consultingilla toimin pääasiallisesti talonrakennuksen määrä- ja kustannusasiantuntijana. Osaamisalueeseeni kuuluu myös teknisten kuntoarvioiden laadinta.

Loistava tiimihenki voi nostaa joukkueen ja yksilöiden suoritustasoa aivan uudelle tasolle.  

Oman tontin hoitaminen tai yleisesti vastuunkanto tarkoittaa minulle sitä, että pitää sanansa ja lupauksensa, sekä on tarvittaessa valmis venymään yhteisen päämäärän vuoksi. Pesäpallossa tämä voi tarkoittaa pallon kiinniottamista alueelta, joka on sinun ja joukkuekaverisi vastuualueiden rajalla. Samoin työelämässä näitä raja-alueelle tippuvia palloja tulee vastaan päivittäin ja niihin joutuu reagoimaan. Näiden tippuvien pallojen aika-ajoittainen noutaminen kuuluu mielestäni oman alueen hoitamiseen ja samalla se myös kasvattaa ja parantaa yhteistyötä eri ryhmien välillä.

Samoin työelämässä näitä raja-alueelle tippuvia palloja tulee vastaan päivittäin ja niihin joutuu reagoimaan.

Tiimihenkeä korostetaan usein puhuttaessa joukkueesta tai yrityksestä eikä turhaan. Koen, että hyvä  tiimihenki auttaa jaksamaan, kun on raskasta ja kiire. Kaikki tietävät, että hyvää tiimihenkeä on aina vaikea mitata rahassa tai menestyksessä.  Ne ajoittaiset selkään taputukset ja hyvästä suorituksesta kiittämiset ovat kuitenkin kultaakin kalliimpia ja säilyvät kehuttavan mielessä pitkään. Kannustankin jokaista olemaan se  oman tiimin, joukkueen tai yrityksen tsemppipelaaja.

Ilokseni olen huomannut, että Granlundilla mielestäni nämä kaksi asiaa toteutuvat loistavasti. Vaikka olen vasta untuvikko työelämässä ja nähnyt vähän, uskallan todeta että meillä Granlundilla on täyden kympin tiimihenki ja kaikki kantavat oman kortensa kekoon.  Tämä myös näkyy hienosti niin työtyytyväisyystutkimusten tuloksina, kuin firman rahallisena tuloksena.

Hyvää kesän jatkoa kaikille ja muistetaan mennä Posin kautta!

Kirjoittaja Juuso Suhonen toimii Granlund Consultingilla määrä- ja kustannusasiantuntijana, juuso.suhonen(a)granlund.fi.