KONSULTOINTI

Joulun onnellisuustakuu

hanniemi EDELLÄKÄVIJYYS, HYVINVOINTI, KONSULTOINTI, Yleinen , ,

Kalenterit

Tämä rakentamisen täyteinen vuosi on pian kääntymässä uuteen. Vuosi 2018 on ollut hyvä kulkea kanssanne.

Teksti: Piia Sormunen

Olemme kokeneet riemun hetkiä asiakasprojekteissamme, ja todella tunnemme ja näemme, että rakennus- ja kiinteistöala kehittyy huimaa vauhtia yhteistoiminnan ja digitaalisuuden myötä.

Olemme asettaneet strategiassamme tärkeän tavoitteen – annamme onnellisuustakuun. Yleensä yritysten strategiat keskittyvät yritystoiminnan jatkuvaan parantamiseen, mutta haastaisin kaikkia meitä pohtimaan asettamaamme tavoitetta laajemmin.

Tyttäreni soitti minulle tällä viikolla keskellä Big Room -toimintaa täynnä olevaa päivää ja kysyi minulta: ”Äiti, onko ensi lauantaina joulukuun 1. päivä?”. Siinä hetkessä olin täysin uppoutuneena työhöni Vaasassa ja vastasin kiireessä nopeasti, että kyllä on, miksi sellaista kysyt. Hän vastasi, että silloin saa avata joulukalenterin, häntä jännittää. Tämä keskustelu sai minut pysähtymään ja pohtimaan sitä, että vaikka kuinka olemme suurella innolla uppoutuneita työhömme, kuitenkin moni läheinen tarvitsee meitä ­- olkoon he kumppaneita, lapsia, vanhempia tai ystäviä.

Päätin, että minä haluan antaa onnellisuustakuun myös läheisilleni ja työkavereilleni. Toin tänä aamuna joulukalenterit tiimilleni, koska haluan, että hekin jännittävät joka aamu kalenterin luukun avaamista.

Haluan toivottaa teille kaikille onnellista joulua! Annetaan onnellisuustakuu läheisillemme ja pidetään huolta itsestämme ja toisistamme.

GC_Piia_Sormunen

Piia Sormunen

Kirjoittaja toimii Granlund Consulting Oy:n Lean-rakentaminen -toimialan johtajana.

Yhteistoimintaa kiinteistöalalla = Big room -työpajat

hanniemi KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , ,

Palaveri-ihmiset3-web

Työpaikoilla haetaan yhteisiä toimintamalleja ja ratkaisuja prosessien sujuvuuteen – uusia, tehokkaampia tapoja toimia. Yhteistoiminta- eli Big room -työpajat ovat tapa osallistaa ja motivoida henkilöitä. Työpajoissa eri asioiden tekijät kokoontuvat yhdessä miettimään, keskustelemaan ja etsimään ratkaisuja sovittujen aiheiden ympärille.

Teksti: Nina Volanen

Mikä on Big room -työpaja?

Yhteistoiminta on eri tehtävissä toimivien ihmisten yhdessä tekemistä, yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yhteistoimintaa voidaan tehdä eri yritysten välillä kuin myös yrityksen omissa organisaatioissa esimerkiksi toimintaprosessien kehittämiseksi.

Fasilitaattori huolehtii siitä, että työpajojen keskustelut, johtopäätökset ja ehdotukset tulee kirjattua, että niitä voidaan hyödyntää suoraan tai jatkojalostaa työpajan jälkeen. Fasilitaattorina toimiva henkilö voi olla omasta organisaatiosta tai ulkopuolelta, riittää että hänellä on riittävä osaaminen työpajojen vetämisestä ja ymmärrystä työpajan aihealueesta.

Miksi?

Perinteisten työtapojen rinnalle on haluttu löytää uusia osallistavia työmenetelmiä, esimerkiksi perinteisten palavereiden sijaan on kehityspalavereita haluttu tehdä työpaja-menetelmillä. On havaittu, että kun osallistujat, eri tehtävistä ja jopa eri yrityksistä, ovat aktiivisesti mukana, saadaan aikaan monipuolista keskustelua. Näin asioiden kehittäminen etenee vauhdilla ja huomioiduksi tulevat eri näkökulmat ja haasteista pystytään keskustelemaan samassa yhteydessä. Työpajoihin osallistuvat henkilöt sitoutuvat kehitettäviin aiheisiin ja ovat motivoituneita, kun ovat päässeet vaikuttamaan esim. omiin työtehtäviinsä. Myös ne oivallukset ja ideat, jotka muuten jäisivät helposti saamatta, nousevat esille pienissä ryhmissä työskenneltäessä.

Miten?

On tärkeää, että työpajat on valmisteltu hyvin, tavoitteet selkeästi määritelty, ja työpajalle on varattu riittävästi aikaa. Ammattitaitoinen fasilitaattori avustaa työpajan aikana esittämällä kysymyksiä, haastamalla ratkaisuja ja toimintamalleja. Työpajoissa asioita voidaan käsitellä eri menetelmillä riippuen käsiteltävästä aiheesta, henkilömäärästä ja siitä, millaisia tavoitteita työpajalle on asetettu.

Mitä hyötyä?

Yhteistoiminnan kehittäminen on koettu tarpeelliseksi ja on havaittu, että näin työskennellen yksilön on helpompi kertoa omista näkemyksistään ja tulla kuulluksi kuin esimerkiksi muodollisissa kokouksissa. Työyhteisössä tai eri yritysten välillä vapaa keskustelu auttaa madaltamaan yhteydenottokynnystä jatkossa ja auttaa ymmärtämään asioita esimerkiksi toisen yrityksen näkökulmasta ja sitä, miten oma työ vaikuttaa muihin.

Linkeistä löydät lisää tietoa Granlundin fasilitoimista työpajoista:

https://www.granlund.fi/uutiset/yhteiset-tavoitteet-etenevat-big-roomissa/

https://www.granlund.fi/asiakkaat/logicor-tyopajatyoskentely/

Volanen_Nina__04_10x10cm

Kirjoittaja Nina Volanen toimii Granlundilla Kiinteistöjohtamisen ryhmässä toimitila-asiantuntijana.

Mitä yhteistä on avantouinnilla ja EDD:llä?

hanniemi ENERGIATEHOKKUUS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, Yleinen , , ,

shutterstock_avantouinti Mika Heittola

Avantouinnista minulla on kokemusta jo kohta 20 vuotta ja kiinteistöjen EDD-hankkeista yli 22 vuotta. Silti molemmista löytyy aina jotakin uutta.

Teksti: Jussi Kuusola

Avantouinnissa ja haastavan kiinteistön ympäristöriskien selvityksessä eli EDD:ssä (Environmental Due Diligence) on yllättävän paljon yhteistä. Aluksi molemmat saattavat tuntua hyvin vaikeilta ja hankalilta, jopa mahdottomilta. Kun on päässyt asian sisään, alkaa tuntua selvästi paremmalta. Ja kun kokemus on ohi, tulee suorastaan euforinen olo.

Avantouinnissa esim. paikka, sää, ilman lämpötila ja mieliala ovat aina erilaiset. Kahta samanlaista avantouintikertaa tuskin löytyy. Kiinteistöt puolestaan sijaitsevat eri kaupungeissa, ovat eri-ikäisiä, käyttötarkoitukseltaan ja toiminnoiltaan erilaisia, ja niiden sijainti on erilainen. Samoin kiinteistöjen ympäristöolosuhteet saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Jopa vierekkäiset kiinteistöt ovat todennäköisesti täysin erilaiset.

Nykyisessä työssäni yhdistyy monta sellaista asiaa, joita arvostan ja joita olen aina työltä halunnut: erinomainen yritys, todelliset ammattilaiset työkavereina, mielenkiintoiset ja haastavat hankkeet sekä työtä siinä määrin riittävästi, ettei jää aikaa ihmetellä, mihin työpäiväni kuluvat.

Avantouinnista saan lisäbonusta työhöni kiireisinä ja hankalinakin päivinä. Avantoon voi aina heittää ja unohtaa työasiat. Kun kroppa rentoutuu avannossa tai ylipäätään ulkona uimisen jälkeen, on esim. uni paljon parempaa kuin muuten, ei ole stressiä eivätkä työasiat tule uniin. Avantouinnin hyödyt ja terveysvaikutukset ovat muutoinkin tutkitusti haittoja suuremmat.

EDD:n terveysvaikutuksia ei vielä ole tutkittu, mutta kokemuksestani voin sanoa, että EDD pitää mielen virkeänä ja sen tekeminen pitää yllä ammattitaitoa. Yhdistettynä hyviin ja terveellisiin elämäntapoihin EDD:ssä on sellaisia positiivisia vaikutuksia, että tällainen vanha käpykin pysyy vielä mukana nuorempien tahdissa.

Kuusola Jussi pieniKirjoittaja Jussi Kuusola toimii Granlundilla Omaisuudenhallinta-toimialalla Kiinteistönhoito-ryhmässä EDD-asiantuntijana.

 

 

 

 

 

Yläkuva: Shutterstock 

Kun huonosta tulee uusi normaali

mkarkk ENERGIATEHOKKUUS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, Yleinen

mies-suurennuslasi-web

Teksti: Teemu Hausen

On harmittavaa mutta totta, ettei kiinteistöjen talotekniikka toimi niin hyvin kuin se voisi ja sen pitäisi. Se on tullut esille tuhansissa kohdekatselmuksissa, joita eri toimijat ovat tehneet. Toimimattomuus aiheuttaa harmituksen lisäksi myös täysin turhia kuluja, joiden välttäminen on kannattavaa toimintaa.

Niissä sadoissa kohteissa, joita seuraamme analytiikkamme avulla on havaittavissa kolmen eri kategorian ongelmia. Ensimmäiseksi talotekniikan käyttövirheistä aiheutuvat ongelmat, toiseksi viallisesta tekniikasta aiheutuvat ongelmat ja kolmanneksi systeemiset ongelmat.

Emme todellakaan viisastele ja syyttele käyttöhenkilöstöä, mutta käyttövirheistä johtuvia ongelmia löytyy lähes kaikista kohteista. Esimerkkejä löytyy vaikkapa hetkellisiksi tarkoitetuista aikaohjelma- tai asetusarvomuutoksista, jotka kiireessä ovat unohtuneet pysyviksi – ja muuttuneet kaikessa hiljaisuudessa uudeksi normaaliksi.

Käyttövirheistä johtuvia ongelmia löytyy lähes kaikista kohteista.

Viallista tekniikkaakin löytyy paljon. Tarkoitan laitteita, joiden vikaantumista automaatiojärjestelmä ei normaalisti havaitse. Esimerkiksi rikkinäinen lisäaikakytkin pyytää IV-konetta päälle jatkuvasti tai falskaava venttiili aiheuttaa IV-koneessa turhaa lämmitystä tai jäähdytystä.

Systeemisiä ongelmia alkaa syntyä silloin, kun kohdetta ei koskaan ole edes saatu tehtyä ja viritettyä kuntoon. Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali. Tämän väärän päälle tehdään sitten pikakorjauksia ja paikkauksia, jotka hetkellisesti saattavat auttaa, mutta perusta on jatkuvasti väärä. Näistä syntyy mittavia ongelmia ja suurta energiahukkaa.

Kun talotekniikka on otettu käyttöön keskeneräisenä, on synnytetty väärä normaali.

Havaintojemme mukaan 5–10 % energiaa hukataan rakennuksissa jatkuvasti yllämainittujen ongelmien takia ilman, että kukaan hyötyy mitään. No ehkä energiayhtiöt vähän. Mittakaavaa ongelmalle voi laskea kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksen kautta. Tässä esimerkki (perustana Motivan luku energian käytöstä):

motiva-taulukko-energia

Eli yli 200 M€ vuodessa hukataan rahaa kiinteistöissä, koska perusasiat eivät ole kunnossa. Yllä mainittujen asioiden kuntoon laittamiseen ei tarvita juurikaan investointeja. Ammattimaisilla palveluilla saadaan kotiutettua suurin osa hukatuista kuluista.

Perusasioiden kuntoon laittamisen jälkeen kannatta aloittaa energiatehokkuuden parantaminen, johon tarvitaan investointeja ja rahoitusmalleja. Mielestäni energiatehokkuuden parantaminen on erittäin tärkeää, ja se kannattaa aloittaa, kun perusasiat on laitettu kuntoon.

hausen_teemu_10_10x10.jpg

Kirjoittaja: Teemu Hausen
Liiketoimintajohtaja
Digitaaliset kiinteistöpalvelut

Tuleeko päästöttömistä energiajärjestelmistä uusi normaali?

mkarkk EDELLÄKÄVIJYYS, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, SUUNNITTELU, Uusiutuva energia, Yleinen , ,

insinoori-katolla-aurinkopaneelit-web

Teksti: Timo-Mikael Sivula ja Rene Zidbeck

Ilmastonmuutos, luonnonvarojen väheneminen sekä jatkuva energiankulutuksen kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Asumisesta ja rakentamisesta syntyvä ympäristörasite on merkittävä, joten uusien vähäpäästöisempien rakentamistapojen sekä energiantuotantomuotojen on tultava rakennusalalle. Suomi on voimakkaasti riippuvainen ulkomaiden sähköntuotannosta. Yli 30 % Suomen kuluttamasta sähköenergiasta tuodaan ulkomailta.

Suurten keskitettyjen energiatuotantolaitosten omistajien tulee miettiä keinoja, joilla leikata nykyisen tuotannon CO2 -päästöjä. Isoissa energiaverkoissa on hyvin isot tehovaihtelut. Keskitetyt voimalaitokset eivät yksin riitä tuottamaan tarvittavia tehohuippuja. Tehohuippuja varten joudutaan käynnistämään verkoston varrella olevia lisävoimaloita, jotka toimivat yleensä polttoöljyllä ja ovat näin ollen kaikkea muuta kuin vähäpäästöisiä. Isot energiayhtiöt ovatkin lähteneet panostamaan voimakkaasti erilaisiin lämpöpumppuratkaisuihin sekä aurinkosähköratkaisuihin.

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut uusiutuvan energian käyttämisen fossiilisten polttoaineiden sijaan. Uusiutuvien energiavarojen käytöllä on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä ja samalla pienentää asumisesta syntyviä elinkaarikustannuksia. Kehittyneen teknologian avulla ei tarvitse tinkiä asuinmukavuudesta pienentääkseen hiilijalanjälkeä tai asuakseen ekologisesti.
Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olemalla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2045 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii uusia innovaatioita rakennusalalle sekä uusiutuvan energian hyödyntämistä energiatuotannossa.

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut uusiutuvan energian käyttämisen fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Me Granlundilla olemme tutkineet päästöttömiä energiajärjestelmiä. Markkinoilta löytyvät tekniset ratkaisut mahdollistavat päästöttömän energiantuotannon kustannustehokkaasti suuressakin mittakaavassa. Päästöttömässä energiajärjestelmässä tulee olla monia energiantuotantomuotoja, jotka kaikki perustuvat uusiutuvaan energiaan. Järjestelmä vaatii toimiakseen energiavaraston.

Olemme saaneet suunnitella ja laskea noin tuhannelle asukkaalle rakennettavan kylän päästöttömän energiajärjestelmän Kirkkonummen Masalaan rakennettavaan Ekoälykylään. Masalan Ekoälykylän energiajärjestelmä perustuu aurinkoenergiaan, joka varastoidaan sähköakkuihin.

Suunnitellussa järjestelmässä energiavaraston avulla pystytän kattamaan kesäkaudella noin 6 kuukauden ajan koko kylän sähköenergiatarve. Suurin osa lämpöenergiasta tuotetaan maalämpöpumppujärjestelmällä. Apuenergiana toimii biokaasulla toimivat mikroturbiinilaitokset, joilla tuotetaan loput tarvittavasta sähköstä ja lämmöstä. Jokin verran laskelmien mukaan joudutaan ostamaan markkinoilta vesivoimalla tuotettua sähköenergiaa.

Koko energiajärjestelmän mitoituksen tärkeimpänä lähtökohtana on ollut se, että kylä on hiilineutraali ja kaikki järjestelmät sekä laitteet on valittu siten, että niiden hiilidioksidipäästöt ovat mahdollisimman pienet.

Teknologian kehitys tulee vaikuttamaan energiatuotantotapoihin ja -hintoihin. Näin tulevaisuudessa yksittäiset kuluttajatkin voivat taloudellisesti tuottaa tarvitsemansa energian. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi uusien teknologioiden ja toimintatapojen hyödyntäminen on välttämätöntä ja kehittyneen teknologian avulla tämä voidaan toteuttaa taloudellisesti kannattavasti.

Blogi on julkaistu alun perin A-kruunun blogissa.

sivula_timo-mikael

Timo-Mikael Sivula
Projektipäällikkö
Granlund Consulting Oy

zidbeck_rene

Rene Zidbeck
Energia-asiantuntija
Granlund Consulting Oy

TVD 1-2-3 – kolme askelta hankkeen tavoitteiden hallintaan

Riikka Linna KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , , , , ,

koulu-rakennuspalikat-webHankkeen tavoitteena on rakentaa resurssiviisas tulevaisuuden koulu. Kukaan ei oikein tiedä, mitä se tarkoittaa, joten hankkeessa päätetään jatkaa niin kuin ennenkin. Kuulostaako tutulta?

TVD (target value design) on systemaattinen toimintamalli, jolla varmistetaan, että tavoitteet tulee toteuttaa hankkeessa oikea-aikaisesti ja toiminta on läpinäkyvää kaikille osapuolille. Tavoitehan on tavoite vain silloin, kun sillä on ohjausvaikutus. Tavoite ei voi olla hankkeen lopputulos. Näillä pääkohdilla pääset jo pitkälle:

  1. Yhteistyö ja osallistaminen

TVD-prosessissa muuttuu tapa tehdä työtä. Enää ei puurreta omissa oloissa erillisiin tavoitteisiin tähdäten, vaan istutaan saman pöydän ääreen ja mietitään asioita yhdessä, monesta näkökulmasta. Vapaamuotoisemmalla vuorovaikutuksella syntyy enemmän ideoita ja innovaatioita, joilla voidaan varmistaa laadukas lopputulos. Myös tavoitteisiin sitouttamisen ensimmäinen askel on osallistaminen. Oletko miettinyt, kuinka työpajoja voisi hyödyntää tavoitteiden konkretisoimiseksi hankeryhmälle?

  1. Prosessi kuntoon

Jotta tavoitteisiin voidaan päästä, pitää prosessin olla kunnossa. TVD-prosessissa tavoitteita seurataan ja niihin reagoidaan systemaattisesti. Miten hankkeelle saataisiin luotua turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki osapuolet tietävät, mitä tavoitteita meillä on, kuinka niitä seurataan ja mitä kenenkin tulisi tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeisenä osa-alueena ovat myös päätösten aikataulutus ja riskitarkastelut. Vastuuta TVD-prosessi nimetylle henkilölle, niin langat pysyvät yksissä käsissä.

  1. Tiedolla johtaminen

Hyvien tavoitteiden tulee olla mitattavissa ja käsitettävissä. Kun tavoitteet on pureksittu ihmisen kokoiseksi, niiden toteutumista on helpompi seurata ja raportointikin on helpompaa. Systemaattinen raportointi kaikista hankkeen tavoitteista helpottaa myös viestintää hankkeen ulkopuolella. Ehkäpä olisi kerrankin syytä koota kaikki hankkeen tavoitteet yhteen, reaaliaikaisesti kaikkien saataville ja seurattavaksi?

Jos tällä kerralla rakennettaisiinkin oikeasti resurssiviisas koulu, aikataulussa ja budjetissa. Keksitään, mitä resurssiviisaus käytännössä juuri tälle hankkeelle tarkoittaa ja tehdään asiat paremmin kuin aiemmin, yhdessä.

ulla-nykter-nelio

Kirjoittaja Ulla Nykter toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia- ja elinkaarikonsultoinnin palvelupäällikkönä

 

Tietoinen uuden opettelu vaatii kovaa työtä – mitä yhteistä on tenniksellä ja työelämällä?

Riikka Linna DIGITALISAATIO, ENERGIATEHOKKUUS, HYVINVOINTI, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen , , ,

tennis-small

Aloitin vuosi sitten uuden harrastuksen. Tartuin ensimmäistä kertaa elämässäni tennismailaan ja suuntasin tennistunnille. Edellisestä uuden harrastuksen aloittamisesta oli kulunut reilut kaksikymmentä vuotta ja vaikka tuo vanhakin peli kulkee edelleen mukana, olin jo lähes unohtanut, miltä täysin uuden lajin aloittaminen aivan nollasta tuntuukaan. Jo kymmenettä kertaa toistettu yksinkertainen virhe kasvattaa sekä omaa että valmentajan kärsivällisyyttä. Edes jotenkin verkon toiselle puolelle kantava syöttö ja onnistunut verkolle nousu taas ruokkivat motivaatiota oppia aina vain lisää.

Työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä.

Samaan aikaan työelämässä itsensä jatkuva kehittäminen ja uusien taitojen omaksuminen ovat välttämättömyyksiä aallonharjalla taituroimiseksi. Työtavat, ohjelmistot ja teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia eikä ’näin on aina ennenkin tehty’ -asenne kanna kauas. Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa. Kasvatamme osaamistamme jatkuvasti huomaamattamme kuuntelemalla muita ja ottamalla virheistä opiksi. Tietoinen uuden opettelu vaatii avoimen asenteen lisäksi kuitenkin usein kovaa työtä, omalle epämukavuusalueelle astumista ja hetkittäin jopa rohkeaa heittäytymistä tuntemattomaan.

Uudet tuulet on kohdattava uteliaana tai vähintäänkin avoimin mielin, jotta on edes mahdollista pysyä kehityksen kelkassa.

Olen työskennellyt Granlundilla reilut kuusi vuotta rakennushankkeiden energia- ja ympäristökonsultoinnissa. Jo tuona aikana yrityksessämme ja alallamme on tapahtunut paljon: omista työhuoneista on esimerkiksi siirrytty täysin mobiileihin työpisteisiin, tiedostoja ei enää tallenneta kansioihin C-levylle, vaan tietokantaan metatietoineen, ja osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta, rakennusten energiaratkaisuiden harppauksista nyt puhumattakaan. Tämä kaikki on vaatinut jatkuvaa uuden opettelua.

Osallistava työpajatyöskentely on vallannut alaa perinteisiltä suunnittelukokouksilta.

Meillä suhtaudutaankin uusiin tuuliin ihailtavan innostuneesti. Vamhoja käytäntöjä ei epäröidä haastaa, mutta samaan aikaan arvostetaan myös kertynyttä kokemusta. Uusia ohjelmistoja tai työskentelymenetelmiä otetaan rohkeasti kokeiluun ja kaikkea toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään entisestään. Henkilöstöä kannustetaan kasvattamaan omaa osaamistaan ja kehittymään huippuosaajiksi omalla alallaan. Uutta tietoa ja osaamista pyritään jakamaan tehokkaasti koko konsernin kesken esimerkiksi erilaisten virtuaaliorganisaatioiden kautta.

Vielä toistaiseksi pärjäämiseni tenniskentällä on perustunut siihen, että pallon suunta lyöntini jälkeen on yhtä suuri yllätys niin minulle kuin vastustajallenikin. Työelämässä seilaan onneksi jo enemmän taidolla kuin tuurilla. Olipa kyse sitten harrastamisesta tai rakennusten energiatehokkuudesta, pyrin ennen kaikkea pitämään mielessä kirjailija Og Mandinolta ajatuksen: ”Älä koskaan kasva niin isoksi, ettetkö voisi esittää kysymyksiä. Älä koskaan tiedä niin paljon, ettetkö voisi oppia jotain uutta.”

Tyni_Anni__05_10x10cm

 

Kirjoittaja Anni Tyni toimii Granlund Consulting Oy:ssä energia-asiantuntijana

 

Softamiehen seikkailut kiinteistöjohtamisessa

mkarkk EDELLÄKÄVIJYYS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, OHJELMISTOT, YHDESSÄ TEKEMINEN, Yleinen

painon-nostaja-mies-asenne-web

Teksti: Kimmo Mattila

Meneepä aika nopeasti. Aloitin Granlundilla ohjelmistojen tuotejohtajana kesäkuun alussa ja rehellisesti sanottuna olin aika pihalla, missä nyt ollaan. En tiennyt Granlundista käytännössä juuri mitään, enkä varsinkaan sitä, että täällä tehdään niin mielenkiintoista softaa.

Oma taustani on softatuotteiden ja IT-palveluiden maailmasta. Olen toiminut lähes 20 vuotta tuotehallinnassa mobiilialustojen ja IT-peruspalveluiden liiketoiminnan vetäjänä.

Hyppy Granlundille pelotti, sillä vaikka kyseessä on Suomen johtava toimija, on tämä minulle aivan uusi toimiala ja olen kiinteistöasioissa täysin maallikko. Minulle ala on tuttu lähinnä omakotiasujan näkökulmasta – ensitöikseni muuten liityin Omakotiliiton jäseneksi, jotta sain sitä kautta ilmaisen Granlund Managerin oman taloni hallintaan.

Keskusteluni Granlundin porukan kanssa kuitenkin saivat minut innostumaan. Ensimmäistä kertaa urallani pääsen selkeästi soveltamaan teknologiaa ja järjestelmiä jonkun tietyn sovelluksen puitteissa – todella vaikuttamaan siihen, mitä teknologialla voidaan tehdä.

Tuotteemme Granlund Manager ja Designer ovat Suomen markkinassa käytössä laajalla joukolla asiakkaita. Useat merkittävät yksityiset ja julkiset toimijat luottavat meidän järjestelmiimme kiinteistöjohtamisessaan. Heidän vaatimuksia kuunnellessani olen parissa kuukaudessa jo saanut rautaisannoksen oppia kiinteistömaailmasta. Joukossa on hyvin yksityiskohtaisia ajankohtaisia vaatimuksia, mutta samaan aikaan itse koitan katsoa myös hieman pidemmälle. Kiinteistöalan digitalisaatiossa on huimia mahdollisuuksia, ja meillä on mielestäni ainutlaatuinen mahdollisuus olla tämän kehityksen suunnannäyttäjä.

Granlund Manager on ensisijaisesti kiinteistöjohtamisen työkalu. Näen siinä suuria mahdollisuuksia kokonaisvaltaiseen kiinteistöjohtamiseen uusia teknologioita ja integraatioita hyödyntämällä. Integraatioiden kautta voidaan tuoda huimia määriä eri tietoja kiinteistöautomaatiosta, erilaisilta IoT -antureilta ja muista ulkoisista lähteistä. Tästä datamassasta pitää tuottaa visualisointia ja Business Intelligence tyyppistä analyysiä kiinteistöjohdolle, josta ensimmäinen ilmentymä on kesällä lanseeraamamme Virtuaalinen Kiinteistö.

Tähän päästäksemme tuomme vaiheittain tekoälyä uudenlaisten asioiden löytämiseksi datasta. Tässä yhtälössä on paljon toimijoita jo Suomessa, saati maailmalla, joten se vaatii integraatioiden, API-rajapintojen ja kumppanuuksien hallintaa.

Kuten sanoin, itse olen kiinteistöasioissa maallikko, mutta onneksi se ei haittaa. Olen monta kertaa todennut, että meillä on todella mielenkiintoinen yhdistelmä ohjelmisto- ja kiinteistöalan osaamista. Monet kollegoistani ovat kiinteistötalouden ja talotekniikan insinöörejä. Tämä tuo mielestäni laaja-alaisemmin esille osaamisvahvuuttamme – ei vähiten kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Olen pohtinut, että onkohan missään näin vahvaa toimialaosaamista suoraan softakehityksen kyljessä?

Tämä seikka tuo motivaatiota jokapäiväiseen tekemiseeni. Itse koetan tuoda esiin kahta näkökulmaa: ohjelmisto-osaamista ja tuoteosaamista. Granlund on perinteisesti ollut konsulttitalo, mutta itse koitan viedä ohjelmistoamme enemmän jatkuvana palveluna tuotettavaksi tuotteeksi. Vahva tavoitteemme kansainvälistymiseen mielestäni vaatii sitä. Vahvaa tuotestrategiaa, fokusoimista käyttökokemukseen ja käytettävyyteen, sekä selkeää mallia integraatioille muihin järjestelmiin.

SW-kehityksen ja toimialaosaamisen yhdistelmän lisäksi olen äärimmäisen innoissani siitä, että meillä on hieno SW-kehitysporukka. Juuri oikeanlainen yhdistelmä nuoruutta ja kokemusta. Ohjelmisto ja toimiala kättelevät mielenkiintoisella tavalla. Ohjelmisto-osastomme on tarpeeksi pieni, jotta tekemisen meininki säilyy, mutta tarpeeksi iso jotta voimme tehdä merkittäviä asioita. En ole varmaan koskaan urallani ollut näin motivoitunut työstäni.

mattila_kimmoKirjoittaja Kimmo Mattila työskentelee Granlundilla tuotejohtajana. 

 

Taloyhtiön remontointitarve selviää optimoinnilla

mkarkk ENERGIATEHOKKUUS, KIINTEISTÖT, KONSULTOINTI, Yleinen , , , , ,

Sopimuspaperit-web

Teksti Timo-Mikael Sivula

Suuri määrä taloyhtiöitä kipuilee tälläkin hetkellä korjausvelan kanssa, kun talotekniikka ja erityisesti käyttövesiputket ja viemärit kaipaavat uusimista. Vaikeinta tuntuu olevan päättää, miltä osin talotekniikka kannattaa uusia ja kuinka laajasti. Tarvitaanko linjasaneeraus vai riittääkö putkien pinnoitus? Olisiko lämmityskuluille jo aika tehdä jotakin?

Aina kun taloyhtiössä tehdään päätöksiä mittavammista korjauksista, tarvitaan hyvät laskelmat ja selvitykset. Kustannusarvioissa on aivan olennaista vertailla investoinnin suuruutta taloyhtiön maksukykyyn. Onkin tavallista, että maksukyvyn parantamiseen etsitään keinoja esimerkiksi energiatehokkuustoimenpiteistä. Pienentynyt ostoenergian tarve näkyy mukavasti hoitovastikkeessa.

Lämpöpumppu on paras tapa säästää energiaa

Aina kun taloyhtiössä päätetään tehdä isompia korjauksia, yksi lämpimästi suositeltava energiatehokkuustoimenpide on lämpöpumppujärjestelmän asennus nykyisen lämmitysjärjestelmän tilalle tai rinnalle. Kiinteistöstä riippuu, valitaanko kohteeseen maalämpö- vai ilma-vesilämpöpumppu vai poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä (LTO).

Olennaista on mitoittaa valittu järjestelmä oikein suhteessa muihin kiinteistössä tehtyihin energiatehokkuustoimiin. Esimerkiksi jos ikkunat uusitaan tiiviimmiksi, selvitään usein pienemmällä lämpöpumpulla. Ilma-vesilämpöpumpulla ja poistoilman LTO-järjestelmällä voidaan vähentää ostoenergiantarvetta 40–50 prosenttia. Maalämmön ja LTO:n yhditelmällä päästään jopa 70 prosentin säästöihin.

Asumismukavuus osana kustannustehokasta kokonaisuutta

Helteinen kesä nosti yleiseen keskusteluun kerros- ja rivitaloasuntojen kuumuuden. Oikeilla korjaustoimilla voidaan vaikuttaa talon sisäilmaolosuhteisiin ja asukkaiden viihtymiseen eri vuodenaikoina. Esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmä, joka sisältää lämpökaivot, toimii kesällä myös huoneistojen jäähdytyksessä. Käyttökustannukset ovat pienet: asuntoon asennettavan puhaltimen sähkönkulutus on noin 1 kWh päivässä eli 0,10–0,15 euroa.

Me asiantuntijat huomaammekin kerta toisensa jälkeen, että taloyhtiöissä kannattaa määritellä kaikille korjaustoimenpiteille useita vaihtoehtoja. Hyödynnämme niiden vertailussa monitavoiteoptimointia (MOBO, Multi Objective Building Performance Optimization), joka auttaa valitsemaan energia- ja kustannustehokkaimman kokonaisuuden. Samalla päätöksissä huomioidaan niin elinkaarikustannukset kuin asukkaiden viihtyminen.

sivula_timo-mikael

Timo-Mikael Sivula
Projektipäällikkö, energia
LVI-insinööri, yamk

p. 040 651 7438
etunimi.sukunimi@granlund.fi

Tiedolla johtaminen – ennakointia suunnitteluun

Riikka Linna DIGITALISAATIO, KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS, KONSULTOINTI, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, SUUNNITTELU, Yleinen

Tavoitettavissa-small

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Kuntapuolella usein pelkkä avoimempi keskustelu eri sektoreiden välillä lisää tietoutta siitä, mihin tehdyt päätökset tulevat vaikuttamaan. Keräämällä nämä näkemykset yhteen, voidaan piirtää kuva siitä tulevaisuudesta, jota ollaan suunnittelemassa. Tällaista tiedon yhteen keräämistä voidaan kutsua tiedolla johtamiseksi, ennakoinniksi, skenaarioiden luomiseksi, tai vain hyväksi suunnitteluksi.

Usein pelkkä kommunikoinnin lisääminen eri toimijoiden välillä ei käytännössä ole mahdollista, koska suunnittelussa ja kehittämistyössä tapahtuu jatkuvasti kovalla tempolla. Yksi vaihtoehto automatisoida tätä tiedon yhdistämistä on hyödyntää tallennettua dataa ympärillä olevista tietolähteistä.

Kaavoituksen toteutumista ja alueiden kehittymistä voidaan seurata rakennuslupien ja uusien valmistuneiden rakennusten kautta. Tämä tieto saadaan kunnan omista rekistereistä.

Granlund Consulting on mukana kehittämässä Pirkkalan kunnan tietojohtamista keskittymällä nimenomaan taustalla olevan kuntarekisteritiedon hyödyntämiseen sekä avoimen datan hyödyntämiseen päätöksenteon tukena. Käytännössä selvitämme ne tarpeet, jotka koetaan tärkeäksi kuntasuunnittelussa, ja tarjoamme datan joko kunnan omia tietoja hyödyntäen, tai ulkoa tuotuna. Usein aluesuunnittelussa pelkkä tieto oman kunnan kehityksestä ei riitä, vaan tarvitaan myös kuntarajat ylittävää tietoa alueiden kehittymisestä.

Kuntasuunnittelun kehittämisen lisäksi voimme ennakoida esimerkiksi potentiaalisia asiakkuuksia yrityksille hyödyntämällä tarjolla olevaa avointa dataa. Yritykset voivat tällöin kohdistaa palveluntarjontansa tehokkaammin heille tärkeimmiksi koetuille alueille.

Palveluverkkosuunnittelussa eri teemojen yhdistäminen tuo uusia näkökulmia päätöksiin. Yhdistämällä väestönkehityksen datan rakennuskantatietoon, voidaan tehdä päätöksiä, jotka huomioivat sekä palvelunäkökulman että rakennusnäkökulman.

Rakennettaessa älykkäitä kaupunkeja, taustalla on nimenomaan ajatus ennakoinnista. Kuinka voidaan ennakoida käyttäjien tarpeet, ja kuinka voidaan suunnitella ja rakentaa ennakoivasti. Tämän lisäksi Smart Cityssä asukkaat pääsevät muokkaamaan elinympäristöään helpommin kehittyneen osallistamisen kautta. Ottamalla askeleita kohti kehittyneempää kuntasuunnittelua ja älykästä kaupunkia, on hyvä kiinnittää ensin huomiota kuntasuunnittelun kehittämiseen kohti tiedolla johtamisen mallia. Asukkaiden näkökulmasta älykkäät kaupungit syntyvät usein markkinavetoisesti yritysten innovaatioiden kautta, jossa kaupunki on mahdollistajana.

Tampereen kaupunkiseudulla uudisrakentamisen seuranta on automatisoitu koko seudun osalta niin, että alueiden kehittymisen seurantaa voi seurata jatkuvasti päivittyvällä nettisivulla ja tietoja voidaan peilata aikaisempien vuosien kehitykseen. Tämä on mahdollista rakentaa myös muihin kuntiin ja seutuihin.

Kunnat keräävät jatkuvasti dataa rakennetun ympäristön kehittymisestä. Tiedot voivat olla laadultaan vielä heikkoja, mutta pohja on kunnossa. Tarvitaan vain tietoa siitä, mitkä tiedot kannattaa hyödyntää, miten tiedot ovat yhdistettävissä ja miten tämä kaikki automatisoidaan ja saadaan hyödynnettyä päätöksenteossa. Tätä työtä teemme parhaillaan Pirkkalan kunnan kanssa, jonka päätökset perustuvat jatkossa laadukkaaseen faktatietoon. Pirkkala kehittyy jatkossakin järkevästi, ennakointiin pohjautuen. Me Granlundilla haluamme kuntatiedon kehittämisen lisäksi osallistua myös älykkään kaupungin kehittämiseen pohtimalla kaupunkien ja yritysten yhteistyötä. Mitä lisäarvoa voisi tuoda kattavan kuntarekisteritiedon ja ajantasaisen yritysten rekisteritiedon yhdistäminen? Tähän kun yhdistetään vielä tiedon visualisointi esimerkiksi kolmiulotteiselle kartalle, olemme hypänneet taas seuraavalle portaalle älykkään kaupungin suunnittelussa.

Turunen_Simo__04_10x10cmKirjoittaja Simo Turunen toimii Granlund Consultingissa vanhempana asiantuntijana simo.turunen(a)granlund.fi