#uusi ajattelu

Digital revolution will make us focus on the building’s end user

Ken Dooley DIGITALISAATIO, EDELLÄKÄVIJYYS, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , , , , , , , , ,

Writer: Ken Dooley, Senior Specialist, Digitalisation

It’s exciting to think that the 1st ever World Summit on the Digital Built Environment will take place in Helsinki next year and this week’s ReCoTech 2017 the official side event of Slush is a step on our journey to that event.

The industry is just beginning to sketch out the digital built environment and to consider what it will look and feel like. At the same time that this is happening, the Bank of Finland and the Finnish Ministry of Finance are forecasting that the platform economy will be 30% or more of the Finnish Economy by 2030.

The digital revolution will and already has enabled us to focus much more on the building’s end user and not just to offer solutions for the technical systems of a building.

The change that is happening is being driven by a number of factors such as a worldwide trend for people to want a better work-life balance and the new business models that make up the platform economy. All of this is being accelerated and enabled by digital tools such as IoT, smartphones, online booking platforms and virtual work tools such as Skype.

As we move more and more from the scale of the building to the scale of the city our focus moves from the end user of a building to the citizen of a city.

At this stage in the development of the real estate and construction industry we feel that the most important task is to improve the daily life of the citizen. This means helping them to be healthier or more sustainable or just saving them time or money as they go about their life in the new digitally enhanced built environment.

We feel that the best application of digital technology is to provide a better user experience throughout the whole day which we call the smart work day. If we solve all of the citizen’s problems first and in doing this we motivate them to use digital tools in their daily life then all of the data to make city more useable, energy efficient and sustainable will be available. Solving any privacy issues that are created by this is also a top priority.

AirBnB is often used as an example of how the platform economy is affecting the real estate and construction industries. This is because it is the world’s largest hotel chain even though it doesn’t own any buildings.

The platform economy will bring the user benefit and the new revenue streams to the future city and it is up to the digitalisation players to determine fine details of the digital built environment.

Writer Ken Dooley works as Senior Specialist in Digitalisation at Granlund’s innovation department

The citizens will want to find when the nearest tram or bus will arrive and they will want this information in real-time. They want to know where the nearest city bike station is and the current availability of bicycles or the location of the nearest desk in a coworking space. They will want to choose a nearby rooftop for their online shopping delivery drone to land on and they will also need access to that rooftop via the building’s stairs or elevators. When they leave their house to play with their kids they will choose a park based on the latest air quality data.

The key question is whether or not all of these services will be accessed through separate websites and apps or whether the city’s services will be merged into one node.

The user interface of the digital built environment could be a 3D model of the whole city and this digital twin of the city could act as the service node for the whole platform economy.

We don’t yet know where the developments of the digital built environment will come to equilibrium but we will certainly have fun finding out!

Ken Dooley and Tero Järvinen are speakers at the ReCoTech 2017 – official side event of Slush 2017. Their topic is ”Digital Twin – the playground for the platform economy” .

Text has been published in Finnish in Locus-magazine October 2017.

Healthy Buildings: Fad or the Future?

Ken Dooley DIGITALISAATIO, IN ENGLISH, KIINTEISTÖT , , , , , , , , , ,
GC_Ken_Dooley
Writer Ken Dooley works at Granlund’s Innovation department.

The Health and Well-being boom seems to be influencing every industry at the moment and it’s no surprise that this also includes the real estate sector. This is especially relevant to office buildings where more and more employers want to ensure that they are providing a healthy workplace. The trend is growing as it is seen as an important way to attract and retain staff and also to increase productivity by decreasing sick leave.

Building design

A recent article in the Guardian discussed this trend in the context of the Dutch office market and focused on the ability of certain office designs to reduce the risk of employee burnout. So the question everyone is asking is: how do you design a building to be healthy?

The Amsterdam-based design studio, D/DOCK, has identified 10 indicators which together make up their healing office concept. The indicators include indoor climate, daylight, physical activity, healthy food, diversity and nature. D/DOCK believe that if these elements are improved, then sick leave can be reduced by up to 30% and productivity can be improved by up to 20%. They also claim that the end result is a longer life expectancy for employees as they spend such a large proportion of their time in the workplace.

So from a building design point of view this means greater focus on indoor air quality and maximising daylight. It means healthier food in the restaurants and a greater focus on encouraging more activity while at work. This could be as simple as encouraging people to take the stairs instead of the elevator or the emergence of treadmills under our desks!

johnson-treadmill.jpg.662x0_q70_crop-scale.jpgPicture: Steven M. Johnson

WELL Building Standard

Guidance on how to design healthy buildings can also be found in the WELL building standard. In October 2014, the international WELL building institute launched the world’s first standard that focuses exclusively on improving human health and well-being through the built environment.

The purpose is to measure, certify and monitor the performance of building features that impact health and well-being. It focuses 105 criteria which includes traditional design measures such as internal conditions and daylight but also food, activity, safety and many more.

Real-time monitoring

Another industry area that is commanding attention is the real-time monitoring of workplace activity. This is being driven by HealthTech such as wearable devices or smartphone apps which gives the user real-time feedback on daily targets such as the number of steps taken that day.

In the US most of the large health insurers have or are about to offer discounts to employees using these kinds of devices. While, in Finland, LähiTapiola insurance group have announced a pilot to offer discounted health insurance to people who use the Wellmo app. In one US study more than 20,000 people chose to wear activity tracking devices at work and after 2 years the organisers claim that the fitness tracker group had 59% lower healthcare costs than their colleagues without trackers. Another study using fitbits claimed an average of 25% less per person in healthcare costs than a control group.

We at Granlud are also committed to delivering healthy buildings so if you are interested in anything from daylight modelling to WELL certification then let us know!

Nuoret suunnanmuuttajina

Granlund EDELLÄKÄVIJYYS , , , , , , , , ,

Teksti: Ella Rautio

Nuoret ovat enemmän ja enemmän tietoisia siitä, että ilmastonmuutos ei ole keksitty juttu ja että sen vaikutukset alkavat jo näkyä ympäristössämme. Koulussa on jos ala-asteelta lähtien puhuttu kierrätyksestä ja energiansäästöstä ja yläasteella ilmastonmuutoksesta, mutta vasta viime vuosina olen nähnyt nuorten muuttavan elämäntapojaan ekologisempaan suuntaan. Muutos voi johtua varttumisesta ja viisastumisesta, mutta myös sosiaalisella medialla on ollut osansa muutokseen. Nuoret ihannoivat enemmissä määrin kestävän kehityksen mukaisesti eläviä ihmisiä ja tutustuvat erilaisiin elämäntapavaihtoehtoihin internetissä.

shutterstock_305140589

Päätin tehdä kyselyn nuorille blogikirjoitukseni aiheesta, jotta saisin tietää enemmän heidän mielipiteistään ja kuulla erilaisia näkökantoja asiaan liittyen. Halusin ottaa selvitykseen mukaan sellaisia nuoria, joilla olisi jonkinlainen käsitys Granlundin toimialasta ja näkemyksiä ympäristöön ja kiinteistöihin liittyen.Otin yhteyttä Helsingin Evankelisen Opisto HEO:n, arkkitehtuurilinjaan. Sain mahdollisuuden järjestää kyselyn, johon vastasi kahdeksan opiskelijaa.

Vastuullisuus on käsite, joka nousee esiin eri medioissa. Se on erittäin tärkeä käsite, mutta laajuutensa takia joskus hankala hahmottaa.

Vastuullisuutta on toimia mahdollisimman kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla, mutta myös toimia eettisesti ja pyrkiä jatkuvaan kehitykseen. Arkkitehtuurinuoret pitivät vastuullisuutta tärkeänä ja tiesivät käsitteen olevan laaja. Monet nuoret ovat esimerkiksi vaihtaneet ruokailutottumuksiaan enemmän kasvisruokapainotteiseksi tai täysin vegaaniseksi. Tämä muutos ekologisempaan syömiseen vähentää kasvihuonepäästöjä runsaasti. Itsekin olen alkanut miettimään syömisiäni enemmän ja vähentänyt etenkin lihatuotteiden kulutusta runsaasti.

Osa kyselyyni vastanneista nuorista kertoi käyttävänsä julkisia kulkuvälineitä tai pyöräilevänsä paljon, jottei autoa tulisi käytettyä liikaa. Lyhyet välimatkat he taittavat kävellen. Kierrättäminen nousi esiin monen vastauksissa. Kierrätys on erittäin tärkeää, jotta jätteitä voidaan hyötykäyttää.

Energiatehokkuus tarkoittaa vähemmän rasitusta ympäristölle ja luonnolle. Se on energian tehokasta käyttöä ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä kustannustehokkaalla tavalla.

Kyselyyni vastanneet tulevaisuuden arkkitehdit aikovat tulevaisuudessa kiinnittää huomiota asiaan töitä tehdessään, jotta kaikki kiinteistöt saavuttaisivat hyvän energiatehokkuuden tason.

Tällä hetkellä suurien muutosten tekeminen ei ole heille ajankohtaista, ja energiatehokkuuteen pyritään pienillä muutoksilla, kuten energiansäästölampuilla.

Kysyin nuorilta myös heidän suhtautumistaan uusiutuvaan energiaan. Pitäisikö sitä lisätä ja minkälaista uusiutuvaa energiaa pitäisi suosia? Kaikki kannattivat uusiutuvaa energiaa. Eniten haluttiin lisätä aurinko- ja tuulienergian käyttöä. Yksi opiskelija ehdotti, että esimerkiksi julkinen liikenne voisi kulkea uusiutuvalla energialla.

ella_rautio_20160520

Sosiaalisella medialla on ollut suuri vaikutus nuorten ja vanhempienkin ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen.  Somesta löytyy paljon aktivisteja, jotka toiminnallaan lisäävät tietoisuutta ympäristöstä. Osa lähestyy asiaa positiivisuuden kautta, toiset taas jyrkemmin. Onnistuneiden kampanjoiden tai sometempausten johdosta tietoisuus ekologisista valinnoista ja planeettamme huonovointisuudesta leviää erittäin nopeasti.

On hienoa nähdä, miten asenteet ja tottumukset ovat muuttuneet lähivuosina. Toivottavasti samanlainen kehitys jatkuu ja voimme yhdessä vähentää ympäristölle haitallisia asioita.

Kirjoittaja on Granlund Consultingin harjoittelija.

Palaute muuttaa maailmaa

Maaret Pyhäjärvi KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS , , , , , , , ,

Neljään Granlund-vuoteeni on mahtunut monenmoista oppia. Opit ovat herättäneet keskustelua, saaneet miettimään asioita ja tekemään asioita toisin. Oppien iso teema on *palaute*.

 

 

Palaute

Katselin ihastellen jokin aika sitten, kun ohjelmistokehityksessä tiimissäni syntyi hieno pöhinä. Ei sitä paremmallakaan sanalla oikein voi kuvata, kun porukassa innostuneesti puhutaan asioista, ratkotaan juttuja reippaasti ja rakentamamme ohjelmisto menee eteenpäin harppauksin. Erityislaatuinen pöhinä syntyi siitä, että sovelluksen käyttäjä käytti muutaman tunnin aikaansa tullakseen istumaan kanssamme ja näyttämään, mitä rakentamallamme sovelluksella arkipäivässä tehdään.

Käyttäjämme ei aina sanonut jonkin asian olevan haastava, mutta ryhmä nämä asiat kyllä huomasi. Sekä sanallinen että sanaton palaute muuttuivat empatian kautta toiminnaksi. Lyhyellä aikavälillä hyvällä ymmärryksellä saimme aikaan monta muutosta.

Toisinaan palautteen saaminen on meille vaikeaa. Muistan lähes neljän vuoden takaa tilanteen, jossa käyttäjämme soitti meille torstai-iltapäivällä kertoakseen, että oli kokeillut tehdä ohjelmistollamme hoidettavaa tehtävää maanantaista lähtien kerran päivässä, siinä onnistumatta. Ohjelmistossamme oli vikaa.

Kerromme palautetta usein vikatilanteissa vain, jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Käyttäjämme oli kuitenkin kovin yllättynyt siitä, että vika ei ollut kadonnut alkuviikon aikana, ja kertoi että aina aikaisemmin viankorjaus oli tapahtunut asiasta puhumatta. Tietyntyyppisten ongelmien kanssa ohjelmistokehitys voikin toimia näin, kun näkyvistä virheilmoituksista kerätään tietoa automaattisesti.

On siis palautetta, joka pitää aktiivisesti kertoa sekä palautetta, joka kerätään automaattisesti. Usein on parempi, että palaute annetaan ääneen, ihmisen ääni vahvistaa sanotun ja lisää ymmärrystä.

Maailma on muuttunut siten, että jokainen meistä käyttää ohjelmistoja jatkuvasti. Joskus ne eivät toimi, ja olemme turtuneet siihen. Jäämme odottamaan, että joku muu huomaa, joku muu on aktiivinen ja kertoo. Kerromme palautetta vikatilanteista, vain jos ne suoranaisesti estävät hommiemme etenemisen.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu.

Annettu palaute synnyttää kuitenkin sen ainutlaatuisen pöhinän, jolla maailma muuttuu. Ohjelmistokehitysporukoissa tehdään aina kovasti töitä sen eteen, että opittaisiin ratkomaan asioita paremmin.

Me ajattelemme ohjelmistoja ratkaisuina ongelmiin. Usein ongelma on se, että halutaan tehdä sitä arkipäivän suunnittelu- ja ylläpitotyötä rakennuksille tehokkaammin, vähemmän tekijöitä kuormittaen. Jos ongelma ei ratkea, ei ohjelmisto toimi. Ja me haluamme sen toimivan, haluamme olla avuksi. Haluamme rakentaa hyvää yhdessä, ja rakennammekin. Tahto muuttuu toiminnaksi palautteen kautta.

Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Paras tapa antaa palautetta on usein jutustelu kahvikupposen äärellä tai käytävän nurkissa ohikulkiessa. Hyvä tapa antaa palautetta on myös laittaa omista pohdinnoista rohkeasti viestiä. Kohtaloonsa tyytyminen ja hiljaisuus ovat niitä huonoimpia tapoja, asian tärkeyttä kun usein mitataan myös sitä kautta, kuinka moni asiasta puhuu.

Kun itse olen testaajana omassa porukassani erikoistunut palautteen antamiseen sekä sen tulkitsemiseen toimenpiteiksi, muistelen yhtä erityisen hienoa kokemusta Granlundilta.

Maaret Pyhajarvi_kasitelty
Kirjoittaja Maaret Pyhäjärvi kuuntelee käyttäjiä ja parantaa maailmaa Granlundin ohjelmistokehityksessä.

Istuimme porukalla huoneessa ryhmäohjelmoimassa. Otimme kukin vuoroja yhdellä tietokoneella, toteuttaen muutoksia ohjelmistoon. Ne, jotka eivät olleet koneella, kertoivat mitä tehdään ja jokainen antoi palautetta toisten ehdotuksista saman tien. Mieleenpainuva oli se hetki, kun puolesta lauseesta löytyi ajatus, jonka korjaamalla teimme asiat oikein – heti. Nopea palaute on tehokasta palautetta.
Palaute on myös vahvistavaa. Positiivisella palautteella voit vahvistaa sitä minkä haluat kasvavan. Lisää tätä! Juuri näin!

Palaute muuttaa maailmaa. Ja maailmaa on aina hyvä kehittää parempaan suuntaan, monissa mittakaavoissa.

 

Building a Culture of Experimentation (kokeilukulttuuri)

Ken Dooley DIGITALISAATIO, IN ENGLISH , , , ,
GC_Ken_Dooley
Writer Ken Dooley is the Sustainability Group Manager at Granlund Consulting

There is no doubt that digitalisation will continue to disrupt established industries and the construction and real estate industries are no different.

We are all aware of the impact that Google has made on advertising, Uber has made on the taxi industry and AirBnB has made on hotels, so how do established companies keep up with the disruptors in this increasingly digital age? The answer is experimentation.

Large companies are beginning to look at start-ups for inspiration and one marked difference is in the agility of development processes.  Big player companies have established internal processes and spend vast amounts of time and energy planning their next steps. In contrast, start-ups are empowered by the lean methods of people like Eric Ries and are able to try new things and experiment much more often. This is depicted by the mindset of the lean start-up movement which is embodied by phrases such as “get out of the building” and “start before you are ready”. This approach advocates speaking to customers and building ad hoc solutions that solve real world problems. It is totally opposite of spending large portions of time and money developing a product in-house and showing it to customers for the first time on launch day. The expectation is that the products and services developed by the lean approach are more customer oriented as they are incrementally developed with real customer feedback. This is why experimentation is becoming a popular development tool and even the Finnish government are conducting experiments which they call strategic policy trials.

Experiment 1: Hackathon

One of Granlund’s first attempts at experimentation was last year’s Behaviour Change Hackathon where the aim was to develop insights and tools for reducing user energy consumption in buildings.  The event was a departure from a traditional real estate industry workshop as it encouraged participation from a diverse range of backgrounds with extra emphasis on the inclusion of behavioural psychologists, software developers and energy experts. The event generated 5 concepts and on the day Granlund promised to bring at least one idea to the level of a prototype.

Experiment 2: Location

The idea from the hackathon that was chosen for further development was a concept called WarmEnough which was described in the hackathon as a solution to “optimise indoor temperature based on crowdsourced temperature feedback via mobile app”. Granlund worked with local start-up Nomenal who were part of the original hackathon team that came up with the WarmEnough idea.

The resultant smartphone app enabled building users to send a very simple feedback message which had 3 possible comments (1) I am too warm, (2) I am happy with the temperature or (3) I am too cold. The most important part of the app was that the feedback was location enabled. This meant that each feedback item could be tracked to the position in the building that it was sent from so that building managers could look for trends and prioritise areas with multiple feedback cases. In all, 2 separate apps were developed in order to test the best method for attaching location to the feedback. One app was developed using iBeacons and one app was developed using IndoorAtlas. A screenshot of the app may be seen below along with the map of the building showing where feedback has been sent from.

Dooley feedback
On the left: a screenshot of the warm enough app, on the right: a visual representation of the 3rd floor feedback generated by the app.

Experiment 3: Games

The local gaming ecosystem is one of Finland’s biggest success stories of recent years and so Granlund have been experimenting with how gaming can improve the user experience of our products and services. One way that gaming can be used in our business involves a “playable” user feedback survey and this concept is currently being developed with Oulu based gaming company PlaySign. The core idea is that taking part in the survey has to be fun and it must also give an immediate visual representation of the feedback that has been received.

Dooley feedback 2
Screenshots of an early prototype of the playable survey showing (left) neutral starting point at the beginning of the survey, (middle) setting showing that the area is marginally cold (right) setting showing that the area is very cold.

Experiment 4: More Location

In order to build on our expertise in the field of indoor positioning Granlund have also been experimenting with indoor mapping in our headquarters in Helsinki. Using the Steerpath technology of a local start-up Granlund have been developing an smartphone indoor mapping system that understands a users location and can direct them to parts of the building such as meeting rooms that they have never been to before. It is essentially a google maps for indoors.

Experiment 5: Occupancy

The latest concept being tested in our headquarters is real-time methods of measuring occupancy in buildings. More on this later!

Pariisi, Grönlanti, Helsinki

Sanna Forsman ENERGIATEHOKKUUS, SUUNNITTELU , , , , , , , , , , ,

Miten yksi kuva voi pysäyttää pohtimaan oman työnsä merkitystä?

IceWatch Olafur
IceWatch by Olafur Eliasson and Minik Rosing, photo: Martin Argyroglo © 2015 Olafur Eliasson

Taiteilija Olafur Eliassonin teos IceWatchParis visualisoi Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä koskettavasti yhden globaaleista kipupisteistämme.

Grönlannista Pariisiin hinatut, jäätiköstä irronneet pienet jäävuoret sulivat keskellä Place du Pantheonia kellotaulun muodossa.

Ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja aika on loppumaisillaan. Poliittisen maailmanparantamisen keskellä käsinkosketeltava teos pysäytti paikalla olijat sekä kuvien välityksellä myös yhden valaistussuunnittelijan Helsingistä.

Teoksen tavoite oli saada pitkien puheiden ja raporttien jälkeen ihmiset ryhtymään käytännön toimiin – tekemään oikeita ilmastotekoja.

Taide toimi, eli alitajuntani alkoi raksuttaa:

Mikä on minun ilmastotekoni projektityössäni valaistusalalla?

Olen löytänyt kaksi teemaa.

1. Päivänvaloa pitää hyödyntää rakennuksissa yhä enemmän.

Rakennuksien aukot on ensisijainen ratkaisu valon saamiseksi sisätiloihin, mutta niiden sijoittelua, kokoa ja muotoa ohjaavat monet muutkin asiat kuin päivänvalon saatavuus. Aukkojen sijaintia on myös vaikea muuttaa.

Keinovalaistusjärjestelmän ohjaaminen päivänvalon saatavuuden mukaan voidaan toteuttaa kuitenkin jokaiseen rakennukseen. Tarpeenmukainen ohjaus pidentää myös valitun valaistustekniikan käyttöikää. Suomessa on tarjolla luonnonvaloa melkein vuorokauden ympäri puolet vuodesta, joten monessa kohteessa säästöt ovat merkittävät.

Päivänvalon saatavuuden ja valon määrän simulointi on suunnittelutyössä muuttunut yhä helpommaksi. Keinovalon säädöllä saavutetut pienemmät energiakustannukset voidaan nyt todentaa laskemalla ja säästöillä voidaan perustella investoinnit kehittyneempään teknologiaan.

Sannan blogi päivänvalo

Lisäksi näitä simulointeja voidaan käyttää valaistuksen laadun arviointiin. Luonnonvalon muutokset voivat aiheuttaa kiusallisia kontrastieroja tai jopa häikäisyä ja ne voivat vaatia keinovalaistukselta tavallisuudesta poikkeavia ratkaisuja. Simuloinneilla voidaan tarkentaa valaistusohjausalueiden ja -laitteiden sijoituspaikat, suunnitella valaistustilanteet tarkasti ohjelmointia varten ja tällä tavalla edistää rakennuksen helppoa ja tehokasta käyttöönottoa.

Puhuimme aiheesta Nina Peltolan kanssa Granlund Webinarissa viime syksynä.

Päivänvalon hyötykäyttöä visioin myös Ruukin Petteri Lautson kanssa oheisessa videossa.

2. Keinovalaistusratkaisun ja valaisimien energiatehokkuus on nykypäivänä työssämme itsestäänselvyys.

Kaunis ja miellyttävä on usein myös energiatehokasta – ja kaikkien halvin ei usein ole näitä kaikkia.

Kestävän kehityksen kannalta uusien ledivalaisimien ja niiden sisältämän elektroniikan kestävyys on kriittisen tärkeää. Ledivalaisimien päivitettävyys 7-10 vuoden käytön jälkeen on vielä pelkkää utopiaa eli koko valaisin täytyy mitä todennäköisimmin vaihtaa!

Usein pidempi valaisimen käyttöikä näkyy myös hankintahinnassa, koska parempi tuotesuunnittelu ja paremmat komponentit maksavat enemmän.

Investointikustannusten laskemisen sijaan meidän tulisikin aina arvioida elinkaarikustannuksia.

Elinkaarilaskelmissa puurot ja vellit menevät kuitenkin helposti sekaisin, koska yhtä ja toista voidaan jättää rivien väliin. Valaistusalalla on jo pitkään ollut tarve saada yleiseen käyttöön puolueeton työkalu. Motiva Oy:n vetämä energiatehokkaiden valaistusratkaisujen tieto- ja työkalupankki eli VALTTI-hanke on juuri julkaissut uuden Valaistustieto-nettisivuston, johon on kerätty tietoa, ohjeita sekä esimerkkikohteita energiatehokkaista valaistusratkaisuista.

Hankkeessa on laadittu Granlund Consultingin kanssa uusi helppokäyttöinen valaistuksen elinkaarikustannuslaskuri, jossa pyritään huomioimaan kaikkia edellä mainittuja näkökulmia. VALTTI-laskuria  voidaan käyttää suunnittelu-, tarjous-, hankinta- sekä ylläpitovaiheessa, joten tavoitteena on löytää laskurin käyttäjiä valaistusalan kaikista osapuolista.

Sanna Motivan laskuri

Kirjoitan tätä blogia takapihamme terassilla.

Tuntuu, että ilmastonmuutos on konkretisoitunut viimeisen puolen vuoden aikana minunkin elämässäni. Viime talven vähälumisuus tappoi vuosia kukoistaneen kärhön, puksipuun ja pikkutalvion. Jo äitienpäivänä söimme helteessä grilliruokaa terassilla. Nyt kesäkuun alussa perennojen kasvu ja kukinta ovat viikkoja etuajassa ja osa kukista, joita yleensä ihailen lomalla heinäkuussa, on jo nyt lakastumaisillaan.

Pitkää kuumaa kesää viettäessänne haastan teidät ilmastotekoihin katsomalla valokuvaaja James Balogin Extreme Ice Survey -hankkeen reportaaseja sekä huimaavan dokumentin Chasing Ice. Elokuvan trailerin voi katsoa tästä.

Murrosta rakennusmarkkinoilla?

Pekka Metsi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ , , , , , , , , , ,

”Rakentaminen kannattelee Suomen taloutta”.

Tässä lauseessa on jotain periaatteellisesti metsässä. Eikö rakentamista pitäisi tehdä tarpeeseen? Ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että kaikki muut toimialat supistavat.

Selityksiäkin toki on. Julkiset investoinnit, pääkaupunkiseudun aluekehityshankkeet ja korjauksen hyvä volyymi muodostavat pohjan. Asuntoja tarvitaan, kun ihmiset urbanisoituvat ja saamme uutta verta Suomen ulkopuolelta.

Jos muutosta halutaan, nyt on se aika. Myöhemmin se on pakon sanelemana huomattavasti tuskallisempi.

Rakentaminen auringonlasku

Urakointi – positiivista kehitystä näkyvissä

Suurilla ja mahtavilla rakennusyhtiöillämme alkaa näkyä erilaisia strategioita. Suurin murros on kuitenkin keskisuurten voimakas kehitys. Keskisuurilla on selvemmin vaihtelua linjauksissaan sekä etenemismalleissa.

Joku painottaa kustannustehokkuutta, toinen asiakaslähtöisyyttä ja ryhmärakentamista, joku listautuu pörssiin ja toinen etenee partnerimallilla.

Talotekniikkaurakoinnissa on kaksi kooltaan ylivertaista toimijaa ja paljon pienempiä haastajia.  Consti erottautuu omalla konseptillaan. Muutoksia on ollut paljon sekä suurten että pienempien puolella. Tuloksenteko on lähes kaikkien haaste. Rooli on jäänyt liikaa arvoketjun häntäpäähän.  Talotekniikan toimivuus ratkaisee sisäympäristön ja energiatehokkuuden onnistumisen, joten uusia avauksia toivotaan.

Suunnittelu – trendinä laaja-alaisuus

Suunnittelusektorilla kehitys on viime vuosina rajua. Isot ostavat pieniä. Harva uskoi muutama vuosi sitten, sektorin suurimmat toimijat Suomessa ovat ruotsalainen pörssiyhtiö Sweco ja tanskalainen säätiöomisteinen Ramboll.  Allekirjoittanut on ehkä hieman jäävi kommentoimaan kilpailijoiden strategioita.

Sattuneesta syystä Granlundilla usko erikoistumiseen on vahva.  Suurin osa arkkitehdeistä näyttää myös ajattelevan näin. Mutta maailmaan mahtuu tietysti monta linjaa ja nyt kasvulukujen perusteella monialaisuus näyttää olevan suurin trendi.

Asiantuntijatoiminnassa tietysti tärkein kehittämisen lähtökohta on osaamisen kehittäminen ja käytännössä erittäin tärkeää on myös operatiivinen toimituskyky. Muutokset eivät kuitenkaan lopu. Veikkauksissa on ainakin vielä yhden kansainvälisen toimijan saapuminen markkinoillemme lähiaikoina.

Teollisuus – automatiikka kaipaa uudelleenmäärittelyä 

Rakennusosa- ja laiteteollisuuden osalta globalisaatio tapahtui jo aikaisemmin. Sitä kautta suomalaislähtöiset ja kilpailussa pärjänneet yritykset ovat jo kansainvälisiä. Selvä trendi on myös tuotteiden ja palvelujen yhdistyminen – mallia Kone ja Wärtsilä. Tästä aiheesta Kassun mainio blogi.

Myös IoT on tavoittamassa talotekniikkateollisuutta. Äly lisääntyy laitteissa. Jokainen itseään kunnioittava kehittäjä puhuu IoT-platformeista. Tämä varmasti muuttaa käyttäjien ja ylläpitäjien mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Yhtenä huolenaiheena on sekä laite- että urakointipuolella automatiikan väärä profiili. Koko asia pitäisi määritellä uudestaan. Nyt pirstaloidaan ja shopataan,  kun pitäisi ajatella kokonaisvaltaisesti ja käyttäjälähtöisesti. Vaikka tehokkuus on hyvä tavoite, niin automatiikkaan pitäisi olla valmis satsaamaan enemmän. Emme ainakaan vielä ole osanneet myydä tätä ajatusta tilaajille.

Mihin tämä murros sitten johtaa? Olemme itse ennustelleet, että suhteellisen positiivinen markkinakehitys on mahdollista vielä ainakin lähivuosina. Pidemmällehän ei kukaan osaa ennustaa.

Nyt siis on todella aika kehittää.

Pekka_Metsi
Kirjoittaja Pekka Metsi on Granlundin toimitusjohtaja, joka twiittaa nimimerkillä @p_metsi

Ensimmäisen vaiheen teemoina voisivat olla yhteistyön parantamisen allianssien kautta, tiedon elinkaarenhallinnan kehittäminen ja alan avoimuuden lisääminen.

Kaikkiin edellä mainittuihin kehityksiin liittyy vahvasti yhdessä tekeminen. Kuka ottaa veturin roolin? RYM tätä yritti, mutta sitä ollaan nyt kuoppaamassa. Selvää lienee, ettei vastaavaa mallia ei synny seuraavaan 10 vuoteen.

Mutta löytyikö yrityskonsortioita vaikka  tutkijoilla vahvistettuna? Saisimmeko julkiset tilaajat ja muutaman yksityisenkin mukaan tällaiseen malliin?

Ainakin voisimme yrittää.

Resepti onnistuneeseen työpajaan

Granlund YHDESSÄ TEKEMINEN , , , , , , , ,

Rakennusala on murroksessa ja perinteinen ylhäältä johdettu kokouskäytäntö ei enää toimi. 

Uudenlainen maailma vaatii myös kiinteistö- ja rakennusalalla uusia työtapoja.

Olemme hyviä projektin tehtävien ja resurssien hallinnassa, mutta miten onnistumme viestinnässä, tiedonhallinnassa ja projektille asetettujen tavoitteiden hallinnassa?

Työpajoilla voimme tehostaa projektin yhteisen tahtotilan rakentamista ja tiedonhallintaa.

Suomenlinna 2 netti

Vuorovaikutteisella työpajamenetelmällä luodaan lisäksi positiivinen ilmapiiri aiheen ympärille ja ihmiset sitoutuvat projekteihin paremmin. Kaikki pääsevät vaikuttamaan ja antamaan oman näkemyksensä, jolloin lopputuloskin on parempi kuin perinteisillä työskentelymenetelmillä.

Kaikki työpajat eivät kuitenkaan ole hyviä, innostavia, sitouttavia tai toimivia.  Hyvän työpajan rakentaminen tarvitsee ammattitaitoa, ymmärrystä ja kokemusta. 

Onnistuneen työpajan resepti löytyy kokemuksemme mukaan seuraavista asioista:

  1. Valmistautuminen, valmistautuminen, valmistautuminen

Onnistunut työpaja sujuu tai oikeammin soljuu eteenpäin vaivattomasti ja helposti. Hyvän kokouksen taustalla on kuitenkin valtava määrä valmistautumista. Mikä työpajamenetelmä sopii tähän tilanteeseen, osallistujamäärään, projektiin ja näille osallistujien parhaiten? Minkälaisia välineitä tarvitsemme? Mikä on aikaraami ja miten siinä pysytään? Miten saavutetaan työpajalle asetetut tavoitteet?

Kokemus ja osaaminen tuovat varmuutta ja tehokkuutta myös työpajojen tekemiseen.  Meillä on kokemusta lukuisien työpajojen vetämisestä, niihin osallistumisesta ja työpajatyöskentely-valmennuksesta.

  1. Ymmärrys prosessista

Kiinteistö- ja rakennusalalla prosessit ovat pitkiä, monimutkaisia, niihin osallistuu paljon eri ihmisiä ja lopputuloksen onnistuminen – turvallinen ja terveellinen toimisto, koti, sairaala, koulu, kauppakeskus tai vaikkapa tie – on ensiarvoisen tärkeää.  Tämän vuoksi uskomme että työpajamenetelmien lisäksi olennaista on liiketoiminnan ymmärtäminen.

Asiantuntijuutemme mahdollistaa työpajojen onnistumisen. Emme keskity ainoastaan prosessin ohjaukseen vaan osallistumme rakennusalan asiantuntijoina sisällön rakentamiseen mahdollistaen työpajan tehokkaan toteutuksen ja laadukkaan lopputuloksen.

  1. Oikeanlaiset ihmiset

Työpajojen fasilitointi ei ole kaikkien heiniä. Edellisten kahden lisäksi onnistuneen työpajan edellytys on se, että vetäjä viihtyy fasilitaattorin roolissaan.  Hyvä fasilitaattori luo tilanteeseen hyvän hengen, pystyy mukautumaan eri tilanteisiin, hahmottaa kokonaisuuksia, ymmärtää ihmisiä, herättää luottamusta ja pystyy hallitsemaan koko fasilitointitilannetta.  Tunneäly ja kyky reagoida muuttuviin tilanteisiin ovat niin ikään hyvän fasilitaattorin ominaisuuksia. Tietyissä ongelmatilanteissa fasilitaattorilta vaaditaan myös vahvaa johtajuutta työpajan etenemisen takaamiseksi.

Meiltä löytyvät ihmiset, joille fasilitointi on luontaista ja toimivaa ja jotka pystyvät tuomaan tilanteeseen tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja positiivista fiilistä.

  1. Tiedonhallinta

Mitä suurempi projekti, sitä suuremmat haasteet muodostuvat projektissa syntyvän tiedon ja sen hallinnan näkökulmasta. Suurissa rakennushankkeissa pidetään

Työpajatyöskentely
Lähde: Lauri Koskela

paljon työkokouksia ja työpajoja. Varsinkin työpajoissa syntyy niin päätöksiä kuin jatkotoimenpiteitä. Perinteinen muistiomenettely on tällöin kankea ja on vaikeasti seurattava. Yhdessä viikoittaisessa tehokkaassa kahden tunnin työpajassa voi syntyä yli 50 päätöstä ja jatkotoimenpidettä! Miten hallitaan tietomäärää ja taataan, että myös kaikki tehtävät tulevat tehdyksi työpajojen välillä?

Jos haluat lukea fasilitoinnista käytännössä, tutustu  Suomenlinnasta kertovaan juttuumme. Siitä saa hyvän käsityksen, mitä työpajat voivat parhaimmillaan tarjota.

Voit myös katsoa työpajatyöskentelyä käsittelevä webinaarimme Youtube-kanavaltamme.

Kirjoittajat Piia Sormunen ja Susanna Sairanen vievät työpajojen ja fasilitoinnin ilosanomaa eteenpäin Granlund Consultingin Neuvonanto-palveluissa.

Piia Sormunen
Susanna Sairanen

Yhdessä olemme enemmän

Granlund YHDESSÄ TEKEMINEN , , , , , , , , , ,
Susanna Sairanen
Kirjoittaja Susanna Sairanen työskentelee Granlund Consultingissa.

Allianssimallit, Big Room-työskentely, ekosysteemit, joukkorahoitus, parvityöskentely, jakamistalous… Suuri osa tämän päivän uusista työskentelymalleista tai trendeistä liittyy yhteistyöhön tavalla tai toisella. Olennaista on erilaisten resurssien yhdistäminen yhteisen hyvän vuoksi. Yhdessä tekeminen paitsi tuo energiaa, innostavuutta ja uusia näkökulmia, myös mahdollistaa ratkaisut, joita ei voisi yksin saavuttaa.

Yhteistyön lisääntyminen on olennaista myös koko Suomen menestymisen kannalta. Sitran mukaan suomalaisen työelämän suurimpana haasteena ovat jäykät rakenteet ja teollisen ajan työkulttuuri. ”Ihmisten vahvuudet ja potentiaali pitää saada käyttöön” todetaan Sitran ”Uusi työ” – hankkeessa.

Tulevaisuudessa tarvittavat taidot

Howard Gardner
Harvardin yliopiston professori Howard Gardner on erikoistunut kognitiotieteeseen ja oppimiseen.

Jotta tulevaisuuden muutoksiin voidaan vastata, tarvitaan uudenlaisia taitoja.  Ehkä paras näkemys näistä taidoista on Harvardin yliopiston professori Howard Gardnerilla. Gardner on erikoistunut kognitiotieteeseen ja oppimiseen, ja tunnetaan parhaiten moniälykkyysteoriastaan. Gardner on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja ja hänet on palkittu uraauurtavasta työstään useamman kerran. Olin syksyllä kuuntelemassa häntä, enkä ole ennen tavannut ihmistä, jolla on niin suunnaton määrä yleissivistystä, näkemystä ja halua jakaa tätä tietoa eteenpäin.

Vierailun aikana Gardner kertoi mm. näkemyksiään niistä taidoista, joita tulevaisuudessa tarvitaan (5 minds to the future). Tässä yhteydessä haluaisin nostaa niistä esille kolme:

Ensimmäinen on kyky luoda synteesejä, jonka yhtenä lähtökohtana on pystyä hyötymään erilaisista asiantuntijoista muodostetuista tiimeistä.

Toinen on toisten kunnioittaminen, jonka taustalla on kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, huolimatta heidän taustoistaan.

Viimeinen taito, eettinen mieli, on kyky toimia vastuullisesti ajattelemalla asioita kokonaisuuden kannalta, ei vain itsensä näkökulmasta. Eettinen mieli on myös luottamuksen yksi edellytys ja luottamus puolestaan aidon yhteistyön olennainen lähtökohta.

Laaja-alaista yhteistyötä

Myös suuret suomalaiset yritykset ovat ymmärtäneet yhteistyön tärkeyden. Esimerkiksi Sanoman uusi toimitusjohtaja Susan Duinhover tuo yritykseen uudenlaista ajattelua. Kilpailussa menestyäkseen Sanoma on valmis yhteistyöhön myös kilpailijoiden kanssa.

Kira-alalla puolestaan yhteistyön merkitys näkyy erityisesti vaativissa hankkeissa, joissa yhteistyö on jopa välttämätöntä. Tästä esimerkkinä on Meilahden Siltasairaalan talotekninen suunnittelu, jossa kaksi suurta suunnittelutoimistoa, Granlund ja Ramboll, suunnittelevat yhdessä 75 000 bruttoneliön trauma- ja syöpäsairaalan.

Myös asiakkaan, tilojen käyttäjän, kuunteleminen tulee entistä tärkeämmäksi. Tilat eivät voi jatkossa olla vain kustannus, sillä digitalisaation ja uudenlaisten työskentelytapojen myötä niiden on – kuten minkä tahansa muun resurssin – tuotava arvoa niiden käyttäjille. Miten voisi paremmin rakentaa tilat, jotka sopivat käyttäjän tarpeisiin, kuin tekemällä yhteistyötä käyttäjän kanssa? Käyttäjän näkökulmasta ajattelua avasikin Pekka Metsi viime kuun blogissaan.

Kiinteistöt yhteistyön tukena

Perinteiset toimistokäyttäjät tiivistävät tilojaan, mutta se ei tarkoita, että niistä halutaan luopua kokonaan. Yhteistyötä ei synny, jos ihmiset eivät kohtaa. Toimiston pitää olla houkutteleva ja siellä työskentelyn miellyttävää, jotta toimistolle tullaan ja jotta siellä viihdytään.

Hyvällä ylläpidolla ja työskentelyolosuhteilla voidaankin vaikuttaa hyvinvointiin, tuottavuuteen ja sitä kautta yrityksen tulokseen. Tulevaisuudessa työntekijöiden tyytyväisyys on entistä tärkeämpää sekä kiinteistön omistajien että niitä käyttävien yritysten kannalta. Yksi keino tukea käyttäjätyytyväisyyttä on Granlundin Pulse -palvelu, joka yhdistää käyttäjän ja kiinteistön hyvinvoinnin.GranlundPulse-1197_pienempi_logolla

Myös erilaiset yhteiskäyttötilat kasvavat merkittävää vauhtia. Yksi hienosti toimiva konsepti on Amsterdamissa toimiva Seats to Meet, jonka menestys perustuu siihen, että tilan käyttäjät ovat yhdessä enemmän kuin osiensa summa. Tätä tuetaan monilla tavalla, kuten ihmisten osaamista keräväällä softalla, yhteisillä tapahtumilla ja tietenkin tilasuunnittelulla. Global Coworking Forecast lupaakin ennusteissaan hyvää vuotta 2016 erilaisten yhteistilojen omistajille ja operaattoreille.

Kerro minulle ja unohdan. Opeta minua ja muistan. Osallista minut niin opin.

Otsikossa käytetty Benjamin Franklinin lause on edelleen – tai nimenomaisesti – 8860_webnykypäivää. Se soveltuu erinomaisesti myös nykyiseen työelämään, jossa jatkuva kehittyminen, oppiminen ja yhteistyö ovat avainsanoja menestyksessä.

Asiantuntijatyössä osaaminen ei ole vain yhden ihmisen takana. Yhteistyössä on mahdollista luoda synergiaa, löytää ketteriä ratkaisuja ja päästä tavoitteisiin nopeasti. Päätösten tekeminen on vahvemmalla pohjalla ja ihmiset sitoutuvat paremmin, kun pääsevät osallistumaan.

Yhteistyöhön pääsemiseen on onneksi olemassa työkaluja. Esimerkiksi Big room –työpajatyöskentely keskittyy juuri tähän. Työpajamenettelyllä kootaan toimijat saman pöydän ääreen ja sen avulla mahdollistetaan vuorovaikutus ja tiedon siirtyminen asiantuntijalta toiselle. Näin on mahdollista saada kaikkien osaaminen huomioitua ja löydetään nopeasti ja tehokkaasti oikeat ratkaisut. Asiakkailta saadun palautteen mukaan esimerkiksi Big Room -työskentely auttaa huomaamaan, että eri osapuolilla oli asioista samoja näkemyksiä ja että yhteinen kieli voi löytyä. Ihmiset eivät myöskään koe olevansa yksin asioiden kanssa.

Päätän tämän kertaisen blogin Howard Gardnerin lauseeseen. Mielestäni se on hienosti sanottu:

“We are the sum of whoever we worked with”

Susanna Sairanen työskentelee Granlundin Consultingilla ja haluaa kehittää kiinteistöjä palvelemaan paremmin ihmistä.

Digitalisaatio muuttaa myös tapoja tehdä

Granlund DIGITALISAATIO , , , , , , ,

Granlundin strategia vuosille 2016-2020 saatiin valmiiksi hiljattain. Olin mukana strategiatyössä, jonka yhteydessä mietittiin muutosvoimia sekä trendejä, mihin maailma – ja erityisesti Suomi – on menossa.

konesalit_banneri

Digitalisaatiosta puhutaan paljon ja siinä nähdään huimasti potentiaalia liiketoiminnan kehittämisessä. Strategiatyössämme aihetta ei vielä suuresti päästy pöyhimään ja viemään käytäntöön, mutta asia jäi itselleni alitajuntaan pyörimään. Olen pohtinut, mitä tuo digitalisaatio omassa liiketoiminnassani tarkoittaa ja miten se näkyy toiminnan kehittämisessä tulevina vuosina?

Hiljattain yhden seminaarin jälkilöylyissä oivalsin viimein myös sen, että digitalisaatiossa ei todellakaan aina ole  kysymys uusista ohjelmista tai sovelluksista, vaan pikemminkin toimintatapojen muutoksesta. Koska Granlund on myös ohjelmistotalo, sitä tuleekin helposti  ajatelleeksi asioita vain ohjelmistojen kehittämisen näkökulmasta.

Digitalisaatio on mahdollistanut, ja tulee mahdollistamaan, valtavasti uusia toimintatapoja ja innovaatioita, mutta asioiden siirtyminen digitaaliseksi ei suinkaan automaattisesti tuo paljoakaan uutta, mikäli toimintatavat eivät muutu.

Digitaalisuus onkin työväline, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää parempaan, tuottavampaan ja viisaampaan suuntaan – ja juuri tämä muutos tulee olemaan dramaattinen!

Tarkemmin asiaa pohdittuani, ei omasta työstäni tule mieleen juuri mitään kokonaisuutta, jossa digitalisaatio ei tarjoaisi uusia parempia toimintatapoja tai liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä muutoksista muutamia:

Tapa tehdä duunia kehittyy 

Avotoimisto (jollainen meilläkin nykyisin on) oli jo hieno juttu – ja olen  kuullut siitä pelkästään positiivista palautetta. Digitalisaation mahdollistamana  voidaan kuitenkin kehittää tekemistä vielä viihtyisämpään suuntaan – ja samalla tehostaa tilankäyttöä. Vaihtoehtoja on paljon, kuten monitilaympäristöt. Virtuaalisen työympäristön voi jo nykyisillä mahdollisuuksilla pistää pystyyn vaikka koko tiimin voimin – silloinkin, kun kaikki ovat omilla kesämökeillään.

Kansainvälistyminen osaksi kaikkea

Digitalisaation myötä maiden rajat katoavat ja markkinat muuttuvat globaaleiksi.

Koulutus ei vaadi tiloja

Iso osa koulutuksesta voidaan järjestää virtuaalisesti ja se mahdollistaa useampia koulutuksia, jotka eivät ole sidottuja paikkaan tai välttämättä tiettyyn kellonaikaankaan. Lisäksi kansainvälisiin koulutuksiin osallistuminen on aikaisempaa helpommin toteutettavissa.

Työterveyslääkäri virtuaalimaailmassa

Ajanhan voi jo varata netistä, mutta en jaksa uskoa, että tulevaisuudessa jokaisen vaivan vuoksi tarvitsee enää mennä fyysisesti paikan päälle tavatakseen tohtorin. Ehkä jo viiden vuoden päästä pikkuvaivat hoituvat virtuaalisesti, aika näyttää.

Digitaalisuus ei korvaa aitoa vuorovaikutusta

Digitalisaatioinnokkuudessa ei kuitenkaan koskaan voi unohtaa ihmisten kohtaamisen tärkeyttä ja sosiaalista kanssakäymistä kasvotusten. Sen merkitys tiimityötä tekevässä asiantuntijaorganisaatiossa on ensiarvoisen tärkeä, eikä tämä muutu tulevaisuudessakaan.

Jari_Innanen
Jari Innanen työskentelee datacenter-projektien parissa.

Tiedonhallinnan tarve kasvaa

Digitalisaatio kasvattaa myös valtavasti tarvetta prosessoida tietoa ja lisää vaatimuksia kasvavalle tallennustilalle. Erään arvion mukaan kaikki maailman digitaalisena oleva tieto tulee kaksinkertaistumaan kolmessa vuodessa.

Tiedon prosessointi- ja tallennustehtaita tarvitaan siis valtavasti lisää, mikä lisää oman työni vetovoimaaa, sillä konesalien rakentamisen suunnittelussa ja konsultoinnissa on jatkossakin edessä mielenkiintoisia haasteita.

Kirjoittaja Jari Innanen toimii Granlundin konesalipalvelujen suunnittelujohtajana. Seuraa Jaria Twitterissä.