Teksti: Lauri Yli-Rosti

Useimmat meistä harrastavat jotain sisäliikuntaa, olkoon kyseessä sähly, salilla käyminen tai vaikkapa kuntouinti.

Olipa laji mikä tahansa, sen harrastamiseen tarvitaan sopiva tila ja suotuisat olosuhteet. Valaistuksen pitää olla riittävä, samaten lämpötilan ja sisäilman laadun. Liikunta vaatii happea, joten ilmanvaihdon pitää toimia.

Sisäliikunta vaatii ilmastossamme paljon sähkö- ja lämpöenergiaa. Ekologisesta näkökulmasta autolla ajaminen jäähallille on valtava vastakohta sille, että piipahtaa kotiovelta lenkkipolulle. Lopputulos yksilön hyvinvoinnin kannalta on, ainakin omasta mielestäni, lähes sama.

Suomen ilmasto on haastava. Kovimmilla pakkasilla sisätilan ja ulkoilman välinen lämpötilaero voi olla jopa 50 astetta ja koetaanpa meillä vielä todistetusti helteitäkin.

Liikuntatiloissa on tavanomaisia tiloja huomattavasti korkeampi lämpö- ja kosteuskuorma. Myöskään puhuttaessa olemassa olevasta rakennuskannasta, voidaan todeta, ettei suurin osa liikuntapaikoista ole tekniikaltaan sitä nykyaikaisinta.

2000-luvun salibuumi ja liikuntapaikkojen lisääntyminen

Vielä 2000-luvun alussa oltiin huolissaan nuorison runsaasta alkoholinkäytöstä ja tupakoinnista, mutta nykyisin aiheesta ei puhuta niin paljon.

Nykypäivän nuoriso on siirtynyt kuppiloista kuntosaleille.

Kuntosaliketjujen ja yrittäjien määrä on kasvanut Suomessa. Esimerkiksi uusia 24/7 –tyyppisiä ketjuja on maasaamme useampi.

Kuntosalilla käyminen, tai oikeastaan mikä tahansa sisätilaliikunta, ei ole ilmaista Saliveloitusten lähtöhinnat ovat varsin kohtuullisella 20 euron kuukausitasolla, mutta mitä sillä saa? Kokemukseni mukaan sillä pääsee täpötäydelle salille jonottomaan viallisiin ja vanhanaikaisiin laitteisiin.  Vähänkään tasokkaammassa liikuntakeskuksessa treenaava maksaa helposti ekstroineen lähemmäs 100 euroa kuukaudessa.

Lipas–palvelu pitää yllä tietoja Suomen liikuntapaikoista. Sisäliikuntapaikoiksi rekisteröityjä kohteita oli maaliskuun 2017 lopulla noin 6800 kappaletta, joista julkinen sektori pyörittää noin puolta. Energiankäytön optimoinnin potentiaali liikuntapaikoissa on todennäköisesti erittäin korkealla tasolla.

Tutkimusten mukaan lähes 90 % liikuntapaikkojen rakentamisen jälkeisistä elinkaarikustannuksista muodostuu käytön aikaisista energiakustannuksista.

Sisäliikuntapaikan yrittäjällä ei välttämättä ole riittävää ymmärrystä energia-asioista, jolloin on luonnollista hakea se helpoin ratkaisu esimerkiksi tilojen laajennusten yhteydessä. Voi olla vaikeaa perustella useamman vuoden takaisinmaksuaikoja, kun bisneksen jatkuvuuskin voi olla vielä täysi kysymysmerkki.

Toinen ongelma on se, että usein liikuntatiloja voidaan perustaa sellaisiin tiloihin, joita ei ole todellakaan tarkoitettu sisäliikuntaan. Tilamuutoksista aiheutuviin talotekniikan muutostarpeisiin ei välttämättä osata reagoida oikein.

Rakennusautomaatio –se pakollinen paha?

Liikuntapaikkojen yhteydessä peseydytään paljon, joten liikunnan tuottamaa lämpökuormaa on hyvä siirtää esimerkiksi lämpimän käyttöveden esilämmitykseen. Lämpöpumpputeknologia kehittyy jatkuvasti.

Tilojen olosuhteita tulisi ohjata erityisesti liikuntatiloissa nykyistä tarkemmin ja tehokkaammin.

Yleensä tilojen kuormitusprofiilit toistuvat hyvinkin samanlaisina viikosta toiseen, jolloin jäähdytyksessä ja lämmityksessä ja niiden ”asetusarvoissakin” voidaan joustaa ajoittain.

Otetaanpa tähän väliin hypoteettinen esimerkiksi: ajatellaan, että tilalaajennuksen yhteydessä kuntosaliyrittäjä investoi uuteen IV-koneeseen. Kunnollisesta ohjausautomatiikasta aiheutuisi lisäkuluja, joita yrittäjä ei voi perustella itselleen. IV-koneella on todennäköisesti jonkintasoinen oma ohjausjärjestelmänsä ja se jätetäänkin pyörimään täysin oman onnensa nojaan. Lopputulos on täysin herran hallussa.

Avainasemassa ovat järjestelmien älykkäät ohjaukset eli rakennusautomatiikan rooli, sekä suunnittelussa että ylläpidossa. Miksi esimerkiksi jäähdyttää tyhjää tilaa tai lämmittää tilaa ja heti perään jäähdyttää sitä sisäisten kuormien takia? Kaiken pitäisi kuitenkin toimia yhden järjestelmän ohjaamana.

Pahin vaihtoehto on, että jäähdytys-, lämmitys- ja ilmanvaihtoprosessit toimivat kaikki täysin erillisinä kokonaisuuksinaan. Esimerkiksi erillinen IV-kone voi lämmittää tilaa samaan aikaan, kun paikalliset lämpöpumput jäähdyttävät sitä.

Rakennusautomaation, ja erityisesti sen rajapintojen, rooli kasvaa rakennuksen monimutkaistuessa.

Googlen käyttöastetiedot käyttöön

Moni on varmasti kauhistunut havaittuaan kuinka paljon tietoja yksityiselämästään luovuttaa Googlelle, ainakin jos pitää puhelimessaan jatkuvaa paikannusta. Google tietää lähes minuutin tarkkuudella, missä puhelin on ollut ja hyödyntää tätä dataa muun muassa paikkojen käyttöasteen seurannassa.

Käytännössä kaikilla yrityksillä on Googlen palvelussa jatkuva seuranta käyttöasteesta. Tuntitason käyrät kertovat (Android –käyttäjien arvioituun osuuteen ja GPS –tietoihin perustuen), milloin paikassa on yleensä eniten kävijöitä.

Liikuntapaikoilla on yleensä oma käyttöasteen seurantansa, ainakin vähintään teoreettinen mahdollisuus siihen, mutta taas kerran data ei kulje. Armon vuonna 2017 on vielä täysin utopiaa, että esimerkiksi rakennusautomaatio saisi tiedon tilojen tyypillisestä käyttöprofiilista tai jopa nykyisestä käyttöasteesta. Googlella tämä data ainakin olisi.

Erikoistakin erikoisempia rakennuksia

Täysin oma tapauksensa liikuntapaikkojen joukossa on uimahallit, joissa iso osa energian kulutuksesta aiheutuu veden haihtumisesta ja ilmanvaihdosta. Uima- ja jäähallien E-luvuille ei vieläkään ole olemassa vaatimusta ja energiankulutusta ei olisikaan järkevää suhteuttaa neliöihin vaan kävijämääriin.

Uimahalleissa pitäisi tehdä kaikki mitä on tehtävissä veden haihtumisen minimoimiseksi sen sijaan, että keskitytään siihen, mistä energia saadaan. Kosteuden hallinnan prosessiin käytetty suunnitteluvaiva maksaa itsensä takaisin.

Väärin säädetty ja vanhanaikainen järjestelmä tuhlaa talvella keskikokoisessa uimahallissa jatkuvaa lämmitystehoa helposti useamman kymppitonnin rahaa.

Lisätietoa näistä asioista ja uimahallien energiankulutuksesta on luettavissa VTT:n ylläpitämässä uimahalliportaalissa.

Vastaavasti jäähalleissa saattaa jopa piillä 50-60% säästöpotentiaali, joka merkitsee vuositasolla useiden kymmenien tuhansien eurojen säästöjä. Tärkeässä osassa on jääkentän jäähdytysjärjestelmän kokonaishyötysuhde. Usein jäähdytysjärjestelmän lauhteen hyötykäytössä on myös parantamisen varaa. Kenttää jäähdyttävän kompressorin tuottama lauhde-energia saatetaan johtaa suureksi osaksi taivaan tuuliin muutaman tonnin automaatioinvestoinnin jäätyä pois.

Erikoiskohteiden osalta tuntuu olevan niin, että niiden energiankulutuksesta usein vaietaan. Ne vain kuluttavat.

Liikuntatilat voivat olla energiasyöppöjä, mutta niissä piilee myös paljon mahdollisuuksia. Nuo mahdollisuudet pitäisi vain löytää ja sen jälkeen hyödyntää.

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Granlundilla.